|
Anola, Pieksämäki
Anttola, Kerimäki
Enonvesi, Mäntyharju
Haapakoski, Pieksämäki
Halkokumpu, Pieksämäki
Halmeniemi, Mäntyharju
Hangastenmaa, Ristiina
Harjumaa, Mikkeli
Harjunmaa, Kangasniemi
Harjuranta, Kangaslampi
Heinälahti, Mikkeli
Heinäselkä, Pieksämäki
Hietakylä, Pieksämäki
Himalanpohja, Ristiina
Hokka, Kangasniemi
Hurissalo, Puumala
Hällinmäki, Pieksämäki
Ihastjärvi, Mikkeli
Joutsjärvi-Ruorasmäki, Pertunmaa
Jäppilän kirkonkylä, Pieksämäki
Kangasniemen eteläiset kylät
Kaipola, Sulkava
Kalvitsa, Mikkeli
Karjalankylä-Pirttimäki, Pieksämäki
Kerisalo, Joroinen
Koikkala, Juva
Koirakivi, Mäntyharju/Pertunmaa
Koittila, Kangasniemi
Kolkontaipale, Rantasalmi
Kolma, Joroinen
Kotamäki, Pieksämäki , Kotamäki II
Kukkaromäki, Pieksämäki
Kulennoinen, Punkaharju
Kumpuranta-Rauvanniemi, Kerimäki
Kutemajärvi, Kangasniemi
Kylmämäki, Pieksämäki
Kylälahti, Ristiina
Käpry, Pieksämäki
Laitiala-Istruala, Kangasniemi
Lihavanpää, Pertunmaa
Liperomäki-Mataramäki, Pieksämäki
Lohilahti, Sulkava
Luusniemi, Kangasniemi
Längelmäki, Pieksämäki
Länsi-Punkaharju, Punkaharju
Läsäkoski, Kangasniemi
Maavesi, Joroinen
Moinsalmi, Savonlinna
Makkola, Kangasniemi
|
Mynttilä, Mäntyharju
Nenonpelto, Pieksämäki
Niskamäki, Pieksämäki
Norola, Mikkeli
Ohensalo, Kangasniemi
Oriniemi, Savonranta
Osikonmäki, Rantasalmi
Otava, Mikkeli
Paltanen, Pieksämäki
Partaharju-Kontiomäki, Pieksämäki
Partalansaari, Sulkava
Peiposjärvi, Pieksämäki
Pellosniemi, Ristiina
Pertunmaan kirkonkylä, Pertunmaa
Porsaskoski, Pieksämäki
Pyhitty-Lamminmäki, Pieksämäki
Rahula, Mikkeli
Ristiinan läntiset kylät
Rummukka, Pieksämäki
Ruokomäki, Kangasniemi
Ruorasmäki, Pertunmaa
Ruuhilampi, Pieksämäki
Rämälä, Mikkeli
Rönkönvaara-Lapinlahti, Savonranta
Siikamäki-Peiposjärvi, Pieksämäki
Simanala, Enonkoski
Suurola, Kangasniemi
Synsiö, Kangasniemi
Syvänsi, Pieksämäki
Tiemassaari, Rantasalmi
Tihusniemi, Pieksämäki
Toivola, Mäntyharju
Tuukkala, Hirvensalmi
Tuusmäki, Rantasalmi
Valkeamäki, Pieksämäki
Vanaja, Pieksämäki
Vanhamäki, Mikkeli
Varistaival, Heinävesi
Vehmaskylä, Mikkeli
Vehmaskylä, Pieksämäki
Venetmäki, Pieksämäki
Vitsiälä, Ristiina
Vuojalahti, Kangasniemi
Vuolinko, Mikkeli
Vuorenmaa, Juva
Väisälä, Pieksämäki
Väisälänsaari, Hirvensalmi
Äkry, Kangasniemi
|
Etelä-Savossa on neljä seutukuntaa: Juvan, Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan seutukunta. Maaseutuhankkeita rahoittaa Juvan seudulla Rajupusu Leader kehittämisyhdistys,
Mikkelin ja Pieksämäen seuduilla Vej'jakaja ja Savonlinnan seudulla Piällysmies. Lisäksi Pertunmaa kuuluu Päijänne-Leader -alueeseen.
Etelä-Savon kunnat ja kylätoimikunnat
Piällysmies ry kotisivut
Piällysmies hankkeet, Lande 2000, sivuilla 1-18, pdf
Rajupusu Leader kotisivut
Rajupusu hankkeet, Lande 2000, sivuilla 1-25, pdf
Veej'jakaja kotisivut
Veej'jakaja hankkeet, Lande 2000, sivuilla 76-95, pdf
Päijänne-Leader
Päijänne-Leader hankerekisteri
Maan kaikkien Leaderryhmien yhteystiedot
Miämedia: kotisivut ja keskustelupalstat yhdistyksille
Etelä-Savon maakuntaliitto kotisivut
Etelä-Savon kulttuuri- ja matkailuhankerekisteri
Etelä-Savon TE-keskus kotisivut
Etelä-Savon tavoite1-hankkeet 2001-2006, TE-keskus, xls-tiedosto
Ruralia-instituutti, kotisivut
ProAgria Etelä-Savon maaseutukeskus
Mikkelin ammattikorkeakoulu MAMK
Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR
Maaseutu.fi: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013
Maaseutuvirasto Helsingissä ja Seinäjoella
Rakennerahastot.fi: EU:n aluekehitysrahaston (EAKR) ja sosiaalirahaston (ESR) infoa ja ohjeita
Maa- ja metsätalousministeriö, tiedotteet
Etelä-Savon työ ja koulutus verkkolehti
Nettiradio Mikaelin arkisto, mm. maaseutujuttuja vuosilta 1998-2005
Itä-Suomen energiatoimisto
Etelä-Savon
avoimet työpaikat
Hallitus
Jäskyn vuoden 2008 puheenjohtajana toimii Ilkka Sutinen Mikkelistä. Ilkka on myös Suomen kylätoiminta ry:n hallituksen varajäsen ja on toiminut monta vuotta Veej'jakaja
ryn hallituksessa. Varapuheenjohtajana toimii Tuusmäen kyläyhdistyksen sihteeri, emäntä Leena Suhonen Rantasalmelta.
Hallitus ja kyläasiamies, yhteystiedot >>>
Jäsky on saanut maakunnan kehittämisrahaa maallemuuttopalvelun pystyttämiseen. Tavoitteena on edistää tulomuuttoa maakuntaan ja toisaalta aktivoida kyliä tuomaan
kiinnostavia kiinteistöjä myyntiin.
Jos olet kiinnostunut muuttamaan maalle, ilmoita yhteystietosi ja toiveesi kyläasiamiehelle: Henrik Hausen, puh. 015-689 676, 0400-992 699, sähköposti:
henhaus@mbnet.fi . Kyläasiamies ohjaa kysyjiä tietolähteiden luokse kyläyhdistyksiin, kuntiin, maakuntaliittoon, TE-keskukseen yms. Yhdessä muuttajan kanssa hän voi
selvittää kysymyksiä asunnosta, työstä, palveluista jne.
Etelä-Savossa toimii jo usealla kylällä tonttipörssi: kyläyhdistykset ovat kartoittaneet myytäviä ja vuokrattavia tontteja ja taloja. Kaavoja ja tontteja
löytyy myös kuntien kotisivuilla.
Sulkavan Kaipola >>> > Tonttipörssi, Myytävät kiinteistöt
Siikamäki-Peiposjärvi, Pieksämäki. >>> > Talot ja tontit
Mikkelin Ihastjärvi >>> Vapaat tontit
Mikkelin Vehmaskylä >>>
Kangasniemen Luusniemi >>>
Pieksämäen Venetmäki >>>
Rantasalmen Osikonmäki >>> > Tonttikampanja, Tonttiposteri (diasarja)
Joroisten Kolma >>> > Tonttipörssi
Länsi-Punkaharjun kylät >>>
Ilmoita Jäskylle muista alueen tonttipörsseistä!
Kylien myytävät tai vuokrattavat tilat, talot ja tontit ilmoitetaan Jäskyn kyläasiamiehelle.
Kuntia ja kyliä pyydetään myös ilmoittamaan yhdyshenkilö kyläasiamiehelle, mielellään sähköpostiosoite ja puhelinnumero, jonne voimme ilmoittaa
halukkaista muuttajista jne.
Etelä-Savon kylien ja kuntien tietoja kootaan www.maallemuutto.info -nettiportaaliin. Jäsky ja alueen kylät pääsevät hankkeen kautta mukaan valtakunnalliseen Onni
muuttaa maalle -hankkeeseen.
Maallemuuttopalvelun sopimus kiinteistövälittäjien etuovi.com -nettipalvelun kanssa on toistaiseksi päättynyt liian kalliina.
Kylien kannattaa pitää myös omia kiinteistö- ja tonttipörssejä ja ilmoittaa yhteystiedot sekä toimittaa markkinointimateriaalia kyläasiamiehelle.
Yhteistyöverkostoa ylläpidetään hankkeen jälkeenkin Jäskyn toimintana.
Hankesuunnitelman yhteenveto >>>
www.maallemuutto.info >>>
- Miten saada kylätoiminta käyntiin
- Kyläyhdistyksen rekisteröinti
- Kyläsuunnittelu
- Taloudellinen yhteistoiminta kylissä
- Lakiasiat
- Toiminnan kehittäminen
- Palvelut
- Kyläkoulut
Hankkeen puitteissa järjestettiin vuosina 2005-2007 yhteistyö- ja kyläsuunnittelutapaamisia kunnissa ja
ohjattiinn kylä- ja hankesuunnittelua. Tavoitteena oli Etelä-Savon kylien ja maaseudun hanketoiminnan verkoston vahvistaminen.
Kylätaloushanke
Jäsky oli vuosina 2002-2005 mukana maanlaajuisessa kylätaloushankkeessa jonka avulla palkattiin
puolipäiväinen kyläasiamies jokaiseen Manner-Suomen 19 maakuntaan. Tietoja hankkeesta ja monenlaisia kylätalousohjeita ja vinkkejä löytyy osoitteesta http://www.maaseutuplus.fi/kylatalous
Jäskyn aluehankkeen väliraportteja:
Väliraportti 4/2004 >>>
Väliraportti 3/2004 >>> Väliraportti 2/2004 >>>
Väliraportti 1/2004 >>> Väliraportti 4/2003 >>>
Kylätaloushankkeen väliraportti 3/2003 >>>
Jäskyn toiminnan tilanne ja tavoitteet kirjattiin vuonna 2002 kyläohjelmaan. Kyläsuunnittelua, tiedotusta ja koulutusta kylillä halutaan kehittää. Myös uusilla
ratkaisuilla kuten monipalvelukeskuksilla ja laajakaistayhteyksillä halutaan kehittää maaseutua.
Etelä-Savon kyläohjelma 2002-2006 >>>
Liity jäseneksi: nyt myös MaaseutuPlus-lehti jäsenille!
Maksamalla jäsenmaksun saat MaaseutuPlus-lehden kotiin kuusi kertaa vuodessa ja Etelä-Savon kyläkirjeen 2-4 kertaa vuodessa. Tietenkin saat myös äänioikeuden
yhdistyksen jäsenkokouksiin. Olet mukana hyvän asian puolesta, mukavien ihmisten kanssa. Jäskyn kautta pystyt vaikuttamaan maakunnan asioihin, maakuntaohjelmaan jne. Saat myös
tietoa ja apua oman kyläsi kehittämiseen ja hanketoimintaan. Kylille Jäsky tarjoaa ilmaista kotisivutilaa Internetistä ja apua sivujen päivittämiseen.
Liittyä voi maksamalla jäsenmaksun. Jäsenmaksu vuodelle 2007 on henkilöjäsenille 15 euroa, yhdistyksille 25 euroa ja kannattajajäsenille 100 euroa. Maksaneille
jäsenille tilataan MaaseutuPlus-lehti. Maksut tilille 527104-4261890, Järvi-Suomen kylät ry. Nimi ja osoite johon posti halutaan, ilmoitetaan kyläasiamiehelle, maksulomakkeeseen
merkityt tiedot eivät aina välity meille.
Järvi-Suomen kylät ry säännöt >>>
Sivuston toteutus: Henrik Hausen
|
|
Ajankohtaista
Manner-Suomen maaseutuohjelma käynnistyy verkkaisesti...
... hanketoimijoiden käsikirja ilmestyi kesäkuussa...
Käsikirja julkaistaan vain verkossa ja se pyritään
pitämään ajan tasalla >>>
...ja hankebyrokratiasta keskustellaan
Hankkeiden hallinto on yhä raskaampi, toimintaryhmien kannanotto Sytyn sivuilla >>>
 |
Kutemajärvelle kyläsuunnitelma,
kyläkauppa esillä Pirkassa
Kangasniemen Kutemajärven kylälle on valmistunut kyläsuunnitelma. Lähivuosien toimenpiteitä ovat tonttihanke, kyläesitteiden uusiminen ja kyläkeskuksen ilmeen
parantaminen. Myöhemmin on tarkoitus kunnostaa vesistöjä sekä kohentaa luontopolkua ja uimarantoja. Kutemajärvi valittiin Etelä-Savon vuoden kyläksi 1999 ja
kylässä toimii mm. 30 oppilaan koulu, ryhmäperhepäivähoito ja kauppa. Kaupasta oli laaja artikkeli Pirkka-lehdessä
Kutemajärven kyläsuunnitelma >>>
Pirkka 6-7/2008, juttu alkaa sivulla 20 >>>
Muita kyläsuunnitelmia >>>
|
Jäskyn laajakaistaillassa kartoitettiin vaihtoehtoja
Jäsky järjesti laajakaistaillan Pieksämäen Naarajärven Kanttilassa 18.6.2008. Laajakaistaillan taustalla oli ongelmat Internet laajakaistan saatavuudessa ja toimivuudessa
maakunnan maaseutualueilla. Samalla haluttiin katsoa laajakaistan tärkeitä teknologiavalintoja pidemmälle tulevaisuuteen.
Eeva Polvi Etelä-Savon maakuntaliitosta kertoi valtakunnallisista ja maakunnallisista laajakaistastrategioista. Valtakunnallinen strategia toteutettiin vuosina 2004-2007 ja sen
johtopäätös oli, että markkinalähtöinen strategia ja kilpailu on laskenut hintoja. Etelä-Savon maakunnallisen strategian lähtökohtana oli, että
meillä väestö jakautuu muita maakuntia tasaisemmin ympäri aluetta, maaseutu on meillä kauttaaltaan asuttu. Päädyttiin langattoman verkon rakentamiseen ja siihen
saatiin EU:n ja valtion tukea. Langaton WLL ja Wimax-verkko onnistui hyvin ja verkkoa on laajennettu mm. Etelä- ja Pohjois-Karjalaan sekä Kainuuseen.
Puhleinverkon alasajo huolestuttaa ja maakuntahallitus otti huhtikuussa melko tiukan kannan Soneran suunnitelmiin. Soneran tarjoama @450-verkko ei Polven mukaan ole pysyvä ratkaisu.
Syksyllä maakuntaliitossa käynnistyy maaseudun laajakaistastrategian uudistaminen ja Eeva Polvi lupasi, että myös kylätoimijat pääsevät mukaan vaikuttamaan
tuleviin valintoihin.
Ulf Grindgärds Pohjanmaalta kartoitti verkostojen tulevaisuuden näkymiä. Asukkaiden ja yritysten itse verkkoon tuottama aineisto, yhteisöllisyys, terveyspalvelut, opetus
ja etätyö kaikki tulevat vaatimaan erittäin paljon lisää kaistatilaa. Tällöin valokuitu kodista asti on ainoa tarpeeksi nopea ratkaisu. Kuituteknologia on
lisäksi kustannustehokas: alkuinvestoinnin jälkeen se kuluttaa vähän energiaa ja vaatii vähän ylläpitoa verrattuna langattomiin ratkaisuihin. Etätyö,
palvelujen tarjoaminen verkon kautta ja videoneuvottelut vähentävät matkustustarvetta ja näin energiakäyttöä.
Ulfin tarjoama malli on alueellinen verkko-osuuskunta. Oma omistus takaa kilpailun eikä yksi yritys yhtäkkiä voi keikauttaa tilannetta kuten nyt Sonera. Osuuskunnat ovat jo
rakentaneet valokuituverkkoja mm. Pohjanmaalle. Suurimmassa Kuuskaistan verkossa on jo 1 400 liittyjää. Verkkoja voi käyttää puheluiden, datan ja televisiokuvan siirtoon.
Ulfin arvion mukaan kiinteistöjen arvo nousee enemmän kuin mitä liittymämaksuina on maksettu. Valokuitukaapeli kulkee pikkusormen paksuisessa suojakuoressa ja on sinänsä
halpa mutta kaivamistyö tietysti maksaa - kustannuslaskelman perusteella voisi arvioida julkisen rahan tarpeen.
Laajakaistaillan osallistujat olivat kiinnostuneita ja huolissaan maakunnan laajakaistanäkymistä. Pitäisi huolehtia siitä, että kaikkialla maakunnassa on jatkuvasti
toimivat laajakaistayhteydet. 3G ja @450-verkot voivat toimia mökeillä tai täydentävänä ratkaisuna, mutta kotitalouksissa ja yrityksissä ne eivät ole
pysyvä ratkaisu. Pitkällä tähtäimellä valokuitukaapeli kodista asti vaikuttaa erittäin mielenkiintoiselta ratkaisulta.
Länsi-Savossa oli hyvä juttu laajakaistaillasta >>>
Viestintäministerin ohjeet Soneralle 2.7.2008 >>>
Mokkulat uhkaavat tukkia 3G-verkot >>>
Etelä-Savon maaseudun laajakaistahankkeen loppuraportti >>>
Vesiosuuskunnat haja-asutusalueiden kuituverkkojen rakentajina (pdf)>>>
Kuitu kotoa -verkko Kristiinankaupungissa (pdf)>>>
Valokuitu herättää innostusta, esimerkki pienestä kylästä Pohjanmaalta >>>
Suomen Seutuverkot -yhdistys >>>
Valokuitu laskeutuu viemärikaivantoon Pornaisissa >>>
Verkko-osuuskunta Kajo >>>
Jäskyn laajakaistakannanotto sai myönteistä palautetta
Järvi-Suomen kylien laajakaistakannanotto sai runsaasti myönteistä palautetta kylistä. Laajakaista on yrittäjien työväline ja sillä tuotetaan myös
hoiva- ja turvapalveluja: sen on siis pelattava.
Längelmäen kyläyhdistyksen hallituksen jäsen, maatilan emäntä Mia Ikonen kirjoittaa: "Hyvät tietoliikenneyhteydet ovat elinehto kehittyvälle maaseudulle ja
haja-asutusalueille. Pelkästään maatalousyrittäjänä tarvitsen useita kertoja päivässä nettiyhteyksiä, jotta voin etsiä tietoja,
lähettää tulevaisuudessa sähköisen tukihakemuksen, lähettää maaseudun laskentakeskukseen lakisääteiset ilmoitukset karjassani tapahtuvista
muutoksista ym. ym."
Kyliltä tuli myös esimerkkejä siitä, miten olemassa olevia kännykkämastoja ei ole voitu käyttää toisen operaattorin langattomaan
laajakaistaverkkoon.
Langaton WiMAX-verkko toimii hyvin, mutta Etelä-Savon kumpuilevassa maastossa jää katvealueita. Ei ehkä ole kohtuullista edellyttää, että rakennetaan 20 metrin
antenneja talojen viereen. Aivan Mikkelin lähellä löytyy alueita, joihin Sonera ei tällä hetkellä toimita uusia laajakaistaliittymiä ja joihin WiMAX-liittymä
vaatisi 20-40 metrin antennit.
Toisaalta kannattaa tutkia @450- ja 3G-verkkojen mahdollisuuksia. Ne voivat yksittäisissä talouksissa ja mökeissä toimia hyvin. Niitä on kuitenkin pidettävä
täydentävinä verkkoina, sillä jos käyttäjiä on enemmän niin verkot ruuhkautuvat. Niistä ei ole maakunnan runkoverkoiksi!
Sonera on luvannut taata entisen tasoiset laajakaistayhteydet kun puhelinverkko puretaan. Sen sijaan uusille asukkaille ja yrityksille ei ole luvattu mitään. Myös Soneran verkon
kautta toimivien muiden operaattoreiden liittymien tulevaisuus on epävarma. Muutoskustannusten korvaus ja uusien liittymien hinta askarruttavat myös kylillä.
Viestintäministeri Suvi Lindén totesi vastauksessaan Jäskyn kannanottoon, että laajakaista kuuluu yhteiskunnan takaamiin yleispalveluihin ja että nopeusvaatimuksia
nostetaan. Yhteyksien luotettavuuteen kiinnitetään vastauksessa huomiota. Vastaus on luettavissa näillä sivuilla. Vastauksessa ei oteta kantaa muun muassa uusien asukkaiden ja
yritysten oikeuksiin saada laajakaistayhteyksiä. Myöskään yhteyksien hintoihin ei oteta kantaa eikä Jäsky ole tyytyväinen 1 Mbit/s yhteysnopeuteen vaan nopeuksia on
nostettava sitä mukaa kun niitä nostetaan kaupungeissakin ja erityisesti yritysten tarpeiden mukaan.
Viestintäministeri Lindénin vastaus Jäskylle >>>
Jäskyn vetoomus >>>
Nettimittarilla voit tarkistaa liittymäsi todellisen nopeuden >>>
SPY Langaton laajakaista, hinnasto, tukiasemalista >>>
MPY Langaton laajakaista >>>
Langattoman @450-verkon saatavuuskartta >>>
@450-liittymien hintavertailu >>>
Jäsky kokoontui Mikkelissä
Järvi-Suomen kylät ry:n kevätkokouksessa 26.4. Mikkelissä hyväksyttiin viime vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös. Vuosi oli aktiivinen: tapahtumia oli
paljon ja maakunnan maaseututoimijoiden yhteistyötä ja vaikutusvaltaa saatiin lisättyä. Myös jäsenmäärä on kasvussa.
Yhdistys päätti vedota viestintäministeri Suvi Lindéniin maaseudun viestintäyhteyksien puolesta.
Laajakaistavetoomus >>>
Toimintakertomus vuodelta 2007 >>>
Siikamäki-Peiposjärven kylille valmistui kyläsuunnitelma
Pieksämäen Siikamäki-Peiposjärven kylille valmistui kyläsuunnitelma 16.3. Suunnitelma perustuu kyläyhdistyksen ideointiin ja kyläkyselyyn. Se painottuu
käytännön toimenpiteisiin ja sitä on tarkoitus päivittää vuosittain. Näin se muodostaa eräänlaisen toimintasuunnitelman kylän yhdistyksille.
Myös kaupungin johdolle suunnitelma esiteltiin jo ennen lopullista vahvistamista - tavoitteena saada kaupunki mukaan tukemaan visiota uudesta Pieksämäen Itäkeskuksesta. Alueelta
käydään töissä Pieksämäellä ja Varkaudessa. Turvaamalla lähipalvelut erityisesti lapsiperheille kylän asukasluvun kasvun toivotaan jatkuvan.
Kyläsuunnitelma löytyy kylän kotisivuilta, alla linkkejä myös muiden kylien kyläsuunnitelmiin. Jäskyn Kyläverkkohanke on
loppunut, mutta pyrimme edelleen avustamaan kyläsuunnitelmien teossa.
Siikamäki-Peiposjärven kyläyhdistys >>> valitse > Kylätoimikunta > Tavoitteet
Enonkyät, Mäntyharju >>>
Himalanpohjan kylät, Ristiina >>>
Kotamäki, Pieksämäki
Tuukkala, Hirvensalmi >>>
Valtakunnallinen kyläohjelma julkistettu
"Vastuuta ottava paikallisyhteisö" on Suomen kylätoiminta ry:n uusi ohjelma vuosille 2008-2013. Ohjelmassa on entistä enemmän huomioitu suomalaisen maaseudun
toimintaympäristön muutoksia kuten ilmastomuutoksen etenemistä, talouden globalisaatiota ja väestön ikääntymistä.
Kylätoiminta ja toimintaryhmätyö ovat kaksi Suomen Kylätoiminta ry:n edustamaa toiminnallista linjaa. Tässä ohjelmassa nämä toimivat samojen tavoitteiden
hyväksi, vaikka hieman eri tavoin. Ohjelmassa on huomioitu myös muut paikallistoimintaa tekevät yhdistykset ja yhteisöt, muun muassa Suomen kotiseutu- ja
kaupunginosayhdistykset.
Ohjelma lähtee liikkeelle yhteisöllisyydestä ja uuden paikallisuuden paluusta ja on helppolukuinen ja mielenkiintoinen. Ohjelmaa voi tilata Jäskystä (0400- 992 699) tai
Suomen kylätoiminta ry:stä (02- 738 1761).
Vastuuta ottava
paikallisyhteisö. Iso pdf-tiedosto >>>
OECD:n maatutkinta Suomesta
OECD:n työryhmät ovat tutkineet Suomen maaseutupolitiikkaa ja antaneet sille hyvät arvosanat. Tutkinta perustuu muun muassa OECD:n vuonna 2006 julkaisemaan tutkimukseen "The New
Rural Paradigm" (maaseutupolitiikan uusi kaava). Suomen maatutkinta on noin 300-sivuinen ja siinä suositellaan parannuksia erityisesti maakuntatasolle. OECD:n ryhmä esittää,
että järjestöjen ja Leader-ryhmien roolia vahvistetaan ja muun muassa perustetaan kaikkien maakuntien yhteistyöryhmien (MYR) yhteyteen maaseutuvaliokunta. Tällainen puuttuu
muun muassa Etelä-Savosta.
Uutta kylien kotisivuilla
Rönkönvaaran piirakkaporukka ja vauvaperheet ovat esillä TV2:ssa 28.3. ja 4.4. Kylätalolla on vuokrattavana asunto.
Varistaipaleen sivuilla uusi kuvakertomus viime kesän nipunlaskuista sekä Pohjois-Heinäveden kylien yhteistyötä.
Harjumaan kylän väki huolehtii kaukalosta ja järjestää
talvitapahtumia.
Halmeniemen Lahjomattomilta tulossa uusi levy.
Himalanpohjan sivuilla on kuukausittain valokuvakilpailut.
Ruorasmäen koulun entisten oppilaiden tapaaminen, Maljakivihiihdot, Kylien neuvosto..
Siikamäki-Peiposjärven sivuilla juttua kompostoreiden yhteishankinnasta ja vesijohtohankkeesta.
Venetmäellä on laskettu liikkeelle oma valuutta.
Miämediassa pohditaan kansalaismediayhdistyksen perustamista.
Kylien kesätapahtumista ilmoitetaan myöhemmin. Kertokaa kyläasiamiehelle tulevista tapahtumista!
Itävaltainen kansanedustaja ja suurlähettiläs näkevät Etelä-Savon matkailussa suuria mahdollisuuksia
Eteläsavolaisilla maaseudun kehittäjillä oli keskiviikkona 20.2.2008 harvinaisen arvovaltaisia vieraita, kun ryhmä itävaltalaisia vieraili Ristiinassa Astuvansalmella ja
Nallikallion majalla. Eloisa maaseutu Leader-hankkeen vierailijaryhmään kuului kyläaktiivien lisäksi kansanedustaja Walter Murauer ja Ristiinan Nallikallion majalla
kävi myös Itävallan Suomen suurlähettiläs Dr. Lorenz Graf.
Lue lisää >>>
Kuvia Nallikallion majalta ja Kenkäverosta >>>
Kuvia Heinolan kyläpirtiltä >>>
Osikonmäen kyläkirja julkistettiin 5.2.2008
Rantasalmen Osikonmäen uusi kyläkirja on mukava lukea. 300-sivuinen kirja on
koottu 39 eri kirjoittajan lyhyemmistä ja pidemmistä teksteistä. Näin suuren kirjoittajajoukon saaminen kynän varteen on hyvä osoitus vahvasta
Osikonmäki-hengestä. Voisi ajatella, että monen kirjoittajan kirja olisi sekava, mutta taitavan toimitustyön ansiosta kokonaisuus on houkutteleva ja sujuva. Kirja jakautuu
yhdeksään alueittain etenevään lukuun ja kukin kyläkulma tulee esille omaperäisenä.
Tekstit käsittelevät sekä vanhempaa historiaa, tuoreempia tapauksia että aivan viime vuosina kylään muuttaneiden tuntoja. Esille tulevat niin kartanoiden ja
perintörusthollien kuin pienempienkin talojen vaiheet, niin 1600-luvun rahanväärennökset ja 1950-luvun partiotoiminta kuin 1990-luvun villisikafarmi ja vesiosuuskunta ja niin
maallemuuttajien kuin kesäasukkaiden tuntoja. Kattava henkilöhakemisto lisää kirjan arvoa.
Kuvia julkistamistilaisuudesta, lisätietoja ja tilausoheet >>>
Sytyn hopeinen ansiomerkki Ritva Kämäräiselle
Osikonmäen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Ritva Kämäräinen
sai Suomen kylätoiminta ry:n hopeisen ansiomerkin 5.2.2008. Ritva on ollut aktiivinen toimija Osikonmäen ja Rantasalmen yhdistyselämässä 1950-luvulta lähtien. Hän
oli mukana perustamassa kylälle kylätoimikunta 20.2.1980 ja rekisteröity kyläyhdistys vuonna 2001. Osikonmäki valittiin Etelä-Savon vuoden kyläksi 2002.
Kylässä on toteutettu monenlaisia hankkeita ja monet niistä ovat Ritvan ideoimia ja ajamia.
Kylä oli ensimmäisiä, joissa oli toimiva tonttipörssi ja yritysten kanssa on sovittu tontin ostajien etupaketista. Muita hankkeita ovat Omenapuuhanke, Maitomaa sekä
näköalatornin, infokopin ja laavun rakentaminen ja viimeisin hienon kyläkirjan julkaiseminen. Ritva on myös aina suhtautunut myönteisesti kylien väliseen
yhteistyöhön ja osallistunut aktiivisesti maakunnalliseen kylätoimintaan.
Hanketoiminta esillä Maaseutufoorumissa
Etelä-Savon maaseutujärjestöt perustivat viime syksynä
yhteistyöverkoston. Tarkoituksena on kokoontua noin kaksi kertaa vuodessa yhteiseen foorumiin ja lisäksi pitää tiiviisti yhteyttä ja laatia yhteisiä kannanottoja ja
esityksiä.
Tammikuun foorumissa 29.1.2008 vieraana oli TE-keskuksen maaseutuosaston uusi johtaja Maija Puurunen. Puurunen on toiminut pitkään Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen (MTTL)
erikoistutkijana ja tutkimusjohtajana. MTTL:stä maatalouden tulo- ja kustannuskysymykset mutta myös hanke- ja kehitysarviointi on Puuruselle tuttua.
Lisätietoja ja kuvia foorumista Savonlinnan Höökin matkailutilalla >>>
Veskansan kylät
Puumalan eteläosien kauniin saaristotien kylissä järjestettiin aktivointikokoukset
17.6.2007 ja 20.1.2008. Jäskyn kyläasiamies kutsuttiin kokouksiin alustamaan kylätoiminnasta ja kyläyhdistyksen rekisteröimisestä. Neljä kylää muodosti
ennen kaksi kylätoiminta-aluetta, mutta päätti nyt yhdistää voimansa ja rekisteröityä: mantereen puolelta Luukkola ja lossin takaa Niinisaari, Lintusalo ja
Liimattala. Uudeksi nimeksi valittiin Veskansan kylät ry. Kylissä on tehty mallikyläsuunnitelma jo 1992. Lossilla on kylän palvelujen esittelytaulu ja kylille on tehty
yhtenäiset postilaatikot ja ilmoitustaulut. Lintusalon entinen koulu on yhteisomistuksessa kokoontumistilana ja myös Okkolan matkailutilan ravintola Niinipuu on käytössä.
Kylällä on useita matkailuyrittäjiä ja yksi tavoite onkin kehittää markkinointiyhteistyötä. Veskansan kylät on jo valittu mukaan Maaseutupolitiikan
yhteistyöryhmän kylämatkailun pilottikyläksi. Puheenjohtajaksi valittiin Lintusalosta kotoisin oleva Martti Venäläinen ja kyläyhdistyksen hallitukseen tuli kaksi
edustajaa joka kylästä.
Kuvia >>>
Matkailun teemaryhmä >>>
Kylämatkailun kehittäminen >>>
Ihastjärvi ponnistaa
Mikkelin Ihastjärven kylän kehittämishanke "Maalta se pienikin ponnistaa" päättyy. Hanke
uudisti tiedottamista ja markkinointia kylällä. Kylä sai omat pirteät nettisivut, logon, uusia toritelttoja, toripöytiä, opasteita ja ilmoitustauluja. Nettisivut
löytyvät osoitteesta www.ihastjarvi.fi ja niillä mainostetaan tontteja, palveluja, kylän yhdistyksiä sekä myytäviä
tarroja ja T-paitoja.
Pieni koulu on parempi!
Suomen kylätoiminta ry:n julkaiseman kouluraportin mukaan Pienten koulujen
oppilaat pärjäävät isojen koulujen oppilaita paremmin jatko-opinnoissa ja yliopistossa. Koulun koolla on jopa suurempi merkitys kuin luokkakoolla.
Kokemusten mukaan pienessä koulussa sekä oppilaat että vanhemmat sitoutuvat paremmin kouluyhteisöön, ja tällä on suuri merkitys koulumenestyksen kannalta.
Yhdysvalloissa on laaja liike, jonka myötä suuria kouluja jaetaan pienempiin
Lisätietoja julkaisusta ja julkistamistilaisuudesta Mikkelistä >>>
Raportti (pdf-tiedosto) >>>
Tiedote >>>
Arkisto
Vanhemmat ajankohtaisartikkelit uutisarkistossa >>>
|