Paikallistoimijoiden juhlaseminaari LOKAALI kokosi kylien väkeä Pieksämäelle
Päivät käynnistyivät lauantaina kyläretkillä: toinen linja-autollinen tutustui Venetmäen ja Paltasen kylien toimintaan sekä matkailutilaan ja entiseen juna-asemaan rakennettuun kylätaloon. Myös toinen linja-auto oli täynnä ja sillä päästiin tutustumaan vuoden 2008 vuoden kylän Siikamäki-Peiposjärven asukkaisiin, kyläkouluun, päivähoitoon, metsäkouluun, kauppaan ja yritystoimintaan. Asta-myrskyn jäljet näkyivät maastossa.
Juhlapuheessaan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Jari Leppä lähti siitä, että maaseutu ei ole Suomen taakka vaan mahdollisuus. Mahdollisuuksista hän nosti ensimmäiseksi esille maaseutuasumisen joka houkuttelee monia ja tarjoaa selviä etuja. Myös elintarviketuotanto, energia, matkailu, hoivapalvelut, luova työ ja kulttuuri ovat Lepän mukaan maaseudun valtteja. ”Vapaaehtoistyö on kansakunnan henkivakuutus” hehkutti kansanedustaja ja Koirakiven kyläteatterin näyttelijä Jari Leppä. Maaseutuvaikutusten arvioinnin kautta Leppä toivoi saavansa kuriin niitä päättäjiä ja viranomaisia, jotka toimivat hyväksyttyjen maaseututavoitteiden vastaisesti.
Vuoden kylä on Vihtijärvi Vihdissä Länsi-Uudellamaalla. Vuoden maaseututoimijana palkittiin tutkija ja toimija Ritva Pihlaja, joka tekee tutkimusta Mikkelin
Ruralia-instituutissa Kolmas sektori kunta- ja palvelurakenteen muutoksessa -tutkimuksessa. Kylätoiminnan tiennäyttäjinä palkittiin kolme pohjalaista toimijaa.
Etelä-Savon kesäteatterikilpailun voitto HeinävedelleEtelä-Savon kesäteatterikilpailun voittajaksi selviytyi heinäveteläinen Teatteri Kolme Welhoa Markku Pölösen näytelmällä ”Onnen maa”. Voittaja sai rahapalkinnoksi 2000 euroa. Tuomaristo arvosti voittajaesityksessä erityisesti ohjausta, roolitusta ja murteen käyttöä. Savon sanomien arvostelussa todetaan: "Tangojen siivittämä näytelmä vie katsojat 1960-luvun maaseudulle.. .. Pölösen teksti piirtää musiikin tuella kuvaa maaseudun murroksesta." Kilpailuvoitto julkistettiin perjantaina 27.8. Sunnuntaina 29.8. Markku Pölönen luennoi Lokaali -seminaarissa Pieksämäellä. Kilpailussa jaettiin myös kaksi 500 euron arvoista kunniamainintaa. Kunniamaininnan saivat Kaartilankosken näytelmäpiiri Sulkavalta esityksellä ”Tulitikkuja lainaamassa” ja Partaharjun näytelmäpiiri Pieksämäeltä esityksellä ”Lauri Kokkosen viimeiset kiusaukset”. Kilpailun tuomariston muodosti kuusijäseninen raati, jonka puheenjohtajana toimi teatterinjohtaja Pekka Laasonen. Raadin muut jäsenet olivat Marjaana Viitanen, Jimmy Asikainen, Janne
Kyyhkynen, Hannu Toivonen ja Markku Turkia. Voimistuvat kylät seminaari 8.-9.10.2010 Mikkelissä
Ensimmäinen Voimistuvat kylät -koulutustilaisuus järjestetään 3.-4. syyskuuta Päijät-Hämeessä. Mikkelin tilaisuus on 8.-9.10. Naisvuoritalossa. Kahden vuoden aikana järjestetään 55 koulutustilaisuutta eri puolilla Suomea. "Voimistuvat kylät -hankkeessa rakennetaan sellainen viritys, että kylien merkitys ja voima huomataan kaikissa kunnissa ja valtionhallinnossa", maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän pääsihteeri, koordinaatioryhmän puheenjohtaja Eero Uusitalo sanoi kampanjan tiedotustilaisuudessa Tuusulassa 18.8. Tilaisuudessa puhui myös piispa Simo Peura. Hän toi esille kirkon maaseutustrategian, jonka mukaan kirkko pyrkii siihen, että maaseutu on elinvoimainen paikka asua nykyisille ja tuleville sukupolville. Piispa Peura korosti, että maaseutu tarvitsee kirkon, joka pitää yllä ihmisen toivoa. Erityisesti muutosten keskellä kysytään rohkeutta katsella avoimin mielin eteenpäin. Voimistuvat kylät -kampanjasta vastaa Suomen Kylätoiminta ry. Yhteistyökumppaneita ovat Kuntaliitto, Maaseutuverkostoyksikkö, Maaseudun Sivistysliitto, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, evankelisluterilainen kirkko, Leader-ryhmät ja muut paikallista maaseudun kehitystyötä tekevät toimijat. Mikkelin tilaisuuden ohjelmaa suunnitellaan vielä yhdessä alueen kuntien ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Voimistuvat kylät kampanjan yhteistyöhön voi ilmoittautua
mukaan Jäskyn kyläasiamiehelle tai Veej'jakajan toiminnanjohtajalle.
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||
![]() |
Vinkki: käy kesäteatterissa!Kuvia Tuusmäen kyläyhdistyksen näytelmäryhmän Vihtorin harha-askeleen ensi-illasta 2.7.
>>> |
Rönkönvaara-Lapinlahti valittiin Etelä-Savon vuoden kyläksi 2010
maakuntahallituksen kokouksessa 14.6. Kylä sijaitsee Savonlinnan Savonrannan pohjoisosassa ja asukkaita on noin 160. Rönkkötalo kylätalohanke on vahvistanut kylän
yhteisöllisyyttä ja talo on ahkerassa käytössä.
Tiedotustilaisuudessa oli mukana kuuluisa piirakkaporukka ja kylän eri alojen yrittäjiä. Vuoden kylä sai laajaa julkisuutta maakuntalehdissä, paikallislehdissä ja Etelä-Savon radiossa.
|
Kyläyhdistyksen sihteeri Anne Käyhkö on Etelä-Savon radion päiväkirjavieraana 21.-24.6. aamuisin klo 7.40 alkaen. |
Valinnan perustelut sekä juttua ja kuvia tiedotustilaisuudesta >>>
19.6.2010
Jäskyn tapahtumakalenteriin on koottu niin kesäteatterit kuin muutkin tapahtumat ja viikoittaiset kesätorit ja muut aktiviteetit. Ja tapahtumia on paljon! Jos kyläsi tapahtuma
puuttuu, laita tieto kyläasiamiehelle. Jäskyn sivujen kävijämäärät nousevat kesällä huomattavasti toimintakalenterin ja kesäasukkaiden ansiosta.
Toimintakalenteri >>>
19.6.2010
Kasvatustieteen maisteri Risto Kilpeläinen on väitöstyössään tutkinut kyläkoulujen nykytilaa opettajien käytännön kokemusten perusteella. Väitös tarkastetaan Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutusyksikössä 18. kesäkuuta.
– Kyläkoulujen kasvatuksellinen helmi on se, että eri-ikäisiä lapsia opetetaan yksilöllisesti samassa luokassa. Yhteenkuuluvuuden tunne syntyy yhdysluokassa automaattisesti, kun isommat lapset auttavat pienempiä oppilaita. Samalla opitaan hyväksymään erilaisuutta ja toimimaan yhdessä, Kilpeläinen selvittää.
Pienissä kouluissa yhteistyö sujuu paitsi koulun sisällä myös koulun, kodin ja ympäröivän kyläyhteisön kesken.
– Koko palettia pyörittävät opettajat, joiden työmotivaatiolla on suuri merkitys koko koulun toiminnalle ja ilmapiirille. Suuri osa kyläkoulujen opettajista viihtyy työssään.
Kilpeläinen katsoo, että pienillä kouluilla voisi olla suurikin merkitys tulevaisuuden koulusuunnittelussa. Yhä suurenevat kouluyksiköt eivät hänen mukaansa ole
parhaita ratkaisuja.
Tutkimuksen voi tilata hintaan 30 euroa + lähetyskulut 5 €/kpl. Tilaus sähköpostilla: rikilpel ät hotmail.com tai puhelimella numerosta 040 5895879. Maksupuoli hoituu kirjan
mukana tulevalla tilisiirrolla.
Satakunnan kansa >>>
Oulun yliopiston tiedote >>>
6.6.2010, päivitetty 23.6.
Heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna 3.– 4.7.2010 tusinan verran erilaisia vanhoja rakennuksia Rantasalmella pihoineen ja puutarhoineen avaa porttinsa yleisölle molempina
päivinä klo 11–16. Ne tarjoavat tilaisuuden tutustua sekä vanhaan rakennusperintöön että uusiin korjausratkaisuihin.
Kartanosta kievariin – Rantasalmen rakennusperintö >>>
19.6.2010
Rantasalmen, Savonlinnan ja Linnansaaren kansallispuiston sekä Koloveden kansallispuiston alueilla toimiva Saimaa Holiday on valittu Suomen vuoden 2010 nousevaksi vesistömatkailukohteeksi European Destinations of Excellence (EDEN) -kilpailussa. EDEN-kilpailuun osallistui Suomessa 15 kohdetta.
Arviointiryhmän mukaan Saimaa Holiday on Saimaan järvialueen merkittävin yritysyhteistyöverkosto, jolla on kattavin ohjelmapalvelutarjonta. Kohde on sitoutunut kestävään kehittämiseen jo yhteistyössään kansallispuistojen puistojen kanssa. Lisäksi yritysverkosto on kehittänyt palvelutarjontaa kaikille vuodenajoille. Toiminta on sopusoinnussa seudun, maakunnan ja kansallistenkin matkailunkehittämislinjausten kanssa. Kohteen kehittäminen on ollut määrätietoista ja tulevaisuuden suunnitelmat ovat määrätietoisia.
Saimaa Holiday palkitaan syksyllä European Tourism Forum -tilaisuudessa Brysselissä yhdessä muiden kansallistan voittajien kanssa.
Ministeriön tiedote >>>
Saimaa Holidayn omat sivut >>>
Oravin alueen kyläsuunnitelma >>>
19.6.2010
Mökkibongauksessa selvitetään kesämökkiläisen rakkain lintulaji ja samalla kerätään havaintoja viidestä kohdelajista. Mökkibongaus
järjestetään 26.6.–4.7. eli juhannusviikonloppuna ja sitä seuraavana viikkona. Mökkibongaukseen voi osallistua kuka tahansa missä tahansa Suomessa.
Tarkemmat tiedot Mökkibongaus-sivuilla >>>
14.6.2010
Voimistuvat kylät -koulutus tarjoaa eväitä kuntien, kylien ja yhdistysten toimijoille. Valtakunnallinen kampanja käynnistyy 11.-12.6. Mikkelissä.
|
Mikkelin Korpijärven kylällä on uudet nettisivut korpijarvi.net >>> jossa on jo kesän ohjelmaa: kyläkävely, osallistuminen Farmari maatalousnäyttelyn kyläosastoon,
kesäteatterimatka sekä vapaa-ajan asukkaiden ja kyläläisten yhteinen tapahtumapäivä. Juhannussunnuntaina on vuorikirkko kauniilla Hirvivuorella. Hirvivuoren alue on
muuten Maailman luonnonsäätiön perinnemetsäkohde.
Korpijärven Närvälässä viihtyvät myös stadilaiset: "Närvälän kylä on näille meidän skideille rakas paikka. Skidit on jo
keski-ikäisiä staroja, mutta dikkaavat Mikkeliä ja samoin heidän skidinsä – meidän lastenlapset siis. He busaavat kaikenlaista ja duunaavat mitä
pyydetään." Länsi-Savon lukijakirjoitus >>>
Mikkelissä voi stadilaiset sitten ostaa polttopuunsakin aidosti savolaisittain (kuva Rahulasta).
1.6.2010
Iloista teatteria Rahulassa!Rahula-salissa esitetään taas kesäkuussa Mylläkkä kyläteatterin Kolme iloista rosvoa. Näytelmä sai hyvän vastaanoton, kun se esitettiin viime syksynä syysloman aikaan. Rahulan koulu ja hieno Rahula-sali löytyvät kahvila Olokorjaamon läheltä.
Rahula on Etelä-Savon Vuoden kylä 2009 ja kylän monipuolinen yritystoiminta ja kauniit maisemat olivat taas esillä kylän kyläkävelyllä 31.5.
Kyläkävelystä on tulossa juttua juhannuksen aikoihin ilmestyvään MaaseutuPlus-lehteen.
Rahulan kyläyhdistyksenä toimii Norolan nuorisoseura >>>
1.6.2010
Oravi on aktiivinen matkailukylä ja naapurikylät Ahvensalmi ja Juvola enemmän
maatalouskyliä. Kylille on valmistunut yhteinen laaja kyläsuunnitelma. Suunnitelma työstettiin yrittäjien ja muiden kyläaktiivien yhteistyönä. Kaikki
kyläläiset kutsuttiin kyläkokoukseen ja kyläkysely lähetettiin paitsi alueen 300 vakituiselle asukkaalle myös vapaa-ajan asukkaille joita on noin 300 perhettä.
Kyläsuunnitelman seminaariin osallistui myös metsähallituksen ja kaupungin eri sektoreiden edustajia. Kyläsuunnitelman laatimiseen saatiin toimintaryhmä Piällysmies ry:n
myöntämää Leader-rahoitusta.
Oraviin on viime vuosina tehty isoja matkailuinvestointeja ja matkailukautta on laajennettu kehittämällä retkiluistelua yhteistyössä Rantasalmen yrittäjien kanssa. Juvolan koulun oppilasmäärä on kasvussa. Silti kyläsuunnitelmassa päädytään siihen, että lisärakentamista tarvitaan, jotta väestömäärä ei laskisi ja palvelut pystyttäisiin ylläpitämään.
Luonto ja kulttuuriympäristö luovat puitteet rakentamiselle ja kyläsuunnitelman mukaan aloitetaan neuvottelut kaupungin kanssa rakennuspaikkakartoituksen tekemisestä. Kyläkaavan tai rakennuspaikkakartoituksen avulla sovitetaan yhteen uudisrakentamisen, matkailun kehittämisen, kulttuurimaiseman ja luonnonsuojelun tarpeet.
Kasvava matkailuelinkeino ja vanhusten palvelut tarvitsevat työntekijöitä. Kyläsuunnitelman ensimmäiset toimet liittyvät tiedotukseen, yhteisöllisyyden
rakentamiseen, kylämatkailun kehittämiseen ja kylän eri vierailukohteiden kunnostamiseen. Tärkeimmäksi ehdoksi kylän hyvän kehityksen jatkumiselle nousi
kyläkoulun säilyminen.
Oravin alueen kyläsuunnitelma >>>
9.5.2010
Vuoden 2009 alussa tuli voimaan maankäyttö- ja rakennuslain muutos, jonka mukaan yleiskaavaa
voidaan käyttää entistä laajemmin rakennusluvan perusteella kyläalueilla, joilla rakentamisen paine ei ole merkittävä. Ympäristöministeriössä on
nyt käynnissä kyläkaavoituksen kehittämishanke, joka tuottaa ohjeita ja suosituksia. Tässä Oravin alueen kyläsuunnitelmaan perustuva yhteenveto
kyläkaavoituksen ohjeluonnoksesta:
Rakentamispaine?
Kyläkaavan tarvetta punnitaan kunnassa. Tarve on selkein alueilla, joihin kohdistuu rakentamispaineita tai joissa on tarve eheyttää yhdyskuntarakennetta. Jos rakentaminen muualle kuin
rannoille on vähäistä, rakennusluvat voidaan yhtä hyvin myöntää niin sanotuilla suunnitteluratkaisuilla.
Maankäytön yhteensovittaminen?
Ympäristöministeriön ohjeluonnoksissa kyläkaavoitusta suositellaan kuitenkin myös tilanteissa, joissa tarvitaan eri osapuolien maankäyttötarpeiden
yhteensovittamista. Tällainen yhteensovittaminen voi olla tarpeen uudisrakentamisen, matkailun kehittämisen, kulttuurimaiseman ja luonnonsuojelun välillä. Selkeät
pelisäännöt ovat eduksi kylille.
Rakennuspaikkakartoitus?
Kylän asukashankinnan kannalta kaavalla voi myös olla merkitystä: tontteja on helpompi myydä, kun on varmuus rakentamismahdollisuuksista. Yksi mahdollisuus on myös kylän
omaehtoisesti laadittu rakennuspaikkakartoitus, joka tehdään yhteistyössä kunnan rakennusvalvonnan kanssa.
Kyläkaavahankkeen päätösseminaari Hämeenlinnassa 9.6.: Ohjelma ja ilmoittautuminen >>>
Kyläkaavoituksen kehittämishanke ja kaavaohjeen luonnos >>>
Oravin alueen kyläsuunnitelma >>>
9.5.2010
Metsäntutkimuslaitos, Mikkelin seudun vapaa-ajan asukkaiden valtuuskunta ja Etelä-Savon Osuuspankki järjestävät "Enemmän irti metsästä" seminaarin
Mikkelissä lauantaina 15.5. klo 10-15.30.
Tarkoituksena on puhua ja keskustella metsän kaikista arvoista (raaka-aine, muut tuotteet, monimuotoisuus, maisema ym.) tavalla, jossa mahdollisimman moni saa äänensä
kuuluville.
Ohjelma ja ilmoittautuminen >>>
9.5.2010
Lappeenrantalainen Tuulisaimaa Oy käynnistää tuulivoiman tuotantoaan. Tuulisähköä tuottaa aluksi demonstraatiovoimala, jolla testataan myös sisämaan tuulisähkön tekniikkaa ja tuottavuutta. Koelaitoksen rakentamisesta on jo sovittu.
Kehitysversiona rakennettavan tuulivoimalaitoksen torniosa nousee normaalia korkeammalle, jopa 150 metriin. Toimitusjohtaja Petteri Laaksosen mukaan näin saadaan parempi kuva sisämaan
tuulisähkön tuotannosta ja etenkin sen kannattavuudesta.
Etelä-Saimaa 4.5.2010 >>>
9.5.2010
Savonlinnaan päätettiin perustaa Kylien neuvosto edistämään kylien ja kaupunginosien välistä yhteistyötä. Kylien yhteistyökokouksessa 3.5. oli
mukana 15 kyläyhdistysten edustajaa 7 kylästä sekä 5 Savonlinnan seudun Kolomosesta. Järjestötalo Kolomonen ja sen emoyhdistys
toimii jatkossa myös Kylien neuvoston tukena.
Savonlinnan alueella on Savonrannan liittymisen jälkeen 17 kyläyhdistystä. Pieksämäellä toimii myös aktiivinen kylien neuvottelukunta "Lemmari" johon kuuluu 32
kylää. Mikkelin Kylien neuvottelukunnassa on edustettuna 19 Mikkelin 37 kylästä. Mikkelin neuvottelukunta on kaupungin nimeämä virallinen lautakunta ja sihteerinä
toimii kaupungin toimistosihteeri. Myös pienemmissä kunnissa muun muassa Pertunmaalla toimii Kylien neuvosto.
9.5.2010
Saimaannorpan suojelusta maksetaan korvauksia vesialueiden omistajille. Nyt aiotaan korvata myös ammattikalastajien tulonmenetykset. Tehtyjen selvitysten mukaan ammattikalastajien
tulonmenetykset ovat kuitenkin pienet, sillä suojelutoimenpiteet eivät estä muikun troolaamista tai nuottaamista, jotka ovat alueen päätoimisten ammattikalastajien
tärkeimmät pyyntimuodot. Suojelualueella verkkokalastuksesta sekä muun kuin päältä avoimien rysien käyttämisestä luovutaan aikavälillä
15.4.–30.6.
Maa- ja metsätalousministeriön tiedote >>>
9.5.2010
Tietoja kaupan kehityksestä löytyy
Päivittäistavarakauppa ry:n julkaisuissa >>>
9.5.2010
Aitojamakuja.fi -sivusto on elintarvikealan yritysten oma, valtakunnallinen hakupalvelu, jossa esittäytyvät erityisesti pienet ja keskisuuret elintarvikeyritykset.
Tiedot sivustolle laitetaan alueellisten yhteyshenkilöiden kautta. Yhteyshenkilöt löytyvät otsikon Yhteystiedot alla.
www.aitojamakuja.fi >>>
9.5.2010
Eduskunta on käsitellyt Valtioneuvoston maaseutupoliittinen selonteon nimeltään " Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi". Selonteko sisältää paljon hyviä toimia maaseudun ja järjestötoiminnan kehittämiseksi. Se hyväksyttiin 28.4.2010 ja samalla eduskunta edellytti, että:
1. Hallitus huolehtii maaseudun infrastruktuurin ja palveluiden kehittämisestä asukkaiden ja elinkeinojen tarpeet huomioon ottaen siten, että maaseutu on yhdenvertaisessa asemassa
koko maahan nähden.
2. Hallitus edistää maaseudun elinkeinoelämän kehittymistä...
3. Hallitus huolehtii maaseutua koskevan perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen samoin kuin koulutuksen tarpeista...
4. Hallitus ottaa valtiontaloudellisessa suunnittelussa huomioon maaseudun kehittämisen edellyttämät voimavaratarpeet... ...saattaen samalla maaseutuvaikutusten arvioinnin
ennakkotoimeksi kaikkeen sellaiseen kansalliseen päätöksentekoon, jolla on alueellisia vaikutuksia.
Eduskunnan päätös >>>
9.5.2010
Vuoden kylän valinta tuo kylätoiminnalle paljon myönteistä julkisuutta. Mistä kylästä tulee tämän vuoden Vuoden kylä? Hakemukset
jätetään tänä vuonna jo keväällä!
Jäskyn kautta voi jättää esityksiä myös
Kylätoiminnan tiennäyttäjiksi ja
Vuoden maaseututoimijaksi.
Etelä-Savon vuoden kyläksi 2009 valittiin
Mikkelin Rahula ja Kylätoiminnan tiennäyttäjäksi muun muassa
Leena Suhonen Rantasalmen Tuusmäestä. Aiemmin palkittuja Mikkelin läänin/ Etelä-Savon tiennäyttäjiä:
Tapio Mattlar, Hartola,
Esko Ropponen, Harjuranta,
Tauno Mustonen, Enonkoski,
Ilmari Nikkinen, Mäntyharju ja
Pekka Relander, Mäntyharju.
Ohjeet ja lomakkeet >>>
31.3.2010
Pertunmaalla odotellaan viimeisiä viranomaispäätöksiä, jotta sadan megabitin laajakaistaverkkoa päästäisiin rakentamaan. Pertunmaalle rakennetaan runkoverkkoa 150 kilometriä ja tilaajaverkkoa 50 kilometriä. Hankkeen kustannusarvio on 1,6 miljoonaa. Kolmasosan kustannuksista maksaa valtio, kolmasosan operaattori sekä kolmasosan kunta ja EU.
- Emme voi aloittaa rakentamista ennen kuin olemme saaneet lopullisen tukipäätöksen. Parhaassa tapauksessa pääsemme auraamaan kuitukaapelia maahan alkukesästä, jolloin ensimmäiset liittymät olisivat käytössä ehkä marraskuussa, MPY Palvelujen osastopäällikkö Juha Putkonen totesi Pertun Kuitu -laajakaistahankkeen tiedotustilaisuudessa Pertunmaan nuorisotalolla torstaina 15.4.
Tiedot liittymä- ja käyttömaksuista löytyy Lihavanpään kylän nettisivuilta >>>
Valitus Pertunmaan kunnan laajakaistapäätöksestä on hylätty pikapäätöksellä Kuopion hallinto-oikeudessa. Hallinto-oikeus totesi, että
päätös kuuluu kunnanvaltuuston toimivaltaan.(Itä-Häme 21.4.2010). Pertunmaan hanke on pilotti koko maakuntaa käsittävälle Laajakaista kaikille -hankkeelle.
21.4.2010
Vuoden tieteenkesyttäjäksi on valittu maaseutututkija
Torsti Hyyryläinen Ruraliasta. Hyyryläinen palkittiin Mikkelin yliopistokeskuksen Tiedepäivässä 13.4. jossa hän myös totesi, että "Vahva paikallisuus on
osa tulevaisuuden kestävää aluekehitystä. Paikalliskulttuuri ei kuitenkaan ole staattista, vaan muuttuu ja ottaa vaikutteita muista kulttuureista, jotka tulevat jatkossa yhä
lähemmäs erilaisten verkostojen kautta.
- Työperäinen maahanmuutto tulee väistämättä lisääntymään Suomessa. Muutos monikulttuurisempaan suuntaan tuo mukanaan ristiriitoja ja
jännitteitäkin, mutta myös mahdollistaa alueiden säilymisen elinvoimaisena..."
Tiedepäivässä tutkimusjohtaja
Katja Komonen Mikkelin ammattikorkeakoulusta nosti esiin nuorten merkityksen alueiden elinvoimaisuudelle.
- Maakunnat tarvitsevat nuoria, mutta tarvitsevatko nuoret maakuntia, Komonen pohti.
Yhä useampi nuori valitsee asuin-, opiskelu- tai työpaikkansa mielikuvan perusteella, joten imagolla on yhä suurempi vaikutus.
-Etelä-Savon imago ei nuorten mielestä ole kovin hyvä, joten työtä on tehtävä.
Tarkemmin tiedepäivästä yliopistokeskuksen sivuilla >>>
15.4.2010
Katsele dokumentteja vaikkapa Heinäveden pyhistä paikoista (23 min.) tai Varistaipaleen kylän Naiset nipunlaskussa -tapahtumasta 2007 (27 min.)
Heinävesi-TV >>>
12.4.2010
Etelä-Savon kylätoimijat kävivät 8.4. eduskunnassa tapaamassa Etelä-Savon
kansanedustajia. Mukana oli 26 henkeä Leader-toimintaryhmistä ja Jäskystä. Eduskunnassa meitä oli vastassa viisi Etelä-Savon kuudesta kansanedustajasta. Vastaanotto oli
myönteinen. Maaseudun hanketoiminta sai kiitosta ja maaseudun kehittämistä halutaan ulottaa laajemmin maakuntapolitiikkaan ja kaikille yhteiskunnan sektoreille muun muassa
maakunnallisen maaseutujaoston ja valtakunnallisen maaseutuvaikutusten arviointimenettelyn avulla.
Kansanedustajat lupasivat ajaa Etelä-Savoon maakunnan yhteistyöryhmään MYR:iin maaseutujaostoa. Useimmissa maakunnissa tällainen maaseutujaosto jo on ja Jäsky on jo vuosia ajanut sitä myös Etelä-Savoon mutta virkamiehet sekä maakuntaliitossa että Ely-keskuksessa ovat suhtautuneet siihen varauksellisesti.
Pohdimme myös kansanedustajien kanssa maaseutupalvelujen saavutettavuutta ja uusia ratkaisuja.
Heli Järvinen (vihr., kuvassa) ja
Katri Komi (kesk.) pitävät maaseudun hanke- ja järjestötoimintaa erittäin tärkeänä, Järvinen totesi että ne ovat uuden
demokratiakäsityksen edelläkävijöitä ja Komi painotti, että ne tuovat kylille tarvittavaa tulevaisuudenuskoa. Järvinen haastoi kylätoimijoita mukaan Puruveden
ja muun ympäristön suojeluun.
Olli Nepponen (kok.) otti esille norpan suojelun, jota kaikki kannattivat, vaikka keinoista on pieniä linjaeroja kansanedustajienkin kesken.
Jari Leppä (kesk.) kertoi maaseutupoliittisen selonteon käsittelystä ja nosti siitä esille uutena keinona maaseutuvaikutusten arviointimenettelyn.
Lenita Toivakka (kok., kuvassa) lupasi sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ajaa maaseudun palvelujen saatavuutta. Hänen mielestään palvelujen kilpailuttaminen pitää
tehdä niin, ettei syrjitä pieniä paikallisia toimijoita. Keskustelumme oli Kokoomuksen ryhmähuoneessa, jossa Toivakka pari tuntia käyntimme jälkeen valittiin oman
eduskuntaryhmänsä varapuheenjohtajaksi.
Pauliina Viitamies (sd.) ei päässyt tällä kertaa paikalle.
Eduskunnan lisäksi kävimme Maa- ja metsätalousministeriössä josta saimme uusinta tietoa hanketoiminnan kiemuroista ja kiemuroiden vähentämisyrityksistä.
Ylitarkastaja Sanna Sihvola loi myös uskoa siihen, että Leader-hanketoiminta tulee jatkumaan EU:n ohjelmakauden 2007-2013 jälkeenkin. Maaseudun tukia ollaan siirtämässä
enemmän suorasta maataloustuesta maaseudun kehittämisen suuntaan ja Leader-toiminta on ollut erittäin menestyksellinen - pienillä avustuksilla on saatu aikaan tärkeitä
tuloksia.
Matkalla tutustuimme lähiruokatori Heinolan Heilaan, joka on toiminut nyt kaksi vuotta Heinolan ABC:n vieressä. Kahvilapuoli on saanut tukea kolmeen Leader-hankkeeseen.
Kuvia-albumi >>>
Lähiruokatori ja Cafe Heila >>>
Maaseutuvaikutuksen arviointi >>>
10.4.2010, päivitetty 12.4.
Maa- ja metsätalousministeriön Maaseutuverkosto palkitsee parhaita hankkeita ja maaseutuyrityksiä. Ehdotusten viimeinen jättöpäivä on 23.4.
Lisätietoja ja ohjeita >>>
10.4.2010
Etelä-Savon ja Päijät-Hämeen alueella toimiva Päijänne-Leader julkaisee kaksi kertaa vuodessa joka kotiin jaettavan infolehden. Uuden lehden aiheita:
Tässä otteita mielenkiintoisesta keskusteluliitteestä:
"Uskon, että maaseudun kehittämisessä saadaan parempia tuloksia hyvällä tiedottamisella ja keskinäisellä vuorovaikutuksella. Nyt monet maaseudun asiat
menevät omia latujaan eikä kehitystarpeista tai -hankkeista tiedä juuri kukaan. Itsetutkiskeluun on tarvetta monella suunnalla…"
Kimmo Hyykoski, Vs. elinkeinojohtaja, Pieksämäen kaupunki
"…Kylätoiminnassa niin kuin laajemmissakin yhteisötoiminnoissa on huomioitava, että kehittymishalun on kummuttava sisältäpäin…. …valokuitukaapeli
on seudun elinvoimaisuuden ehdoton edellytys samoin kuin vesi- ja jätevesiverkostokin…"
Raimo Piilo, Saariasukas Pekansaari, Syvänsi, Jäppilä, Pieksämäki
"…Uusien asukkaiden saamiseksi tärkeimpiä vaikuttimia ovat lapsiperheiden palvelut; aamu- ja iltapäivähoito sekä koulut. Jos näitä ei ole, käy kuten
Varkauden Harjurannalla. Tulomuutto hiljenee…"
Tuula Eloranta, Siikamäki-Peiposjärven kyläyhdistys, Pieksämäki
"… Työ on tärkeää, mutta työmatkaa ollaan nykyään valmiita venyttämään… Taloja ja tontteja etsivät ovat kotisivujemme
ahkerimpia vierailijoita ja kysyntä on mielestäni lisääntymään päin… Uusia asukkaita saataisiin nopeimmin ja varmimmin, jos kaavoituksessa tontit
määriteltäisiin alun perin vakituiseen asumiseen. ... Myös kylillä on työtä tarjolla, sillä palvelualojen kehittyminen avaa uusia mahdollisuuksia."
Terho Häkkinen, Pieksämäen kylien neuvottelukunta Lemmari ry, Venetmäki, Pieksämäki
"…Yhteisellä aktiivisuudella saimme koulun keittiön muutettua ruokapalvelupisteeksi, missä ruokitaan niin vanhat kuin nuoretkin. Ruokaa voi ostaa myös kotiin
vietäväksi. Aika kätevää on tulla töistä kotiin, kun tietää matkalla odottavan noutopaketin maukasta lasagnea iltaruoaksi.
Kyläläisten toimeliaisuuden ansioista on koulun tiloihin saatu myös ryhmäpäivähoitopaikka. Hoitolapset ovat ikään kuin kylän kummilapsia, jos jotain
tarvitaan, niin kylän seurat tukevat toimintaa…"
Sirpa Leväinen, Kolma, Joroinen
"… Uskon vahvasti, että kotimaisen energian hyödyntämisessä on liiketoimintamahdollisuuksia useille toimijoille ja näin syntyisi uusia työpaikkoja…
Jos kylällämme olisi toimivan koulun ja vesijohtojen lisäksi oma energiantuotanto ja toimiva jätevesijärjestelmä, olisi Kolma jo aika vetovoimainen paikka vaikka
uustuotannolle…"
Pauli Aholainen, Kolma, Joroinen
"…Pohjois-Heinävedestä on syntymässä erittäin houkutteleva vaihtoehto myös vakituiselle asumiselle. Entisen seitsemän kyläkoulun alueelle rakennetaan
nyt uutta koulua, jonka yhteyteen tulee myös päivähoitotilat. Meillä on uusi kauppa ja kyläyhdistys on rakentamassa kaikille avoimia ulkoliikuntatiloja uuden koulun
läheisyyteen…
Aarne Hiltunen, kyläpäällikkö, Varistaipaleen kyläyhdistys, Heinävesi
" Työ ja työpaikan sijainti ei ollut merkittävin asia, kun perheemme kotipaikasta neuvoteltiin. Tärkeimmäksi nousi pienten lasten kasvuympäristö. Töitä
oli mahdollisuus hakea naapurikaupungeista, eikä työmatkakaan tuntunut mahdottomalle.
Olen Etelä-Suomesta kotoisin, mutta viettänyt paljon aikaa sukulaisten luona Heinävedellä. Kun puoliso löytyi täältä, oli muuttopäätös
helppo tehdä. Asumme Kerman kylällä, metsän keskellä korvessa. Asumisen edellytykset ovat Heinävedellä erinomaiset, asunnot ovat edullisia ja vaihtoehtoja
löytyy…"
Maarika Kasonen, Kerman kylän asukas, Sivistysjohtaja, Heinävesi
Ohjelma ja liitteet Veej'jakajan sivuilla >>>
7.4.2010
Jäskyn Kyläpalveluseminaari järjestettiin 27.3. Lisää juttua on tulossa näille sivuille ja kyläkirjeeseen. Tässä
kuvia >>> ja
ohjelma >>>
31.3.2010
Lyhyitä uutisia isoista asioista kuten Lissabonin sopimuksesta, CAP:n tulevaisuudesta, aluepoliittisesta strategiasta, paikallisesta demokratiasta, postin kulusta ja jätevesistä.
Maaliskuun uutiskirje ilmestynyt >>>
31.3.2010
Aluetieteilijä, hallintotieteiden tohtori Torsti Hyyryläinen selvittää kirjoituksessaan energiaratkaisujen vaikutuksia aluerakenteeseen. Hän lukee ydinvoiman vanhentuneisiin ratkaisuihin ja tukisi mieluummin teknologian kehitystä uusiutuvan energian ja energian säästön aloilla. Länsi-Savo 29.3.2010 >>>
Valtakunnallinen kyläohjelma lähtee siitä, että enegian hinta tulee nousemaan ja tämä tuo rasitteita maaseudullekin. "Toisaalta korvaavaa enegiaa voidaan tuottaa
maaseudulla, mikä lisää rahavirtoja myös toiseen suuntaan." Muutenkin ohjelma selvästi suosii hajautettua energian tuotantoa sekä energian säästöä,
joka työllistää myös ympäri maata.
Vastuuta ottava
paikallisyhteisö (iso pdf-tiedosto) >>>
31.3.2010
Lahden lähidemokratiaseminaarin (16.3.2010) aineistoa on koottu YTR:n sivuille. Esillä oli lyhyesti Kouvolan, Salon ja Rovaniemen mallit sekä Hannu Katajamäen ajatukset.
Aineistoa Kansalaisjärjestöteemaryhmän sivuilla >>>
31.3.2010
Usean kyläsuunnitelman yhteydessä on tullut esille tarve järjestää vanhusten palvelut enemmän omalla kylällä. Monessa kylässä myös kylän kokoontumistilan ylläpitoon etsitään ratkaisuja. Näistä asioista keskustellaan ja vaihdetaan kokemuksia Jäskyn järjestämässä tilaisuudessa.
Tilaisuus järjestetään lauantaina 27.3. klo 10-14 Punkaharjun Hiukkajoen kylätalossa (entinen koulu), osoite Susiniementie 12, 58520 HIUKKAJOKI.
10.00 Tulokahvit
10.15 Aune Kupiainen: Kylien ja kunnan kehittäminen Punkaharjulla.
10.30 Anneli Pulkka: Hiukkajoen kylätalon ja Hiukan teatterin esittelyt. Talon käyttö, kunnostus ja ylläpito. Kyläteatteri maaseudun ajan hermolla.
11.15 Matti Vihma: Hoivapalvelujen järjestäminen maaseutukylissä - sujuuko kunnan, yrittäjien ja kyläyhdistysten yhteistyö?
11.45 Kommentit ja keskustelua
12.00 Ruokailu, vapaaehtoinen ruokamaksu
13.00 Järvi-Suomen kylät ry, sääntömääräinen kevätkokous
Matti Vihma Heinävedeltä on Terveys- ja sosiaalialan yrittäjien varapuheenjohtaja ja Johanneskoti Oy:n toimitusjohtaja.
Aune Kupiainen on Punkaharjun kunnanhallituksen puheenjohtaja.
Anneli Pulkka on Hiukkajoen kylätalohankkeen vetäjä, ajankohtaisten kylänäytelmien kirjoittaja ja opettaja.
Ilmoittautuminen kyläasiamies Henrik Hausenille (puh. ja sähköposti alla) viimeistään 24.3.!
Lisätietoja >>>
22.3.2010
|
Hiihtoretki Valamoon 20.3.2010Pohjois-Heinäveden kylät ja yhteistyökumppanit järjestivät hiihtoretken Valamon luostariin.
|
Parhaillaan on käynnissä historian laajin suomalaista kylätoimintaa koskeva tutkimus. Tutkimusaineisto kerätään mm. postikyselyllä, joka on lähetetty helmikuussa noin 3 700:lle kylätoiminnan aktiiville kautta Suomen. Liki 1 000 kylätoimijaa on jo vastannut kyselyyn. Jotta kyselyn kautta saataisiin mahdollisimman monipuolinen kuva kylätoiminnan nykytilasta ja tulevaisuudennäkymistä, on tärkeää, että mahdollisimman moni kyselyn saanut vastaisi kyselyyn. Kylätoimintakyselyn vastausaikaa on siksi jatkettu vielä 15.4.2010 asti.
Tarvittaessa Kylätoiminnan tila -kyselylomakkeen vastauskuorineen (postimaksu maksettu) voi saada uudelleen sähköpostilla ositteesta jouni.pikka at helsinki.fi (Puh. 050-415 5470).
Tutkimuksen toteuttaa Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti yhdessä Vaasan yliopiston Levón instituutin kanssa ja sitä rahoittaa Maa- ja metsätalousministeriö/
Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR).
Lisätietoja >>>
15.3.2010
|
Tapahtumaan osallistui hiihtäjiä neljästä kylästä ympäri Suonteen järveä.
Lisää juttua Ruorasmäen sivuilla>>>
|
Rantasalmen Osikonmäen kylätoimikunta perustettiin 20.2.1980.
Lue kyläaktiivi Ritva Kämäräisen katsauksen kylätoimikunnan perustamiseen ja toimintaan >>>
Kuvia juhlasta >>>
27.2.2010
"Kylä kelpaa" -messujen kotisivut ja Tammelan kylien tonttipörssi >>>
26.2.2010
ELY-keskuksen arkkitehti Kirsti Kovanen on kerran kuukaudessa tavattavissa Rantasalmella ja Mikkelissä.
Etelä-Savossa on poikkeuksellisen arvokas rakennuskanta, jonka säilyminen vaikuttaa koko maakuntamme maisemaan ja kulttuuri-ilmeeseen. Rakennusten korjauksessa ja kunnostamisessa
tulisi käyttää perinteisiä, hyväksi koettuja menetelmiä. Suojeltujen rakennusten korjaamiseen on haettavissa myös tukea.
Etelä-Savoon valmistui viime vuoden lopussa kulttuuriympäristöohjelma. Ohjelman toimenpiteet kohdistuvat viiteen aihepiiriin: kulttuuriperinnön käsittäminen ja
käsittely julkisuudessa, sitä koskeva ympäristökasvatus, kunnissa tapahtuvan hoitotoiminnan organisoiminen, kulttuuriympäristön hoidon tuet sekä tietokantojen
kehittäminen.
Lisätietoja,
päivystyspäivät ja puhelin >>>
Etelä-Savon kulttuuriympäristöohjelma >>>
24.2.2010, päivitetty 26.2.
Uutiskirje nro 2/ helmikuu 2010 on ilmestynyt. Otteita sisällöstä:
Mikkelin Harjumaan koulu saa vielä kolme vuotta toimia kolmeopettajaisena, vaikka tämänhetkisen ennusteen mukaan oppilasmäärä laskee ensi syksynä
34:ään. Ennusteen mukaan seuraavina vuosina koulussa on taas 36 oppilasta.
Koulun tulevaisuus kävi epävarmaksi, kun Mikkeli on muutamassa vuodessa nostanut oppilasrajoja rajusti. Vielä kymmenen vuotta sitten kyläkoulun oppilasmäärän
raja oli 14 oppilasta joka sitten nostettiin kuuteentoista. Kolmiopettajaisen koulun raja on nykyään 36 ja kahden opettajan kouluja Mikkelissä ei enää ole.
Nyt tehdyn kompromissin mukaan Harjumaan koulu jatkaa kolme vuotta kolmiopettajaisena ja samaan aikaan naapurikylän Vanhalan kyläkoulu remontoidaan. Vuonna 2013 molempien kylien oppilaat
viedään Vanhalan kouluun. Koulujen väli on 10 km. Myös kyläläiset hyväksyvät tämän kompromissin jonka mukaan yhden koulun säilyminen varmistuu
Jyväskyläntien suunnalla.
Länsi-Savon uutinen >>>
Harjumaa.fi kylän kotisivut >>>
18.2.2010, päivitetty 20.2.
Pertunmaan kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan 15.2. hyväksyä Pertun kuitu -laajakaistahankkeen toteuttamisen. Valtuuston kokouksessa läsnä ollut MPY:n osastopäällikkö Juha Putkonen kertoi, että operaattori alkaa kerätä liittymisiä kevään aikana ja valokaapelin kaivaminen maahan alkaa kesän tultua.
Ennen runkoverkon rakentamista liittymismaksu on 790 euroa, johon sisältyy kiinteistökohtaista kaapelia 100 metriä runkolinjasta sivuun. Siitä eteen päin lisähinta on 5 euroa metriltä. Jos saman kaivannon varrella on useampia liittyjiä, kustannuksia jaetaan heidän kesken. Runkoverkon rakentamisen jälkeen liittymismaksu on 1.290 euroa.
Liittymän kuukausimaksu 10 megabitin nopeudella on 37 euroa, 100/10 megan nopeudella 45 euroa sekä 100/100 megan nopeudella 72 euroa kuukaudessa.
Tarkemmin Lihavanpään kylän kotisivulla >>>
Tietoja muiden maakuntien pilottihankkeiden kustannuksista >>>
Mihin 100 megaa tarvitaan? >>>
Kannattaako liittyä? Laskelma Pohjanmaalta >>>
18.2.2010
Jäsky hyväksyy Uusiutuva Etelä-Savo maakuntasuunnitelman tavoitteita, mutta toteaa, että uuden maakuntaohjelman luonnos vain osittain toteuttaa näitä tavoitteita. Jäsky esittää muun muassa:
Jäskyn lausunto >>>
Oikaisu: Vientimaiden kärki on vaihdellut eri vuosina >>>
12.2.2010, päivitetty 20.2.
Energiansäästöllä euroja -kampanjassa maa- ja kotitalousnaiset järjestävät tämän vuoden ajan tapahtumia, joissa nähdään ja opitaan energiansäästötoimia käytännössä. Kun toimet vakiintuvat osaksi arkea, näkyvät säästöt myös kodin sähkö-, vesi- ja lämpölaskussa.
Kaikki kampanjan tapahtumiin osallistuvat saavat Joka naisen energiansäästöoppaan.
Tapahtumia on muun muassa seuraavilla paikkakunnilla: Enonkoski ti 9.2. Sulkava ti 23.2. Kaskiinharju Juva to 25.2. Kerimäki ti 9.3. Ristiina to 11.3. Kutemajärvi ke 31.3. Mikkeli ti
6.4. Anttola maaliskuussa.
Lisätietoja >>>
12.2.2010
Asuinmaaseutu seminaarin alaotsikkona on tänä vuonna "Tositoimin mukana ilmastotalkoissa!" Seminaarin aiheet ovat taas mielenkiintoisia:
Seminaari järjestetään 17.3. Tampereella.
Kutsu ja ohjelma >>>
12.2.2010
Etelä-Savon maaseutujärjestöt kokoontuivat 13.1. Juvalla. Aiheena oli Maakuntaohjelman luonnos vuosille 2011-2014. Alustajana oli Jyrki Kuva, joka on valmistellut ohjelmaa maakuntaliitossa. Ohjelmaa on valmisteltu nyt vuoden verran ja se on tarkoitus hyväksyä toukokuussa.
Jyrkin mukaan ohjelma korostaa entistä enemmän olemassa olevien yritysten vahvistamista ja kasvua. Muita painopistealoja ovat koulutus, tutkimus, ennakoiva terveydenhuolto, lapsiperheitä ja nuoria tukevat palvelut, kilpailukykyinen asuinympäristö, luonnon suojelu ja hyvä saavutettavuus. Maaseudun kannalta Jyrki nostaa ohjelmasta esille matkailun, metsä- ja metalliteollisuuden, maa- ja metsätalouden, kyläsuunnitelmat, monipuolisen tonttitarjonnan, tiet ja laajakaistayhteydet. Maakuntaohjelma on luettavissa maakuntaliiton kotisivuilla ja siihen voi ottaa kantaa 12.2. asti. Luonnos käsittää toistaiseksi vain tekstin, rahataulukot puuttuvat vielä. Ohjelmaluonnos >>>
Keskustelussa tuli esille, että järjestöt pääosin ovat tyytyväisiä luonnokseen, mutta haluavat lisää painoa kalastuksen kehittämiselle, energiatuotannolle, palveluratkaisujen kehittämiselle ja matkailun edellytyksien kehittämiselle. Suuri osa Etelä-Savon matkailun vetovoimasta tulee maaseudulta ja sen takia on tärkeää, että maatalousmaisemia hoidetaan ja maaseutupalveluista huolehditaan.
Keskustelussa todettiin myös, että ympäristö ei hyödy asutuksen keskittämisestä. Yhteiskuntarakenneratkaisuilla voitaisiin ehkä hieman vähentää liikennettä, mutta samalla muuta asumisen ekologisuutta menetettäisiin. Uusiutuvat resurssit ovat hajallaan - maaseutuasuminen antaa hyvät mahdollisuudet omavaraiseen elämäntapaan ja mielekkäisiin harrastuksiin. Maaseutumatkailu voidaan myös järjestää ympäristöystävällisesti.
Maakuntaohjelman valmistelu sai myös kritiikkiä. Ohjelmaa on valmisteltu laajasti foorumeissa, mutta teksti ei kaikilta osin vastaa työryhmien keskusteluja. Esimerkiksi sivulla 37 esitetään, että työ- ja vapaa-aikaympäristön kehittäminen sekä tonttitarjonta keskitettäisiin erityisesti taajamiin, vaikka tällainen linjaus melko yksimielisesti hylättiin foorumissa 4. Asuinympäristöä ja kuntien tonttitarjontaa haluttiin päinvastoin kehittää monipuolisesti myös maaseutualueilla - elävä taajama tarvitsee ympärilleen elävän maaseudun.
Maaseutufoorumissa todettiin myös, että järjestöjä voisi ottaa enemmän mukaan maakunnan kehittämiseen, esimerkiksi työllisyyden ja palvelujen järjestelijöinä.
Maaseutufoorumissa oli mukana 17 henkilöä 8 järjestöstä. Foorumi kokoontuu kaksi kertaa vuodessa tai tarpeen mukaan useammin. Kokoontumisiin kutsutaan 15 Etelä-Savon
maaseutujärjestön hallituksen jäsenet, työntekijät ja muut aktiivit. Kokoonkutsujina toimivat Järvi-Suomen kylät ja MTK-Etelä-Savo.
8.2.2010
Etelä-Savon ja valtakunnallisen vuoden kylän haku sekä ehdotukset kylätoiminnan tiennäyttäjiksi jätetään tänä vuonna jo huhtikuun loppuun
mennessä! Hakulomakkeet ja ohjeet ovat tulossa Jäskyn kotisivuille.
8.2.2010
Farmari maatalousnäyttely on tärkeä tapahtuma, joka ensi kesänä järjestetään Mikkelissä 29.7.-1.8.2010. Kävijätavoite on 80 000. Farmariin tulee kyläosasto jonka rahoittavat yhdessä Leader toimintaryhmät, Maa- ja kotitalousnaisten Kylävillitys-hanke ja Jäsky. Osastosta tulee reilun kokoinen ja siinä ovat esillä kyliä, maaseutuyrittäjiä ja kulttuuritoimijoita.
Muutamia kyliä ja hankkeita ovat jo ilmoittautuneet mukaan, mutta lisää ideoita ja aktiiveja kaivataan! Erityisesti kaivataan esimerkkejä etätyöstä ja muista moderneista elinkeinoista, nuorten toiminnasta, kylien tarjoamista palveluista sekä muusta eteenpäin katsovasta kylätoiminnasta.
Kyläosaston vetäjinä toimivat Henrik Hausen Jäskystä ja Hanna Huovinen ProAgrian Kylävillityksestä. Kylät ja yrittäjät voivat ilmoittaa meille
ideoistaan ja kiinnostuksestaan osallistua maatalousnäyttelyn kyläosastolle: henhaus at gmail.com ja hanna.huovinen at proagria.fi
8.2.2010
Etelä-Savossa on nyt tekeillä monia kyläsuunnitelmia. Savonlinnan seudulla on tekeillä neljä kyläsuunnitelmaa ja Mikkelin seudulla myös useita.
Kyläsuunnitelmia tehdään Leader-rahoituksella joko ostopalveluna tai osana Maa- ja kotitalousnaisten Kylävillitys-hanketta. Savonlinnan Varparannan alueen kyläsuunnitelma
valmistui jo viime vuonna ja alueen kehittäminen on käynnissä: ensimmäiset tontit on jo myyty ja rakentaminen alkamassa. Mikkelin Korpijärvellä on tehty kyläkysely
ja järjestetään kyläkävely kesäkuussa.
Varparannan alueen kyläsuunnitelma, iso pdf-tiedosto >>>
8.2.2010
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran erittäin laajan kyselyn mukaan suomalaiset kokevat maaseudun erityisenä voimavarana. Maaseutuympäristön virkistävyys on
tärkeää suomalaisille ja yritysmaailma näkee siellä uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Maaseudun halutaan siis kukoistavan, mutta sen tulevaisuuteen suhtaudutaan arvellen.
Maaseudun uutta, elävää ja aktiivista roolia kaivataan.
Maamerkit-barometri Sitran sivuilla >>>
8.2.2010
Rantasalmen Osikonmäen kyläyhdistys on päättänyt tukea haitilaisia lahjoittamalla varat Shelter-Boxin hankintaan. Shelter-Box sisältää teltan ja erilaisia työkaluja, huopia, lieden ja muita varusteita. Shelter-Box on myös kansainvälinen järjestö, jolla on valmiutta lähettää nopeasti apua kriisialueille. Osikonmäen kyläyhdistys juhlii myös 30-vuotista taivaltaan tänä keväänä.
Kirkon ulkomaanapu tukee Luterilaisen maailmanliiton työtä Haitissa. Järjestöllä on jo vuosia ollut
avustustyöntekijöitä Haitissa ja tavoitteena on kehittää erityisesti maaseutua, avustusvaroin tuetaan muun muassa maaseudun pienviljelijöitä. Haitin maatalous on
kriisissä ruoan halpatuonnin takia. Tavoitteena on kohentaa Haitin omavaraisuutta ja ruokaturvaa. "Kylien kanssa kehitetään kotieläintuotantoa ja kahvin luomuviljelyä
sekä suojellaan ympäristöä, mikä parantaa satoa ja tuotannon pitkäjänteisyyttä ja turvaa jokapäiväisen ruoan saantia. Samalla tuetaan
maanviljelijöiden ja yhteisöjen järjestäytymistä." Maanjäristyksen jälkeen Kirkon ulkomaanapu osallistuu akuuttiapuun, mutta jatkaa myös
pitkäjännitteistä kehittämisohjelmaansa.
8.2.2010
Suomessa on menossa suuri mullistus jolla on hyvin konkreettiset jäljet. Pahimmillaan Suomen noin viidestäsadasta isommasta kuntataajamasta suuri osa tulee kuihtumaan kuolleiksi
ostarilähiöiksi.
Menetys tulee olemaan historiallinen…
Lähipalveluiden tuoma kustannushyöty ja ekologisuus menetetään… Alkutuotannon pienklusterit jäävät syntymättä. Näitä olisivat esimerkiksi bioenergian hajautetut tuotantomallit, elintarviketuotanto- ja jalostus, lähiruoka, matkailuelinkeinojen verkostot ja erilaiset kulttuuri- ja urheilupalvellut…
Sulkavalainen diplomi-insinööri, yrittäjä ja viljelijä, Sulkava Soi-tapahtuman puuhamies
Kari Partanen näkee kuntaliitokset paikallisten palvelujen ja kirkonkylien tulevaisuuden suurimpana uhkana.
Lue Kari Partasen juttu >>>
16.1.2010
Maaseutuprofessori Hannu Katajamäki kannattaa vahvojen maaseutukuntien muodostamista - samaahan ovat Etelä-Savossa esittäneet yrittäjä Kari Partanen Sulkavalta ja valtuuston puheenjohtaja Toni Auvinen Rantasalmelta.
Uutiskirjeessä on myös
Eero Uusitalon laajan maaseutututkimuksen arvio, kuituverkkojen paikallisen rakentamisen esimerkkejä,
Torsti Hyyryläisen paikallisuuden ja globaalin katsaus, tuulivoiman uusia näkymiä, metsänhoidon sertifioinnin uudistus ja monia muita aiheita.
Maaseudun kehittämisen uutiskirje 1 / tammikuu 2010 >>>
Aiemmat uutiskirjeet >>>
12.1.2010 päitivetty 16.1.2010
Mikkelissä järjestetään Sopimuksellisuusseminaari keskiviikkona 10.2.2010 klo 9-16 Naisvuoritalossa, Mikonkatu 23.
Seminaari on kokopäivän kestävä, kaikille eteläsavolaisille avoin ja maksuton tilaisuus, jossa kuullaan puheenvuoroja ja keskustellaan miten sopimuksellisuutta voidaan
hyödyntää osana maaseudun kehittämistä. Tarkempi ohjelma julkaistaan myöhemmin.
Tilaisuuden järjestävät Veejjakaja ry ja Sopimuksellisuusteemaryhmä
Tilaisuuden ohjelma >>>
Ilmoittautuminen 27.1. mennessä, valitse Mikkelin lomake >>>
Sopimuksellisuuskiertue II >>>
8.1.2010, päivitetty 12.1.
Etelä-Savon kylätoimintakalenterissa oli esillä 26 kesäteatteria, 10 viikottaista kylätoria ja 184 muuta tapahtumaa: Toimintakalenterin arkistosivu >>>
Myös Jäskyn oma toiminta oli vilkasta:
- Tammikuussa Mikkeliin kokoontui Road Show tapahtumaan 62 osanottajaa. Keskusteltiin kylätoiminnan ja maaseudun kehittämisestä uuden Vastuuta ottava paikallisyhteisö
-ohjelman pohjalta.
- Kesäkuussa Pieksämäelle kyläkaavoitusseminaariin osallistui 74 henkeä ja keskustelu kyläsuunnittelusta ja -kaavoituksesta kävi vilkkaana.
- Etelä-Savon kyläpäivään Rantasalmelle kokoontui lokakuussa 83 osanottajaa. Ohjelmassa oli alustuksia muun muassa Etelä-Savon nuorten odotuksista ja
kulttuuriohjelmaa.
- Lisäksi on järjestetty onnistunut seminaari kevätkokouksen yhteydessä Mäntyharjussa, syyskokous Mikkelin Rahulassa, kyläasiamiesten tapaaminen
Pieksämäellä ja useita tiedotustilaisuuksia.
- Vuoden kyläksi valittiin Mikkelin Rahula.
- Jäsky osallistuu muun muassa maakuntaohjelman valmisteluun, Laajakaista kaikille -hankkeen ohjaukseen, Etelä-Savon liikunnan Kyläsportti -hankkeisiin, Ruralian
neuvottelukuntaan ja Mikkelin ammattikorkeakoulun tilaisuuksiin.
- Tiedotuksessa on tuotu esille kyläkouluja ja monia muita tärkeitä asioita.
- Jäskyn maallemuuttopalvelu mainosti kylien tonttipörssejä, välitti muuttajien kyselyjä kyliin ja kuntiin sekä innosti kyliä tuomaan kiinnostavia
kiinteistöjä myyntiin.
Jäskyn uutisarkisto 2009 >>>
Vuonna 2010 osallistutaan laajaan Voimistuvat kylät -kampanjaan ja käynnistetään oma Käskynkkee -hanke. Molemmissa teemoina ovat kylien ja kuntien kehittäminen,
lähidemokratia ja yhteistyö järjestötoimijoiden ja kunnan organisaatioiden kesken. Vuonna 2010 järjestetään myös valtakunnallinen Lokaali juhlaseminaari
Etelä-Savossa sekä kyläosasto Farmari 2010 maatalousnäyttelyssä Mikkelissä.
8.1.2010
Yhdistyksen taloudenhoitoon ja verotukseen liittyvät asiat ovat usein monimutkaisia ja aiheuttavat päänvaivaa erityisesti pienissä yhdistyksissä, joissa asiat hoidetaan ilman ulkopuolisten asiantuntijoiden apua. Yhdistyksissä ei välttämättä ole riittävästi tietoa näistä asioista ja vastuu pelottaa ja ahdistaa. Mitä esimerkiksi yhdistyksen hallituksen jäsenen pitäisi ymmärtää talous- ja veroasioista?
Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän kansalaisjärjestöteemaryhmän kokoama opas opastaa näihin tärkeisiin asioihin käytännönläheisesti ja kansantajuisesti, tärkeimmät asiat esille nostaen.
Opasta on päivitetty liittyen muun muassa vuoden 2010 alusta voimaan astuvaan uuteen verotilimenettelyyn, verojen muuttuviin maksupäiviin sekä arpajaisverotuksen muutoksiin. Päivitykset on merkitty vanhan tekstin jälkeen punaisella.
Oppaan kirjoittaja
Paula Pylkkänen ja kansalaisjärjestöteemaryhmä järjestävät yhdistyksille myös aiheeseen liittyvää koulutusta. Jos olet kiinnostunut
järjestämään asiasta koulutuksen yhdessä Jäskyn kanssa niin ota yhteyttä!
Yhtälö talousopas >>>
Toinen vanhempi opas Sytyn kotisivuilla >>>
Muita oppaita ja ohjeita Sytyn kotisivuilla >>>
8.1.2010
Uutisarkisto 2009 >>>
Uutisarkisto 2008 >>>
Uutisarkisto 2007 >>>
Uutisarkisto 2006 >>>
Uutisarkisto 2005 >>>
Uutisarkisto 2004 >>>
Uutisarkisto 2003 >>>
|
Jäsky kyläasiamies
|
Jäsky puheenjohtaja
|
Palaute: henhaus@gmail.com
|