 |
Järvi-Suomen kylät ry |
|||
Alue, maaseudun kehittämisyhdistykset ja muut linkitEtelä-Savossa on neljä seutukuntaa: Juvan, Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan seutukunta. Maaseutuhankkeita rahoittaa Juvan seudulla Rajupusu Leader kehittämisyhdistys,
Mikkelin ja Pieksämäen seuduilla Vej'jakaja ja Savonlinnan seudulla Piällysmies. Lisäksi Pertunmaa kuuluu Päijänne-Leader -alueeseen. HallitusJäskyn vuoden 2008 puheenjohtajana toimii Ilkka Sutinen Mikkelistä. Ilkka on myös Suomen kylätoiminta ry:n hallituksen varajäsen ja on toiminut monta vuotta Veej'jakaja
ryn hallituksessa. Varapuheenjohtajana toimii Tuusmäen kyläyhdistyksen sihteeri, emäntä Leena Suhonen Rantasalmelta. Etelä-Savon maallemuuttopalveluJäsky on saanut maakunnan kehittämisrahaa maallemuuttopalvelun pystyttämiseen. Tavoitteena on edistää tulomuuttoa maakuntaan ja toisaalta aktivoida kyliä tuomaan kiinnostavia kiinteistöjä myyntiin. Jos olet kiinnostunut muuttamaan maalle, ilmoita yhteystietosi ja toiveesi kyläasiamiehelle: Henrik Hausen, puh. 015-689 676, 0400-992 699, sähköposti: henhaus@mbnet.fi . Kyläasiamies ohjaa kysyjiä tietolähteiden luokse kyläyhdistyksiin, kuntiin, maakuntaliittoon, TE-keskukseen yms. Yhdessä muuttajan kanssa hän voi selvittää kysymyksiä asunnosta, työstä, palveluista jne. Etelä-Savossa toimii jo usealla kylällä tonttipörssi: kyläyhdistykset ovat kartoittaneet myytäviä ja vuokrattavia tontteja ja taloja. Kaavoja ja tontteja
löytyy myös kuntien kotisivuilla. Kylien myytävät tai vuokrattavat tilat, talot ja tontit ilmoitetaan Jäskyn kyläasiamiehelle. Etelä-Savon kylien ja kuntien tietoja kootaan www.maallemuutto.info -nettiportaaliin. Jäsky ja alueen kylät pääsevät hankkeen kautta mukaan valtakunnalliseen Onni muuttaa maalle -hankkeeseen. Maallemuuttopalvelun sopimus kiinteistövälittäjien etuovi.com -nettipalvelun kanssa on toistaiseksi päättynyt liian kalliina. Kylien kannattaa pitää myös omia kiinteistö- ja tonttipörssejä ja ilmoittaa yhteystiedot sekä toimittaa markkinointimateriaalia kyläasiamiehelle. Yhteistyöverkostoa ylläpidetään hankkeen jälkeenkin Jäskyn toimintana. Hankesuunnitelman yhteenveto >>> Kylätoiminnnan vinkkejä:
Kyläverkkohanke
Kylätaloushanke
OhjelmaJäskyn toiminnan tilanne ja tavoitteet kirjattiin vuonna 2002 kyläohjelmaan. Kyläsuunnittelua, tiedotusta ja koulutusta kylillä halutaan kehittää. Myös uusilla
ratkaisuilla kuten monipalvelukeskuksilla ja laajakaistayhteyksillä halutaan kehittää maaseutua. Liity jäseneksi: nyt myös MaaseutuPlus-lehti jäsenille!Maksamalla jäsenmaksun saat MaaseutuPlus-lehden kotiin kuusi kertaa vuodessa ja Etelä-Savon kyläkirjeen 2-4 kertaa vuodessa. Tietenkin saat myös äänioikeuden yhdistyksen jäsenkokouksiin. Olet mukana hyvän asian puolesta, mukavien ihmisten kanssa. Jäskyn kautta pystyt vaikuttamaan maakunnan asioihin, maakuntaohjelmaan jne. Saat myös tietoa ja apua oman kyläsi kehittämiseen ja hanketoimintaan. Kylille Jäsky tarjoaa ilmaista kotisivutilaa Internetistä ja apua sivujen päivittämiseen. Liittyä voi maksamalla jäsenmaksun. Jäsenmaksu vuodelle 2007 on henkilöjäsenille 15 euroa, yhdistyksille 25 euroa ja kannattajajäsenille 100 euroa. Maksaneille
jäsenille tilataan MaaseutuPlus-lehti. Maksut tilille 527104-4261890, Järvi-Suomen kylät ry. Nimi ja osoite johon posti halutaan, ilmoitetaan kyläasiamiehelle, maksulomakkeeseen
merkityt tiedot eivät aina välity meille. Sivuston toteutus: Henrik Hausen |
Ajankohtaista
Manner-Suomen maaseutuohjelma käynnistyy verkkaisesti...
... hanketoimijoiden käsikirja ilmestyi kesäkuussa...Käsikirja julkaistaan vain verkossa ja se pyritään pitämään ajan tasalla >>> ...ja hankebyrokratiasta keskustellaanHankkeiden hallinto on yhä raskaampi, toimintaryhmien kannanotto Sytyn sivuilla >>>
Jäskyn laajakaistaillassa kartoitettiin vaihtoehtojaJäsky järjesti laajakaistaillan Pieksämäen Naarajärven Kanttilassa 18.6.2008. Laajakaistaillan taustalla oli ongelmat Internet laajakaistan saatavuudessa ja toimivuudessa maakunnan maaseutualueilla. Samalla haluttiin katsoa laajakaistan tärkeitä teknologiavalintoja pidemmälle tulevaisuuteen. Eeva Polvi Etelä-Savon maakuntaliitosta kertoi valtakunnallisista ja maakunnallisista laajakaistastrategioista. Valtakunnallinen strategia toteutettiin vuosina 2004-2007 ja sen johtopäätös oli, että markkinalähtöinen strategia ja kilpailu on laskenut hintoja. Etelä-Savon maakunnallisen strategian lähtökohtana oli, että meillä väestö jakautuu muita maakuntia tasaisemmin ympäri aluetta, maaseutu on meillä kauttaaltaan asuttu. Päädyttiin langattoman verkon rakentamiseen ja siihen saatiin EU:n ja valtion tukea. Langaton WLL ja Wimax-verkko onnistui hyvin ja verkkoa on laajennettu mm. Etelä- ja Pohjois-Karjalaan sekä Kainuuseen. Puhleinverkon alasajo huolestuttaa ja maakuntahallitus otti huhtikuussa melko tiukan kannan Soneran suunnitelmiin. Soneran tarjoama @450-verkko ei Polven mukaan ole pysyvä ratkaisu. Syksyllä maakuntaliitossa käynnistyy maaseudun laajakaistastrategian uudistaminen ja Eeva Polvi lupasi, että myös kylätoimijat pääsevät mukaan vaikuttamaan tuleviin valintoihin. Ulf Grindgärds Pohjanmaalta kartoitti verkostojen tulevaisuuden näkymiä. Asukkaiden ja yritysten itse verkkoon tuottama aineisto, yhteisöllisyys, terveyspalvelut, opetus ja etätyö kaikki tulevat vaatimaan erittäin paljon lisää kaistatilaa. Tällöin valokuitu kodista asti on ainoa tarpeeksi nopea ratkaisu. Kuituteknologia on lisäksi kustannustehokas: alkuinvestoinnin jälkeen se kuluttaa vähän energiaa ja vaatii vähän ylläpitoa verrattuna langattomiin ratkaisuihin. Etätyö, palvelujen tarjoaminen verkon kautta ja videoneuvottelut vähentävät matkustustarvetta ja näin energiakäyttöä. Ulfin tarjoama malli on alueellinen verkko-osuuskunta. Oma omistus takaa kilpailun eikä yksi yritys yhtäkkiä voi keikauttaa tilannetta kuten nyt Sonera. Osuuskunnat ovat jo rakentaneet valokuituverkkoja mm. Pohjanmaalle. Suurimmassa Kuuskaistan verkossa on jo 1 400 liittyjää. Verkkoja voi käyttää puheluiden, datan ja televisiokuvan siirtoon. Ulfin arvion mukaan kiinteistöjen arvo nousee enemmän kuin mitä liittymämaksuina on maksettu. Valokuitukaapeli kulkee pikkusormen paksuisessa suojakuoressa ja on sinänsä halpa mutta kaivamistyö tietysti maksaa - kustannuslaskelman perusteella voisi arvioida julkisen rahan tarpeen. Laajakaistaillan osallistujat olivat kiinnostuneita ja huolissaan maakunnan laajakaistanäkymistä. Pitäisi huolehtia siitä, että kaikkialla maakunnassa on jatkuvasti
toimivat laajakaistayhteydet. 3G ja @450-verkot voivat toimia mökeillä tai täydentävänä ratkaisuna, mutta kotitalouksissa ja yrityksissä ne eivät ole
pysyvä ratkaisu. Pitkällä tähtäimellä valokuitukaapeli kodista asti vaikuttaa erittäin mielenkiintoiselta ratkaisulta. Jäskyn laajakaistakannanotto sai myönteistä palautettaJärvi-Suomen kylien laajakaistakannanotto sai runsaasti myönteistä palautetta kylistä. Laajakaista on yrittäjien työväline ja sillä tuotetaan myös hoiva- ja turvapalveluja: sen on siis pelattava. Längelmäen kyläyhdistyksen hallituksen jäsen, maatilan emäntä Mia Ikonen kirjoittaa: "Hyvät tietoliikenneyhteydet ovat elinehto kehittyvälle maaseudulle ja haja-asutusalueille. Pelkästään maatalousyrittäjänä tarvitsen useita kertoja päivässä nettiyhteyksiä, jotta voin etsiä tietoja, lähettää tulevaisuudessa sähköisen tukihakemuksen, lähettää maaseudun laskentakeskukseen lakisääteiset ilmoitukset karjassani tapahtuvista muutoksista ym. ym." Kyliltä tuli myös esimerkkejä siitä, miten olemassa olevia kännykkämastoja ei ole voitu käyttää toisen operaattorin langattomaan laajakaistaverkkoon. Langaton WiMAX-verkko toimii hyvin, mutta Etelä-Savon kumpuilevassa maastossa jää katvealueita. Ei ehkä ole kohtuullista edellyttää, että rakennetaan 20 metrin antenneja talojen viereen. Aivan Mikkelin lähellä löytyy alueita, joihin Sonera ei tällä hetkellä toimita uusia laajakaistaliittymiä ja joihin WiMAX-liittymä vaatisi 20-40 metrin antennit. Toisaalta kannattaa tutkia @450- ja 3G-verkkojen mahdollisuuksia. Ne voivat yksittäisissä talouksissa ja mökeissä toimia hyvin. Niitä on kuitenkin pidettävä täydentävinä verkkoina, sillä jos käyttäjiä on enemmän niin verkot ruuhkautuvat. Niistä ei ole maakunnan runkoverkoiksi! Sonera on luvannut taata entisen tasoiset laajakaistayhteydet kun puhelinverkko puretaan. Sen sijaan uusille asukkaille ja yrityksille ei ole luvattu mitään. Myös Soneran verkon kautta toimivien muiden operaattoreiden liittymien tulevaisuus on epävarma. Muutoskustannusten korvaus ja uusien liittymien hinta askarruttavat myös kylillä. Viestintäministeri Suvi Lindén totesi vastauksessaan Jäskyn kannanottoon, että laajakaista kuuluu yhteiskunnan takaamiin yleispalveluihin ja että nopeusvaatimuksia
nostetaan. Yhteyksien luotettavuuteen kiinnitetään vastauksessa huomiota. Vastaus on luettavissa näillä sivuilla. Vastauksessa ei oteta kantaa muun muassa uusien asukkaiden ja
yritysten oikeuksiin saada laajakaistayhteyksiä. Myöskään yhteyksien hintoihin ei oteta kantaa eikä Jäsky ole tyytyväinen 1 Mbit/s yhteysnopeuteen vaan nopeuksia on
nostettava sitä mukaa kun niitä nostetaan kaupungeissakin ja erityisesti yritysten tarpeiden mukaan. Jäsky kokoontui MikkelissäJärvi-Suomen kylät ry:n kevätkokouksessa 26.4. Mikkelissä hyväksyttiin viime vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös. Vuosi oli aktiivinen: tapahtumia oli paljon ja maakunnan maaseututoimijoiden yhteistyötä ja vaikutusvaltaa saatiin lisättyä. Myös jäsenmäärä on kasvussa. Yhdistys päätti vedota viestintäministeri Suvi Lindéniin maaseudun viestintäyhteyksien puolesta. Siikamäki-Peiposjärven kylille valmistui kyläsuunnitelmaPieksämäen Siikamäki-Peiposjärven kylille valmistui kyläsuunnitelma 16.3. Suunnitelma perustuu kyläyhdistyksen ideointiin ja kyläkyselyyn. Se painottuu käytännön toimenpiteisiin ja sitä on tarkoitus päivittää vuosittain. Näin se muodostaa eräänlaisen toimintasuunnitelman kylän yhdistyksille. Myös kaupungin johdolle suunnitelma esiteltiin jo ennen lopullista vahvistamista - tavoitteena saada kaupunki mukaan tukemaan visiota uudesta Pieksämäen Itäkeskuksesta. Alueelta käydään töissä Pieksämäellä ja Varkaudessa. Turvaamalla lähipalvelut erityisesti lapsiperheille kylän asukasluvun kasvun toivotaan jatkuvan. Kyläsuunnitelma löytyy kylän kotisivuilta, alla linkkejä myös muiden kylien kyläsuunnitelmiin. Jäskyn Kyläverkkohanke on
loppunut, mutta pyrimme edelleen avustamaan kyläsuunnitelmien teossa. Valtakunnallinen kyläohjelma julkistettu"Vastuuta ottava paikallisyhteisö" on Suomen kylätoiminta ry:n uusi ohjelma vuosille 2008-2013. Ohjelmassa on entistä enemmän huomioitu suomalaisen maaseudun toimintaympäristön muutoksia kuten ilmastomuutoksen etenemistä, talouden globalisaatiota ja väestön ikääntymistä. Kylätoiminta ja toimintaryhmätyö ovat kaksi Suomen Kylätoiminta ry:n edustamaa toiminnallista linjaa. Tässä ohjelmassa nämä toimivat samojen tavoitteiden hyväksi, vaikka hieman eri tavoin. Ohjelmassa on huomioitu myös muut paikallistoimintaa tekevät yhdistykset ja yhteisöt, muun muassa Suomen kotiseutu- ja kaupunginosayhdistykset. Ohjelma lähtee liikkeelle yhteisöllisyydestä ja uuden paikallisuuden paluusta ja on helppolukuinen ja mielenkiintoinen. Ohjelmaa voi tilata Jäskystä (0400- 992 699) tai
Suomen kylätoiminta ry:stä (02- 738 1761). OECD:n maatutkinta SuomestaOECD:n työryhmät ovat tutkineet Suomen maaseutupolitiikkaa ja antaneet sille hyvät arvosanat. Tutkinta perustuu muun muassa OECD:n vuonna 2006 julkaisemaan tutkimukseen "The New Rural Paradigm" (maaseutupolitiikan uusi kaava). Suomen maatutkinta on noin 300-sivuinen ja siinä suositellaan parannuksia erityisesti maakuntatasolle. OECD:n ryhmä esittää, että järjestöjen ja Leader-ryhmien roolia vahvistetaan ja muun muassa perustetaan kaikkien maakuntien yhteistyöryhmien (MYR) yhteyteen maaseutuvaliokunta. Tällainen puuttuu muun muassa Etelä-Savosta.
Uutta kylien kotisivuillaRönkönvaaran piirakkaporukka ja vauvaperheet ovat esillä TV2:ssa 28.3. ja 4.4. Kylätalolla on vuokrattavana asunto. Itävaltainen kansanedustaja ja suurlähettiläs näkevät Etelä-Savon matkailussa suuria mahdollisuuksiaEteläsavolaisilla maaseudun kehittäjillä oli keskiviikkona 20.2.2008 harvinaisen arvovaltaisia vieraita, kun ryhmä itävaltalaisia vieraili Ristiinassa Astuvansalmella ja
Nallikallion majalla. Eloisa maaseutu Leader-hankkeen vierailijaryhmään kuului kyläaktiivien lisäksi kansanedustaja Walter Murauer ja Ristiinan Nallikallion majalla
kävi myös Itävallan Suomen suurlähettiläs Dr. Lorenz Graf. Osikonmäen kyläkirja julkistettiin 5.2.2008
Tekstit käsittelevät sekä vanhempaa historiaa, tuoreempia tapauksia että aivan viime vuosina kylään muuttaneiden tuntoja. Esille tulevat niin kartanoiden ja
perintörusthollien kuin pienempienkin talojen vaiheet, niin 1600-luvun rahanväärennökset ja 1950-luvun partiotoiminta kuin 1990-luvun villisikafarmi ja vesiosuuskunta ja niin
maallemuuttajien kuin kesäasukkaiden tuntoja. Kattava henkilöhakemisto lisää kirjan arvoa. Sytyn hopeinen ansiomerkki Ritva Kämäräiselle
Kylä oli ensimmäisiä, joissa oli toimiva tonttipörssi ja yritysten kanssa on sovittu tontin ostajien etupaketista. Muita hankkeita ovat Omenapuuhanke, Maitomaa sekä näköalatornin, infokopin ja laavun rakentaminen ja viimeisin hienon kyläkirjan julkaiseminen. Ritva on myös aina suhtautunut myönteisesti kylien väliseen yhteistyöhön ja osallistunut aktiivisesti maakunnalliseen kylätoimintaan. Hanketoiminta esillä Maaseutufoorumissa
Tammikuun foorumissa 29.1.2008 vieraana oli TE-keskuksen maaseutuosaston uusi johtaja Maija Puurunen. Puurunen on toiminut pitkään Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen (MTTL)
erikoistutkijana ja tutkimusjohtajana. MTTL:stä maatalouden tulo- ja kustannuskysymykset mutta myös hanke- ja kehitysarviointi on Puuruselle tuttua. Veskansan kylät
Kylällä on useita matkailuyrittäjiä ja yksi tavoite onkin kehittää markkinointiyhteistyötä. Veskansan kylät on jo valittu mukaan Maaseutupolitiikan
yhteistyöryhmän kylämatkailun pilottikyläksi. Puheenjohtajaksi valittiin Lintusalosta kotoisin oleva Martti Venäläinen ja kyläyhdistyksen hallitukseen tuli kaksi
edustajaa joka kylästä. Ihastjärvi ponnistaa
Pieni koulu on parempi!
Kokemusten mukaan pienessä koulussa sekä oppilaat että vanhemmat sitoutuvat paremmin kouluyhteisöön, ja tällä on suuri merkitys koulumenestyksen kannalta.
Yhdysvalloissa on laaja liike, jonka myötä suuria kouluja jaetaan pienempiin ArkistoVanhemmat ajankohtaisartikkelit uutisarkistossa >>> |
|||||||||||||||||||||||
Hankkeen puitteissa järjestettiin vuosina 2005-2007 yhteistyö- ja kyläsuunnittelutapaamisia kunnissa ja
ohjattiinn kylä- ja hankesuunnittelua. Tavoitteena oli Etelä-Savon kylien ja maaseudun hanketoiminnan verkoston vahvistaminen.
Jäsky oli vuosina 2002-2005 mukana maanlaajuisessa kylätaloushankkeessa jonka avulla palkattiin
puolipäiväinen kyläasiamies jokaiseen Manner-Suomen 19 maakuntaan. Tietoja hankkeesta ja monenlaisia kylätalousohjeita ja vinkkejä löytyy osoitteesta 
Rantasalmen Osikonmäen uusi kyläkirja on mukava lukea. 300-sivuinen kirja on
koottu 39 eri kirjoittajan lyhyemmistä ja pidemmistä teksteistä. Näin suuren kirjoittajajoukon saaminen kynän varteen on hyvä osoitus vahvasta
Osikonmäki-hengestä. Voisi ajatella, että monen kirjoittajan kirja olisi sekava, mutta taitavan toimitustyön ansiosta kokonaisuus on houkutteleva ja sujuva. Kirja jakautuu
yhdeksään alueittain etenevään lukuun ja kukin kyläkulma tulee esille omaperäisenä.
Osikonmäen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Ritva Kämäräinen
sai Suomen kylätoiminta ry:n hopeisen ansiomerkin 5.2.2008. Ritva on ollut aktiivinen toimija Osikonmäen ja Rantasalmen yhdistyselämässä 1950-luvulta lähtien. Hän
oli mukana perustamassa kylälle kylätoimikunta 20.2.1980 ja rekisteröity kyläyhdistys vuonna 2001. Osikonmäki valittiin Etelä-Savon vuoden kyläksi 2002.
Kylässä on toteutettu monenlaisia hankkeita ja monet niistä ovat Ritvan ideoimia ja ajamia.
Etelä-Savon maaseutujärjestöt perustivat viime syksynä
yhteistyöverkoston. Tarkoituksena on kokoontua noin kaksi kertaa vuodessa yhteiseen foorumiin ja lisäksi pitää tiiviisti yhteyttä ja laatia yhteisiä kannanottoja ja
esityksiä.
Puumalan eteläosien kauniin saaristotien kylissä järjestettiin aktivointikokoukset
17.6.2007 ja 20.1.2008. Jäskyn kyläasiamies kutsuttiin kokouksiin alustamaan kylätoiminnasta ja kyläyhdistyksen rekisteröimisestä. Neljä kylää muodosti
ennen kaksi kylätoiminta-aluetta, mutta päätti nyt yhdistää voimansa ja rekisteröityä: mantereen puolelta Luukkola ja lossin takaa Niinisaari, Lintusalo ja
Liimattala. Uudeksi nimeksi valittiin Veskansan kylät ry. Kylissä on tehty mallikyläsuunnitelma jo 1992. Lossilla on kylän palvelujen esittelytaulu ja kylille on tehty
yhtenäiset postilaatikot ja ilmoitustaulut. Lintusalon entinen koulu on yhteisomistuksessa kokoontumistilana ja myös Okkolan matkailutilan ravintola Niinipuu on käytössä.
Mikkelin Ihastjärven kylän kehittämishanke "Maalta se pienikin ponnistaa" päättyy. Hanke
uudisti tiedottamista ja markkinointia kylällä. Kylä sai omat pirteät nettisivut, logon, uusia toritelttoja, toripöytiä, opasteita ja ilmoitustauluja. Nettisivut
löytyvät osoitteesta 
Suomen kylätoiminta ry:n julkaiseman kouluraportin mukaan Pienten koulujen
oppilaat pärjäävät isojen koulujen oppilaita paremmin jatko-opinnoissa ja yliopistossa. Koulun koolla on jopa suurempi merkitys kuin luokkakoolla.|
Jäsky kyläasiamies |
Jäsky puheenjohtaja |
Palaute: henhaus@mbnet.fi |