Jäsky logo

Järvi-Suomen kylät ry

Etelä-Savon
kunnat ja kylät

Yhteystiedot: hallitus
ja kyläasiamies

Toiminta-
kalenteri

Liity
jäseneksi

Haku Jäskyn sivuilta ( FreeFind):

Taustatietoja

Järvi-Suomen kylät ry eli Jäsky on Etelä-Savon kylien maakunnallinen yhteenliittymä. Toimimme maaseudun asukkaiden edunvalvojana ja alueen kylätoimikuntien ja kyläyhdistysten yhteistyöelimenä.

Uusin kyläkirje

Kartta

Historia

Kyläohjelma

Vuoden kylät

Uutisarkisto

Toimintakertomus

Maallemuuttopalvelu

Linkit

Toimintasuunnitelma

Vinkkejä

miamedia.jpg

Kylien kotisivuja

Anola, Pieksämäki
Anttola, Kerimäki
Enonvesi, Mäntyharju
Haapakoski, Pieksämäki
Halkokumpu, Pieksämäki
Halmeniemi, Mäntyharju
Hangastenmaa, Ristiina
Harjumaa, Mikkeli
Harjunmaa, Kangasniemi
Harjuranta, Kangaslampi
Heinälahti, Mikkeli
Heinäselkä, Pieksämäki
Hietakylä, Pieksämäki
Himalanpohja, Ristiina
Hokka, Kangasniemi
Hurissalo, Puumala
Hällinmäki, Pieksämäki
Ihastjärvi, Mikkeli
Joutsjärvi-Ruorasmäki, Pertunmaa
Jäppilän kirkonkylä, Pieksämäki
Kaihlamäki, Kangasniemi
Kaipola, Sulkava
Kalvitsa, Mikkeli
Kalvitsan kesäteatteri, Mikkeli
Kangasniemen eteläiset kylät
Karjalankylä-Pirttimäki, Pieksämäki
Kerisalo, Joroinen
Koikkala, Juva
Koirakivi, Mäntyharju/Pertunmaa
Koittila, Kangasniemi
Kolma, Joroinen
Kotamäki, Pieksämäki , Kotamäki II
Kukkaromäki, Pieksämäki
Kulennoinen, Punkaharju
Kumpuranta-Rauvanniemi, Kerimäki
Kutemajärvi, Kangasniemi
Kylmämäki, Pieksämäki
Kylälahti, Ristiina
Käpry, Pieksämäki
Laitiala-Istruala, Kangasniemi
Lihavanpää, Pertunmaa
Liperomäki-Mataramäki, Pieksämäki
Lohilahti, Sulkava
Luusniemi, Kangasniemi
Längelmäki, Pieksämäki
Länsi-Punkaharju, Punkaharju
Läsäkoski, Kangasniemi
Maavesi, Joroinen
Moinsalmi, Savonlinna
Makkola, Kangasniemi

Nenonpelto, Pieksämäki
Niskamäki, Pieksämäki
Norola, Mikkeli
Ohensalo, Kangasniemi
Olkkolanniemi-Vatila, Mikkeli
Oriniemi, Savonranta
Orijärvi, Mikkeli
Osikonmäki, Rantasalmi
Otava, Mikkeli
Paltanen, Pieksämäki
Partaharju-Kontiomäki, Pieksämäki
Partalansaari, Sulkava
Peiposjärvi, Pieksämäki
Pellosniemi, Ristiina , Pellosniemi II
Pertunmaan kirkonkylä, Pertunmaa
Porrassalmi, Mikkeli
Porsaskoski, Pieksämäki
Pyhitty-Lamminmäki, Pieksämäki
Rahula, Mikkeli
Rummukka, Pieksämäki
Ruokomäki, Kangasniemi
Ruorasmäki, Pertunmaa
Ruuhilampi, Pieksämäki
Rönkönvaara-Lapinlahti, Savonranta
Siikamäki-Peiposjärvi, Pieksämäki
Simanala, Enonkoski
Suurola, Kangasniemi
Synsiö, Kangasniemi
Syvänsi, Pieksämäki
Tiemassaari, Rantasalmi
Tihusniemi, Pieksämäki
Toivola, Mäntyharju
Tuukkala, Hirvensalmi
Tuusmäki, Rantasalmi
Valkeamäki, Pieksämäki
Vanaja, Pieksämäki
Vanhamäki, Mikkeli
Varistaival, Heinävesi
Vatila, Mikkeli
Vehmaskylä, Mikkeli
Vehmaskylä, Pieksämäki
Venetmäki, Pieksämäki
Vitsiälä, Ristiina
Vuojalahti, Kangasniemi
Vuorenmaa, Juva
Väisälä, Pieksämäki
Väisälänsaari, Hirvensalmi
Äkry, Kangasniemi

Alue, maaseudun kehittämisyhdistykset ja muut linkit

Etelä-Savossa on neljä seutukuntaa: Juvan, Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan seutukunta. Maaseutuhankkeita rahoittaa Juvan seudulla Rajupusu Leader kehittämisyhdistys, Mikkelin ja Pieksämäen seuduilla Vej'jakaja ja Savonlinnan seudulla Piällysmies. Lisäksi Pertunmaa kuuluu Päijänne-Leader -alueeseen.
Etelä-Savon kunnat ja kylätoimikunnat
Piällysmies ry kotisivut
Piällysmies hankkeet, Lande 2000, sivuilla 1-18, pdf
Rajupusu Leader kotisivut
Rajupusu hankkeet, Lande 2000, sivuilla 1-25, pdf
Veej'jakaja kotisivut
Veej'jakaja hankkeet, Lande 2000, sivuilla 76-95, pdf
Päijänne-Leader
Päijänne-Leader hankerekisteri
Maan kaikkien Leader-ryhmien yhteystiedot
Miämedia: kotisivut ja keskustelupalstat yhdistyksille
Etelä-Savon maakuntaliitto kotisivut
Etelä-Savon kulttuuri- ja matkailuhankerekisteri
Etelä-Savon TE-keskus kotisivut
Etelä-Savon tavoite1-hankkeet 2001-2006, TE-keskus, xls-tiedosto
Ruralia-instituutti, kotisivut
ProAgria Etelä-Savon maaseutukeskus
Mikkelin ammattikorkeakoulu MAMK
Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR
Maaseutu.fi: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013
Maaseutuvirasto Helsingissä ja Seinäjoella
Rakennerahastot.fi: EU:n aluekehitysrahaston (EAKR) ja sosiaalirahaston (ESR) infoa ja ohjeita
Maa- ja metsätalousministeriö, tiedotteet
Etelä-Savon työ ja koulutus verkkolehti
Nettiradio Mikaelin arkisto, mm. maaseutujuttuja vuosilta 1998-2005
Itä-Suomen energiatoimisto
Etelä-Savon avoimet työpaikat

Hallitus

Jäskyn vuoden 2008 puheenjohtajana toimii Ilkka Sutinen Mikkelistä. Ilkka on myös Suomen kylätoiminta ry:n hallituksen varajäsen ja on toiminut monta vuotta Veej'jakaja ryn hallituksessa. Varapuheenjohtajana toimii Tuusmäen kyläyhdistyksen sihteeri, emäntä Leena Suhonen Rantasalmelta.
Hallitus ja kyläasiamies, yhteystiedot >>>

Etelä-Savon maallemuuttopalvelu

Jäsky on saanut maakunnan kehittämisrahaa maallemuuttopalvelun pystyttämiseen. Varsinainen hanke on loppunut, mutta toiminta jatkuu. Tavoitteena on edistää tulomuuttoa maakuntaan ja toisaalta aktivoida kyliä tuomaan kiinnostavia kiinteistöjä myyntiin.

Jos olet kiinnostunut muuttamaan maalle, ilmoita yhteystietosi ja toiveesi kyläasiamiehelle: Henrik Hausen, puh. 0400-992 699, 0400-992 699, sähköposti: henhaus@gmail.com . Kyläasiamies ohjaa kysyjiä tietolähteiden luokse kyläyhdistyksiin, kuntiin, maakuntaliittoon, TE-keskukseen yms. Yhdessä muuttajan kanssa hän voi selvittää kysymyksiä asunnosta, työstä, palveluista jne.

Etelä-Savossa toimii jo usealla kylällä tonttipörssi: kyläyhdistykset ovat kartoittaneet myytäviä ja vuokrattavia tontteja ja taloja. Kaavoja ja tontteja löytyy myös kuntien kotisivuilla.

Mikkelin Harjumaa >>>

Puumalan Hurissalo >>> > Tontit

Sulkavan Kaipola >>>

Pieksämäen Siikamäki-Peiposjärvi >>>

Mikkelin Ihastjärvi >>> > Vapaat tontit

Mikkelin Vehmaskylä >>>

Kangasniemen Luusniemi >>>

Pieksämäen Venetmäki >>>

Rantasalmen Osikonmäki >>>

Joroisten Kolma >>>

Länsi-Punkaharjun kylät >>>

Ilmoita Jäskylle muista alueen tonttipörsseistä!

Kylien myytävät tai vuokrattavat tilat, talot ja tontit ilmoitetaan Jäskyn kyläasiamiehelle.
Kuntia ja kyliä pyydetään myös ilmoittamaan yhdyshenkilö kyläasiamiehelle, mielellään sähköpostiosoite ja puhelinnumero, jonne voimme ilmoittaa halukkaista muuttajista jne.

Etelä-Savon kylien ja kuntien tietoja kootaan www.maallemuutto.info -nettiportaaliin. Jäsky ja alueen kylät pääsevät hankkeen kautta mukaan valtakunnalliseen Onni muuttaa maalle -hankkeeseen.

Maallemuuttopalvelun sopimus kiinteistövälittäjien etuovi.com -nettipalvelun kanssa on toistaiseksi päättynyt liian kalliina.

Kylien kannattaa pitää myös omia kiinteistö- ja tonttipörssejä ja ilmoittaa yhteystiedot sekä toimittaa markkinointimateriaalia kyläasiamiehelle. Yhteistyöverkostoa ylläpidetään hankkeen jälkeenkin Jäskyn toimintana.

Hankesuunnitelman yhteenveto >>>
www.maallemuutto.info >>>

Kylätoiminnan vinkkejä:

Kyläverkkohanke

Hankkeen puitteissa järjestettiin vuosina 2005-2007 yhteistyö- ja kyläsuunnittelutapaamisia kunnissa ja ohjattiin kylä- ja hankesuunnittelua. Tavoitteena oli Etelä-Savon kylien ja maaseudun hanketoiminnan verkoston vahvistaminen.
Hankkeen loppuraportti >>>

Kylätaloushanke

Jäsky oli vuosina 2002-2005 mukana maanlaajuisessa kylätaloushankkeessa jonka avulla palkattiin puolipäiväinen kyläasiamies jokaiseen Manner-Suomen 19 maakuntaan. Tietoja hankkeesta ja monenlaisia kylätalousohjeita ja vinkkejä löytyy osoitteesta http://www.maaseutuplus.fi/kylatalous
Jäskyn aluehankkeen väliraportteja:
Väliraportti 4/2004 >>>
Väliraportti 3/2004 >>> Väliraportti 2/2004 >>>
Väliraportti 1/2004 >>> Väliraportti 4/2003 >>>
Kylätaloushankkeen väliraportti 3/2003 >>>

Ohjelma

Jäskyn toiminnan tilanne ja tavoitteet kirjattiin vuonna 2002 kyläohjelmaan. Kyläsuunnittelua, tiedotusta ja koulutusta kylillä halutaan kehittää. Myös uusilla ratkaisuilla kuten monipalvelukeskuksilla ja laajakaistayhteyksillä halutaan kehittää maaseutua.
Etelä-Savon kyläohjelma 2002-2006 >>>
Muistio kyläohjelman toteutumisesta vuodelta 2008 >>>

Neuvonpito

Jäsky on kiinnostunut siitä, mitä kylissä ajatellaan omasta toiminnasta ja kylätoiminnan kehittämisestä. Siksi järjestämme kylien kesken laajan neuvonpidon. Vastauksia käytetään Etelä-Savon uuden kyläohjelman laatimisessa.

Kyläkirjeen mukana maaliskuussa ja marraskuussa sekä sähköpostilla huhtikuussa lähti kylille kyselyt, joihin on tullut vastauksia jo 50 eri kylältä. Kiitos aktiivisesta osallistumisesta! Vielä voi lähettää vastauksia postissa (Järvi-Suomen kylät, Uusimäentie 157, 19460 Ruorasmäki) tai sähköpostilla ( henhaus@gmail.com ).
Kysymyksiin vastanneet kylät >>>
Kyselylomake 1 >>>
Mökkiläiskyselyn lomake >>>
Kyselylomake 3 >>>

Liity jäseneksi: nyt myös MaaseutuPlus-lehti jäsenille!

Maksamalla jäsenmaksun saat MaaseutuPlus-lehden kotiin kuusi kertaa vuodessa ja Etelä-Savon kyläkirjeen 2-4 kertaa vuodessa. Tietenkin saat myös äänioikeuden yhdistyksen jäsenkokouksiin. Olet mukana hyvän asian puolesta, mukavien ihmisten kanssa. Jäskyn kautta pystyt vaikuttamaan maakunnan asioihin, maakuntaohjelmaan jne. Saat myös tietoa ja apua oman kyläsi kehittämiseen ja hanketoimintaan. Kylille Jäsky tarjoaa ilmaista kotisivutilaa Internetistä ja apua sivujen päivittämiseen.

Liittyä voi maksamalla jäsenmaksun. Jäsenmaksu vuodelle 2007 on henkilöjäsenille 15 euroa, yhdistyksille 25 euroa ja kannattajajäsenille 100 euroa. Maksaneille jäsenille tilataan MaaseutuPlus-lehti. Maksut tilille 527104-4261890, Järvi-Suomen kylät ry. Nimi ja osoite johon posti halutaan, ilmoitetaan kyläasiamiehelle, maksulomakkeeseen merkityt tiedot eivät aina välity meille.
Järvi-Suomen kylät ry säännöt >>>


Palaute sivuista, korjaukset, kommentit (jos haluat vastauksen, muista laittaa viestiin nimesi ja vastausosoite):



Sivuston toteutus: Henrik Hausen

Ajankohtaista

Kesäteatterit kukkeimmillaan

Tuusmäen näytelmäpiiri: Siunattu hulluus. Ana (Pekka Suhonen), Elmeri (Heino Kokkonen) ja Vilippus Rummukainen (Jarmo Miettinen)Nyt kannattaa käydä katsastamassa Etelä-Savon laajaa kulttuuritarjontaa. On konserttia, näyttelyä, tapahtumaa ja tietysti kesäteatteria. Kylien omissa, talkoovoimin tehdyissä kesäteattereissa on oma viehätyksensä ja tarjonta on monipuolisempi kuin mitä ensin voisi ajatella.

Itse kävin eilen Rantasalmen Tuusmäen legendaarisella Tunnelilavalla katsomassa Aapelin kirjoittamaa Siunattu hulluus -näytelmää. Olen aikaisemmin Tuusmäellä nähnyt sekä kylän raudanvalmistuksen historiaan liittyvän näytelmän että Simo Hämäläisen Kätkäläisfarssin. Nytkin oli siis vuorossa hauska näytelmä, mutta pohdiskelevampi ja suomalaiseen filosofointiperinteeseen perustuva juttu.

Tuusmäen näytelmäpiiri: Siunattu hulluus. Elmeri (Heino Kokkonen) ja Ruusu (Päivi Suhonen) Siunattu hulluus sisältää useiden roolihenkilöiden yksinpuheluja ja ovelia sutkauksia, joista kylän amatöörinäyttelijät selvisivät todella loistavasti. Kiitos näyttelijöiden, ohjaajan (Susanna Kolehmainen) ja tyynen kesäillan joka sana kuului hyvin koko 150-päiselle yleisölle. Tämä oli tärkeää, koska vaikka näytelmässä myös huristellaan ympäriinsä traktorilla kaikkia turvallisuussääntöjä rikkoen, niin näytelmä perustuu ennen kaikkea puheeseen. Paljoa puhetta tasapainotti myös mukavasti musiikki ja laulut: Hyvä Tuusmäki! Näytelmää esitetään vielä seitsemän kertaa 3.-26.7. sekä parissa tilausnäytöksessä.

Siunattua hulluutta voi nähdä toisenkin eteläsavolaisen kesäteatterin esittämänä: Mikkeliin tänä vuonna perustettu Kalvitsan kesäteatteri esittää näytelmän kolme kertaa Kalvitsan entisellä koululla 23.-27.7. ja kolme kertaa Haukivuoren kesäteatterissa 28.-30.7. Esityksen on tuottanut ja ohjannut Pali Pekkarinen. Pekkarinen on aikaisemmin työskennellyt Rauni Mollbergin kanssa. Mollberg taas teki Siunatusta hulluudesta pidetyn televisioelokuvan vuonna 1975. Aapelin romaani, johon näytelmät perustuvat, julkaistiin vuonna 1948.

Kesäteattereita esitetään taas tänä kesänä yli 20 kylällä Etelä-Savossa. Kannattaa käydä vaikkapa Partaharjulla, Karviossa, Halkokummussa, Koirakivessä, Lintusalossa, Hurissalossa, Virtasalmella, Kolkontaipaleessa, Säimenessä, Venetmäellä, Kermakoskella, Kaartilankoskella tai Putkinotkossa. Kesäteatterit löydät Jäskyn
Toimintakalenterista >>>
HH 2.7.2009

Vaikuta hanketoiminnan byrokratiaan vastaamalla kyselyyn!

Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut 26.5.2009 työryhmän, jonka tehtävä on selvittää yritys- ja hankerahoituksen hallinnollista taakkaa ja sen purkamista. Kyselyllä haetaan asiakkailta ja viranomaisilta suoraan palautetta Manner-Suomen maaseutuohjelman 2007-2013 ja Suomen sokerialan rakenneuudistuksen monipuolistamisohjelman tukijärjestelmien ja tukimuotojen toimivuuteen. Vastausten pohjalta työryhmä tekee selvityksen yritys- ja hankerahoituksen säännöksiin, ohjeistukseen ja hallinnollisiin käytäntöihin liittyvistä ongelmista sekä tekee esityksen niiden ratkaisuvaihtoehdoista. Työryhmän työ valmistuu 31.10.2009 mennessä.

Kaikille vastaajille lähetetään sama lomake, siksi kaikkia kohtia ei välttämättä jokainen vastaaja pysty täyttämään. Erityisesti kyselyn loppuosan kustannusten ja työajan arvioiminen on haasteellista, mutta niillä kysymyksillä haetaan nimenomaan arviota ja suuruusluokkaa. Vastausaikaa on 14.8 asti. Osallistu ja vaikuta!

Kysely avautuu tästä linkistä:
http://www.webropol.com/P.aspx?id=340944&cid=33417063

Laajakaista kaikille osuuskunnan avulla vai hankkeella?

Pohjanmaalla rakennetaan laajakaistaa kuidulla kotiin asti (FTTH Fiber To The Home). Pohjanmaan liiton laajakaistaneuvojan Ulf Grindgärdsin hyvä esitys Kristiinankaupungin verkosta löytyy
Tästä >>>
Rakentaminen lähti liikkeelle vuonna 2006 aktivointihankkeella ja osuuskunnan perustamisella. Nyt jäseniä on 600 jotka ovat maksaneet 1 700 - 3 000 euroa liittymästään. Kuukausimaksuksi kaavailtiin 15 euroa mutta se jouduttaneen nostamaan. Lisäksi maksetaan palveluista, esimerkiksi internetistä 6 - 24 euroa kuukaudessa. Teräväpiirtotelevisiosta ja puhelinpalveluista tulee omat maksut. Osuuskunta toimii vain verkon omistajana, palvelut ostetaan ulkoa.

Etelä-Savossa ja muissa maakunnissa on meneillään Laajakaista kaikille -hanke. Hankkeeseen ohjataan valtion ja EU:n avustusrahaa. Hanke on suunniteltu niin, että lähinnä isot internet- ja matkapuhelinoperaattorit, joilla on jo runsaasti valoikuituverkkoja kunnissa ja kylissä voivat osallistua tarjouskilpailuun ja saada avustusrahat. Uudet osuuskunnat tai muut paikalliset omistajat tuskin voivat rakentaa uusia verkkoja.

Etelä-Savon Laajakaista kaikille -hanke tulee käynnistymään Pertunmaan pilottihankkeella, joka toteutataan ensi vuonna. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan kaikille vakituisille asukkaille sekä yritysten/julkishallinnon vakituisiin toimipisteisiin on tarjottava nopeat, 100 Mbit/s yhteydet vuoden 2015 loppuun mennessä siten, että yhteys (runkoverkko) rakennetaan enintään kahden kilometrin päähän asunnosta/yrityksen toimipaikasta. Viimeisen kahden kilometrin tilaajayhteyden hankkii kukin kuluttaja itsenäisesti. Hankkeen suunnitteluun osallistuu Etelä-Savon maakuntaliitto ja hankkeen ohjausryhmässä on myös Jäskyn edustus. Ota siis yhteyttä kyläasiamieheen, jos haluat lisää tietoja.
Maakuntaliiton Laajakaista kaikille -sivut >>>

Kehittämistoimintaa harvaan asutulle maaseudulle

Harvaan asuttu maaseutu nostetaan uusissa maaseutuohjelmissa etusijalle. YTR:n teemaryhmä järjestää asiasta seminaarin 8.9. ja uusi uutiskirje Korvesta ja valtateiltä on myös ruvettu julkaisemaan.
Lisätietoja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän sivuilla >>>

Tutkittua tietoa ruoasta ja kesäasukkaista

Ruuan tie pellolta pöytään vaikuttaa paljon elämäämme ja ympäristöömme. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti on julkaissut Mistä ruoka tulee –verkkosivut, joiden avulla aiheen niin paikallisista kuin maailmanlaajuisistakin ulottuvuuksista saa kiinni hauskasti ja monipuolisesti.

Paikallista kestävää kehitystä käsitellään erityisesti ”Leivän tie” -kokonaisuudessa, joka esittelee elokuvan keinoin kerimäkeläisen Luomuhosen leivän ketjua pellosta kuluttajalle. Maatilalla, myllyssä, leipomossa ja kaupassa toimivat ihmiset kertovat ja näyttävät mistä leipä meille tulee.
Mistä ruoka tulee -verkkosivut >>>

Maahanmuuttoa tarvitaan maaseudullekin

Ruralia-instituutti on yhteistyössä Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen ja Siirtolaisuusinstituutin kanssa selvittänyt työperäistä maahanmuuttoa suomalaisen maaseudun näkökulmasta. Maahanmuuttopolitiikka on pitkälle rakennettu suurten kaupunkien näkökulmasta. Tänä päivänä moni maaseutukunta kärsii, lamasta riippumatta, osaavan työvoiman puutteesta. Maaseutu on viime vuosikymmenten aikana yhä selvemmin muuttunut työvoimaa luovuttavasta alueesta työvoimaa vastaanottavaksi alueeksi.

Tutkimuksessa vertailtiin Varsinais-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan maaseutua työperäisen maahanmuuton kohdealueina. Varsinais-Suomi on vieraskielisen väestön osuudella mitattuna yksi maamme kansainvälisin maakunta.

– Maakuntakeskuksen ulkopuolisella maaseudulla vieraskielisten osuudessa ei yllättäen kuitenkaan ollut merkittäviä eroja. Varsinais-Suomen maahanmuuttajat olivat keskittyneet hyvin voimakkaasti Turkuun ja Saloon, kun taas Etelä-Pohjanmaalla vieraskielinen väestö oli jakautunut hyvin tasaisesti koko maakunnan alueelle.

Maaseutukunnat eivät olleet varautuneet kovin hyvin maahanmuuton lisääntymiseen. Kuntien tulisikin kiireesti laatia tai päivittää maahanmuuttopoliittiset ohjelmansa ja tiedottaa niistä tehokkaasti. Ohjelmissa tulisi kotouttamispalvelujen lisäksi pohtia myös kunnan roolia maahanmuuttajan työnantajana. Maaseudulla korostuu myös kyläyhdistysten merkitys maahanmuuttajan lähimpänä kontaktipintana suomalaiseen kansalaisyhteiskuntaan.

Tutkimuksessa haastatellut maaseudun maahanmuuttajat olivat tyytyväisiä elämäänsä, joka rakentuu työn, ystävien ja perheen varaan, aivan kuten kantaväestölläkin. Maaseudulla asumisessa on koettu myös haasteita kuten nurkkakuntaisuus ja sosiaalisen elämän vähäisyys. Moni koki kuitenkin olleensa onnekas löydettyään hiljaisen, rauhallisen ja turvallisen asuinpaikan suomalaiselta maaseudulta. Maahanmuuttajiin oli myös suhtauduttu yksilöinä ja heistä on oltu kiinnostuneita, toisin kuin kaupungeissa. Maahanmuuttajat ovat lisäksi olleet halukkaita toimimaan yhteisöjen hyväksi erilaisten seurojen ja yhdistysten piirissä. Se on auttanut heidän kotoutumistaan.

– Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että suomalaiselle maaseudulle mahtuu vielä runsaasti uusia tulijoita, eikä ulkomaalaisvastaisuus ilmene samalla tavalla ääri-ilmiöinä kuin kaupungeissa. Avainasemassa on kyläyhteisöjen halu ottaa maahanmuuttajat vastaan yksilöinä ja kuntien kyky profiloitua monikulttuurisuuteen.
Lisätietoja >>>

Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu -seminaarissa 3.6.2009 keskusteltiin kaavoituksesta

Kyläsuunnittelua pohdittiin Pieksämäellä 3.6.2009 monipuolisesti. Tavanomaisten kylän kehittämissuunnitelmien ja maiseman hoitosuunnitelmien lisäksi myös kaavoitus voi olla itäsuomalaisen hajakylän kehittämisen väline. Päivään oli mahdutettu peräti 10 alustusta ja järjestäjillä oli sikäli tuuri, että kaikki pyydetyt kovatasoiset alustajat pääsivät paikalle. Osallistujia oli 74, joten Peiposjärven seurantalon sali oli täynnä. Järjestäjinä toimivat Järvi-Suomen kylät ry, Veej'jakaja ry sekä maa- ja metsätalousministeriön Maaseutuverkostoyksikkö.
Kuvia, muistio, seminaariesitelmät ja palautelomake >>>

kok42.jpg

Rantojensuojelu uudistuu Ruotsissa

Suomen kylätoiminta ry:n ruotsalainen sisarjärjestö Hela Sverige skall leva iloitsee uusista rantojensuojelusäännöistä, jotka astuvat voimaan 1.7.2009. Uusien sääntöjen mukaan rakentaminen säädellään eri alueilla suojelutarpeen mukaan. Haja-asutusalueilla rantarakentaminen helpotetaan ja kaupunkien lähellä suojelu tiukennetaan. Rantojensuojelulla pyritään muun muassa turvaamaan pääsy rantaan.
"Harvaan asutuilla alueilla on runsaasti hyviä rakennuspaikkoja rannoilla. Niitä voidaan varovaisesti käyttää hyväksi ilman että ympäristö tai luonnossa liikkuminen siitä kärsisi. Samalla on hyvä, että suojellaan rantoja kaupunkien lähistöllä jossa rakennuspaineet ovat kovat."
Lisätietoja Hela Sverige skall leva kotisivuilla >>>

Miämedia uudistuu

Mikkelin seudun kylien, kaupunginosien ja järjestöjen kotisivuja ja keskustelupalstoja isännöivä Miämedia uudistuu. Wordpressin käyttöönoton myötä päivittäminen helpottuu ja myös sivuston ja kylien kotisivujen osoitteet muuttuvat helpommin muistettaviksi ja markkinoitaviksi, esimerkiksi http://miamedia.fi/himalanpohja/
Miämedian pääsivu >>>

Etelä-Savoon perustettu rakennusperintöyhdistys

Rakennusperintöyhdistys on jo ostanut rakennuksen korjausrakennuskeskusta varten Rantasalmelta ja Suomen kulttuurirahaston Etelä-Savon rahastolta on saatu tukea kuntakohtaisiin infotilaisuuksiin.
Rakennusperintöyhdistyksen kotisivut >>>

Etelä-Savon kyläpäivä 19.9.2009 Rantasalmella

Etelä-Savon kyläpäivä järjestetään tänä vuonna Rantasalmella luontokeskus Oskarissa lauantaina 19.9. Järjestäjinä ovat Järvi-Suomen kylät ry ja Rantasalmen kunta.

Kyläpäivään kokoonnutaan nykyään joka toinen vuosi. Nyt järjestettävä maakunnallinen kyläpäivä on järjestyksessä 13. Edellinen kyläpäivä järjestettiin lokakuussa 2007 Punkaharjun Lustossa.

Kyläpäivään sisältyy sekä asiapitoista ohjelmaa että kulttuuria. Puheiden ja vuoden kylän julkistamisen lisäksi nähdään teatteria ja kuullaan musiikkia. Rantasalmen kylät ja yritykset ovat esillä kylätorilla. Lisäksi kyläpäivän osallistujille järjestetään iltapäivällä kaksi tutustumisretkeä. Toinen retki vie kyläyhdistysten kohteisiin ja toinen perehdyttää osallistujia matkailuyrityksiin ja Linnasaaren kansallispuistoon.

Kyläpäivään osallistuu kylätoimijoita ympäri maakuntaa. Myös kuntien edustajat, kesäasukkaat ja muut kiinnostuneet ovat tervetulleita. Etelä-Savossa kesäasukkaat otettiin jo varhaisessa vaiheessa mukaan kylätoimintaan, ja nykyään yli puolessa kyläyhdistysten hallituksista on kesäasukasjäsen.

Kuvia Osikonmäen valon juhlasta

Kuvia Rantasalmen Osikonmäen valon juhlasta - jossa juhlittiin uusia katuvaloja - löytyy kuva-albumista >>>
Juttua myös kyläkirjeessä >>>

Kyläkirje 1/2009

Etelä-Savon 16. nykymuotoinen kyläkirje on ilmestynyt ja lähetetty postilla 633 osoitteeseen kyliin, kuntiin ja yhteistyökumppaneille ympäri maakuntaa. Kirje julkaistaan myös netissä, tällä kertaa omassa blogissaan, jossa kirjeen teemoista voidaan keskustella. Aloita keskustelu klikkaamalla kohtaa uutisen alla, jossa aluksi lukee "0 kommenttia". Kyläkirje löytyy tästä:
http://kylakirje.blogspot.com/

Kohenna kulttuurikuntoasi: Kalvitsan kesäteatteri kaipaa tekijöitä

Mikkelin Kalvitsaan on perustettu kesäteatteri joka harjoittelee jo Siunattua hulluutta ensi kesää varten. Mukaan mahtuu vielä tekijöitä ja tukijoita.
Lisätietoja teatterin kotisivulta >>>
ja Maaseutukaupunki Mikkeli- yhteisön blogista >>>
ja tästä>>>

Kyläkoulut ja yhteisöllisyys

Rapautuuko suomalainen yhteisöllisyys kovaa vauhtia? Ovatko pienet koulut oppilaiden ja lähiyhteisön etu, pienet luokkakoot enemmän opettajan etu?

Tutkijat Atte Oksanen ja Pekka Räsänen kirjoittavat Nuorisotutkimusverkoston julkaisussa "Kauhajoen jälkipaini" (sivuilla 33-34) että paikallisuutta ja yhteisöllisyyttä korostetaan jo enemmän Yhdysvalloissa kuin Suomessa. "Oman kaupunginosan urheilujoukkueen pärjääminen ja lähiympäristön maine ovat amerikkalaisille usein kunniakysymyksiä." Naapuruston vastuu ja sosiaalinen tuki voisivat tutkijoiden mielestä ennaltaehkäistä väkivaltaa paremmin kuin kontrollin ja turvatoimien kiristäminen.

Mielenterveyden keskusliiton entinen toiminnanjohtaja Jussi Särkelä kirjoittaa (s. 49-51): "Kenties kouluista voisi ennen pitkää kehittyä kaupunginosien ja kyläkuntien yhteisövetureita. Se edellyttää myös palaamista pieniin kouluyksiköihin. Etusijalle saattaisi olla parempi asettaa pienet koulut ja vasta sen jälkeen ryhtyä pienentämään luokkakokoja. Pienet kouluyhteisöt palvelevat ennen kaikkea koululaisten etuja, pienet luokkakoot opettajien etuja." Lue lisää Jäskyn kyläkirjeestä joka tulee postissa ensi viikolla ja
Kauhajoen jälkipaini pdf-julkaisusta >>>

Moderni puukaupunki/kylä Orijärvi

Mikkelin Orijärvi kaupungin ja entisen maalaiskunnan rajalla on mukana
Puuinfon modernien puukaupunkien hyvien esimerkkien esittelyssä >>>
Orijärven asukasyhdistys on osallistunut muun muassa Kyläsporttihankkeeseen ja yhdistyksen aktiivinen toiminta sai ansaittua ihailua myös
Road Show maaseutuseminaarissa >>>

Energiatodistuksien neuvontapalvelu

Energiatodistus on talon ostajan uusi apu. Omakotitaloille se on vielä vapaaehtoinen mutta varmasti suositeltava.
Lisätietoja energiatodistuksista ja neuvontapalvelusta löytyy ympäristöministeriön sivuilta >>>

Vuoden kylä esillä Asuinmaaseutu 2009 -seminaarissa

Kolmas valtakunnallinen Asuinmaaseutu-seminaari järjestetään torstaina 5.3. Tampereella. Yhtenä esimerkkinä menestyksellisestä maaseutukylästä on esillä valtakunnalliseksi Vuoden kyläksi viime syksynä valittu Siikamäki-Peiposjärvi Pieksämäeltä Etelä-Savosta.

Kylän kehittämistä kyläläisten ja kunnan yhteistyönä esittelee Siikamäki-Peiposjärven kyläyhdistyksen pitkäaikainen aktiivi Tuula Eloranta. Kylä kuuluu maakunnan kasvaviin kyliin, sinne on viimeksikuluneiden viiden vuoden aikana muuttanut 80 uutta asukasta.
Lue lisää >>>

Lähikoulu lasten kannalta

Koulupäätökset pitää tehdä lasten parasta ajatellen. Voiko hyvin toimivan koulun lakkauttaminen verrata koulukiusaamiseen? Sivistystoimen tarkastaja Kari Lehtolan mielestä voi. Onko pieni koulu lapselle hyvä? Pienkouluja tutkineen opetustoimen johtajan Taina Peltosen mielestä ja pienkouluraportin mukaan on.
Kari Lehtola: Mitä tehdä, kun yhteiskunta on koulukiusaaja, Opettaja-lehti 16.1.2009 >>>
Taina Peltosen puheenvuoron selostus kyläkirjeessä 3/2008 >>>
Harjumaan koulun opetuksen hyvänä tukena on koulun sijainti luonnon helmassa ja aktiivinen kyläyhteisö >>>
Pieni on parempi, Sytyn julkaisut 1/2008 >>>

Uutta tietoa järjestöille ja kylätoimijoille:

Road Show antoi uutta potkua

Mikkelissä 8.1.2009 järjestetty Road Show -seminaari antoi uutta potkua maakunnalliseen kylätoimintaan. Seminaarin 62 osallistujaa edustivat hyvin maakunnan toimijoita: monta kyläpäällikköä, kuntien virkamiehiä ja luottamushenkilöitä sekä yhteistyöjärjestöjen, maakuntaliiton, TE-keskuksen ja Ruralia-instituutin edustajia.

roadyleiso4.jpg

Suomen kylätoiminta ry:n puheenjohtaja, professori Eero Uusitalo painotti maaseudun kehittämisen tarvitsevan laajasti erilaisia keinoja. Maaseutuyrittäjyyttä pitää kehittää, palvelutuotantoon löytää uusia ratkaisuja, teitä ja tietoverkkoja rakentaa ja ylläpitää ja järjestötoimintaa tukea. Varsinkin maakuntatasolla eri sektoriviranomaisten ja järjestöjen yhteistyötä pitää tiivistää. Maakunnissa pitäisi hänen mielestään olla yksi vahva maaseutujärjestö, nyt voimat ovat liian hajallaan.

Seminaarin aiheena oli kylätoiminnan ja Leader-ryhmien uusi valtakunnallinen ohjelma "Vastuuta ottava paikallisyhteisö". Sekä Uusitalo että ohjelman laatimista johtanut Risto Matti Niemi korostivat, että uudet ohjelmat kehittävät maaseutua myös asuinalueena, ei vain elinkeinojen kautta. Houkutteleva asuinmaaseutu vetää puoleensa myös eri alojen yrittäjiä, jotka tuovat työpaikkansa mukanaan.

Seminaarissa keskusteltiin myös työllistämisestä. Heikompien suhdanteiden aikana kolmas sektori ja paikalliset ratkaisut tulevat nousemaan esille, kun hyvinä vuosina ehkä liikaa keskityttiin vain huippuyritysten ja innovaatioiden tukemiseen.
Muistio ja kuvia seminaarista, palautelomake >>>

Kunnille ja kylille uusi Tulomuuttaja-apulainen

Uudessa Tulomuuttaja-apulaisessa opastetaan kuntia ja kyliä ottamaan vastaan uusia asukkaita. Maaseutuasumisen teemaryhmän julkaisemassa oppaassa neuvotaan, miten muuttoa harkitsevien mielenkiintoa herätetään ja miten maaseudun uusia asukkaita otetaan vastaan. Lyhyesti annetaan vinkkejä siitä, miten erityisesti lapsiperheitä, nuoria ja kesäasukkaita saadaan viihtymään ja kiinnittymään kuntaan.

Nelisivuinen Tulomuuttaja.pdf -opas lähetetään sähköisessä muodossa kuntiin ja se on myös ladattavissa muun muassa Jäskyn kotisivuilta ja maallemuutto.info -sivuilta.
Tulomuuttaja.pdf >>>

Työvoimaa kyläyhdistyksille talkootyön tueksi

Vaaksa tarjoaa Mikkelin seudulla työskentelymahdollisuuksia pitkäaikaistyöttömille ja muille, joilla on vaikeuksia sijoittua avoimille työmarkkinoille. Hankkeessa on työnohjaajia ja käytettävissä on kaksi bussia, joilla työntekijöitä voidaan tuoda paikalle.

Kylätoimikuntien tarjoamat työtehtävät voivat olla sellaisia, joita yleensä tehdään talkootyönä, nämä ovat yhdistyksille maksuttomia. Yritysten ja yksityisten hyödyksi tehtävästä työstä velotetaan pieni tuntimaksu. Näin talvella esimerkiksi jääkiekkokaukalon rakentaminen tai kunnostus voisi olla sopiva työ. Kyläyhdistys tai kunta kustantaa materiaalit ja maalit. Kokoamisesta ja pystyttämisestä huolehtii Vaaksan porukka. Parhaimmat ovat työt, joiden tarkka suorittamisaika ei ole sidottu.
Lisätietoja hankkeen kotisivuilta >>>

Lisää juttuja

Vanhemmat ajankohtaisartikkelit uutisarkistossa >>>

Jäsky kyläasiamies
Henrik Hausen
puh. 0400-992 699
henhaus@gmail.com

Jäsky puheenjohtaja
Ilkka Sutinen
0400-722 145
ilkka.sutinen at tyynela.fi

Suomen kylätoiminta ry
02-738 1761
info @kylatoiminta.fi

Palaute: henhaus@gmail.com

Pääsivulle