 |
Järvi-Suomen kylät ry |
|||
Uutisarkisto 2008 |
Uutisarkisto 2007 >>> |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Rauhallista joulua Etelä-Savon kyliin ja kaupunkeihin!Suomalainen Leader leviää maailmallaKymmenet maaseudun bottom up -kehittämisestä kiinnostuneet ulkomaiset vierailijaryhmät käyvät vuosittain tutustumassa Suomen Leader-metodin tuloksellisuuden saloihin. Benchmarkkaus on tehokas tapa päästä työtavasta jyvälle. Irlantiin suuntautuneen opintomatkan vanavedessä Leader aikanaan levisi myös Suomeen. Kävijät eivät ole pelkästään eurooppalaisia, vaan kaikki mantereet ovat edustettuina. A LEADER Dissemination Guide Book julkaistiin syyskuussa YTR:n sarjassa. Siinä on Suomen, Irlannin ja Tsekin Leader-ohjelmien vertailua levittämissuositusten tekemiseksi. Irlanti oli ensimmäinen EU-maa, joka levitti Leader:n koko alueelleen. Tsekki puolestaan sai uusista jäsenmaista toimintaryhmänsä nopeimmin pystyyn. Kuten kaikissa aikaisemmissa ohjelma-arvioinneissa myös Suomen asiantuntijahaastatteluissa byrokratia nousi keskeisimmäksi esteeksi Leader:n tehokkaalle soveltamiselle. Kontrasti on
erityisen vahva Irlantiin, jossa metodia pidetään joustavana ja epäbyrokraattisena työtapana.
Paradoksaalinen valtion kuntapolitiikkaSamaan aikaan, kun valtio suitsii kuntia Paras-hankkeen varjolla hillitsemään kustannuksiaan, eduskunnassa päätetään määrätä kunnille uusia lakisääteisiä tehtäviä. Kuntien mahdollisuudet huolehtia perustehtävistään eivät parane kuntaliitoksin, jos perusyhtälö rahoituspohjan ja valtion säätämien pakollisten tehtävien välillä on epätosi, kirjoittaa Ritva Pihlaja. Ritva Pihlaja on tutkija ja maaseudun kehittäjä joka toimi alustajana Etelä-Savon järjestöjen maaseutufoorumissa syksyllä 2008. Kuten kuvasta näkyy Ritvalta
sujuu myös lypsäminen aivan kuten Etelä-Savon kyläasiamieheltäkin. Molemmat ovat toimineet myös maatalouslomittajina.
Maaseutukaupunki Mikkeli: uusi nettifoorumi >>>Pertti Rannikko vuoden tieteentekijäJäskyn kyläpäivän 2005 alustaja Pertti Rannikko on valittu vuoden tieteentekijäksi 2008. Hänen tutkimuskohteinaan ovat syrjäiset alueet.
”Syrjäisillä seuduilla on pelkistetymmin näkyvissä monet yhteiskunnan muutokset, koska suuret massat ja joutava hälinä eivät estä olennaisen
näkemistä”, hän kuvaa.
Mikkelin Harjumaan kylän uudet kotisivut >>>Nettilehti Miämedian tammikuun kuvakilpailun aiheena metsä >>>Uusi maaseutukehittämisen uutiskirje >>>Road Show Mikkelissä 8.1.2009Suomen Kylätoiminta ry, Maaseutuverkostoyksikkö ja Maaseudun Sivistysliitto järjestävät Vastuuta ottavan paikallisyhteisö - ohjelmaan liittyen maakunnallisen Road Show-kiertueen. Tilaisuudet järjestetään pääsääntöisesti maakunnittain. Ne on tarkoitettu kylien maakunnallisten yhteenliittymien ja Leader-ryhmien luottamushenkilöille, kyläasiamiehille, toiminnanjohtajille ja toimihenkilöille, muille paikallisen kehittämisen järjestöille, kuntien luottamushenkilöille ja viranhaltijoille sekä kaikille maaseutuhankkeiden ja muun kehittämistoiminnan tekijöille. Etelä-Savon tilaisuus järjestetään heti loppiaisen jälkeen torstaina 8.1.2009 Mikkelissä Ruralia-instituutin alakerroksen isossa luokassa klo 9.30-16. Tilaisuudessa puhuvat mm. professori Pirjo Siiskonen, professori Eero Uusitalo, pääsihtteeri Risto Matti Niemi, kyläasiamies Henrik Hausen, toiminnanjohtaja Ilpo Lehtinen, verkostoasiamies Juha-Matti Markkola ja aluepäällikkö Markku Sivonen. Tilaisuus on keskusteleva, tarkempi ohjelma ohessa! Vapaa pääsy, kahvitarjoilu. Ruokailu omakustannushintaan. Vielä muutama mahtuu mukaan, ilmoittautuminen mahdollisimman pian: kyläasiamies Henrik Hausen, puh. 0400 992 699, henhaus@gmail.com
Päivän ohjelma >>>
Tervetuloa mukaan!< Kunnille ja kylille uusi Tulomuuttaja-apulainenUudessa Tulomuuttaja-apulaisessa opastetaan kuntia ja kyliä ottamaan vastaan uusia asukkaita. Maaseutuasumisen teemaryhmän julkaisemassa oppaassa neuvotaan, miten muuttoa harkitsevien mielenkiintoa herätetään ja miten maaseudun uusia asukkaita otetaan vastaan. Lyhyesti annetaan vinkkejä siitä, miten erityisesti lapsiperheitä, nuoria ja kesäasukkaita saadaan viihtymään ja kiinnittymään kuntaan. Nelisivuinen Tulomuuttaja.pdf -opas lähetetään sähköisessä muodossa kuntiin ja se on myös ladattavissa muun muassa Jäskyn kotisivuilta ja maallemuutto.info
-sivuilta.
Kyläsportti tukee kylien liikuntaa monipuolisestiUudet Kyläsporttihankkeet ovat käynnistyneet Leader-ryhmien alueilla. Kyläsportti tukee kylien liikunta- ja seuratoimintaa. Uusissa hankkeissa kehitetään alueelle
sporttikylien verkostoa. Verkoston kyliä kehitetään jokaisen kylän toiveiden ja tarpeiden mukaan. Nuorille pyritään kehittämään uusia harrasteryhmiä
ja tavoitteena on luoda nuorista ryhmiä, joiden kanssa toteutetaan kansainvälinen vaihto. Sporttikyläksi voi hakea ottamalla yhteyttä hankevetäjiin.
Työvoimaa kyläyhdistyksille talkootyön tueksiVaaksa tarjoaa Mikkelin seudulla työskentelymahdollisuuksia pitkäaikaistyöttömille ja muille, joilla on vaikeuksia sijoittua avoimille työmarkkinoille. Hankkeessa on työnohjaajia ja käytettävissä on kaksi bussia, joilla työntekijöitä voidaan tuoda paikalle. Kylätoimikuntien tarjoamat työtehtävät voivat olla sellaisia, joita yleensä tehdään talkootyönä, nämä ovat yhdistyksille maksuttomia.
Yritysten ja yksityisten hyödyksi tehtävästä työstä velotetaan pieni tuntimaksu. Näin talvella esimerkiksi jääkiekkokaukalon rakentaminen tai kunnostus
voisi olla sopiva työ. Kyläyhdistys tai kunta kustantaa materiaalit ja maalit. Kokoamisesta ja pystyttämisestä huolehtii Vaaksan porukka. Parhaimmat ovat työt, joiden tarkka
suorittamisaika ei ole sidottu.
Hurissalon asukashankinta etenee
Laajakaista paranee hitaasti tai nopeasti
Maakuntakohtaiset investoinnit suunnitellaan maakuntaliitoissa, joilla siis on tärkeä rooli. Maakuntien tarpeet pitäisi olla laskettu ensi vuoden lokakuun loppuun mennessä ja itse rakentamiseen päästäisiin syksyllä 2010. Lähiajan kysymys on, jääkö Sonera, puhelinyhdistykset, alueelliset kaapeliosuuskunnat ja muut mahdolliset toimijat odottamaan tukea, jolloin tuki siis hidastaisi kehitystä.
Tietoa maaseudun ekologisesta jätehuollosta -myös venäjäksi
Kymenlaakson kyläasiamiehen Sirpa Vähäuskin vetämän Biohalo-hanke on tuottanut suuren määrän päteviä oppaita ja esimerkkejä kompostoinnista,
maaseudun ja mökkien jätehuollosta, maaseutuyrittäjien mahdollisuuksista jätehuollon edistäjinä ja monesta muusta aiheesta. Materiaalia löytyy myös
venäjäksi otsikolla Rusbiohalo.
Kylätoiminnan valtionapu nouseeEduskunnan valtiovarainvaliokunta sai 10.12. valmiiksi budjettimietintönsä. Valtion ensi vuoden talousarvio kasvaa sen mukaan 70 miljoonalla eurolla, josta 170 000 euroa on kylätoiminnan määrärahan nostamiseen. Kylätoiminnan valtionapu on siis ensi vuonna todennäköisesti 700 000 euroa (2007: 530 000, 2008: 610 000, hallituksen esitys vuodelle 2009: 530 000 johon nyt tuli 170 000 lisää). Järvi-Suomen kylät ry:n osalta tämä tarkoittaa, että valtionapu nousee tämän vuoden 19 000 eurosta noin 22 000 euroon. Valtionapu jaetaan Suomen kylätoiminta ry:n ja maakunnallisten yhteenliittymien kesken. Syty esitti lisäystä 500 000 euroa ja tämän kampanjan osana myös Jäskystä kävimme eduskunnassa puhumassa. Saatiin 170 000 eli kolmannes, vähän enemmän varmaan odotettiin mutta hyvä näin... Valtionapu ei riitä Jäskyn perustoimintaan: hallituksen työskentelyyn, kyläasiamiestoimintaan ja osallistumiseen valtakunnallisiin ja maakunnallisiin tilaisuuksiin.
Lisäksi Jäskylle on tärkeä jäsenmaksut, yhteistyö yritysten kanssa ja muu varainhankinta. Ensi vuodelle on myös suunnitteilla uusi kehittämishanke.
Road Show 8.1.2009Suomen Kylätoiminta ry, Maaseutuverkostoyksikkö ja Maaseudun Sivistysliitto järjestävät Vastuuta ottavan paikallisyhteisö - ohjelmaan liittyen maakunnallisen Road Show-kiertueen. Tilaisuudet järjestetään pääsääntöisesti maakunnittain. Ne on tarkoitettu kylien maakunnallisten yhteenliittymien ja Leader-ryhmien luottamushenkilöille, kyläasiamiehille, toiminnanjohtajille ja toimihenkilöille, muille paikallisen kehittämisen järjestöille, kuntien luottamushenkilöille ja viranhaltijoille sekä kaikille maaseutuhankkeiden ja muun kehittämistoiminnan tekijöille. Etelä-Savon tilaisuus järjestetään heti loppiaisen jälkeen torstaina 8.1.2009 Mikkelissä Ruralia-instituutin alakerroksen isossa luokassa klo 9.30-16. Tilaisuudessa puhuvat mm. professori Pirjo Siiskonen, professori Eero Uusitalo, pääsihtteeri Risto Matti Niemi, kyläasiamies Henrik Hausen, toiminnanjohtaja Ilpo Lehtinen, verkostoasiamies Juha-Matti Markkola ja aluepäällikkö Markku Sivonen. Tilaisuus on keskusteleva, tarkempi ohjelma ohessa! Vapaa pääsy, kahvitarjoilu. Ruokailu omakustannushintaan. Ilmoittautuminen 2.1.2009 mennessä: kyläasiamies Henrik Hausen, puh. 0400 992 699, henhaus@gmail.com
Päivän ohjelma >>>
Tervetuloa mukaan! Onnistunut seminaari ja syyskokous Vuoden kylässä. Kyläkoulut esillä.
Tilaisuuteen sisältyy myös kyläkierros, luentoja ja paneelikeskustelu. Ennakko-ohjelmasta poiketen kansanedustaja Jari Leppä puhuu aamulla klo 9, paneelikeskusteluun eivät valitettavasti pääsekään kansanedustajat Jari Leppä ja Kari Rajamäki mutta mukana on mm. kaupunginjohtaja Tapio Turunen, kasvatustieteen tohtori, Suomen Lähikoulut -yhdistyksen puheenjohtaja Taina Peltonen ja Vuoden kylän tiedottaja Tuula Eloranta. Tilaisuuteen on jo ilmoittautunut yli 50 osanottajaa. Kylätoiminnan ja kuntien välinen suhde on järjestettävä uudelleenKunta- ja palvelurakenneuudistuksessa tavoitellaan palveluiden parempaa saatavuutta. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että kuntaliitokset keskittävät palveluja asiointimatkat
pitenevät. Kuntavaalien jälkeen iloittiin siitä, että pienet kunnat saivat hyvin edustajia uusiin suurvaltuustoihin. Helposti unohdetaan, että entisten pienten kuntien edustajat aina jäävät vähemmistöön valtuustossa, myös omaa aluettaan koskevissa asioissa. Näihin ristiriitoihin etsitään ratkaisuja Suomen kylätoiminta ry:ssä ja Paikallisesti paras seminaarissa Lahdessa. Seminaarissa on esillä eri malleja miten paikallisyhteisö voi toimia alueensa asukkaiden tarpeiden ja tavoitteiden kokoajana. Joulukortti kylätoiminnan tukemiseksi!Etelä-Savon kirkoista on tehty sarja akvarellimaalauksia joista Järvi-Suomen kylät ry on painanut postikortit. Sarjan on maalannut taiteilija ja kuvaamataidon opettaja Auli Eskola
Mäntyharjulta. Uusi kyläkirje >>>Kylistä löytyy palvelujaEtelä-Savon kylistä löytyy yllättävän laajat palvelut kun hakemistoa kootaan aktiivisesti. Katso kylien kotisivuilta esimerkiksi Juvan Koikkalan palveluhakemistoa >>> , Rantasalmen Tuusmäen Palvelut ja Yhdistystoiminta >>>, Mikkelin Harjumaan kyläpalveluita >>>, Kangasniemen Hokan palveluita >>>, Puumalan Hurissalon yritykset ja yhdistykset >>>, Mikkelin Ihastjärven Palvelut ja Seurat >>>, Kangasniemen Kutemajärven palvelut >>>, Mäntyharjun Halmeniemen yritykset >>> tai Pieksämäen Siikamäki-Peiposjärven Kyläpalvelut ja Harrastukset >>>. Suosituista kylätoreista on esimerkki tässä Mäntyharjun Vanosen torijutussa >>>. Heinäveden Varistaipaleen sivuilta löytyy mukava pakina aiheesta laivanpassuu >>>. Maallemuuton edistäminen kannattaa!
Ruralia-instituutti täytti 20 vuottaEtelä-Savossa sijaitsee yksi maamme tärkeimmistä maaseudun tutkimuskeskuksista, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Instituutin 20-vuotispäivää juhlittiin Mikkelissä 30.10. Ruralia on kylätoiminnan tärkeä tuki ja Jäskyn yhteistyökumppani: instituutti oli tärkeä vaikuttaja, kun Mikkelin lääniin perustettiin maan toinen kyläasiain neuvottelukunta vuonna 1992. Vain Lappi oli aikaisemmin liikkeellä. Jäskyn nykyinen kyläasaimies suoritti instituutin kylätoimijakurssin vuonna 1995 ja tänä vuonna yhteistyötä on ollut mm. Kangasniemen kylähankkeessa ja laajakaista-asioissa. Juhlaseminaarin alustuksessaan maakuntajohtaja Matti Viialainen aloitti kuvalla Vuoden kylän Siikamäki-Peiposjärven kyläläisistä. Hän painotti puheessaan maaseudun merkityksen ja totesi, että vaikka maakunnan asutusrakenne on hajautettu ja monet ovat riippuvaisia autosta niin voimme olla ylpeitä eteläsavolaisesta elämäntavasta. Luonto ja vedet ovat maan puhtaimpia, metsät kasvavat hyvin ja sitovat paljon enemmän hiilidioksidia kuin mitä täällä päästetään ilmaan. Uusiutuvan energian käyttö on jo laajaa ja metsäteollisuuden kriisin myötä metsän käyttö monipuolistuu muun muassa bioenergian suuntaan. Kaikki Puumalan puolesta!"Kaikki Puumalan puolesta" -näytelmä on erittäin raikas ja onnistunut esitys. Lähtökohtana oli, että TV-ohjelmassa valittiin seitsemän puumalalaista miestä yhdessä tekemään ja esittämään näytelmä maaseudun tämän hetken tunnoista. Menestykseen vaikutti se, että ryhmän tukena oli teatterin, musiikin, koreografian ja lavastuksen ammattilaisia. Täysi kymppi esityksestä tuli kuitenkin siksi, että miehet heittäytyivät täysillä mukaan ja luottivat itseensä ja toisiinsa. Esitys on hauska ja ammattilaisten tuki näkyy siinä, että rytmitys on kohdallaan ja muodostuu kokonaisuus, joka pysyy hyvin koossa. Hieman pateettinen nimi ei haittaa, kun huumorilla ja vauhdilla luodataan omaa miehisyyttä ja maaseudun kehityskaarta. TV-ohjelma näytelmän tekemisestä perustui formaattiin, joka Norjassa onnistui hyvin, kun "Allt for Rognan" esitettiin vuonna 2006. Ruotsissa menestys oli heikompi,
sikäläinen TV4 joutui siirtämään ohjelman pois parhaasta katseluajasta, kun katsojaluvut eivät saavuttaneet tavoitteita. TV-formaatit voivat nostattaa tunteita, ja
toivottavasti Puumalakin saa kehityssykäyksen ohjelman tuomasta kiinnostuksesta. Näytelmä itse on niin onnistunut, että Puumalan vaikea tilanne jää taka-alalle ja tulee
luottamus siihen, että tällaisilla ihmisillä ja tällaisella itsensä likoon laittamisella eteläsavolaisella maaseudulla on hyvä tulevaisuus.
Rahoitusta kylien ympäristönhoitoonViljelijöiden lisäksi nyt myös metsästysseurat ja kyläyhdistykset voivat saada tukea monimuotoisten kosteikkojen perustamiseen ja hoitoon sekä arvokkaiden perinnebiotooppien kunnostamiseen. Lisätietoja >>> Maaseuturakentaminen kallista kunnille?Taas julkistettiin "tutkimus" joka väittää, että hajarakentaminen tulisi kalliiksi yhteiskunnalle. Tutkimus on kuitenkin niin hutaisten tehty, että sen pohjalta ei voi
tehdä johtopäätöksiä. Hutkimus uutisoitiin lehdissä 18.10.2008. Minne menet maaseutu 13.10.2008Aluetilaisuus onnistui hyvin, paikalla Mikkelissä oli noin 60 henkeä. Kylätoiminta sai paljon kiitosta, niin maakuntajohtaja kuin kyläasiamies piti valtakunnallista Vuoden
kylää 2008 Siikamäki-Peiposjärveä hyvänä esimerkkinä siitä, että yhteistoiminnalla saadaan tuloksia aikaiseksi. Päivän teemana oli
maaseudun nuoret. Siikamäki-Peiposjärvi valittiin valtakunnalliseksi vuoden kyläksi!Nykyaikainen kylätoiminta sai hienon tunnustuksen! Aktiiviseen kylään on muuttanut 80 uutta asukasta viimeisen 5 vuoden aikana ja nyt menestys palkittiin Suomen kylätoimintayhdistyksen ja Lapin kylien Sallassa järjestämässä juhlaseminaarissa. Mukana matkalla oli 15 kyläläistä, 5 muuta Jäskyn edustajaa, 2 pohjoissavolaista ja Länsi-Savon toimittaja. Palkitseminen nostaa esille koko maakuntamme maaseudun, täällä on hyvä asua ja yrittää!
Juhlinta jatkuu kylän omilla tilaisuuksilla, Jäskyn kanssa järjestettävällä seminaarilla Peiposjärven koululla 22.11.2008 ja perinteisillä
Nostalgiailtamilla taas ensi kesänä seurantalolla 2.7.2009. Muuta maalle! Tuo lapsesi kyläkouluun!Harjumaa 20 kilometriä Mikkelin pohjoispuolella on aktiivinen kylä, jossa on 37 oppilaan hyvä kyläkoulu. Kouluun etsitään nyt kampanjalla kiireesti uusia oppilaita.
Taloja ja tontteja on myytävänä kylällä ja myös vuokra-asuntoja löytyy. Kylässä toimii myös ryhmäperhepäivähoito ja
kyläkauppa. Maaseudun laajakaista esilläMaanantaina 29.9. Itä-Suomen uutisissa klo 19 TV2:ssa on esillä laajakaista-asiaa. Jäsky on esittänyt asiassa seuraavanlaisia vaatimuksia:
Liikenne- ja viestintäministeriön laajakaistaselvitys >>>
Onneksi olkoon Etelä-Savon vuoden kylä 2008!Etelä-Savon vuoden kyläksi on nimetty Siikamäki-Peiposjärvi. Kylä sijaitsee Pieksämäen ja Varkauden välissä, Pieksämäen kaupungissa, noin 15 km kaupunkikeskustasta itään. 
Maakuntasihteeri Jyrki Kuva palkitsi vuoden kylän. Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Teija Savenius ja hallituksen jäsen Seppo Intke ottivat vastaan kunniakirjan. Intke toimii myös mm. Maa- ja kotitalousseuran sihteerinä.
Kunniamaininnan sai tänä vuonna Paltanen, myös Pieksämäen kaupungin kylä, kaupunkikeskustasta noin 18 km itään.
Musiikkileikkikoulun ryhmät esittivät laululeikin. Vuoden kyläksi haki tänä vuonna 6 aktiivista kylää eri puolilta maakuntaa. Lisätietoja vuoden kylän valinnan perusteluista ja palkitsemisesta >>> Etelä-Savon maaseutufoorumi kokoontui 16.9.2008Järjestöjen maaseutufoorumi kokoontui Juvalla 16.9. Jäskyn ja MTK-Etelä-Savon kutsusta. Edustettuna oli tällä kertaa 8 järjestöä, kaikkiaan yhteistyöhön osallistuu 12 järjestöä. Järjestöt kokoontuivat viime vuonna Mikkelissä ja tämän vuoden tammikuussa Savonlinnassa. Tapaamisissa päätettiin tiivistää yhteistyötä järjestöjen kesken ja mm. kokoontua vapaamuotoisiin keskustelufoorumeihin pari kertaa vuodessa. Jatkossa edelleen tiivistynyt yhteistyö voi olla ainoa keino päästä vaikuttamaan maakunnalliseen ja valtakunnalliseen maaseutupolitiikkaan. Foorumin puhujaksi oli kutsuttu Ritva Pihlaja joka toimii Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän YTR:n Kansalaisjärjestöteemaryhmän sihteerinä sekä Ruralia-instituutin Kolmas sektori -tutkimuksen tutkijana. Ritva toi esille varsin mielenkiintoisia ajatuksia järjestöjen tulevaisuudesta: niiltä odotetaan paljon, mutta työtä hankaloittaa mm. epäselvä verotuskohtelu ja kuntien taitamaton palvelujen kilpailuttaminen. Foorumissa keskusteltiin myös maaseutupolitiikan tulevista linjauksista tulevan maaseutupoliittisen ohjelman luonnoksen pohjalta. Luonnos käsitellään aluetilaisuudessa
Mikkelissä 13.10. Koululaiset viihtyvät kyläkoulussa!
Juttua Mikkelin Harjumaan kylän kotisivuilla Pertunmaan Ruorasmäen kylässä vireillä kylätalohankeLisätietoja kylän kotisivuilla >>> Kouluyhteistyötä viritellään Kangasniemen, Pieksämäen ja Mikkelin rajoilla
Halkokummun kyläyhdistys teki aloitteen ja Jäskyn kyläasiamies toimi kokoonkutsujana ja ensimmäisen palaverin alustajana, kun Halkokummun, Kutemajärven ja Nykälän koulujen vanhemmat, opettajat ja kyläaktiivit kokoontuivat 11.9. pohtimaan yhteistyötä. Tavoitteena on vahvistaa ja turvata kyläkoulujen tulevaisuutta näilläkin kulmilla. Kyläthän ovat varsin vireitä ja koulutkin toimeliaita, mutta yhteistyö on tähän asti enemmän suuntautunut kunkin kunnan muiden kylien suuntaan. Yhteistyötä päätettiin jatkaa uudella palaverilla marraskuussa. 
Toikkalan koulun kerhohuoneen seinä on nuorten itse koristama. Huoneessa on muun muassa biljardipöytä. Kerhoja ja kansalaisopiston piirejä kokoontuu koululla Kylätoiminnan valtionapuKylätoiminnan valtionapu oli viime vuonna 530 000 ja tänä vuonna 610 000 euroa, josta Jäskylle tulee 19 100 euroa. Ensi vuoden talousarvioesityksessä on varattu valtionavuksi 530 000 josta tulisi Jäskylle noin 16 400. Toivomme tietysti, että summa taas nousee eduskuntakäsittelyssä ja pyrimme vaikuttamaan tähän. Nykyinen valtionapu ei riitä kyläasiamiehen palkkaamiseen. Monen Leader toimintaryhmän ohjelmaan on kirjattu kyläasiamiestoiminnan tukeminen. Toimintaryhmien tuki tulee hankkeiden kautta. Kaikki Puumalan puolestaPuumalan Hurissalon kyläkoulu päätettiin pitää käynnissä, kun liikemies Heikki Viitikko lupasi satsata rahaa kylän kehittämiseen. Hurissalo on
pitkään taistellut koulunsa puolesta ja vuonna 2005 se valittiin Etelä-Savon vuoden kyläksi mm. kulttuuritoimintansa ansiosta. Kylässä toimii koulun lisäksi
hyvä kyläkauppa. Puumala on ollut esillä myös TV-ohjelman ja edelleen esitettävän teatterin "Kaikki Puumalan puolesta" ansiosta. TV-ohjelma perustui norjalaiseen formaattiin, joka Norjassakin onnistui hyvin, kun "Allt for Rognan" esitettiin vuonna 2006. Ruotsissa menestys oli heikompi, TV4 joutui siirtämään ohjelman pois parhaasta katseluajasta kun katsojaluvut eivät saavuttaneet tavoitteita. TV-formaatit voivat nostattaa tunteita ja toivottavasti Puumalakin saa kehityssykäyksen ohjelman tuomasta kiinnostuksesta. Uusi kyläyhdistysSavonlinnaan on perustettu Moinsalmentien alueen kyläyhdistys ry. Se toimii usean kylän alueella, jolla ei ennemmin ole ollut kyläyhdistystä tai kylätoimikuntaa, muita
yhdistyksiä kyllä. Yhdistys starttasi vauhdikkaasti lehdellä ja seminaarilla ja on innostanut mukaan myös kesäasukkaita. Vihdoin hankepäätöksiäManner-Suomen maaseutuohjelman hankkeista - mm. Leader-hankkeista - on ruvettu tekemään päätöksiä. Etelä-Savossa lopullisia TE-keskuksen päätöksiä tehdään vielä vain yrityshankkeista. Lokakuussa tehdään ensimmäiset päätökset kehittämishankkeista ja silloin voidaan myös aloittaa uuden ohjelmakauden maksatusten käsittely. Päätösten tekemistä ja ohjelman toimeenpanoa ovat viivästyttäneet ennen kaikkea uuden Hanke2007 -tietojärjestelmän rakentaminen sekä myös säädösten ja ohjeistusten puuttuminen.
Manner-Suomen maaseutuohjelma käynnistyy verkkaisesti...
... hanketoimijoiden käsikirja ilmestyi kesäkuussa...Käsikirja julkaistaan vain verkossa ja se pyritään pitämään ajan tasalla >>> ...ja hankebyrokratiasta keskustellaanHankkeiden hallinto on yhä raskaampi, toimintaryhmien kannanotto Sytyn sivuilla >>>
Jäskyn laajakaistaillassa kartoitettiin vaihtoehtojaJäsky järjesti laajakaistaillan Pieksämäen Naarajärven Kanttilassa 18.6.2008. Laajakaistaillan taustalla oli ongelmat Internet laajakaistan saatavuudessa ja toimivuudessa maakunnan maaseutualueilla. Samalla haluttiin katsoa laajakaistan tärkeitä teknologiavalintoja pidemmälle tulevaisuuteen. Eeva Polvi Etelä-Savon maakuntaliitosta kertoi valtakunnallisista ja maakunnallisista laajakaistastrategioista. Valtakunnallinen strategia toteutettiin vuosina 2004-2007 ja sen johtopäätös oli, että markkinalähtöinen strategia ja kilpailu on laskenut hintoja. Etelä-Savon maakunnallisen strategian lähtökohtana oli, että meillä väestö jakautuu muita maakuntia tasaisemmin ympäri aluetta, maaseutu on meillä kauttaaltaan asuttu. Päädyttiin langattoman verkon rakentamiseen ja siihen saatiin EU:n ja valtion tukea. Langaton WLL ja Wimax-verkko onnistui hyvin ja verkkoa on laajennettu mm. Etelä- ja Pohjois-Karjalaan sekä Kainuuseen. Puhleinverkon alasajo huolestuttaa ja maakuntahallitus otti huhtikuussa melko tiukan kannan Soneran suunnitelmiin. Soneran tarjoama @450-verkko ei Polven mukaan ole pysyvä ratkaisu. Syksyllä maakuntaliitossa käynnistyy maaseudun laajakaistastrategian uudistaminen ja Eeva Polvi lupasi, että myös kylätoimijat pääsevät mukaan vaikuttamaan tuleviin valintoihin. Ulf Grindgärds Pohjanmaalta kartoitti verkostojen tulevaisuuden näkymiä. Asukkaiden ja yritysten itse verkkoon tuottama aineisto, yhteisöllisyys, terveyspalvelut, opetus ja etätyö kaikki tulevat vaatimaan erittäin paljon lisää kaistatilaa. Tällöin valokuitu kodista asti on ainoa tarpeeksi nopea ratkaisu. Kuituteknologia on lisäksi kustannustehokas: alkuinvestoinnin jälkeen se kuluttaa vähän energiaa ja vaatii vähän ylläpitoa verrattuna langattomiin ratkaisuihin. Etätyö, palvelujen tarjoaminen verkon kautta ja videoneuvottelut vähentävät matkustustarvetta ja näin energiakäyttöä. Ulfin tarjoama malli on alueellinen verkko-osuuskunta. Oma omistus takaa kilpailun eikä yksi yritys yhtäkkiä voi keikauttaa tilannetta kuten nyt Sonera. Osuuskunnat ovat jo rakentaneet valokuituverkkoja mm. Pohjanmaalle. Suurimmassa Kuuskaistan verkossa on jo 1 400 liittyjää. Verkkoja voi käyttää puheluiden, datan ja televisiokuvan siirtoon. Ulfin arvion mukaan kiinteistöjen arvo nousee enemmän kuin mitä liittymämaksuina on maksettu. Valokuitukaapeli kulkee pikkusormen paksuisessa suojakuoressa ja on sinänsä halpa mutta kaivamistyö tietysti maksaa - kustannuslaskelman perusteella voisi arvioida julkisen rahan tarpeen. Laajakaistaillan osallistujat olivat kiinnostuneita ja huolissaan maakunnan laajakaistanäkymistä. Pitäisi huolehtia siitä, että kaikkialla maakunnassa on jatkuvasti
toimivat laajakaistayhteydet. 3G ja @450-verkot voivat toimia mökeillä tai täydentävänä ratkaisuna, mutta kotitalouksissa ja yrityksissä ne eivät ole
pysyvä ratkaisu. Pitkällä tähtäimellä valokuitukaapeli kodista asti vaikuttaa erittäin mielenkiintoiselta ratkaisulta. Maaseudun laajakaista -iltakeskiviikkona 18.6. klo 18 Pieksämäen Kanttila-salissa, kahvia tarjolla klo 17.30 Alustukset: - Maakunnan laajakaistahankkeet ja tulevaisuuden näkymät, maakuntasuunnittelija Eeva Polvi, Etelä-Savon maakuntaliitto. - Nopeat laajakaistaverkot valokuidulla, valokuituverkot vesijohtohankkeiden yhteydessä, hankevetäjä Ulf Grindgärds, Pohjanmaan liitto ja Suomen Seutuverkot ry:n hallituksen jäsen. - Jäskyn laajakaistakannanotto ja sen saama palaute, kyläasiamies Henrik Hausen (kannanotto ja ministeri Suvi Lindénin vastaus on luettavissa Jäskyn verkkosivuilla). - Alustusten jälkeen keskustellaan kylien laajakaistavaihtoehdoista nyt ja tulevaisuudessa. Kertokaa kokemuksista ja näkymistä ja kysykää asiantuntijoilta. Etelä-Savoon on rakennettu puhelinverkon ADSL-laajakaistaverkkoa, mutta puhelinverkkoa ollaan nyt purkamassa maaseutualueilta. Maakuntaan on myös rakennettu laaja ja kattava langaton verkko WLL- ja WiMAX-tekniikoilla. Lisäksi maakuntaan rakennetaan nyt @450-verkkoa ja 3G-verkkoa. Kaikkein nopein vaihtoehto eli valokuitu tulee toistaiseksi vain taajamiin ja puhelinkeskuksiin. Maakunnan laajakaista tulee vielä pitkään olemaan eri tekniikoiden yhdistelmä. Mihin ratkaisuun kannattaisi satsata juuri sinun kylälläsi? Tule keskustelemaan! Kahvia tarjolla klo 17.30 alkaen, tilaisuus pyritään päättämään klo 21 mennessä. Vapaa pääsy. Kanttila-sali sijaitsee Naarajärvellä Pieksämäen länsipuolella, entisessä kunnantalossa osoitteessa Vilhulantie 5, Naarajärvi. Ilmoittautuminen tilaisuuteen mielellään 16.6. mennessä kyläasiamies Henrik Hausenille, henhaus@gmail.com tai puh. 0400-992 699. Järj. JÄRVI-SUOMEN KYLÄT RY, tervetuloa! Etelä-Savon maaseudun laajakaistahankkeen loppuraportti >>> Jäskyn laajakaistakannanotto sai myönteistä palautettaJärvi-Suomen kylien laajakaistakannanotto sai runsaasti myönteistä palautetta kylistä. Laajakaista on yrittäjien työväline ja sillä tuotetaan myös hoiva- ja turvapalveluja: sen on siis pelattava. Längelmäen kyläyhdistyksen hallituksen jäsen, maatilan emäntä Mia Ikonen kirjoittaa: "Hyvät tietoliikenneyhteydet ovat elinehto kehittyvälle maaseudulle ja haja-asutusalueille. Pelkästään maatalousyrittäjänä tarvitsen useita kertoja päivässä nettiyhteyksiä, jotta voin etsiä tietoja, lähettää tulevaisuudessa sähköisen tukihakemuksen, lähettää maaseudun laskentakeskukseen lakisääteiset ilmoitukset karjassani tapahtuvista muutoksista ym. ym." Kyliltä tuli myös esimerkkejä siitä, miten olemassa olevia kännykkämastoja ei ole voitu käyttää toisen operaattorin langattomaan laajakaistaverkkoon. Langaton WiMAX-verkko toimii hyvin, mutta Etelä-Savon kumpuilevassa maastossa jää katvealueita. Ei ehkä ole kohtuullista edellyttää, että rakennetaan 20 metrin antenneja talojen viereen. Aivan Mikkelin lähellä löytyy alueita, joihin Sonera ei tällä hetkellä toimita uusia laajakaistaliittymiä ja joihin WiMAX-liittymä vaatisi 20-40 metrin antennit. Toisaalta kannattaa tutkia @450- ja 3G-verkkojen mahdollisuuksia. Ne voivat yksittäisissä talouksissa ja mökeissä toimia hyvin. Niitä on kuitenkin pidettävä täydentävinä verkkoina, sillä jos käyttäjiä on enemmän niin verkot ruuhkautuvat. Niistä ei ole maakunnan runkoverkoiksi! Sonera on luvannut taata entisen tasoiset laajakaistayhteydet kun puhelinverkko puretaan. Sen sijaan uusille asukkaille ja yrityksille ei ole luvattu mitään. Myös Soneran verkon kautta toimivien muiden operaattoreiden liittymien tulevaisuus on epävarma. Muutoskustannusten korvaus ja uusien liittymien hinta askarruttavat myös kylillä. Viestintäministeri Suvi Lindén totesi vastauksessaan Jäskyn kannanottoon, että laajakaista kuuluu yhteiskunnan takaamiin yleispalveluihin ja että nopeusvaatimuksia
nostetaan. Yhteyksien luotettavuuteen kiinnitetään vastauksessa huomiota. Vastaus on luettavissa näillä sivuilla. Vastauksessa ei oteta kantaa muun muassa uusien asukkaiden ja
yritysten oikeuksiin saada laajakaistayhteyksiä. Myöskään yhteyksien hintoihin ei oteta kantaa eikä Jäsky ole tyytyväinen 1 Mbit/s yhteysnopeuteen vaan nopeuksia on
nostettava sitä mukaa kun niitä nostetaan kaupungeissakin ja erityisesti yritysten tarpeiden mukaan. Jäsky kokoontui MikkelissäJärvi-Suomen kylät ry:n kevätkokouksessa 26.4. Mikkelissä hyväksyttiin viime vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös. Vuosi oli aktiivinen: tapahtumia oli paljon ja maakunnan maaseututoimijoiden yhteistyötä ja vaikutusvaltaa saatiin lisättyä. Myös jäsenmäärä on kasvussa. Yhdistys päätti vedota viestintäministeri Suvi Lindéniin maaseudun viestintäyhteyksien puolesta. Siikamäki-Peiposjärven kylille valmistui kyläsuunnitelmaPieksämäen Siikamäki-Peiposjärven kylille valmistui kyläsuunnitelma 16.3. Suunnitelma perustuu kyläyhdistyksen ideointiin ja kyläkyselyyn. Se painottuu käytännön toimenpiteisiin ja sitä on tarkoitus päivittää vuosittain. Näin se muodostaa eräänlaisen toimintasuunnitelman kylän yhdistyksille. Myös kaupungin johdolle suunnitelma esiteltiin jo ennen lopullista vahvistamista - tavoitteena saada kaupunki mukaan tukemaan visiota uudesta Pieksämäen Itäkeskuksesta. Alueelta käydään töissä Pieksämäellä ja Varkaudessa. Turvaamalla lähipalvelut erityisesti lapsiperheille kylän asukasluvun kasvun toivotaan jatkuvan. Kyläsuunnitelma löytyy kylän kotisivuilta, alla linkkejä myös muiden kylien kyläsuunnitelmiin. Jäskyn Kyläverkkohanke on loppunut, mutta pyrimme edelleen
avustamaan kyläsuunnitelmien teossa. Kyläpalveluseminaari peruttuJärvi-Suomen kylät ry:n ja Ruralian kyläpalveluseminaari 26.4. joudutaan valitettavasti peruuttamaan. Ilmoittautumisia tuli vain muutama ja aihe on niin mielenkiintoinen, että säästämme sen ensi syksyyn jolloin pyrimme saamaan kylien väki liikkeelle tässä asiassa. KevätkokousJärvi-Suomen kylät ry:n kevätkokous järjestetään kutsun mukaisesti Mikkelin yliopistokeskuksessa 26.4. klo 14. Paikka on Mikkelin yliopistokeskuksen uusi rakennus Cultivan ensimmäisen kerroksen iso neuvotteluhuone, osoite Lönnrotinkatu 7, sisäänkäynti Kirkkokadun puolelta. Sääntömääräisten asioiden lisäksi päätetään kannanotosta laajakaistapalveluihin. Kannanotto laajakaistapalveluihinMaaseutu on taas vaarassa pudota laajakaistapalvelujen kehityksestä. Samaan aikaan, kun muualla laajakaistapalvelut paranevat niin maaseudulla Sonera on ilmoittanut lankapuhelimien ja ADSL-liittymien alasajosta vaikka kaikkialla ei ole hyviä vaihtoehtoja tarjolla. Käytännössä yhtiö on jo nyt rajoittanut uusien liittymien myynnin ja vanhojen liittymien nopeuden nostoa. Järvi-Suomen kylät ry:n kevätkokous keskustelee laajakaistapalveluista ja ottaa kantaa lauantaina 26.4. Valtakunnallinen kyläohjelma julkistettu"Vastuuta ottava paikallisyhteisö" on Suomen kylätoiminta ry:n uusi ohjelma vuosille 2008-2013. Ohjelmassa on entistä enemmän huomioitu suomalaisen maaseudun toimintaympäristön muutoksia kuten ilmastomuutoksen etenemistä, talouden globalisaatiota ja väestön ikääntymistä. Kylätoiminta ja toimintaryhmätyö ovat kaksi Suomen Kylätoiminta ry:n edustamaa toiminnallista linjaa. Tässä ohjelmassa nämä toimivat samojen tavoitteiden hyväksi, vaikka hieman eri tavoin. Ohjelmassa on huomioitu myös muut paikallistoimintaa tekevät yhdistykset ja yhteisöt, muun muassa Suomen kotiseutu- ja kaupunginosayhdistykset. Ohjelma lähtee liikkeelle yhteisöllisyydestä ja uudesta paikallisuuden paluusta ja on helppolukuinen ja mielenkiintoinen. Ohjelmaa voi tilata Jäskystä (0400- 992 699) tai Suomen kylätoiminta ry:stä (02- 738 1761). OECD:n maatutkinta SuomestaOECD:n työryhmät ovat tutkineet Suomen maaseutupolitiikkaa ja antaneet sille hyvät arvosanat. Tutkinta perustuu muun muassa OECD:n vuonna 2006 julkaisemaan tutkimukseen "The New Rural Paradigm" (maaseutupolitiikan uusi kaava). Suomen maatutkinta on noin 300-sivuinen ja siinä suositellaan parannuksia erityisesti maakuntatasolle. OECD:n ryhmä esittää, että järjestöjen ja Leader-ryhmien roolia vahvistetaan ja muun muassa perustetaan kaikkien maakuntien yhteistyöryhmien (MYR) yhteyteen maaseutuvaliokunta. Tällainen puuttuu muun muassa Etelä-Savosta. Kyläpalvelukeskus - miten voin auttaa? Seminaari 26.4.Järvi-Suomen kylät ry:n ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin järjestämässä seminaarissa Mikkelissä lauantaina 26.4. klo 10-15 kuullaan
käytännön esimerkkejä ja viimeisiä ajatuksia siitä, mihin suuntaan maaseudun palvelutuotantoa voitaisiin kehittää. Luennoitsijana mm. Ritva Pihlaja,
Kansalaisjärjestöteemaryhmän sihteeri sekä Kolmas sektori kunta- ja palvelurakenteen muutoksessa -hankkeen tutkija. Maaseutusopimuksesta keskustellaan Mikkelissä 8.5.Maaseutusopimus tai sopimuksellisuus on uusi toimintatapa, jolla maaseudun piileviä töitä saadaan esille ja yhdistettyä ansiolähteiksi.
Jäsky mukana OmaKoti -messuilla 3.-6.4.2008
Messukeskuksessa on 3.-6.4.viidet eri messut: Uutta kylien kotisivuillaRönkönvaaran piirakkaporukka ja vauvaperheet ovat esillä TV2:ssa 28.3. ja 4.4. Kylätalolla on vuokrattavana asunto. Itävaltainen kansanedustaja ja suurlähettiläs näkevät Etelä-Savon matkailussa suuria mahdollisuuksiaEteläsavolaisilla maaseudun kehittäjillä oli keskiviikkona 20.2.2008 harvinaisen arvovaltaisia vieraita, kun ryhmä itävaltalaisia vieraili Ristiinassa Astuvansalmella ja
Nallikallion majalla. Eloisa maaseutu Leader-hankkeen vierailijaryhmään kuului kyläaktiivien lisäksi kansanedustaja Walter Murauer ja Ristiinan Nallikallion majalla
kävi myös Itävallan Suomen suurlähettiläs Dr. Lorenz Graf.
Kyläkoulut esillä seminaarissa Kuntatalolla 11.3.2008Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) Hyvinvointipalvelujen ja Kulttuurin teemaryhmät järjestävät mielenkiintoisien kyläkouluseminaarin Helsingissä.
Mukana sivistystoimenjohtaja Taina Peltonen, professori Esko Kalaoja, dosentti Esko Korkeakoski, opettajia ja maaseudun kehittäjiä.. Esillä on myös Suomen kylätoiminta ry:n
pienkouluraportti. Kylävillitys retkeilee 14.-15.3.2008 ja 3.4.2008Veej'jakaja-alueella toimiva kylien aktivointihanke Kylävillitys järjestää retkiä Pohjois-Karjalan kylämatkailukohteisiin ja Helsinkiin OmaPiha -messuille.
Uutisarkisto 2007 >>>
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
www.hurissalo.fi >>>
>>>
