Taustatietoja, kylien kotisivut ja muut linkit
Järvi-Suomen kylät ry eli Jäsky on Etelä-Savon kylien maakunnallinen yhteenliittymä. Toimimme maaseudun asukkaiden edunvalvojana ja alueen kylätoimikuntien ja
kyläyhdistysten yhteistyöelimenä. Järvi-Suomen kylät on Suomen kylätoiminta ry:n jäsen.
|
Anola, Pieksämäki
Anttola, Kerimäki
Anttola.Mikkeli
Enonvesi, Mäntyharju
Haapakoski, Pieksämäki
Halkokumpu, Pieksämäki
Halmeniemi, Mäntyharju
Hangastenmaa, Ristiina
Harjumaa, Mikkeli
Harjunmaa, Kangasniemi
Harjuranta, Kangaslampi
Heinälahti, Mikkeli
Heinäselkä, Pieksämäki
Hietakylä, Pieksämäki
Himalanpohja, Ristiina
Hiukkajoki, Punkaharju
Hokka, Kangasniemi
Hurissalo, Puumala
Hällinmäki, Pieksämäki
Ihastjärvi, Mikkeli
Joutsjärvi-Ruorasmäki, Pertunmaa
Jäppilän kirkonkylä, Pieksämäki
Kaihlamäki, Kangasniemi
Kaipola, Sulkava
Kalvitsa, Mikkeli
Kalvitsan kesäteatteri, Mikkeli
Kangasniemen eteläiset kylät
Karjalankylä-Pirttimäki, Pieksämäki
Karvio, Heinävesi
Kerisalo, Joroinen
Koikkala, Juva
Koirakivi, Mäntyharju/Pertunmaa
Koittila, Kangasniemi
Kolma, Joroinen
Korpijärvi, Mikkeli
Kotamäki, Pieksämäki , Kotamäki II
Kukkaromäki, Pieksämäki
Kulennoinen, Punkaharju
Kumpuranta-Rauvanniemi, Kerimäki
Kuortti, Pertunmaa
Kuosmala, Mikkeli
Kutemajärvi, Kangasniemi
Kylmämäki, Pieksämäki
Kylälahti, Ristiina
Käpry, Pieksämäki
Laitiala-Istruala, Kangasniemi
Lepikkomäki, Heinävesi
Lihavanpää, Pertunmaa
Liperomäki-Mataramäki, Pieksämäki
Lohilahti, Sulkava
Luusniemi, Kangasniemi
Längelmäki, Pieksämäki
Länsi-Punkaharju, Punkaharju
Läsäkoski, Kangasniemi
|
Maavesi, Joroinen
Makkola, Kangasniemi
Moinsalmi, Savonlinna
Nenonpelto, Pieksämäki
Niskamäki, Pieksämäki
Norola, Mikkeli
Ohensalo, Kangasniemi
Olkkolanniemi-Vatila, Mikkeli
Oriniemi, Savonranta
Orijärvi, Mikkeli
Osikonmäki, Rantasalmi
Otava, Mikkeli
Paltanen, Pieksämäki
Partaharju-Kontiomäki, Pieksämäki
Peiposjärvi, Pieksämäki
Pellosniemi, Ristiina
Pellossalo, Savonlinna
Pertunmaan kirkonkylä, Pertunmaa
Pihlajalahti, Savonlinna
Porrassalmi, Mikkeli
Porsaskoski, Pieksämäki
Pyhitty-Lamminmäki, Pieksämäki
Rahula, Mikkeli
Rummukka, Pieksämäki
Ruokomäki, Kangasniemi
Ruorasmäki, Pertunmaa
Ruuhilampi, Pieksämäki
Rönkönvaara-Lapinlahti, Savonranta
Siikamäki-Peiposjärvi, Pieksämäki
Simanala, Enonkoski
Suurola, Kangasniemi
Synsiö, Kangasniemi
Syvänsi, Pieksämäki
Tiemassaari, Rantasalmi
Tihusniemi, Pieksämäki
Toivola, Mäntyharju
Tuukkala, Hirvensalmi
Tuusmäki, Rantasalmi
Valkeamäki, Pieksämäki
Vanaja, Pieksämäki
Vanhamäki, Mikkeli
Varistaival, Heinävesi
Vatila, Mikkeli
Vehmaskylä, Mikkeli
Vehmaskylä, Pieksämäki
Venetmäki, Pieksämäki
Vitsiälä, Ristiina
Vuojalahti, Kangasniemi
Vuorenmaa, Juva
Väisälä, Pieksämäki
Väisälänsaari, Hirvensalmi
Äkry, Kangasniemi
|
Etelä-Savossa on neljä seutukuntaa: Juvan, Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan seutukunta. Maaseutuhankkeita rahoittaa Juvan seudulla Rajupusu Leader kehittämisyhdistys,
Mikkelin ja Pieksämäen seuduilla Vej'jakaja ja Savonlinnan seudulla Piällysmies. Lisäksi Pertunmaa kuuluu Päijänne-Leader -alueeseen.
Suomen kylätoiminta ry
Etelä-Savon kunnat ja kylätoimikunnat
Piällysmies ry kotisivut
Piällysmies, hankkeet 2007-
Piällysmies hankkeet, Lande 2000, sivuilla 1-18, pdf
Rajupusu Leader kotisivut
Rajupusu Leader, hankkeet 2007-
Rajupusu hankkeet, Lande 2000, sivuilla 1-25, pdf
Veej'jakaja kotisivut
Veej'jakaja hankeluettelo 2007-
Veej'jakaja hankkeet, Lande 2000, sivuilla 76-95, pdf
Päijänne-Leader
Päijänne-Leader hankerekisteri kehittämishankkeet 2007-
Päijänne-Leader hankerekisteri yrityshankkeet 2007-
Päijänne-Leader hankerekisteri 2000-2006
Maan kaikkien Leader-ryhmien yhteystiedot
Miämedia: kotisivut ja keskustelupalstat yhdistyksille
Etelä-Savon maakuntaliitto
Etelä-Savon kulttuuri- ja matkailuhankerekisteri
Etelä-Savon elinkeino,- liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
Etelä-Savon tavoite1-hankkeet 2001-2006, TE-keskus, xls-tiedosto
Ruralia-instituutti, kotisivut
ProAgria Etelä-Savon maaseutukeskus
Mikkelin ammattikorkeakoulu MAMK
Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR
Maaseutu.fi: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013
Maaseutuvirasto Helsingissä ja Seinäjoella
Rakennerahastot.fi: EU:n aluekehitysrahaston (EAKR) ja sosiaalirahaston (ESR) infoa ja ohjeita
Maa- ja metsätalousministeriö, tiedotteet
Etelä-Savon työ ja koulutus verkkolehti
Etelä-Savon energiatoimisto
Etelä-Savon
avoimet työpaikat
Hallitus
Jäskyn vuoden 2009 puheenjohtajana toimii Ilkka Sutinen Mikkelistä. Ilkka on myös Suomen kylätoiminta ry:n hallituksen varajäsen ja on toiminut monta vuotta Veej'jakaja
ryn hallituksessa. Varapuheenjohtajana toimii Tuusmäen kyläyhdistyksen sihteeri Leena Suhonen Rantasalmelta.
Hallitus ja kyläasiamies, yhteystiedot >>>
Jäsky on saanut maakunnan kehittämisrahaa maallemuuttopalvelun pystyttämiseen. Varsinainen hanke on loppunut, mutta toiminta jatkuu. Tavoitteena on edistää tulomuuttoa
maakuntaan ja toisaalta aktivoida kyliä tuomaan kiinnostavia kiinteistöjä myyntiin.
Jos olet kiinnostunut muuttamaan maalle, ilmoita yhteystietosi ja toiveesi kyläasiamiehelle: Henrik Hausen, puh. 0400-992 699, sähköposti: henhaus@gmail.com
. Kyläasiamies ohjaa kysyjiä tietolähteiden luokse kyläyhdistyksiin, kuntiin, maakuntaliittoon, TE-keskukseen yms. Yhdessä muuttajan kanssa hän voi selvittää
kysymyksiä asunnosta, työstä, palveluista jne.
Etelä-Savossa toimii jo usealla kylällä tonttipörssi: kyläyhdistykset ovat kartoittaneet myytäviä ja vuokrattavia tontteja ja taloja. Kaavoja ja tontteja
löytyy myös kuntien kotisivuilla.
Mikkelin Harjumaa >>>
Puumalan Hurissalo >>> > Tontit
Sulkavan Kaipola >>>
Pieksämäen Siikamäki-Peiposjärvi >>>
Mikkelin Ihastjärvi >>> > Vapaat tontit
Mikkelin Vehmaskylä >>>
Kangasniemen Luusniemi >>>
Pieksämäen Venetmäki >>>
Joroisten Kolma >>>
Länsi-Punkaharjun kylät >>>
Ilmoita Jäskylle muista alueen tonttipörsseistä!
Kylien myytävät tai vuokrattavat tilat, talot ja tontit ilmoitetaan Jäskyn kyläasiamiehelle.
Kuntia ja kyliä pyydetään myös ilmoittamaan yhdyshenkilö kyläasiamiehelle, mielellään sähköpostiosoite ja puhelinnumero, jonne voimme ilmoittaa
halukkaista muuttajista jne.
Etelä-Savon kylien ja kuntien tietoja kootaan www.maallemuutto.info -nettiportaaliin. Jäsky ja alueen kylät pääsevät hankkeen kautta mukaan valtakunnalliseen Onni
muuttaa maalle -hankkeeseen.
Maallemuuttopalvelun sopimus kiinteistövälittäjien etuovi.com -nettipalvelun kanssa on toistaiseksi päättynyt liian kalliina.
Kylien kannattaa pitää myös omia kiinteistö- ja tonttipörssejä ja ilmoittaa yhteystiedot sekä toimittaa markkinointimateriaalia kyläasiamiehelle.
Yhteistyöverkostoa ylläpidetään hankkeen jälkeenkin Jäskyn toimintana.
Hankkeen loppuraportti >>>
Hankesuunnitelman yhteenveto >>>
www.maallemuutto.info >>>
- Miten saada kylätoiminta käyntiin
- Kyläyhdistyksen rekisteröinti
- Yhdistyksen taloudenhoito
-
- Kyläsuunnittelu
- Taloudellinen yhteistoiminta kylissä
- Lakiasiat
- Toiminnan kehittäminen
- Palvelut
- Kyläkoulut
Kylien kotisivuille on eri vaihtoehtoja:
Jäsky tarjoaa ilmaista kotisivutilaa kylien kotisivuille. Silloin sivujen teko tapahtuu niin, että valmiit sivut ja päivitykset lähetetään sähköpostilla
kyläasiamiehelle, joka siirtää ne nettiin. Esimerkkejä tällaisista sivuista:
Länsi-Punkaharju >>>
Koikkala >>>
Kyläasiamies voi myös tehdä yksinkertaiset sivut jos lähetätte tekstiä ja kuvia. Tämäkin palvelu on Jäskyn jäsenille ilmainen. Esimerkkejä
tällaisista sivuista:
Lihavanpää >>>
Rönkönvaara >>>
Ruorasmäki >>>
Varistaival >>>
Jos haluatte itse tehdä ja päivittää sivuja, niin laittakaa osoite kyläasiamiehelle joka lisää kylänne Jäskyn kotisivujen linkkilistalle. Osoite
kannattaa ilmoittaa myös kunnan kotisivujen ylläpitäjälle jolloin saatte näkyvyyttä sivuille. Oma palvelintila ei ole kallis, toimivan palvelun saa jo 20 eurolla
vuodessa. .fi-päätteiset sivut ovat hieman kalliimpia. Tarvittaessa kyläasiamies neuvoo alkuun. Esimerkkejä tällaisista sivuista:
Siikamäki-Peiposjärvi >>>
Kaipola >>>
Hurissalo >>>
Tuukkala >>>
Pihlajalahti >>>
Otava >>>
Harjumaa >>>
Ihastjärvi >>>
Vitsiälä >>>
Miämedia tarjoaa koulutusta ja julkaisujärjestelmän kotisivuja varten. Palvelu on maksullinen. Myös joissakin kunnissa on omia julkaisujärjestelmiä. Blogipohjat
käyvät myös kotisivuiksi. Esimerkkejä:
Himalanpohja, Miämedia >>>
Hokka, Kangasniemen maaseutuseura >>>
Rahula, Blogger.com
Yleisesti suositellaan, että sivuilla olisi hyväntuulisia kuvia, joissa on myös ihmisiä. Sitten aluksi vähän tekstiä: esittelyä kylästä,
tärkeistä paikoista jne. Kyläyhdistyksen yhteystiedot hyvin esille ja vähän ajankohtaista: tulevia tapahtumia jne. Mielellään myös palveluhakemisto ja
tonttipörssi. Navigoinnin pitää olla helppoa ja sivujen mahdollisimman selkeitä. Muistakaa myös, että sivuja lukee mielellään mahdolliset muuttajat,
kesäasukkaat ja kylän entiset asukkaat. Minkälaisen kuvan haluatte välittää kylästänne?
Hankkeet:
Etelä-Savon maallemuuttopalvelu
Hankkeella luotiin maakuntaan tulomuuttopalvelu joka koostuu yhteyshenkilöstä, yhteistyöverkostosta
ja kylien tonttipörsseistä. Hanke toteutettiin 01.09.2006 - 31.12.2007 mutta toiminta jatkuu edelleen. Etelä-Savon maallemuuttopalvelu on mukana myös valtakunnallisessa
maallemuutto.info -portaalissa, jossa on tonttipörssit, maakunnan esittelyä ja suosittu markkinapaikka-keskustelupalsta. Maallemuuttoa edistettiin hankkeen aikana ja sen jälkeen
useilla messuilla ja muissa tapahtumissa. Tiedotuksella ja eri tapahtumissa nostatettiin kylissä innostusta myydä kiinteistöjä ja hankkia uusia asukkaita.
Hankkeen loppuraportti >>>
Hankesuunnitelman yhteenveto >>>
Maallemuuttopalvelu Jäskyn kotisivulla >>>
www.maallemuutto.info >>>
Hankkeen puitteissa järjestettiin vuosina 2005-2007 yhteistyö- ja kyläsuunnittelutapaamisia kunnissa ja
ohjattiin kylä- ja hankesuunnittelua. Tavoitteena oli Etelä-Savon kylien ja maaseudun hanketoiminnan verkoston vahvistaminen.
Hankkeen loppuraportti >>>
Kylätaloushanke
Jäsky oli vuosina 2002-2005 mukana maanlaajuisessa kylätaloushankkeessa jonka avulla palkattiin
puolipäiväinen kyläasiamies jokaiseen Manner-Suomen 19 maakuntaan. Tietoja hankkeesta ja monenlaisia kylätalousohjeita ja vinkkejä löytyy osoitteesta http://www.maaseutuplus.fi/kylatalous
Jäskyn aluehankkeen väliraportteja:
Väliraportti 4/2004 >>>
Väliraportti 3/2004 >>> Väliraportti 2/2004 >>>
Väliraportti 1/2004 >>> Väliraportti 4/2003 >>>
Kylätaloushankkeen väliraportti 3/2003 >>>
Jäskyn toiminnan tilanne ja tavoitteet kirjattiin vuonna 2002 kyläohjelmaan. Kyläsuunnittelua, tiedotusta ja koulutusta kylillä halutaan kehittää. Myös uusilla
ratkaisuilla kuten monipalvelukeskuksilla ja laajakaistayhteyksillä halutaan kehittää maaseutua.
Etelä-Savon kyläohjelma 2002-2006 >>>
Muistio kyläohjelman toteutumisesta vuodelta 2008 >>>
Neuvonpito
Jäsky on kiinnostunut siitä, mitä kylissä ajatellaan omasta toiminnasta ja kylätoiminnan kehittämisestä. Siksi järjestämme kylien kesken laajan
neuvonpidon. Vastauksia käytetään Etelä-Savon uuden kyläohjelman laatimisessa.
Kyläkirjeen mukana maaliskuussa ja marraskuussa sekä sähköpostilla huhtikuussa lähti kylille kyselyt, joihin on tullut vastauksia jo 50 eri kylältä. Kiitos
aktiivisesta osallistumisesta! Vielä voi lähettää vastauksia postissa (Järvi-Suomen kylät, Uusimäentie 157, 19460 Ruorasmäki) tai sähköpostilla (
henhaus@gmail.com ).
Kysymyksiin vastanneet kylät >>>
Kyselylomake 1 >>>
Mökkiläiskyselyn lomake >>>
Kyselylomake 3 >>>
Liity jäseneksi: nyt myös MaaseutuPlus-lehti jäsenille!
Maksamalla jäsenmaksun saat MaaseutuPlus-lehden kotiin kuusi kertaa vuodessa ja Etelä-Savon kyläkirjeen 2-4 kertaa vuodessa. Tietenkin saat myös äänioikeuden
yhdistyksen jäsenkokouksiin. Olet mukana hyvän asian puolesta, mukavien ihmisten kanssa. Jäskyn kautta pystyt vaikuttamaan maakunnan asioihin, maakuntaohjelmaan jne. Saat myös
tietoa ja apua oman kyläsi kehittämiseen ja hanketoimintaan. Kylille Jäsky tarjoaa ilmaista kotisivutilaa Internetistä ja apua sivujen päivittämiseen.
Liittyä voi maksamalla jäsenmaksun. Jäsenmaksu vuodelle 2007 on henkilöjäsenille 15 euroa, yhdistyksille 25 euroa ja kannattajajäsenille 100 euroa. Maksaneille
jäsenille tilataan MaaseutuPlus-lehti. Maksut tilille 527104-4261890, Järvi-Suomen kylät ry. Nimi ja osoite johon posti halutaan, ilmoitetaan kyläasiamiehelle, maksulomakkeeseen
merkityt tiedot eivät aina välity meille.
Järvi-Suomen kylät ry säännöt >>>
Sivuston toteutus: Henrik Hausen
|
|
Ajankohtaista
Etelä-Savon voimistuvat kylät esillä Farmarissa 29.7.-1.8.
Farmari maatalousnäyttelyssä on laaja kyläosasto ulkoalueella K1, osasto 1-4
Näyttelyn kyläosastolla on lava, jossa näemme teatteri-, musiikki- ja tanssiesityksiä sekä roolipeliyhdistyksen miekkailunäytöksiä.

Osaston nimi on Etelä-Savon voimistuvat kylät. Esittelemme laajasti maaseudun kehittämistä, kylätoimintaa ja hanketoimintaa.
Kuvia osastolta. Uusia kuvia lisätään päivittäin! >>>
Teemat, ohjelma ja osallistujat, pdf >>>
23.6.2010, päivitetty 29.7.
Valtakunnallinen juhlaseminaari järjestetään tänä vuonna Pieksämäen Poleenissa 28.-29.8.2010
Paikallistoimijoiden LOKAALI juhlaseminaarissa esitelmöi muiden muassa elokuvaohjaaja Markku
Pölönen ja juhlapuheen pitää kansanedustaja Jari Leppä. Juhlassa palkitaan valtakunnallinen Vuoden kylä ja ansioituneita paikallistoimijoita. Seminaariin
sisältyy myös tutustumiskäynnit mielenkiintoisissa kyläkohteissa Paltasen, Siikamäki-Peiposjärven ja Venetmäen kylissä sekä juhlaillallinen
Savonsolmussa.
Kyseessä on paikallistoimijoiden vuoden suurin juhlatapahtuma, joten varaathan ajan kalenteriisi ja pyydä myös tuttavasi mukaan levittämällä eteenpäin oheista
kutsua ja ohjelmaa omissa verkostoissasi.
Kutsu ja ohjelma >>>
Ilmoittautumislomake >>>
23.6.2010
|
Uusia kotisivuja
Kerimäen Anttolalla ja Punkaharjun Hiukkajoella on nyt uudet hienot kyläsivut. Sivuilla on hyvin tietoa kylien toiminnasta, Anttolan sivulla lisäksi laaja yritys- ja
palveluhakemisto sekä tietoa kylän eri seurojen ja seurakunnan aktiviteeteistä.
Kuvassa Anttolan Kallunmäen ensimmäinen kirkko, jonka karjaiset sissit polttivat vuonna 1656. Sivun kylähistoriassa kerrotaan myös mielenkiintoisista
kuppikivilöydöistä.
Hiukkajoen sivuilla on myös Hiukan teatterin esittely ja esiintymispaikat. Teatteri esittää oman kyläaktiivin Anneli Pulkan kirjoittaman hauskan ja railakkaan kannanoton
EU-hankkeisiin: Kokeilusta kiipeliin.
www.anttolanseutu.fi >>>
www.hiukkajoki.fi >>>
5.7.2010
Rönkönvaara-Lapinlahti on Etelä-Savon Vuoden kylä 2010
Onneksi olkoon!
Rönkönvaara-Lapinlahti valittiin Etelä-Savon vuoden kyläksi 2010
maakuntahallituksen kokouksessa 14.6. Kylä sijaitsee Savonlinnan Savonrannan pohjoisosassa ja asukkaita on noin 160. Rönkkötalo kylätalohanke on vahvistanut kylän
yhteisöllisyyttä ja talo on ahkerassa käytössä.
Tiedotustilaisuudessa oli mukana kuuluisa piirakkaporukka ja kylän eri alojen yrittäjiä. Vuoden kylä sai laajaa julkisuutta maakuntalehdissä, paikallislehdissä ja
Etelä-Savon radiossa.
|
Kyläyhdistyksen sihteeri Anne Käyhkö on Etelä-Savon radion päiväkirjavieraana 21.-24.6. aamuisin klo 7.40 alkaen.
|
Valinnan perustelut sekä juttua ja kuvia tiedotustilaisuudesta >>>
19.6.2010
Etelä-Savon kattavin kesäteatterikalenteri?
Jäskyn tapahtumakalenteriin on koottu niin kesäteatterit kuin muutkin tapahtumat ja viikoittaiset kesätorit ja muut aktiviteetit. Ja tapahtumia on paljon! Jos kyläsi tapahtuma
puuttuu, laita tieto kyläasiamiehelle. Jäskyn sivujen kävijämäärät nousevat kesällä huomattavasti toimintakalenterin ja kesäasukkaiden ansiosta.
Toimintakalenteri >>>
19.6.2010
Pienet koulut ovat erinomaisia oppimis- ja kasvuympäristöjä
Kasvatustieteen maisteri Risto Kilpeläinen on väitöstyössään tutkinut kyläkoulujen nykytilaa opettajien käytännön kokemusten perusteella.
Väitös tarkastetaan Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutusyksikössä 18. kesäkuuta.
– Kyläkoulujen kasvatuksellinen helmi on se, että eri-ikäisiä lapsia opetetaan yksilöllisesti samassa luokassa. Yhteenkuuluvuuden tunne syntyy yhdysluokassa
automaattisesti, kun isommat lapset auttavat pienempiä oppilaita. Samalla opitaan hyväksymään erilaisuutta ja toimimaan yhdessä, Kilpeläinen selvittää.
Pienissä kouluissa yhteistyö sujuu paitsi koulun sisällä myös koulun, kodin ja ympäröivän kyläyhteisön kesken.
– Koko palettia pyörittävät opettajat, joiden työmotivaatiolla on suuri merkitys koko koulun toiminnalle ja ilmapiirille. Suuri osa kyläkoulujen opettajista viihtyy
työssään.
Kilpeläinen katsoo, että pienillä kouluilla voisi olla suurikin merkitys tulevaisuuden koulusuunnittelussa. Yhä suurenevat kouluyksiköt eivät hänen mukaansa ole
parhaita ratkaisuja.
Tutkimuksen voi tilata hintaan 30 euroa + lähetyskulut 5 €/kpl. Tilaus sähköpostilla: rikilpel ät hotmail.com tai puhelimella numerosta 040 5895879. Maksupuoli hoituu kirjan
mukana tulevalla tilisiirrolla.
Satakunnan kansa >>>
Oulun yliopiston tiedote >>>
6.6.2010, päivitetty 23.6.
Rakennusperintöpäivät
Heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna 3.– 4.7.2010 tusinan verran erilaisia vanhoja rakennuksia Rantasalmella pihoineen ja puutarhoineen avaa porttinsa yleisölle molempina
päivinä klo 11–16. Ne tarjoavat tilaisuuden tutustua sekä vanhaan rakennusperintöön että uusiin korjausratkaisuihin.
Kartanosta kievariin – Rantasalmen rakennusperintö >>>
19.6.2010
Saimaa Holiday valittiin vuoden vesistömatkailukohteeksi Suomessa.
Onneksi olkoon!
Rantasalmen, Savonlinnan ja Linnansaaren kansallispuiston sekä Koloveden kansallispuiston alueilla toimiva Saimaa Holiday on valittu Suomen vuoden 2010 nousevaksi
vesistömatkailukohteeksi European Destinations of Excellence (EDEN) -kilpailussa. EDEN-kilpailuun osallistui Suomessa 15 kohdetta.
Arviointiryhmän mukaan Saimaa Holiday on Saimaan järvialueen merkittävin yritysyhteistyöverkosto, jolla on kattavin ohjelmapalvelutarjonta. Kohde on sitoutunut
kestävään kehittämiseen jo yhteistyössään kansallispuistojen puistojen kanssa. Lisäksi yritysverkosto on kehittänyt palvelutarjontaa kaikille
vuodenajoille. Toiminta on sopusoinnussa seudun, maakunnan ja kansallistenkin matkailunkehittämislinjausten kanssa. Kohteen kehittäminen on ollut määrätietoista ja
tulevaisuuden suunnitelmat ovat määrätietoisia.
Saimaa Holiday palkitaan syksyllä European Tourism Forum -tilaisuudessa Brysselissä yhdessä muiden kansallistan voittajien kanssa.
Ministeriön tiedote >>>
Saimaa Holidayn omat sivut >>>
Oravin alueen kyläsuunnitelma >>>
19.6.2010
Mökkibongaus
Mökkibongauksessa selvitetään kesämökkiläisen rakkain lintulaji ja samalla kerätään havaintoja viidestä kohdelajista. Mökkibongaus
järjestetään 26.6.–4.7. eli juhannusviikonloppuna ja sitä seuraavana viikkona. Mökkibongaukseen voi osallistua kuka tahansa missä tahansa Suomessa.
Tarkemmat tiedot Mökkibongaus-sivuilla >>>
14.6.2010
Mikkelin Korpijärvellä viihdytään
Mikkelin Korpijärven kylällä on uudet nettisivut korpijarvi.net >>> jossa on jo kesän ohjelmaa: kyläkävely, osallistuminen Farmari maatalousnäyttelyn kyläosastoon,
kesäteatterimatka sekä vapaa-ajan asukkaiden ja kyläläisten yhteinen tapahtumapäivä. Juhannussunnuntaina on vuorikirkko kauniilla Hirvivuorella. Hirvivuoren alue on
muuten Maailman luonnonsäätiön perinnemetsäkohde.
Korpijärven Närvälässä viihtyvät myös stadilaiset: "Närvälän kylä on näille meidän skideille rakas paikka. Skidit on jo
keski-ikäisiä staroja, mutta dikkaavat Mikkeliä ja samoin heidän skidinsä – meidän lastenlapset siis. He busaavat kaikenlaista ja duunaavat mitä
pyydetään." Länsi-Savon lukijakirjoitus >>>
Mikkelissä voi stadilaiset sitten ostaa polttopuunsakin aidosti savolaisittain (kuva Rahulasta).
1.6.2010
Iloista teatteria Rahulassa!
Rahula-salissa esitetään taas kesäkuussa Mylläkkä kyläteatterin Kolme iloista rosvoa. Näytelmä sai hyvän vastaanoton, kun se esitettiin viime
syksynä syysloman aikaan. Rahulan koulu ja hieno Rahula-sali löytyvät kahvila Olokorjaamon läheltä.
Rahula on Etelä-Savon Vuoden kylä 2009 ja kylän monipuolinen yritystoiminta ja kauniit maisemat olivat taas esillä kylän kyläkävelyllä 31.5.
Kyläkävelystä on tulossa juttua juhannuksen aikoihin ilmestyvään MaaseutuPlus-lehteen.
Rahulan kyläyhdistyksenä toimii Norolan nuorisoseura >>>
1.6.2010
Tietoa Pertunmaan laajakaistapilotin maksuista ja rakentamisesta (kaksi uutista): Lihavanpään kotisivut >>>
Kyläasiamies kävi Saksassa ja Itävallassa opiskelemassa kyläsuunnittelua. Kuvia matkalta löytyy tästä
>>>!
23.5.2010
Kyläsuunnitelma Savonlinnan Oravin alueelle
Oravi on aktiivinen matkailukylä ja naapurikylät Ahvensalmi ja Juvola enemmän
maatalouskyliä. Kylille on valmistunut yhteinen laaja kyläsuunnitelma. Suunnitelma työstettiin yrittäjien ja muiden kyläaktiivien yhteistyönä. Kaikki
kyläläiset kutsuttiin kyläkokoukseen ja kyläkysely lähetettiin paitsi alueen 300 vakituiselle asukkaalle myös vapaa-ajan asukkaille joita on noin 300 perhettä.
Kyläsuunnitelman seminaariin osallistui myös metsähallituksen ja kaupungin eri sektoreiden edustajia. Kyläsuunnitelman laatimiseen saatiin toimintaryhmä Piällysmies ry:n
myöntämää Leader-rahoitusta.
Oraviin on viime vuosina tehty isoja matkailuinvestointeja ja matkailukautta on laajennettu kehittämällä retkiluistelua yhteistyössä Rantasalmen yrittäjien kanssa.
Juvolan koulun oppilasmäärä on kasvussa. Silti kyläsuunnitelmassa päädytään siihen, että lisärakentamista tarvitaan, jotta
väestömäärä ei laskisi ja palvelut pystyttäisiin ylläpitämään.
Luonto ja kulttuuriympäristö luovat puitteet rakentamiselle ja kyläsuunnitelman mukaan aloitetaan neuvottelut kaupungin kanssa rakennuspaikkakartoituksen tekemisestä.
Kyläkaavan tai rakennuspaikkakartoituksen avulla sovitetaan yhteen uudisrakentamisen, matkailun kehittämisen, kulttuurimaiseman ja luonnonsuojelun tarpeet.
Kasvava matkailuelinkeino ja vanhusten palvelut tarvitsevat työntekijöitä. Kyläsuunnitelman ensimmäiset toimet liittyvät tiedotukseen, yhteisöllisyyden
rakentamiseen, kylämatkailun kehittämiseen ja kylän eri vierailukohteiden kunnostamiseen. Tärkeimmäksi ehdoksi kylän hyvän kehityksen jatkumiselle nousi
kyläkoulun säilyminen.
Oravin alueen kyläsuunnitelma >>>
9.5.2010
Kyläkaavoituksella selkeät pelisäännöt ja tontteja myyntiin
Vuoden 2009 alussa tuli voimaan maankäyttö- ja rakennuslain muutos, jonka mukaan yleiskaavaa
voidaan käyttää entistä laajemmin rakennusluvan perusteella kyläalueilla, joilla rakentamisen paine ei ole merkittävä. Ympäristöministeriössä on
nyt käynnissä kyläkaavoituksen kehittämishanke, joka tuottaa ohjeita ja suosituksia. Tässä Oravin alueen kyläsuunnitelmaan perustuva yhteenveto
kyläkaavoituksen ohjeluonnoksesta:
Rakentamispaine?
Kyläkaavan tarvetta punnitaan kunnassa. Tarve on selkein alueilla, joihin kohdistuu rakentamispaineita tai joissa on tarve eheyttää yhdyskuntarakennetta. Jos rakentaminen muualle kuin
rannoille on vähäistä, rakennusluvat voidaan yhtä hyvin myöntää niin sanotuilla suunnitteluratkaisuilla.
Maankäytön yhteensovittaminen?
Ympäristöministeriön ohjeluonnoksissa kyläkaavoitusta suositellaan kuitenkin myös tilanteissa, joissa tarvitaan eri osapuolien maankäyttötarpeiden
yhteensovittamista. Tällainen yhteensovittaminen voi olla tarpeen uudisrakentamisen, matkailun kehittämisen, kulttuurimaiseman ja luonnonsuojelun välillä. Selkeät
pelisäännöt ovat eduksi kylille.
Rakennuspaikkakartoitus?
Kylän asukashankinnan kannalta kaavalla voi myös olla merkitystä: tontteja on helpompi myydä, kun on varmuus rakentamismahdollisuuksista. Yksi mahdollisuus on myös kylän
omaehtoisesti laadittu rakennuspaikkakartoitus, joka tehdään yhteistyössä kunnan rakennusvalvonnan kanssa.
Kyläkaavahankkeen päätösseminaari Hämeenlinnassa 9.6.: Ohjelma ja ilmoittautuminen >>>
Kyläkaavoituksen kehittämishanke ja kaavaohjeen luonnos >>>
Oravin alueen kyläsuunnitelma >>>
9.5.2010
Mielenkiintoinen metsäseminaari Mikkelissä
Metsäntutkimuslaitos, Mikkelin seudun vapaa-ajan asukkaiden valtuuskunta ja Etelä-Savon Osuuspankki järjestävät "Enemmän irti metsästä" seminaarin
Mikkelissä lauantaina 15.5. klo 10-15.30.
Tarkoituksena on puhua ja keskustella metsän kaikista arvoista (raaka-aine, muut tuotteet, monimuotoisuus, maisema ym.) tavalla, jossa mahdollisimman moni saa äänensä
kuuluville.
Ohjelma ja ilmoittautuminen >>>
9.5.2010
Tuulisaimaa rakentaa tuulivoimaa sisämaahan
Lappeenrantalainen Tuulisaimaa Oy käynnistää tuulivoiman tuotantoaan. Tuulisähköä tuottaa aluksi demonstraatiovoimala, jolla testataan myös sisämaan
tuulisähkön tekniikkaa ja tuottavuutta. Koelaitoksen rakentamisesta on jo sovittu.
Kehitysversiona rakennettavan tuulivoimalaitoksen torniosa nousee normaalia korkeammalle, jopa 150 metriin. Toimitusjohtaja Petteri Laaksosen mukaan näin saadaan parempi kuva sisämaan
tuulisähkön tuotannosta ja etenkin sen kannattavuudesta.
Etelä-Saimaa 4.5.2010 >>>
9.5.2010
Savonlinnaan perustetaan kyläneuvosto
Savonlinnaan päätettiin perustaa Kylien neuvosto edistämään kylien ja kaupunginosien välistä yhteistyötä. Kylien yhteistyökokouksessa 3.5. oli
mukana 15 kyläyhdistysten edustajaa 7 kylästä sekä 5 Savonlinnan seudun Kolomosesta. Järjestötalo Kolomonen ja sen emoyhdistys
toimii jatkossa myös Kylien neuvoston tukena.
Savonlinnan alueella on Savonrannan liittymisen jälkeen 17 kyläyhdistystä. Pieksämäellä toimii myös aktiivinen kylien neuvottelukunta "Lemmari" johon kuuluu 32
kylää. Mikkelin Kylien neuvottelukunnassa on edustettuna 19 Mikkelin 37 kylästä. Mikkelin neuvottelukunta on kaupungin nimeämä virallinen lautakunta ja sihteerinä
toimii kaupungin toimistosihteeri. Myös pienemmissä kunnissa muun muassa Pertunmaalla toimii Kylien neuvosto.
9.5.2010
Ammattikalastajille vähän tulonmenetyksiä Saimaannorpan suojelusta
Saimaannorpan suojelusta maksetaan korvauksia vesialueiden omistajille. Nyt aiotaan korvata myös ammattikalastajien tulonmenetykset. Tehtyjen selvitysten mukaan ammattikalastajien
tulonmenetykset ovat kuitenkin pienet, sillä suojelutoimenpiteet eivät estä muikun troolaamista tai nuottaamista, jotka ovat alueen päätoimisten ammattikalastajien
tärkeimmät pyyntimuodot. Suojelualueella verkkokalastuksesta sekä muun kuin päältä avoimien rysien käyttämisestä luovutaan aikavälillä
15.4.–30.6.
Maa- ja metsätalousministeriön tiedote >>>
9.5.2010
Etelä-Savossa on 30 kyläkauppaa
Tietoja kaupan kehityksestä löytyy
Päivittäistavarakauppa ry:n julkaisuissa >>>
9.5.2010
Yritykselle ilmaista näkyvyyttä aitojamakuja.fi -sivustolla
Aitojamakuja.fi -sivusto on elintarvikealan yritysten oma, valtakunnallinen hakupalvelu, jossa esittäytyvät erityisesti pienet ja keskisuuret elintarvikeyritykset.
Tiedot sivustolle laitetaan alueellisten yhteyshenkilöiden kautta. Yhteyshenkilöt löytyvät otsikon Yhteystiedot alla.
www.aitojamakuja.fi >>>
9.5.2010
Eduskunta: maaseutua kehitettävä yhdenvertaisesti
Eduskunta on käsitellyt Valtioneuvoston maaseutupoliittinen selonteon nimeltään " Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi". Selonteko sisältää paljon hyviä toimia
maaseudun ja järjestötoiminnan kehittämiseksi. Se hyväksyttiin 28.4.2010 ja samalla eduskunta edellytti, että:
1. Hallitus huolehtii maaseudun infrastruktuurin ja palveluiden kehittämisestä asukkaiden ja elinkeinojen tarpeet huomioon ottaen siten, että maaseutu on yhdenvertaisessa asemassa
koko maahan nähden.
2. Hallitus edistää maaseudun elinkeinoelämän kehittymistä...
3. Hallitus huolehtii maaseutua koskevan perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen samoin kuin koulutuksen tarpeista...
4. Hallitus ottaa valtiontaloudellisessa suunnittelussa huomioon maaseudun kehittämisen edellyttämät voimavaratarpeet... ...saattaen samalla maaseutuvaikutusten arvioinnin
ennakkotoimeksi kaikkeen sellaiseen kansalliseen päätöksentekoon, jolla on alueellisia vaikutuksia.
Eduskunnan päätös >>>
9.5.2010
Laajakaista kaikille -hanke käynnistymässä
Pertunmaalla odotellaan viimeisiä viranomaispäätöksiä, jotta sadan megabitin laajakaistaverkkoa päästäisiin rakentamaan. Pertunmaalle rakennetaan
runkoverkkoa 150 kilometriä ja tilaajaverkkoa 50 kilometriä. Hankkeen kustannusarvio on 1,6 miljoonaa. Kolmasosan kustannuksista maksaa valtio, kolmasosan operaattori sekä kolmasosan
kunta ja EU.
- Emme voi aloittaa rakentamista ennen kuin olemme saaneet lopullisen tukipäätöksen. Parhaassa tapauksessa pääsemme auraamaan kuitukaapelia maahan alkukesästä,
jolloin ensimmäiset liittymät olisivat käytössä ehkä marraskuussa, MPY Palvelujen osastopäällikkö Juha Putkonen totesi Pertun Kuitu -laajakaistahankkeen
tiedotustilaisuudessa Pertunmaan nuorisotalolla torstaina 15.4.
Tiedot liittymä- ja käyttömaksuista löytyy Lihavanpään kylän nettisivuilta >>>
Valitus Pertunmaan kunnan laajakaistapäätöksestä on hylätty pikapäätöksellä Kuopion hallinto-oikeudessa. Hallinto-oikeus totesi, että
päätös kuuluu kunnanvaltuuston toimivaltaan.(Itä-Häme 21.4.2010). Pertunmaan hanke on pilotti koko maakuntaa käsittävälle Laajakaista kaikille -hankkeelle.
21.4.2010
Torsti Hyyryläinen kesyttää tieteen
Vuoden tieteenkesyttäjäksi on valittu maaseutututkija Torsti Hyyryläinen Ruraliasta. Hyyryläinen palkittiin Mikkelin yliopistokeskuksen Tiedepäivässä
13.4. jossa hän myös totesi, että "Vahva paikallisuus on osa tulevaisuuden kestävää aluekehitystä. Paikalliskulttuuri ei kuitenkaan ole staattista, vaan muuttuu ja
ottaa vaikutteita muista kulttuureista, jotka tulevat jatkossa yhä lähemmäs erilaisten verkostojen kautta.
- Työperäinen maahanmuutto tulee väistämättä lisääntymään Suomessa. Muutos monikulttuurisempaan suuntaan tuo mukanaan ristiriitoja ja
jännitteitäkin, mutta myös mahdollistaa alueiden säilymisen elinvoimaisena..."
Tiedepäivässä tutkimusjohtaja Katja Komonen Mikkelin ammattikorkeakoulusta nosti esiin nuorten merkityksen alueiden elinvoimaisuudelle.
- Maakunnat tarvitsevat nuoria, mutta tarvitsevatko nuoret maakuntia, Komonen pohti.
Yhä useampi nuori valitsee asuin-, opiskelu- tai työpaikkansa mielikuvan perusteella, joten imagolla on yhä suurempi vaikutus.
-Etelä-Savon imago ei nuorten mielestä ole kovin hyvä, joten työtä on tehtävä.
Tarkemmin tiedepäivästä yliopistokeskuksen sivuilla >>>
15.4.2010
Heinävedellä oma netti-TV
Katsele dokumentteja vaikkapa Heinäveden pyhistä paikoista (23 min.) tai Varistaipaleen kylän Naiset nipunlaskussa -tapahtumasta 2007 (27 min.)
Heinävesi-TV >>>
12.4.2010
Etelä-Savon kylätoimijat kävivät 8.4. eduskunnassa tapaamassa Etelä-Savon
kansanedustajia. Mukana oli 26 henkeä Leader-toimintaryhmistä ja Jäskystä. Eduskunnassa meitä oli vastassa viisi Etelä-Savon kuudesta kansanedustajasta. Vastaanotto oli
myönteinen. Maaseudun hanketoiminta sai kiitosta ja maaseudun kehittämistä halutaan ulottaa laajemmin maakuntapolitiikkaan ja kaikille yhteiskunnan sektoreille muun muassa
maakunnallisen maaseutujaoston ja valtakunnallisen maaseutuvaikutusten arviointimenettelyn avulla.
Kansanedustajat lupasivat ajaa Etelä-Savoon maakunnan yhteistyöryhmään MYR:iin maaseutujaostoa. Useimmissa maakunnissa tällainen maaseutujaosto jo on ja Jäsky on jo
vuosia ajanut sitä myös Etelä-Savoon mutta virkamiehet sekä maakuntaliitossa että Ely-keskuksessa ovat suhtautuneet siihen varauksellisesti.
Pohdimme myös kansanedustajien kanssa maaseutupalvelujen saavutettavuutta ja uusia ratkaisuja.
Heli Järvinen (vihr., kuvassa) ja Katri Komi (kesk.) pitävät maaseudun hanke- ja järjestötoimintaa erittäin tärkeänä, Järvinen totesi
että ne ovat uuden demokratiakäsityksen edelläkävijöitä ja Komi painotti, että ne tuovat kylille tarvittavaa tulevaisuudenuskoa. Järvinen haastoi
kylätoimijoita mukaan Puruveden ja muun ympäristön suojeluun. Olli Nepponen (kok.) otti esille norpan suojelun, jota kaikki kannattivat, vaikka keinoista on pieniä
linjaeroja kansanedustajienkin kesken. Jari Leppä (kesk.) kertoi maaseutupoliittisen selonteon käsittelystä ja nosti siitä esille uutena keinona maaseutuvaikutusten
arviointimenettelyn.
Lenita Toivakka (kok., kuvassa) lupasi sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ajaa maaseudun
palvelujen saatavuutta. Hänen mielestään palvelujen kilpailuttaminen pitää tehdä niin, ettei syrjitä pieniä paikallisia toimijoita. Keskustelumme oli
Kokoomuksen ryhmähuoneessa, jossa Toivakka pari tuntia käyntimme jälkeen valittiin oman eduskuntaryhmänsä varapuheenjohtajaksi. Pauliina Viitamies (sd.) ei
päässyt tällä kertaa paikalle.
Eduskunnan lisäksi kävimme Maa- ja metsätalousministeriössä josta saimme uusinta tietoa hanketoiminnan kiemuroista ja kiemuroiden vähentämisyrityksistä.
Ylitarkastaja Sanna Sihvola loi myös uskoa siihen, että Leader-hanketoiminta tulee jatkumaan EU:n ohjelmakauden 2007-2013 jälkeenkin. Maaseudun tukia ollaan siirtämässä
enemmän suorasta maataloustuesta maaseudun kehittämisen suuntaan ja Leader-toiminta on ollut erittäin menestyksellinen - pienillä avustuksilla on saatu aikaan tärkeitä
tuloksia.
Matkalla tutustuimme lähiruokatori Heinolan Heilaan, joka on toiminut nyt kaksi vuotta Heinolan ABC:n vieressä. Kahvilapuoli on saanut tukea kolmeen Leader-hankkeeseen.
Kuvia-albumi >>>
Lähiruokatori ja Cafe Heila >>>
Maaseutuvaikutuksen arviointi >>>
10.4.2010, päivitetty 12.4.
"Ydinvoimaratkaisu tukee suomalaisen yhteiskunnan alueellista keskittymiskehitystä"
Aluetieteilijä, hallintotieteiden tohtori Torsti Hyyryläinen selvittää kirjoituksessaan energiaratkaisujen vaikutuksia aluerakenteeseen. Hän lukee ydinvoiman
vanhentuneisiin ratkaisuihin ja tukisi mieluummin teknologian kehitystä uusiutuvan energian ja energian säästön aloilla. Länsi-Savo 29.3.2010 >>>
Valtakunnallinen kyläohjelma lähtee siitä, että enegian hinta tulee nousemaan ja tämä tuo rasitteita maaseudullekin. "Toisaalta korvaavaa enegiaa voidaan tuottaa
maaseudulla, mikä lisää rahavirtoja myös toiseen suuntaan." Muutenkin ohjelma selvästi suosii hajautettua energian tuotantoa sekä energian säästöä,
joka työllistää myös ympäri maata. Vastuuta ottava
paikallisyhteisö (iso pdf-tiedosto) >>>
31.3.2010
Kyläasumisen messut järjestetään ensi kesänä Tammelassa
"Kylä kelpaa" -messujen kotisivut ja Tammelan kylien tonttipörssi >>>
26.2.2010
Vanhojen rakennusten ilmainen korjausneuvonta
ELY-keskuksen arkkitehti Kirsti Kovanen on kerran kuukaudessa tavattavissa Rantasalmella ja Mikkelissä.
Etelä-Savossa on poikkeuksellisen arvokas rakennuskanta, jonka säilyminen vaikuttaa koko maakuntamme maisemaan ja kulttuuri-ilmeeseen. Rakennusten korjauksessa ja kunnostamisessa tulisi
käyttää perinteisiä, hyväksi koettuja menetelmiä. Suojeltujen rakennusten korjaamiseen on haettavissa myös tukea.
Etelä-Savoon valmistui viime vuoden lopussa kulttuuriympäristöohjelma. Ohjelman toimenpiteet kohdistuvat viiteen aihepiiriin: kulttuuriperinnön käsittäminen ja
käsittely julkisuudessa, sitä koskeva ympäristökasvatus, kunnissa tapahtuvan hoitotoiminnan organisoiminen, kulttuuriympäristön hoidon tuet sekä tietokantojen
kehittäminen.
Lisätietoja,
päivystyspäivät ja puhelin >>>
Etelä-Savon kulttuuriympäristöohjelma >>>
24.2.2010, päivitetty 26.2.
Laajakaista kaikille -hankkeen pilotti rakennetaan tänä vuonna.
Pertunmaan kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan 15.2. hyväksyä Pertun kuitu -laajakaistahankkeen toteuttamisen. Valtuuston kokouksessa läsnä ollut MPY:n
osastopäällikkö Juha Putkonen kertoi, että operaattori alkaa kerätä liittymisiä kevään aikana ja valokaapelin kaivaminen maahan alkaa kesän
tultua.
Ennen runkoverkon rakentamista liittymismaksu on 790 euroa, johon sisältyy kiinteistökohtaista kaapelia 100 metriä runkolinjasta sivuun. Siitä eteen päin lisähinta on
5 euroa metriltä. Jos saman kaivannon varrella on useampia liittyjiä, kustannuksia jaetaan heidän kesken. Runkoverkon rakentamisen jälkeen liittymismaksu on 1.290 euroa.
Liittymän kuukausimaksu 10 megabitin nopeudella on 37 euroa, 100/10 megan nopeudella 45 euroa sekä 100/100 megan nopeudella 72 euroa kuukaudessa.
Tarkemmin Lihavanpään kylän kotisivulla >>>
Tietoja muiden maakuntien pilottihankkeiden kustannuksista >>>
Mihin 100 megaa tarvitaan? >>>
Kannattaako liittyä? Laskelma Pohjanmaalta >>>
18.2.2010
Lisää juttuja
Vanhemmat ajankohtaisartikkelit uutisarkistossa >>>
|