kylä

Järvi-Suomen kylät ry – Etelä-Savo

Mikä?

Etelä-Savon
kunnat ja kylät

Yhteystiedot: hallitus
ja kyläasiamies

Toiminta-
kalenteri

Liity
jäseneksi!

Etelä-Savon kylätoiminnan 20-vuotisjuhla
2.2.2013 Savonlinnan Paviljongissa

Järvi-Suomen kylät ry:n edeltäjä Mikkelin läänin kyläasiain neuvottelukunta perustettiin Pieksämäen Kanttila-salissa 28.3.1992 ja viime lauantaina vietettiin pienellä viiveellä tämän tapahtuman 20-vuotisjuhlia. Mikkelin lääni oli toinen Lapin jälkeen, jossa kylät päättivät perustaa yhteistoimintaelimen.

Juhlapuheen esitti Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalouspäällikkö, tohtori Jorma Tiitinen ja tervehdyksensä toi myös Suomen kylätoiminta ry, Savonlinnan kaupunki ja muut yhteystyötahot. Juhlassa kuusi kyläaktiivia eri puolilta maakuntaa palkittiin ansiomerkillä.

Kylätoiminnan todettiin kasvaneen huimasti kahdenkymmenen vuoden aikana. Talkootyön tueksi on saatu hankerahoitusta erityisesti Leader-ohjelmasta. Puheenvuoroissa nousi esille kuntien vastuu maaseutualueiden kehityksestä ja lähidemokratiasta. Yhteisöllisyys on tärkeä myös kaupunkien keskustojen kylissä eli kaupunginosissa.

Rantasalmen Osikonmäen kylän edustaja toi esille uuden huolen eli kaivostoiminnan mahdollinen uhka kylämaisemalle ja ympäristölle.

Puheenjohtaja Eero Uusitalo kohdisti Suomen kylätoiminta ry:n puheenvuorossa vaatimuksia erityisesti kunnille. Suhde kyliin on järjestettävä kunnollisiin suunnitelmin ja sopimuksin. Uudet laajat maaseutukaupungit eivät voi jäädä sivustakatsojaksi maaseutualueiden kehittämisessä vaan heillä on vastuu koko alueen hyvinvoinnista.

Myös maakunnallinen kylätoiminta sai kehotuksen nostaa rimaa ja tehostaa toimintaa. Jäsky ja Etelä-Savon muut toimijat saivat kuitenkin myös kiitosta. Kaikkiaan Uusitalo totesi, että kylätoiminta on edennyt huimasti kuluneiden kahdenkymmenen vuoden aikana.

Juhlapuheen esitti Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalouspäällikkö, tohtori Jorma Tiitinen. Hän pitää kylä-sanaa käyttökelpoisena kaupunginosissakin. Kylän epämuodolliset verkostot auttavat asukkaita monella tapaa.

- Kylien valtarakenteet vaikuttavat pitkään. Enää ei puhuta pienviljelijöistä ja maanviljelijöistä erikseen, mutta jako on tiedossa ja vaikuttaa.

- Vedet omistetaan maarekisterikylien eikä minkään käytännöllisen jaon mukaan. Asenneilmasto ja vesialuekellokkaat estävät kalastusalueiden järkevän hoidon.

Maaseudun edunvalvonnassa hän toi esille ongelmia: Talvivaarassa kaivostoiminnan luvitus ja valvonta "sössittiin" oikein perusteellisesti ja huonompaan suuntaan mennään edelleen, kun Kainuussa voimataloudesta vastaavalle virkamiehelle annetaan vastuu myös kalatalousasioiden hoidosta. Maaseudun hanketoiminta menee hänen mielestään oikeaan suuntaan kun yhä enemmän asukkaat otetaan mukaan ohjelmien laadintaan ja hanketoiminnan suunnitteluun.

Maaseudulla on Tiitisen mielestä mahdollisuuksia asumiseen ja yrittämiseen mutta hyvä kehitys vaatisi toimenpiteitä. Monessa asiassa kylä on tärkeämpi yksikkö kuin kunta.

Juhlan historiakatsaus käytiin läpi kuvin sekä vuoropuheluna aktiivisten kylien edustajien kanssa. Todettiin tyytyväisinä, että monien kylien edustajina oli naisia ja myös nuoria naisia kun muuten tietysti tällaisen 20-vuotisjuhlan osanottajakaarti painottuu vanhempiin ikäluokkiin.

Onnittelijoiden joukossa oli kyläyhdistyksiä, Savonlinnan kylät, alueen kaikki neljä Leader-ryhmää, naapurimaakuntien kylätoimintayhdistyksiä, Etelä-Savon ELY-keskus, Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria, Pohjois-Savon kylät ja useita kuntia. Tilaisuuden kulttuuriohjelmasta vastasi harmonikansoittaja Laura Vartio ja runonlausuja Maire Makkonen.

Kuva-albumi juhlasta >>>

Uutisviesti 6.2.2013 >>>
Lisää poimintoja vuosijuhlan puheenvuoroista

Juhlassa palkittiin kuusi toimijaa Suomen kylätoiminta ry:n hopeisella ansiomerkillä:

  • Sinikka Taskinen, Rantasalmen Osikonmäki

    Sinikka Taskinen toimi pitkään Osikonmäen kylätoimikunnan ensimmäisenä puheenjohtajana ja oli mukana viemässä läpi tärkeitä hankkeita kuten Osikonmäen kulttuurimaisemahanke ja Osikonmäen näkötornin rakentamisen. Osikonmäki nimettiin Etelä-Savon vuoden kyläksi vuonna 2002.
    Ansiomerkki myönnetään Osikonmäen kyläyhdistyksen aloitteesta.

  • Esko Makkonen, Savonlinnan Rönkönvaara

    Esko Makkonen on toiminut reilusti yli vaadittavat 12 vuotta Rönkönvaara-Lapinlahti kylätoimikunnassa ja -yhdistyksessä ja on yksi kylätalohankkeen vetäjistä. Kylä valittiin Etelä-Savon Vuoden kyläksi vuonna 2010. Jäskyn hallituksessa Esko on ollut mukana vuodesta 2004 lähtien. Lisäksi hän oli mukana Savonrannan valtuustossa ja hallituksessa ja toimi perusturvalautakunnan puheenjohtajana. Hän toimii myös aktiivisesti Säimenen kotiseutumuseon ja myllyn puolesta ja eri järjestöissä.

  • Eila Puhakainen, Juvan Koikkala

    Eila Puhakainen on toiminut Juvan Koikkalan kylätoimikunnassa ja -yhdistyksessä yli 20 vuotta ja on ollut mukana toteuttamassa monia isoja hankkeita kylässä. Hän oli kyläyhdistyksen puheenjohtaja vuonna 1994 kun kylä valittiin Mikkelin lääninkyläksi. Hän tuli mukaan maakunnalliseen kylätoimintaan Milkaan vuonna 1994 ja on vetänyt mm. Etelä-Savon kyläohjelmahanketta.

  • Jouko Mälkiä, Enonkosken Simanala

    Jouko Mälkiä on toiminut pitkään Simanalan kylätoimikunnassa ja -yhdistyksessä ja Jäskyn hallituksessa vuodesta 2003. Simanalassa hän on vetänyt useita kyläyhdistyksen ja metsästysseuran hankkeita. Simanala oli Etelä-Savon Vuoden kylä vuonna 2003. Jouko Mälkiä on myös pitkään toiminut Piällysmies ry:n hallituksessa.

  • Jukka Paatero, Mikkelin Vitsiälä

    Jukka Paatero on toiminut Vitsiälän kyläseuran puheenjohtajana kahdessa erässä 1980-90-luvuilla ja taas 2000-10-luvulla. Vitsiälä valittin lääninkyläksi vuonna 1992. Paatero on 2009 käynnistyneen kylätalohankkeen aktiivinen vetäjä. Hän oli mukana perustamassa Mikkelin läänin kyläasian neuvottelukuntaa 1992 ja toimi siinä monta vuotta Ristiinan edustajana. Hän on ollut Jäskyn hallituksen jäsen vuodesta 2010 lähtien.

  • Ale Pellinen, Sulkavan Lohilahti

    Ale Pellinen on toiminut Sulkavan Lohilahden kylätoimikunnassa ja -yhdistyksessä yli 20 vuotta. Hän on kirjoittanut kylän kesäteatterille näytelmiä ja ideoinut ja toteuttanut monia hankkeita. Hän on myös aktiivisesti osallistunut Milkan ja Jäskyn tilaisuuksiin sekä valtakunnallisiin kyläpäiviin 1990-luvulta.

Suomen kylätoiminta ry:n viirit jaettiin lisäksi seuraaville:

  • Jorma Tikka, Mikkelin Hauhala. Jäskyn puheenjohtaja vuosina 1994-95. Hauhala valittiin Mikkelin lääninkyläksi vuonna 1990.
  • Marja-Leena Hasselqvist, Kerimäen Anttola. Kyläyhdistyksen puheenjohtaja, Piällysmies ry:n puheenjohtaja ja aktiivinen toimija myös maakuntatasolla.
  • Kaija Väisänen, Mikkelin Korpijärvi. Kyläyhdistyksen puheenjohtaja ja aktiivinen toimija myös maakuntatasolla.
  • Jorma Tiitinen, Etelä-Savon ELY-keskus. Kylätoiminnan ja järviluonnon suojelija, juhlapuhuja.
Kuva-albumi juhlasta >>>

Ohjelma:

  • 9.30 alkaen kahvi, ilmoittautuminen, huomionosoitukset
  • 10.00 Musiikkia Laura Vartio, harmonikka
  • Tervetuloa. Ilkka Sutinen, Järvi-Suomen kylät ry
  • Kaupungin tervehdyspuheenvuoro. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Matti Pekka Parkkinen, Savonlinnan kaupunki
  • Milkan ja Jäskyn historiakatsaus ja kuvat. Leena Suhonen, Henrik Hausen, puheenvuoroja
  • 12.00 Lounas
  • 13.00 Musiikkia Laura Vartio, harmonikka
  • Suomen Kylätoiminta ry:n puheenvuoro. Puheenjohtaja, professori Eero Uusitalo
  • Lausuntaa Maire Makkonen. Mm. enonkoskelaisen runoilijan Aili Hakkaraisen "Onnellisten kylä"
  • Juhlapuhe. Kalatalouspäällikkö, tohtori Jorma Tiitinen, Etelä-Savon ELY-keskus
  • Ansiomerkit, viirit
  • Päätöspuheenvuoro. Valtuuston II varapuheenjohtaja Juhani Rouvinen, Savonlinnan kaupunki
  • Musiikkia Laura Vartio, harmonikka
  • 15.30 Tilaisuus päättyy

Mikkelin kyläasian neuvottelukunta MILKA perustettiin vuonna 1992, Mikkelin lääni oli toinen Lapin jälkeen, jossa kylät järjestäytyivät. Yhteistyötä kylätoimintapäivien muodossa oli ollut jo kolmena vuonna ennen tätä.

Milkaan valittiin yksi jäsen jokaisesta läänin 26 maaseutukunnasta. Yhdistys toimi rekisteröimättömänä vuoteen 1997 asti, jolloin sille laadittiin uudet säännöt ja se rekisteröitiin nimellä Järvi-Suomen kylät ry.

Järvi-Suomen kylät ry (Jäsky) toimii Etelä-Savon paikalliskehittäjien yhteistyöeli-menä sekä kylätoiminnan kehittäjänä ja edunvalvojana. Yhteistyössä alueen toimintaryhmien ja muiden järjestöjen kanssa Jäsky ajaa maaseudun ja kansalaisvaikuttamisen asioita maakunnassa. Alueellamme toimii 200 kylää tai kyläryhmää, joissa on kylätoimintaa. Jokaisella kylätoiminta-alueella on kyläyhdistys, kylätoimikunta tai muu yhdistys, joka toimii kyläyhdistyksen tavoin eli on avoin kaikille kyläläisille ja toimii koko kylän kehittämiseksi.

Jäskyn vahvuudet ovat perustason järjestötoiminta ja tiedotus. Jäsenmäärä on kasvussa (vuoden 2012 lopussa 235 jäsentä). Jäskyllä on tällä hetkellä vain yksi osapäiväinen työntekijä, kyläasiamies. Tavoitteena on kokopäiväinen kyläasiamies ja muutaman vuoden kuluessa kaksi kyläasiamiestä.
Kuva-albumi juhlasta >>>

JuhlaKonsertti.jpg

Piknik-konsertti

JuhlaKylakouluseminaari2006.jpg

Kyläkouluseminaari 2006

JuhlaOtava.jpg

Itävaltalaisia vieraita Otavan kyläosuuskunnassa

JuhlaPartalansaari.jpg

Tonttipäivä Partalansaaren kylätalossa

JuhlaPartanenVahatiittoMalkia.jpg

Jäskyn puheenjohtaja Ritva Partanen hatuttaa Mäntyharjun maaseutuasiamiehen Eino Vähätiiton ja Simanalan kyläaktiivin Jouko Mälkiän, molemmat myös Jäskyn hallituksen jäseniä.

JuhlaSuhonenRopponen.jpg

Jäskyn pitkäaikainen puheenjohtaja, kylähullu Esko Ropponen palkitsee hallituksen jäsenen Leena Suhosen

Kuvia Jäskyn ja kylien historiasta:

Juhla1.jpg

Mikkelin läänin kyläasiain neuvottelukunta perustettiin kylätoimintapäivillä Pieksämäen maalaiskunnan Kanttilassa 28.3.1992. Asiasta oli puhuttu jo edellisillä kylätoimintapäivillä Mikkelissä 1991 ja myös valtakunnallisilla kyläpäivillä oli annettu suositus maakunnallisista organisaatioista. Lappiin tällainen oli perustettu kylien neuvottelukunta ja valtakunnallinen KAN eli KyläAsiain Neuvottelukunta oli muuttamassa sääntöjään niin, että lääninorganisaatioiden edustajat otettaisiin mukaan toimintaan. Kuvassa kylätoimintapäivien raportti.

JuhlaEkman.jpg

Milkan ensimmäinen puheenjohtaja Pentti Ekman. Mikkelin läänin kyläasiain neuvottelukunta MILKA järjestäytyi niin, että jokaisesta 26 maaseutukunnasta oli yksi edustaja, yleensä jonkun kylätoimikunnan puheenjohtaja tai sihteeri tai kunnan maaseutuasiamies. Kunnilta pyydettiin 1 000-5 000 markan pesämunan MILKAlle ja perustamiskokouksessa maaherra J. Juhani Kortesalmi lupautui MILKAn kummiksi. Alkutaival meni ilman hankkeita tai Leadereita mutta talkoointo oli kova.

JuhlaSavikurki.jpg

Milkan ensimmäinen sihteeri Riitta Savikurki

Juhla2.jpg

Yksi tärkeä toimintamuoto oli Vuoden lääninkylän valinta yhdessä Mikkelin läänin liiton ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin kanssa. Kuvassa palkitaan Kangaslammin Harjurannan kylä vuonna 1995. Palkintona oli puinen puntari ja sen luovutti maaherra J. Juhani Kortesalmi ja MILKAn puheenjohtaja Jorma Tikka.

JuhlaJantunenJoutsimaki.jpg

Milkan ja Jäskyn pitkäaikainen sihteeri Riitta-Leena Jantunen ja hallituksen jäsen Asseri Joutsimäki

JuhlaMilka.jpg

Mikkelin läänin kyläasiain neuvottelukunnan jäseniä 1995

JuhlaAsikainen.jpg

Aarne Asikainen, Milkan ja Jäskyn aktiivi sekä Pieksämäen maalaiskunnan maaseutuasiamies

JuhlaTikka.jpg

Milkan puheenjohtaja 1994-95 Jorma Tikka

Juhla3.jpg

Riitta-Leena Jantunen toimi Milkan / Jäskyn sihteerinä 1997-2002

Juhla6.jpg

Hallituksen retki ja kokous Puulalla ja m/s Simpiällä.

Juhla7.jpg

Kyläasiamies Puulalla.

JuhlaKampanjalehti.jpg

Kampanjalehden postitus 2007

JuhlaUusitaloKarttunen.jpg

Suomen kylätoiminta ry:n puheenjohtaja Eero Uusitalo ja Otavaseuran pitkäaikainen puheenjohtaja Hannu Karttunen


Jäsky kyläasiamies
Tuula Eloranta
kylaasiamies.tuula.eloranta at gmail.com

Jäsky puheenjohtaja
Ilkka Sutinen
0400-722 145
ilkka.sutinen at tyynela.fi

Suomen kylätoiminta ry
02-738 1761
info @kylatoiminta.fi

Palaute: kylaasiamies.tuula.eloranta at gmail.com

Pääsivulle