|
Järvi-Suomen kylät ry |
|||
TaustatietojaJärvi-Suomen kylät ry eli Jäsky on Etelä-Savon kylien maakunnallinen yhteenliittymä. Toimimme maaseudun asukkaiden edunvalvojana ja alueen kylätoimikuntien ja kyläyhdistysten yhteistyöelimenä.
Kylien kotisivujaAlue, maaseudun kehittämisyhdistykset ja muut linkitEtelä-Savossa on neljä seutukuntaa: Juvan, Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan seutukunta. Maaseutuhankkeita rahoittaa Juvan seudulla Rajupusu Leader kehittämisyhdistys,
Mikkelin ja Pieksämäen seuduilla Vej'jakaja ja Savonlinnan seudulla Piällysmies. Lisäksi Pertunmaa kuuluu Päijänne-Leader -alueeseen.
HallitusJäskyn vuoden 2008 puheenjohtajana toimii Ilkka Sutinen Mikkelistä. Ilkka on myös Suomen kylätoiminta ry:n hallituksen varajäsen ja on toiminut monta vuotta Veej'jakaja
ryn hallituksessa. Varapuheenjohtajana toimii Tuusmäen kyläyhdistyksen sihteeri, emäntä Leena Suhonen Rantasalmelta.
Etelä-Savon maallemuuttopalveluJäsky on saanut maakunnan kehittämisrahaa maallemuuttopalvelun pystyttämiseen. Varsinainen hanke on loppunut, mutta toiminta jatkuu. Tavoitteena on edistää tulomuuttoa maakuntaan ja toisaalta aktivoida kyliä tuomaan kiinnostavia kiinteistöjä myyntiin. Jos olet kiinnostunut muuttamaan maalle, ilmoita yhteystietosi ja toiveesi kyläasiamiehelle: Henrik Hausen, puh. 0400-992 699, 0400-992 699, sähköposti: henhaus@gmail.com . Kyläasiamies ohjaa kysyjiä tietolähteiden luokse kyläyhdistyksiin, kuntiin, maakuntaliittoon, TE-keskukseen yms. Yhdessä muuttajan kanssa hän voi selvittää kysymyksiä asunnosta, työstä, palveluista jne. Etelä-Savossa toimii jo usealla kylällä tonttipörssi: kyläyhdistykset ovat kartoittaneet myytäviä ja vuokrattavia tontteja ja taloja. Kaavoja ja tontteja
löytyy myös kuntien kotisivuilla.
Puumalan Hurissalo >>> > Tontit Pieksämäen Siikamäki-Peiposjärvi >>> Mikkelin Ihastjärvi >>> > Vapaat tontit Ilmoita Jäskylle muista alueen tonttipörsseistä!
Kylien myytävät tai vuokrattavat tilat, talot ja tontit ilmoitetaan Jäskyn kyläasiamiehelle.
Etelä-Savon kylien ja kuntien tietoja kootaan www.maallemuutto.info -nettiportaaliin. Jäsky ja alueen kylät pääsevät hankkeen kautta mukaan valtakunnalliseen Onni muuttaa maalle -hankkeeseen. Maallemuuttopalvelun sopimus kiinteistövälittäjien etuovi.com -nettipalvelun kanssa on toistaiseksi päättynyt liian kalliina. Kylien kannattaa pitää myös omia kiinteistö- ja tonttipörssejä ja ilmoittaa yhteystiedot sekä toimittaa markkinointimateriaalia kyläasiamiehelle. Yhteistyöverkostoa ylläpidetään hankkeen jälkeenkin Jäskyn toimintana.
Hankesuunnitelman yhteenveto >>>
Kylätoiminnan vinkkejä:
Kyläverkkohanke
Kylätaloushanke
OhjelmaJäskyn toiminnan tilanne ja tavoitteet kirjattiin vuonna 2002 kyläohjelmaan. Kyläsuunnittelua, tiedotusta ja koulutusta kylillä halutaan kehittää. Myös uusilla
ratkaisuilla kuten monipalvelukeskuksilla ja laajakaistayhteyksillä halutaan kehittää maaseutua.
NeuvonpitoJäsky on kiinnostunut siitä, mitä kylissä ajatellaan omasta toiminnasta ja kylätoiminnan kehittämisestä. Siksi järjestämme kylien kesken laajan neuvonpidon. Vastauksia käytetään Etelä-Savon uuden kyläohjelman laatimisessa. Kyläkirjeen mukana maaliskuussa ja marraskuussa sekä sähköpostilla huhtikuussa lähti kylille kyselyt, joihin on tullut vastauksia jo 50 eri kylältä. Kiitos
aktiivisesta osallistumisesta! Vielä voi lähettää vastauksia postissa (Järvi-Suomen kylät, Uusimäentie 157, 19460 Ruorasmäki) tai sähköpostilla (
henhaus@gmail.com ).
Liity jäseneksi: nyt myös MaaseutuPlus-lehti jäsenille!Maksamalla jäsenmaksun saat MaaseutuPlus-lehden kotiin kuusi kertaa vuodessa ja Etelä-Savon kyläkirjeen 2-4 kertaa vuodessa. Tietenkin saat myös äänioikeuden yhdistyksen jäsenkokouksiin. Olet mukana hyvän asian puolesta, mukavien ihmisten kanssa. Jäskyn kautta pystyt vaikuttamaan maakunnan asioihin, maakuntaohjelmaan jne. Saat myös tietoa ja apua oman kyläsi kehittämiseen ja hanketoimintaan. Kylille Jäsky tarjoaa ilmaista kotisivutilaa Internetistä ja apua sivujen päivittämiseen. Liittyä voi maksamalla jäsenmaksun. Jäsenmaksu vuodelle 2007 on henkilöjäsenille 15 euroa, yhdistyksille 25 euroa ja kannattajajäsenille 100 euroa. Maksaneille
jäsenille tilataan MaaseutuPlus-lehti. Maksut tilille 527104-4261890, Järvi-Suomen kylät ry. Nimi ja osoite johon posti halutaan, ilmoitetaan kyläasiamiehelle, maksulomakkeeseen
merkityt tiedot eivät aina välity meille.
Sivuston toteutus: Henrik Hausen |
AjankohtaistaKesäteatterit kukkeimmillaan
Itse kävin eilen Rantasalmen Tuusmäen legendaarisella Tunnelilavalla katsomassa Aapelin kirjoittamaa Siunattu hulluus -näytelmää. Olen aikaisemmin Tuusmäellä nähnyt sekä kylän raudanvalmistuksen historiaan liittyvän näytelmän että Simo Hämäläisen Kätkäläisfarssin. Nytkin oli siis vuorossa hauska näytelmä, mutta pohdiskelevampi ja suomalaiseen filosofointiperinteeseen perustuva juttu.
Siunattua hulluutta voi nähdä toisenkin eteläsavolaisen kesäteatterin esittämänä: Mikkeliin tänä vuonna perustettu Kalvitsan kesäteatteri esittää näytelmän kolme kertaa Kalvitsan entisellä koululla 23.-27.7. ja kolme kertaa Haukivuoren kesäteatterissa 28.-30.7. Esityksen on tuottanut ja ohjannut Pali Pekkarinen. Pekkarinen on aikaisemmin työskennellyt Rauni Mollbergin kanssa. Mollberg taas teki Siunatusta hulluudesta pidetyn televisioelokuvan vuonna 1975. Aapelin romaani, johon näytelmät perustuvat, julkaistiin vuonna 1948. Kesäteattereita esitetään taas tänä kesänä yli 20 kylällä Etelä-Savossa. Kannattaa käydä vaikkapa Partaharjulla, Karviossa,
Halkokummussa, Koirakivessä, Lintusalossa, Hurissalossa, Virtasalmella, Kolkontaipaleessa, Säimenessä, Venetmäellä, Kermakoskella, Kaartilankoskella tai Putkinotkossa.
Kesäteatterit löydät Jäskyn
Vaikuta hanketoiminnan byrokratiaan vastaamalla kyselyyn!Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut 26.5.2009 työryhmän, jonka tehtävä on selvittää yritys- ja hankerahoituksen hallinnollista taakkaa ja sen purkamista. Kyselyllä haetaan asiakkailta ja viranomaisilta suoraan palautetta Manner-Suomen maaseutuohjelman 2007-2013 ja Suomen sokerialan rakenneuudistuksen monipuolistamisohjelman tukijärjestelmien ja tukimuotojen toimivuuteen. Vastausten pohjalta työryhmä tekee selvityksen yritys- ja hankerahoituksen säännöksiin, ohjeistukseen ja hallinnollisiin käytäntöihin liittyvistä ongelmista sekä tekee esityksen niiden ratkaisuvaihtoehdoista. Työryhmän työ valmistuu 31.10.2009 mennessä. Kaikille vastaajille lähetetään sama lomake, siksi kaikkia kohtia ei välttämättä jokainen vastaaja pysty täyttämään. Erityisesti kyselyn loppuosan kustannusten ja työajan arvioiminen on haasteellista, mutta niillä kysymyksillä haetaan nimenomaan arviota ja suuruusluokkaa. Vastausaikaa on 14.8 asti. Osallistu ja vaikuta! Kysely avautuu tästä linkistä:
Laajakaista kaikille osuuskunnan avulla vai hankkeella?Pohjanmaalla rakennetaan laajakaistaa kuidulla kotiin asti (FTTH Fiber To The Home). Pohjanmaan liiton laajakaistaneuvojan Ulf Grindgärdsin hyvä esitys Kristiinankaupungin verkosta
löytyy
Etelä-Savossa ja muissa maakunnissa on meneillään Laajakaista kaikille -hanke. Hankkeeseen ohjataan valtion ja EU:n avustusrahaa. Hanke on suunniteltu niin, että lähinnä isot internet- ja matkapuhelinoperaattorit, joilla on jo runsaasti valoikuituverkkoja kunnissa ja kylissä voivat osallistua tarjouskilpailuun ja saada avustusrahat. Uudet osuuskunnat tai muut paikalliset omistajat tuskin voivat rakentaa uusia verkkoja. Etelä-Savon Laajakaista kaikille -hanke tulee käynnistymään Pertunmaan pilottihankkeella, joka toteutataan ensi vuonna. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan
kaikille vakituisille asukkaille sekä yritysten/julkishallinnon vakituisiin toimipisteisiin on tarjottava nopeat, 100 Mbit/s yhteydet vuoden 2015 loppuun mennessä siten, että yhteys
(runkoverkko) rakennetaan enintään kahden kilometrin päähän asunnosta/yrityksen toimipaikasta. Viimeisen kahden kilometrin tilaajayhteyden hankkii kukin kuluttaja
itsenäisesti. Hankkeen suunnitteluun osallistuu Etelä-Savon maakuntaliitto ja hankkeen ohjausryhmässä on myös Jäskyn edustus. Ota siis yhteyttä
kyläasiamieheen, jos haluat lisää tietoja.
Kehittämistoimintaa harvaan asutulle maaseudulleHarvaan asuttu maaseutu nostetaan uusissa maaseutuohjelmissa etusijalle. YTR:n teemaryhmä järjestää asiasta seminaarin 8.9. ja uusi uutiskirje Korvesta ja valtateiltä on
myös ruvettu julkaisemaan.
Tutkittua tietoa ruoasta ja kesäasukkaistaRuuan tie pellolta pöytään vaikuttaa paljon elämäämme ja ympäristöömme. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti on julkaissut Mistä ruoka tulee –verkkosivut, joiden avulla aiheen niin paikallisista kuin maailmanlaajuisistakin ulottuvuuksista saa kiinni hauskasti ja monipuolisesti. Paikallista kestävää kehitystä käsitellään erityisesti ”Leivän tie” -kokonaisuudessa, joka esittelee elokuvan keinoin kerimäkeläisen
Luomuhosen leivän ketjua pellosta kuluttajalle. Maatilalla, myllyssä, leipomossa ja kaupassa toimivat ihmiset kertovat ja näyttävät mistä leipä meille tulee.
Maahanmuuttoa tarvitaan maaseudullekinRuralia-instituutti on yhteistyössä Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen ja Siirtolaisuusinstituutin kanssa selvittänyt työperäistä maahanmuuttoa suomalaisen maaseudun näkökulmasta. Maahanmuuttopolitiikka on pitkälle rakennettu suurten kaupunkien näkökulmasta. Tänä päivänä moni maaseutukunta kärsii, lamasta riippumatta, osaavan työvoiman puutteesta. Maaseutu on viime vuosikymmenten aikana yhä selvemmin muuttunut työvoimaa luovuttavasta alueesta työvoimaa vastaanottavaksi alueeksi. Tutkimuksessa vertailtiin Varsinais-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan maaseutua työperäisen maahanmuuton kohdealueina. Varsinais-Suomi on vieraskielisen väestön osuudella mitattuna yksi maamme kansainvälisin maakunta. – Maakuntakeskuksen ulkopuolisella maaseudulla vieraskielisten osuudessa ei yllättäen kuitenkaan ollut merkittäviä eroja. Varsinais-Suomen maahanmuuttajat olivat keskittyneet hyvin voimakkaasti Turkuun ja Saloon, kun taas Etelä-Pohjanmaalla vieraskielinen väestö oli jakautunut hyvin tasaisesti koko maakunnan alueelle. Maaseutukunnat eivät olleet varautuneet kovin hyvin maahanmuuton lisääntymiseen. Kuntien tulisikin kiireesti laatia tai päivittää maahanmuuttopoliittiset ohjelmansa ja tiedottaa niistä tehokkaasti. Ohjelmissa tulisi kotouttamispalvelujen lisäksi pohtia myös kunnan roolia maahanmuuttajan työnantajana. Maaseudulla korostuu myös kyläyhdistysten merkitys maahanmuuttajan lähimpänä kontaktipintana suomalaiseen kansalaisyhteiskuntaan. Tutkimuksessa haastatellut maaseudun maahanmuuttajat olivat tyytyväisiä elämäänsä, joka rakentuu työn, ystävien ja perheen varaan, aivan kuten kantaväestölläkin. Maaseudulla asumisessa on koettu myös haasteita kuten nurkkakuntaisuus ja sosiaalisen elämän vähäisyys. Moni koki kuitenkin olleensa onnekas löydettyään hiljaisen, rauhallisen ja turvallisen asuinpaikan suomalaiselta maaseudulta. Maahanmuuttajiin oli myös suhtauduttu yksilöinä ja heistä on oltu kiinnostuneita, toisin kuin kaupungeissa. Maahanmuuttajat ovat lisäksi olleet halukkaita toimimaan yhteisöjen hyväksi erilaisten seurojen ja yhdistysten piirissä. Se on auttanut heidän kotoutumistaan. – Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että suomalaiselle maaseudulle mahtuu vielä runsaasti uusia tulijoita, eikä ulkomaalaisvastaisuus ilmene
samalla tavalla ääri-ilmiöinä kuin kaupungeissa. Avainasemassa on kyläyhteisöjen halu ottaa maahanmuuttajat vastaan yksilöinä ja kuntien kyky profiloitua
monikulttuurisuuteen.
Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu -seminaarissa 3.6.2009 keskusteltiin kaavoituksestaKyläsuunnittelua pohdittiin Pieksämäellä 3.6.2009 monipuolisesti. Tavanomaisten kylän kehittämissuunnitelmien ja maiseman hoitosuunnitelmien lisäksi myös
kaavoitus voi olla itäsuomalaisen hajakylän kehittämisen väline. Päivään oli mahdutettu peräti 10 alustusta ja järjestäjillä oli sikäli
tuuri, että kaikki pyydetyt kovatasoiset alustajat pääsivät paikalle. Osallistujia oli 74, joten Peiposjärven seurantalon sali oli täynnä.
Järjestäjinä toimivat Järvi-Suomen kylät ry, Veej'jakaja ry sekä maa- ja metsätalousministeriön Maaseutuverkostoyksikkö.
Rantojensuojelu uudistuu RuotsissaSuomen kylätoiminta ry:n ruotsalainen sisarjärjestö Hela Sverige skall leva iloitsee uusista rantojensuojelusäännöistä, jotka astuvat voimaan 1.7.2009. Uusien
sääntöjen mukaan rakentaminen säädellään eri alueilla suojelutarpeen mukaan. Haja-asutusalueilla rantarakentaminen helpotetaan ja kaupunkien lähellä
suojelu tiukennetaan. Rantojensuojelulla pyritään muun muassa turvaamaan pääsy rantaan.
Miämedia uudistuu
Etelä-Savoon perustettu rakennusperintöyhdistysRakennusperintöyhdistys on jo ostanut rakennuksen korjausrakennuskeskusta varten Rantasalmelta ja Suomen kulttuurirahaston Etelä-Savon rahastolta on saatu tukea kuntakohtaisiin
infotilaisuuksiin.
Etelä-Savon kyläpäivä 19.9.2009 RantasalmellaEtelä-Savon kyläpäivä järjestetään tänä vuonna Rantasalmella luontokeskus Oskarissa lauantaina 19.9. Järjestäjinä ovat Järvi-Suomen kylät ry ja Rantasalmen kunta. Kyläpäivään kokoonnutaan nykyään joka toinen vuosi. Nyt järjestettävä maakunnallinen kyläpäivä on järjestyksessä 13. Edellinen kyläpäivä järjestettiin lokakuussa 2007 Punkaharjun Lustossa. Kyläpäivään sisältyy sekä asiapitoista ohjelmaa että kulttuuria. Puheiden ja vuoden kylän julkistamisen lisäksi nähdään teatteria ja kuullaan musiikkia. Rantasalmen kylät ja yritykset ovat esillä kylätorilla. Lisäksi kyläpäivän osallistujille järjestetään iltapäivällä kaksi tutustumisretkeä. Toinen retki vie kyläyhdistysten kohteisiin ja toinen perehdyttää osallistujia matkailuyrityksiin ja Linnasaaren kansallispuistoon. Kyläpäivään osallistuu kylätoimijoita ympäri maakuntaa. Myös kuntien edustajat, kesäasukkaat ja muut kiinnostuneet ovat tervetulleita. Etelä-Savossa kesäasukkaat otettiin jo varhaisessa vaiheessa mukaan kylätoimintaan, ja nykyään yli puolessa kyläyhdistysten hallituksista on kesäasukasjäsen.
Kyläkirje 1/2009Etelä-Savon 16. nykymuotoinen kyläkirje on ilmestynyt ja lähetetty postilla 633 osoitteeseen kyliin, kuntiin ja yhteistyökumppaneille ympäri maakuntaa. Kirje julkaistaan
myös netissä, tällä kertaa omassa blogissaan, jossa kirjeen teemoista voidaan keskustella. Aloita keskustelu klikkaamalla kohtaa uutisen alla, jossa aluksi lukee "0 kommenttia".
Kyläkirje löytyy tästä:
Kohenna kulttuurikuntoasi: Kalvitsan kesäteatteri kaipaa tekijöitäMikkelin Kalvitsaan on perustettu kesäteatteri joka harjoittelee jo Siunattua hulluutta ensi kesää varten. Mukaan mahtuu vielä tekijöitä ja tukijoita.
Kyläkoulut ja yhteisöllisyysRapautuuko suomalainen yhteisöllisyys kovaa vauhtia? Ovatko pienet koulut oppilaiden ja lähiyhteisön etu, pienet luokkakoot enemmän opettajan etu? Tutkijat Atte Oksanen ja Pekka Räsänen kirjoittavat Nuorisotutkimusverkoston julkaisussa "Kauhajoen jälkipaini" (sivuilla 33-34) että paikallisuutta ja yhteisöllisyyttä korostetaan jo enemmän Yhdysvalloissa kuin Suomessa. "Oman kaupunginosan urheilujoukkueen pärjääminen ja lähiympäristön maine ovat amerikkalaisille usein kunniakysymyksiä." Naapuruston vastuu ja sosiaalinen tuki voisivat tutkijoiden mielestä ennaltaehkäistä väkivaltaa paremmin kuin kontrollin ja turvatoimien kiristäminen. Mielenterveyden keskusliiton entinen toiminnanjohtaja Jussi Särkelä kirjoittaa (s. 49-51): "Kenties kouluista voisi ennen pitkää kehittyä kaupunginosien ja
kyläkuntien yhteisövetureita. Se edellyttää myös palaamista pieniin kouluyksiköihin. Etusijalle saattaisi olla parempi asettaa pienet koulut ja vasta sen jälkeen
ryhtyä pienentämään luokkakokoja. Pienet kouluyhteisöt palvelevat ennen kaikkea koululaisten etuja, pienet luokkakoot opettajien etuja." Lue lisää Jäskyn
kyläkirjeestä joka tulee postissa ensi viikolla ja
Moderni puukaupunki/kylä OrijärviMikkelin Orijärvi kaupungin ja entisen maalaiskunnan rajalla on mukana
Energiatodistuksien neuvontapalveluEnergiatodistus on talon ostajan uusi apu. Omakotitaloille se on vielä vapaaehtoinen mutta varmasti suositeltava.
Vuoden kylä esillä Asuinmaaseutu 2009 -seminaarissaKolmas valtakunnallinen Asuinmaaseutu-seminaari järjestetään torstaina 5.3. Tampereella. Yhtenä esimerkkinä menestyksellisestä maaseutukylästä on esillä valtakunnalliseksi Vuoden kyläksi viime syksynä valittu Siikamäki-Peiposjärvi Pieksämäeltä Etelä-Savosta. Kylän kehittämistä kyläläisten ja kunnan yhteistyönä esittelee Siikamäki-Peiposjärven kyläyhdistyksen pitkäaikainen aktiivi Tuula Eloranta.
Kylä kuuluu maakunnan kasvaviin kyliin, sinne on viimeksikuluneiden viiden vuoden aikana muuttanut 80 uutta asukasta.
Lähikoulu lasten kannaltaKoulupäätökset pitää tehdä lasten parasta ajatellen. Voiko hyvin toimivan koulun lakkauttaminen verrata koulukiusaamiseen? Sivistystoimen tarkastaja Kari Lehtolan
mielestä voi. Onko pieni koulu lapselle hyvä? Pienkouluja tutkineen opetustoimen johtajan Taina Peltosen mielestä ja pienkouluraportin mukaan on.
Uutta tietoa järjestöille ja kylätoimijoille:
Road Show antoi uutta potkuaMikkelissä 8.1.2009 järjestetty Road Show -seminaari antoi uutta potkua maakunnalliseen kylätoimintaan. Seminaarin 62 osallistujaa edustivat hyvin maakunnan toimijoita: monta kyläpäällikköä, kuntien virkamiehiä ja luottamushenkilöitä sekä yhteistyöjärjestöjen, maakuntaliiton, TE-keskuksen ja Ruralia-instituutin edustajia. 
Suomen kylätoiminta ry:n puheenjohtaja, professori Eero Uusitalo painotti maaseudun kehittämisen tarvitsevan laajasti erilaisia keinoja. Maaseutuyrittäjyyttä pitää kehittää, palvelutuotantoon löytää uusia ratkaisuja, teitä ja tietoverkkoja rakentaa ja ylläpitää ja järjestötoimintaa tukea. Varsinkin maakuntatasolla eri sektoriviranomaisten ja järjestöjen yhteistyötä pitää tiivistää. Maakunnissa pitäisi hänen mielestään olla yksi vahva maaseutujärjestö, nyt voimat ovat liian hajallaan. Seminaarin aiheena oli kylätoiminnan ja Leader-ryhmien uusi valtakunnallinen ohjelma "Vastuuta ottava paikallisyhteisö". Sekä Uusitalo että ohjelman laatimista johtanut Risto Matti Niemi korostivat, että uudet ohjelmat kehittävät maaseutua myös asuinalueena, ei vain elinkeinojen kautta. Houkutteleva asuinmaaseutu vetää puoleensa myös eri alojen yrittäjiä, jotka tuovat työpaikkansa mukanaan. Seminaarissa keskusteltiin myös työllistämisestä. Heikompien suhdanteiden aikana kolmas sektori ja paikalliset ratkaisut tulevat nousemaan esille, kun hyvinä vuosina
ehkä liikaa keskityttiin vain huippuyritysten ja innovaatioiden tukemiseen.
Kunnille ja kylille uusi Tulomuuttaja-apulainenUudessa Tulomuuttaja-apulaisessa opastetaan kuntia ja kyliä ottamaan vastaan uusia asukkaita. Maaseutuasumisen teemaryhmän julkaisemassa oppaassa neuvotaan, miten muuttoa harkitsevien mielenkiintoa herätetään ja miten maaseudun uusia asukkaita otetaan vastaan. Lyhyesti annetaan vinkkejä siitä, miten erityisesti lapsiperheitä, nuoria ja kesäasukkaita saadaan viihtymään ja kiinnittymään kuntaan. Nelisivuinen Tulomuuttaja.pdf -opas lähetetään sähköisessä muodossa kuntiin ja se on myös ladattavissa muun muassa Jäskyn kotisivuilta ja maallemuutto.info
-sivuilta.
Työvoimaa kyläyhdistyksille talkootyön tueksiVaaksa tarjoaa Mikkelin seudulla työskentelymahdollisuuksia pitkäaikaistyöttömille ja muille, joilla on vaikeuksia sijoittua avoimille työmarkkinoille. Hankkeessa on työnohjaajia ja käytettävissä on kaksi bussia, joilla työntekijöitä voidaan tuoda paikalle. Kylätoimikuntien tarjoamat työtehtävät voivat olla sellaisia, joita yleensä tehdään talkootyönä, nämä ovat yhdistyksille maksuttomia.
Yritysten ja yksityisten hyödyksi tehtävästä työstä velotetaan pieni tuntimaksu. Näin talvella esimerkiksi jääkiekkokaukalon rakentaminen tai kunnostus
voisi olla sopiva työ. Kyläyhdistys tai kunta kustantaa materiaalit ja maalit. Kokoamisesta ja pystyttämisestä huolehtii Vaaksan porukka. Parhaimmat ovat työt, joiden tarkka
suorittamisaika ei ole sidottu.
Lisää juttujaVanhemmat ajankohtaisartikkelit uutisarkistossa >>> |
Hankkeen puitteissa järjestettiin vuosina 2005-2007 yhteistyö- ja kyläsuunnittelutapaamisia kunnissa ja
ohjattiin kylä- ja hankesuunnittelua. Tavoitteena oli Etelä-Savon kylien ja maaseudun hanketoiminnan verkoston vahvistaminen.
Jäsky oli vuosina 2002-2005 mukana maanlaajuisessa kylätaloushankkeessa jonka avulla palkattiin
puolipäiväinen kyläasiamies jokaiseen Manner-Suomen 19 maakuntaan. Tietoja hankkeesta ja monenlaisia kylätalousohjeita ja vinkkejä löytyy osoitteesta
Nyt kannattaa käydä katsastamassa Etelä-Savon laajaa kulttuuritarjontaa. On konserttia, näyttelyä, tapahtumaa ja tietysti kesäteatteria. Kylien omissa, talkoovoimin
tehdyissä kesäteattereissa on oma viehätyksensä ja tarjonta on monipuolisempi kuin mitä ensin voisi ajatella.
Siunattu hulluus sisältää useiden roolihenkilöiden yksinpuheluja ja ovelia sutkauksia, joista kylän amatöörinäyttelijät selvisivät
todella loistavasti. Kiitos näyttelijöiden, ohjaajan (Susanna Kolehmainen) ja tyynen kesäillan joka sana kuului hyvin koko 150-päiselle yleisölle. Tämä oli
tärkeää, koska vaikka näytelmässä myös huristellaan ympäriinsä traktorilla kaikkia turvallisuussääntöjä rikkoen, niin
näytelmä perustuu ennen kaikkea puheeseen. Paljoa puhetta tasapainotti myös mukavasti musiikki ja laulut: Hyvä Tuusmäki! Näytelmää esitetään
vielä seitsemän kertaa 3.-26.7. sekä parissa tilausnäytöksessä.
Mikkelin seudun kylien, kaupunginosien ja järjestöjen kotisivuja ja keskustelupalstoja isännöivä
Miämedia uudistuu. Wordpressin käyttöönoton myötä päivittäminen helpottuu ja myös sivuston ja kylien kotisivujen osoitteet muuttuvat helpommin
muistettaviksi ja markkinoitaviksi, esimerkiksi
|
Jäsky kyläasiamies
|
Jäsky puheenjohtaja
|
Palaute: henhaus@gmail.com
|