 |
Järvi-Suomen kylät ry |
|||
Uutisarkisto 2008 |
Uutisarkisto 2007 >>> |
|||||||||||||||||||||||||
Siikamäki-Peiposjärvi valittiin valtakunnalliseksi vuoden kyläksi!Nykyaikainen kylätoiminta sai hienon tunnustuksen! Aktiiviseen kylään on muuttanut 80 uutta asukasta viimeisen 5 vuoden aikana ja nyt menestys palkittiin Suomen kylätoimintayhdistyksen ja Lapin kylien Sallassa järjestämässä juhlaseminaarissa. Mukana matkalla oli 15 kyläläistä, 5 muuta Jäskyn edustajaa, 2 pohjoissavolaista ja Länsi-Savon toimittaja. Palkitseminen nostaa esille koko maakuntamme maaseudun, täällä on hyvä asua ja yrittää!
Juhlinta jatkuu kylän omilla tilaisuuksilla, Jäskyn kanssa järjestettävällä seminaarilla Peiposjärven koululla 22.11.2008 ja perinteisillä
Nostalgiailtamilla taas ensi kesänä seurantalolla 2.7.2009. Muuta maalle! Tuo lapsesi kyläkouluun!Harjumaa 20 kilometriä Mikkelin pohjoispuolella on aktiivinen kylä, jossa on 37 oppilaan hyvä kyläkoulu. Kouluun etsitään nyt kampanjalla kiireesti uusia oppilaita.
Taloja ja tontteja on myytävänä kylällä ja myös vuokra-asuntoja löytyy. Kylässä toimii myös ryhmäperhepäivähoito ja
kyläkauppa. Maaseudun laajakaista esilläMaanantaina 29.9. Itä-Suomen uutisissa klo 19 TV2:ssa on esillä laajakaista-asiaa. Jäsky on esittänyt asiassa seuraavanlaisia vaatimuksia:
Liikenne- ja viestintäministeriön laajakaistaselvitys >>>
Onneksi olkoon Etelä-Savon vuoden kylä 2008!Etelä-Savon vuoden kyläksi on nimetty Siikamäki-Peiposjärvi. Kylä sijaitsee Pieksämäen ja Varkauden välissä, Pieksämäen kaupungissa, noin 15 km kaupunkikeskustasta itään. 
Maakuntasihteeri Jyrki Kuva palkitsi vuoden kylän. Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Teija Savenius ja hallituksen jäsen Seppo Intke ottivat vastaan kunniakirjan. Intke toimii myös mm. Maa- ja kotitalousseuran sihteerinä.
Kunniamaininnan sai tänä vuonna Paltanen, myös Pieksämäen kaupungin kylä, kaupunkikeskustasta noin 18 km itään.
Musiikkileikkikoulun ryhmät esittivät laululeikin. Vuoden kyläksi haki tänä vuonna 6 aktiivista kylää eri puolilta maakuntaa. Lisätietoja vuoden kylän valinnan perusteluista ja palkitsemisesta >>> Etelä-Savon maaseutufoorumi kokoontui 16.9.2008Järjestöjen maaseutufoorumi kokoontui Juvalla 16.9. Jäskyn ja MTK-Etelä-Savon kutsusta. Edustettuna oli tällä kertaa 8 järjestöä, kaikkiaan yhteistyöhön osallistuu 12 järjestöä. Järjestöt kokoontuivat viime vuonna Mikkelissä ja tämän vuoden tammikuussa Savonlinnassa. Tapaamisissa päätettiin tiivistää yhteistyötä järjestöjen kesken ja mm. kokoontua vapaamuotoisiin keskustelufoorumeihin pari kertaa vuodessa. Jatkossa edelleen tiivistynyt yhteistyö voi olla ainoa keino päästä vaikuttamaan maakunnalliseen ja valtakunnalliseen maaseutupolitiikkaan. Foorumin puhujaksi oli kutsuttu Ritva Pihlaja joka toimii Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän YTR:n Kansalaisjärjestöteemaryhmän sihteerinä sekä Ruralia-instituutin Kolmas sektori -tutkimuksen tutkijana. Ritva toi esille varsin mielenkiintoisia ajatuksia järjestöjen tulevaisuudesta: niiltä odotetaan paljon, mutta työtä hankaloittaa mm. epäselvä verotuskohtelu ja kuntien taitamaton palvelujen kilpailuttaminen. Foorumissa keskusteltiin myös maaseutupolitiikan tulevista linjauksista tulevan maaseutupoliittisen ohjelman luonnoksen pohjalta. Luonnos käsitellään aluetilaisuudessa
Mikkelissä 13.10. Koululaiset viihtyvät kyläkoulussa!
Juttua Mikkelin Harjumaan kylän kotisivuilla Pertunmaan Ruorasmäen kylässä vireillä kylätalohankeLisätietoja kylän kotisivuilla >>> Kouluyhteistyötä viritellään Kangasniemen, Pieksämäen ja Mikkelin rajoilla
Halkokummun kyläyhdistys teki aloitteen ja Jäskyn kyläasiamies toimi kokoonkutsujana ja ensimmäisen palaverin alustajana, kun Halkokummun, Kutemajärven ja Nykälän koulujen vanhemmat, opettajat ja kyläaktiivit kokoontuivat 11.9. pohtimaan yhteistyötä. Tavoitteena on vahvistaa ja turvata kyläkoulujen tulevaisuutta näilläkin kulmilla. Kyläthän ovat varsin vireitä ja koulutkin toimeliaita, mutta yhteistyö on tähän asti enemmän suuntautunut kunkin kunnan muiden kylien suuntaan. Yhteistyötä päätettiin jatkaa uudella palaverilla marraskuussa. 
Toikkalan koulun kerhohuoneen seinä on nuorten itse koristama. Huoneessa on muun muassa biljardipöytä. Kerhoja ja kansalaisopiston piirejä kokoontuu koululla Kylätoiminnan valtionapuKylätoiminnan valtionapu oli viime vuonna 530 000 ja tänä vuonna 610 000 euroa, josta Jäskylle tulee 19 100 euroa. Ensi vuoden talousarvioesityksessä on varattu valtionavuksi 530 000 josta tulisi Jäskylle noin 16 400. Toivomme tietysti, että summa taas nousee eduskuntakäsittelyssä ja pyrimme vaikuttamaan tähän. Nykyinen valtionapu ei riitä kyläasiamiehen palkkaamiseen. Monen Leader toimintaryhmän ohjelmaan on kirjattu kyläasiamiestoiminnan tukeminen. Toimintaryhmien tuki tulee hankkeiden kautta. Kaikki Puumalan puolestaPuumalan Hurissalon kyläkoulu päätettiin pitää käynnissä, kun liikemies Heikki Viitikko lupasi satsata rahaa kylän kehittämiseen. Hurissalo on
pitkään taistellut koulunsa puolesta ja vuonna 2005 se valittiin Etelä-Savon vuoden kyläksi mm. kulttuuritoimintansa ansiosta. Kylässä toimii koulun lisäksi
hyvä kyläkauppa. Puumala on ollut esillä myös TV-ohjelman ja edelleen esitettävän teatterin "Kaikki Puumalan puolesta" ansiosta. TV-ohjelma perustui norjalaiseen formaattiin, joka Norjassakin onnistui hyvin, kun "Allt for Rognan" esitettiin vuonna 2006. Ruotsissa menestys oli heikompi, TV4 joutui siirtämään ohjelman pois parhaasta katseluajasta kun katsojaluvut eivät saavuttaneet tavoitteita. TV-formaatit voivat nostattaa tunteita ja toivottavasti Puumalakin saa kehityssykäyksen ohjelman tuomasta kiinnostuksesta. Uusi kyläyhdistysSavonlinnaan on perustettu Moinsalmentien alueen kyläyhdistys ry. Se toimii usean kylän alueella, jolla ei ennemmin ole ollut kyläyhdistystä tai kylätoimikuntaa, muita
yhdistyksiä kyllä. Yhdistys starttasi vauhdikkaasti lehdellä ja seminaarilla ja on innostanut mukaan myös kesäasukkaita. Vihdoin hankepäätöksiäManner-Suomen maaseutuohjelman hankkeista - mm. Leader-hankkeista - on ruvettu tekemään päätöksiä. Etelä-Savossa lopullisia TE-keskuksen päätöksiä tehdään vielä vain yrityshankkeista. Lokakuussa tehdään ensimmäiset päätökset kehittämishankkeista ja silloin voidaan myös aloittaa uuden ohjelmakauden maksatusten käsittely. Päätösten tekemistä ja ohjelman toimeenpanoa ovat viivästyttäneet ennen kaikkea uuden Hanke2007 -tietojärjestelmän rakentaminen sekä myös säädösten ja ohjeistusten puuttuminen.
Manner-Suomen maaseutuohjelma käynnistyy verkkaisesti...
... hanketoimijoiden käsikirja ilmestyi kesäkuussa...Käsikirja julkaistaan vain verkossa ja se pyritään pitämään ajan tasalla >>> ...ja hankebyrokratiasta keskustellaanHankkeiden hallinto on yhä raskaampi, toimintaryhmien kannanotto Sytyn sivuilla >>>
Jäskyn laajakaistaillassa kartoitettiin vaihtoehtojaJäsky järjesti laajakaistaillan Pieksämäen Naarajärven Kanttilassa 18.6.2008. Laajakaistaillan taustalla oli ongelmat Internet laajakaistan saatavuudessa ja toimivuudessa maakunnan maaseutualueilla. Samalla haluttiin katsoa laajakaistan tärkeitä teknologiavalintoja pidemmälle tulevaisuuteen. Eeva Polvi Etelä-Savon maakuntaliitosta kertoi valtakunnallisista ja maakunnallisista laajakaistastrategioista. Valtakunnallinen strategia toteutettiin vuosina 2004-2007 ja sen johtopäätös oli, että markkinalähtöinen strategia ja kilpailu on laskenut hintoja. Etelä-Savon maakunnallisen strategian lähtökohtana oli, että meillä väestö jakautuu muita maakuntia tasaisemmin ympäri aluetta, maaseutu on meillä kauttaaltaan asuttu. Päädyttiin langattoman verkon rakentamiseen ja siihen saatiin EU:n ja valtion tukea. Langaton WLL ja Wimax-verkko onnistui hyvin ja verkkoa on laajennettu mm. Etelä- ja Pohjois-Karjalaan sekä Kainuuseen. Puhleinverkon alasajo huolestuttaa ja maakuntahallitus otti huhtikuussa melko tiukan kannan Soneran suunnitelmiin. Soneran tarjoama @450-verkko ei Polven mukaan ole pysyvä ratkaisu. Syksyllä maakuntaliitossa käynnistyy maaseudun laajakaistastrategian uudistaminen ja Eeva Polvi lupasi, että myös kylätoimijat pääsevät mukaan vaikuttamaan tuleviin valintoihin. Ulf Grindgärds Pohjanmaalta kartoitti verkostojen tulevaisuuden näkymiä. Asukkaiden ja yritysten itse verkkoon tuottama aineisto, yhteisöllisyys, terveyspalvelut, opetus ja etätyö kaikki tulevat vaatimaan erittäin paljon lisää kaistatilaa. Tällöin valokuitu kodista asti on ainoa tarpeeksi nopea ratkaisu. Kuituteknologia on lisäksi kustannustehokas: alkuinvestoinnin jälkeen se kuluttaa vähän energiaa ja vaatii vähän ylläpitoa verrattuna langattomiin ratkaisuihin. Etätyö, palvelujen tarjoaminen verkon kautta ja videoneuvottelut vähentävät matkustustarvetta ja näin energiakäyttöä. Ulfin tarjoama malli on alueellinen verkko-osuuskunta. Oma omistus takaa kilpailun eikä yksi yritys yhtäkkiä voi keikauttaa tilannetta kuten nyt Sonera. Osuuskunnat ovat jo rakentaneet valokuituverkkoja mm. Pohjanmaalle. Suurimmassa Kuuskaistan verkossa on jo 1 400 liittyjää. Verkkoja voi käyttää puheluiden, datan ja televisiokuvan siirtoon. Ulfin arvion mukaan kiinteistöjen arvo nousee enemmän kuin mitä liittymämaksuina on maksettu. Valokuitukaapeli kulkee pikkusormen paksuisessa suojakuoressa ja on sinänsä halpa mutta kaivamistyö tietysti maksaa - kustannuslaskelman perusteella voisi arvioida julkisen rahan tarpeen. Laajakaistaillan osallistujat olivat kiinnostuneita ja huolissaan maakunnan laajakaistanäkymistä. Pitäisi huolehtia siitä, että kaikkialla maakunnassa on jatkuvasti
toimivat laajakaistayhteydet. 3G ja @450-verkot voivat toimia mökeillä tai täydentävänä ratkaisuna, mutta kotitalouksissa ja yrityksissä ne eivät ole
pysyvä ratkaisu. Pitkällä tähtäimellä valokuitukaapeli kodista asti vaikuttaa erittäin mielenkiintoiselta ratkaisulta. Maaseudun laajakaista -iltakeskiviikkona 18.6. klo 18 Pieksämäen Kanttila-salissa, kahvia tarjolla klo 17.30 Alustukset: - Maakunnan laajakaistahankkeet ja tulevaisuuden näkymät, maakuntasuunnittelija Eeva Polvi, Etelä-Savon maakuntaliitto. - Nopeat laajakaistaverkot valokuidulla, valokuituverkot vesijohtohankkeiden yhteydessä, hankevetäjä Ulf Grindgärds, Pohjanmaan liitto ja Suomen Seutuverkot ry:n hallituksen jäsen. - Jäskyn laajakaistakannanotto ja sen saama palaute, kyläasiamies Henrik Hausen (kannanotto ja ministeri Suvi Lindénin vastaus on luettavissa Jäskyn verkkosivuilla). - Alustusten jälkeen keskustellaan kylien laajakaistavaihtoehdoista nyt ja tulevaisuudessa. Kertokaa kokemuksista ja näkymistä ja kysykää asiantuntijoilta. Etelä-Savoon on rakennettu puhelinverkon ADSL-laajakaistaverkkoa, mutta puhelinverkkoa ollaan nyt purkamassa maaseutualueilta. Maakuntaan on myös rakennettu laaja ja kattava langaton verkko WLL- ja WiMAX-tekniikoilla. Lisäksi maakuntaan rakennetaan nyt @450-verkkoa ja 3G-verkkoa. Kaikkein nopein vaihtoehto eli valokuitu tulee toistaiseksi vain taajamiin ja puhelinkeskuksiin. Maakunnan laajakaista tulee vielä pitkään olemaan eri tekniikoiden yhdistelmä. Mihin ratkaisuun kannattaisi satsata juuri sinun kylälläsi? Tule keskustelemaan! Kahvia tarjolla klo 17.30 alkaen, tilaisuus pyritään päättämään klo 21 mennessä. Vapaa pääsy. Kanttila-sali sijaitsee Naarajärvellä Pieksämäen länsipuolella, entisessä kunnantalossa osoitteessa Vilhulantie 5, Naarajärvi. Ilmoittautuminen tilaisuuteen mielellään 16.6. mennessä kyläasiamies Henrik Hausenille, henhaus@mbnet.fi tai puh. 0400-992 699. Järj. JÄRVI-SUOMEN KYLÄT RY, tervetuloa! Etelä-Savon maaseudun laajakaistahankkeen loppuraportti >>> Jäskyn laajakaistakannanotto sai myönteistä palautettaJärvi-Suomen kylien laajakaistakannanotto sai runsaasti myönteistä palautetta kylistä. Laajakaista on yrittäjien työväline ja sillä tuotetaan myös hoiva- ja turvapalveluja: sen on siis pelattava. Längelmäen kyläyhdistyksen hallituksen jäsen, maatilan emäntä Mia Ikonen kirjoittaa: "Hyvät tietoliikenneyhteydet ovat elinehto kehittyvälle maaseudulle ja haja-asutusalueille. Pelkästään maatalousyrittäjänä tarvitsen useita kertoja päivässä nettiyhteyksiä, jotta voin etsiä tietoja, lähettää tulevaisuudessa sähköisen tukihakemuksen, lähettää maaseudun laskentakeskukseen lakisääteiset ilmoitukset karjassani tapahtuvista muutoksista ym. ym." Kyliltä tuli myös esimerkkejä siitä, miten olemassa olevia kännykkämastoja ei ole voitu käyttää toisen operaattorin langattomaan laajakaistaverkkoon. Langaton WiMAX-verkko toimii hyvin, mutta Etelä-Savon kumpuilevassa maastossa jää katvealueita. Ei ehkä ole kohtuullista edellyttää, että rakennetaan 20 metrin antenneja talojen viereen. Aivan Mikkelin lähellä löytyy alueita, joihin Sonera ei tällä hetkellä toimita uusia laajakaistaliittymiä ja joihin WiMAX-liittymä vaatisi 20-40 metrin antennit. Toisaalta kannattaa tutkia @450- ja 3G-verkkojen mahdollisuuksia. Ne voivat yksittäisissä talouksissa ja mökeissä toimia hyvin. Niitä on kuitenkin pidettävä täydentävinä verkkoina, sillä jos käyttäjiä on enemmän niin verkot ruuhkautuvat. Niistä ei ole maakunnan runkoverkoiksi! Sonera on luvannut taata entisen tasoiset laajakaistayhteydet kun puhelinverkko puretaan. Sen sijaan uusille asukkaille ja yrityksille ei ole luvattu mitään. Myös Soneran verkon kautta toimivien muiden operaattoreiden liittymien tulevaisuus on epävarma. Muutoskustannusten korvaus ja uusien liittymien hinta askarruttavat myös kylillä. Viestintäministeri Suvi Lindén totesi vastauksessaan Jäskyn kannanottoon, että laajakaista kuuluu yhteiskunnan takaamiin yleispalveluihin ja että nopeusvaatimuksia
nostetaan. Yhteyksien luotettavuuteen kiinnitetään vastauksessa huomiota. Vastaus on luettavissa näillä sivuilla. Vastauksessa ei oteta kantaa muun muassa uusien asukkaiden ja
yritysten oikeuksiin saada laajakaistayhteyksiä. Myöskään yhteyksien hintoihin ei oteta kantaa eikä Jäsky ole tyytyväinen 1 Mbit/s yhteysnopeuteen vaan nopeuksia on
nostettava sitä mukaa kun niitä nostetaan kaupungeissakin ja erityisesti yritysten tarpeiden mukaan. Jäsky kokoontui MikkelissäJärvi-Suomen kylät ry:n kevätkokouksessa 26.4. Mikkelissä hyväksyttiin viime vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös. Vuosi oli aktiivinen: tapahtumia oli paljon ja maakunnan maaseututoimijoiden yhteistyötä ja vaikutusvaltaa saatiin lisättyä. Myös jäsenmäärä on kasvussa. Yhdistys päätti vedota viestintäministeri Suvi Lindéniin maaseudun viestintäyhteyksien puolesta. Siikamäki-Peiposjärven kylille valmistui kyläsuunnitelmaPieksämäen Siikamäki-Peiposjärven kylille valmistui kyläsuunnitelma 16.3. Suunnitelma perustuu kyläyhdistyksen ideointiin ja kyläkyselyyn. Se painottuu käytännön toimenpiteisiin ja sitä on tarkoitus päivittää vuosittain. Näin se muodostaa eräänlaisen toimintasuunnitelman kylän yhdistyksille. Myös kaupungin johdolle suunnitelma esiteltiin jo ennen lopullista vahvistamista - tavoitteena saada kaupunki mukaan tukemaan visiota uudesta Pieksämäen Itäkeskuksesta. Alueelta käydään töissä Pieksämäellä ja Varkaudessa. Turvaamalla lähipalvelut erityisesti lapsiperheille kylän asukasluvun kasvun toivotaan jatkuvan. Kyläsuunnitelma löytyy kylän kotisivuilta, alla linkkejä myös muiden kylien kyläsuunnitelmiin. Jäskyn Kyläverkkohanke on loppunut, mutta pyrimme edelleen
avustamaan kyläsuunnitelmien teossa. Kyläpalveluseminaari peruttuJärvi-Suomen kylät ry:n ja Ruralian kyläpalveluseminaari 26.4. joudutaan valitettavasti peruuttamaan. Ilmoittautumisia tuli vain muutama ja aihe on niin mielenkiintoinen, että säästämme sen ensi syksyyn jolloin pyrimme saamaan kylien väki liikkeelle tässä asiassa. KevätkokousJärvi-Suomen kylät ry:n kevätkokous järjestetään kutsun mukaisesti Mikkelin yliopistokeskuksessa 26.4. klo 14. Paikka on Mikkelin yliopistokeskuksen uusi rakennus Cultivan ensimmäisen kerroksen iso neuvotteluhuone, osoite Lönnrotinkatu 7, sisäänkäynti Kirkkokadun puolelta. Sääntömääräisten asioiden lisäksi päätetään kannanotosta laajakaistapalveluihin. Kannanotto laajakaistapalveluihinMaaseutu on taas vaarassa pudota laajakaistapalvelujen kehityksestä. Samaan aikaan, kun muualla laajakaistapalvelut paranevat niin maaseudulla Sonera on ilmoittanut lankapuhelimien ja ADSL-liittymien alasajosta vaikka kaikkialla ei ole hyviä vaihtoehtoja tarjolla. Käytännössä yhtiö on jo nyt rajoittanut uusien liittymien myynnin ja vanhojen liittymien nopeuden nostoa. Järvi-Suomen kylät ry:n kevätkokous keskustelee laajakaistapalveluista ja ottaa kantaa lauantaina 26.4. Valtakunnallinen kyläohjelma julkistettu"Vastuuta ottava paikallisyhteisö" on Suomen kylätoiminta ry:n uusi ohjelma vuosille 2008-2013. Ohjelmassa on entistä enemmän huomioitu suomalaisen maaseudun toimintaympäristön muutoksia kuten ilmastomuutoksen etenemistä, talouden globalisaatiota ja väestön ikääntymistä. Kylätoiminta ja toimintaryhmätyö ovat kaksi Suomen Kylätoiminta ry:n edustamaa toiminnallista linjaa. Tässä ohjelmassa nämä toimivat samojen tavoitteiden hyväksi, vaikka hieman eri tavoin. Ohjelmassa on huomioitu myös muut paikallistoimintaa tekevät yhdistykset ja yhteisöt, muun muassa Suomen kotiseutu- ja kaupunginosayhdistykset. Ohjelma lähtee liikkeelle yhteisöllisyydestä ja uudesta paikallisuuden paluusta ja on helppolukuinen ja mielenkiintoinen. Ohjelmaa voi tilata Jäskystä (0400- 992 699) tai Suomen kylätoiminta ry:stä (02- 738 1761). OECD:n maatutkinta SuomestaOECD:n työryhmät ovat tutkineet Suomen maaseutupolitiikkaa ja antaneet sille hyvät arvosanat. Tutkinta perustuu muun muassa OECD:n vuonna 2006 julkaisemaan tutkimukseen "The New Rural Paradigm" (maaseutupolitiikan uusi kaava). Suomen maatutkinta on noin 300-sivuinen ja siinä suositellaan parannuksia erityisesti maakuntatasolle. OECD:n ryhmä esittää, että järjestöjen ja Leader-ryhmien roolia vahvistetaan ja muun muassa perustetaan kaikkien maakuntien yhteistyöryhmien (MYR) yhteyteen maaseutuvaliokunta. Tällainen puuttuu muun muassa Etelä-Savosta. Kyläpalvelukeskus - miten voin auttaa? Seminaari 26.4.Järvi-Suomen kylät ry:n ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin järjestämässä seminaarissa Mikkelissä lauantaina 26.4. klo 10-15 kuullaan
käytännön esimerkkejä ja viimeisiä ajatuksia siitä, mihin suuntaan maaseudun palvelutuotantoa voitaisiin kehittää. Luennoitsijana mm. Ritva Pihlaja,
Kansalaisjärjestöteemaryhmän sihteeri sekä Kolmas sektori kunta- ja palvelurakenteen muutoksessa -hankkeen tutkija. Maaseutusopimuksesta keskustellaan Mikkelissä 8.5.Maaseutusopimus tai sopimuksellisuus on uusi toimintatapa, jolla maaseudun piileviä töitä saadaan esille ja yhdistettyä ansiolähteiksi.
Jäsky mukana OmaKoti -messuilla 3.-6.4.2008
Messukeskuksessa on 3.-6.4.viidet eri messut: Uutta kylien kotisivuillaRönkönvaaran piirakkaporukka ja vauvaperheet ovat esillä TV2:ssa 28.3. ja 4.4. Kylätalolla on vuokrattavana asunto. Itävaltainen kansanedustaja ja suurlähettiläs näkevät Etelä-Savon matkailussa suuria mahdollisuuksiaEteläsavolaisilla maaseudun kehittäjillä oli keskiviikkona 20.2.2008 harvinaisen arvovaltaisia vieraita, kun ryhmä itävaltalaisia vieraili Ristiinassa Astuvansalmella ja
Nallikallion majalla. Eloisa maaseutu Leader-hankkeen vierailijaryhmään kuului kyläaktiivien lisäksi kansanedustaja Walter Murauer ja Ristiinan Nallikallion majalla
kävi myös Itävallan Suomen suurlähettiläs Dr. Lorenz Graf.
Kyläkoulut esillä seminaarissa Kuntatalolla 11.3.2008Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) Hyvinvointipalvelujen ja Kulttuurin teemaryhmät järjestävät mielenkiintoisien kyläkouluseminaarin Helsingissä.
Mukana sivistystoimenjohtaja Taina Peltonen, professori Esko Kalaoja, dosentti Esko Korkeakoski, opettajia ja maaseudun kehittäjiä.. Esillä on myös Suomen kylätoiminta ry:n
pienkouluraportti. Kylävillitys retkeilee 14.-15.3.2008 ja 3.4.2008Veej'jakaja-alueella toimiva kylien aktivointihanke Kylävillitys järjestää retkiä Pohjois-Karjalan kylämatkailukohteisiin ja Helsinkiin OmaPiha -messuille.
Uutisarkisto 2007 >>>
|
||||||||||||||||||||||||||
>>>
