 |
Järvi-Suomen kylät ry |
|||
Uutisarkisto 2011 |
Uutisarkisto 2010 >>> |
Uutisarkisto 2006 >>> |
||||||||||||||||||||||||||||||||
Jäsky otti kantaa ja palkitsi toimijoita syyskokouksessaJäskyn syyskokous järjestettiin 26.11. Etelä-Savon Vuoden kylässä Kangasniemen Hokassa. Hokan kyläläiset esittelivät toimintaa. Kyläläiset kantavat laajasti vastuuta kylän kehittämisestä, vapaa-ajan toiminnasta ja palveluista. Jäsky otti kantaa ammattikorkeakoulutuksen keskittämistä vastaan ja erityisesti Nikkarilan perinteikkään metsäopetuksen puolesta. Syyskokouksen kannanotto >>> Kokouksessa palkittiin myös kolme pitkän linjan kylätoimijaa Suomen kylätoiminta ry:n kultaisella ansiomerkillä. Arto Pulkkinen toimii maaseutupäällikkönä ja Veej'jakaja ry:n puheenjohtajana, Ilmari Nikkinen Mäntyharjun kirkonkylän kylätoimikunnan puheenjohtajana sekä Henrik Hausen Etelä-Savon kyläasiamiehenä. Jäskyn puheenjohtajana jatkaa Ilkka Sutinen Mikkelin Haukivuorelta. Hallitukseen tulee tällä kertaa vain yksi uusi henkilö, Anne Vänttinen Joroisista.
Pieksämäen kylät Nikkarilan puolestaPieksämäen kylät ry ja useat yhteistyökumppanit ottavat yhdessä kantaa Nikkarilan metsäopetuksen puolesta. Asia on esillä myös Jäskyn
syyskokouksessa. Luomuinstituutti halutaan Mikkeliin!"Etelä Savo on ollut luomun sisukas edelläkävijä valtakunnan tason vastustuksesta huolimatta. Mikkelissä on tehty luomututkimusta jo parin vuosikymmenen ajan Helsingin
yliopiston Ruralia-instituutissa ja MTT:n Mikkelin toimipisteessä.. ..Mikkelin kaupunki ja Etelä-Savon maakuntaliitto ovat valmiita rahoittamaan instituuttia sen alkuvaiheessa."
Luomuinstituuttia koskeva selvitys on luettavissa netissä. Naapuriavun kylärinki? Uusi opas netissä.Kylä auttaa ja välittää kriisissä on Suomen kylätoiminta ry:n hanke. Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman hankkeen loppuseminaari on Levillä 11.11. Maaseudun kehittämisen työpajat käynnistyvätMaidontuottaat hoi! Nyt voi vaikuttaa. Etelä-Savon järjestöt, viranomaiset ja tutkimuslaitokset laativat yhdessä vapaamuotoisen toimenpideohjelman maaseudun
kehittämiseksi. Eri alojen työpajat starttaavat maidontuotannosta. Maitotilojen työpaja järjestetään torstaina 17.11. klo 10-14 Juvan Partalan Kuninkaankartanossa.
Lisätietoja ja ilmoittautuminen >>> Työpajatyöskentelyn pohjalta laaditaan käytännönläheinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2020. Ohjelma tulee sisältämään sekä lyhyen että pidemmän aikavälin tavoitteita ja on pohjatyötä vuonna 2014 alkavaan uuteen EU-ohjelmakauteen. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Etelä-Savon maakuntaliitto, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, Järvi-Suomen kylät ry, MTK-Etelä-Savo ja ProAgria Etelä-Savo,
joka hallinnoi hanketta. Hanketta rahoittavat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus. Hanke käynnistyi 1.9.2011 ja maaseudun kehittämisen
toimenpideohjelman on määrä valmistua vuoden 2012 toukokuuhun mennessä. Syksyn työpajoissa käsitellään eri maatalouden aloja ja matkailua. Ensi vuoden alussa on vuorossa palvelut, muu yrittäminen, kylien yhteistoiminta ja nuorten toiveet.
Hankepäällikkönä toimii Niina Kuuva, puh. 020 747 3581, sähköposti niina.kuuva ät proagria.fi. Hankeryhmässä on mukana myös Jäskyn
kyläasiamies Henrik Hausen. Aluejohtokuntia uudistetaanMikkelissä on meneillään aluejohtokuntien ja kylien neuvottelukunnan uudistaminen. Asia on esillä Mikkeli-Foorumissa tänä syksynä. Tavoitteena on, että
syntyisi kokemus vaikuttamismahdollisuuksista eikä niiden puutteesta. Uutisia kylien kotisivuilta
M/S Puijo kävi Heinäveden Varistaipaleella. Seppo Vepsäläinen passasi laivaa kylän suluilla. Kuvia >>> Puumalan Veskansan kylien Liimattalaan rakennettiin uusi laavu >>> Kehittyvä kylä kaupungin kupeessa 15.10.Kehittyvä kylä kaupungin kupeessa -tilaisuus järjestetään lauantaina 15.10. klo 10-16 Kerimäen Anttolan kylätalo Nousulassa. Alustajina ovat muun muassa Suomen kylätoiminta ry:n puheenjohtaja Eero Uusitalo, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Matti-Pekka Parkkinen, seutujohtaja Marjukka Aarnio ja Savonlinnan kylien puheenjohtaja Riikka Ruotsalainen. Tilaisuus on suunnattu erityisesti Savonlinnan seudun kylätoimijoille, mutta se on avoin muillekin kiinnostuneille.
Järj. Savonlinnan kylät ja Ketju-hanke. Kangasniemen veljekset esillä Amos Andersonin taidemuseossa HelsingissäKangasniemellä syntyneet Ragnar ja Hilding Ekelundin ovat tänä syksynä esillä Amos Anderssonin taidemuseossa Helsingin keskustassa Forumin korttelissa 16.9.2011-9.1.2012. Apteekkariperheen pojat viettivät lapsuutensa Kangasniemellä Etelä-Savossa ja lähtivät jo 11- ja 12-vuotiaina Porvooseen kouluun. Ragnar Ekelund (1892-1960) tuli tunnetuksi taidemaalarina ja runoilijana. Hän asui myöhemminkin Kangasniemellä ja on ikuistanut sieltä sekä kirkonrannan maisemia että maataloja. Hilding Ekelund (1893-1984) toimi arkkitehtina, hänen tunnetuimpia töitään ovat Helsingin Taidehalli, Töölön kirkko ja Helsingin Olympiakylä.  Puuvenehanke: liittykää yhteistyöverkostoon!Savolainen puuvene - tuhat vuotta tuotekehitystä on Kalakukko ry;n tukema Leader-hanke, jonka tavoitteena nostaa savolaisen puuveneen arvostusta ja koota talteen siihen liittyvää tieto-taitoa ja tarinaperinnettä. Hanke etsii ihmisiä, joilla on muistikuvia ja kertomuksia vanhoista venemestareista, veneen käytöstä kalastuksessa, kuljetuksessa ja matkustuksessa. Otetaan vastaan hyviä vinkkejä tietolähteistä ja haastateltavista. Puuvenehanke järjestää 4.11.2011 Juankosken kaupungin talolla Matkalla muinaisuudessa -seminaarin, jossa pohditaan Pohjois- ja Etelä-Savon kattavan vesireittihankkeen käynnistämistä muinaisuus- ja kulttuurimatkailuteemalla. Seminaariin kutsutaan paitsi vesireittien varrella toimivia matkailuyrityksiä ja ohjelmapalvelujen tuottajia myös kylätoimikuntien, kuntien ja kaupunkien edustajia. Metsäbioenergia esillä laajassa seminaarissa LustossaEtelä-Savon Leader-ryhmien ja maaseutuverkoston seminaarin tavoitteena on kerätä yhteen metsäbioenergia-alan kehittäjiä, yrittäjiä, tutkijoita ja hallintoviranomaisia. Seminaarissa kuullaan ja keskustellaan miten metsäbioenergia-alaa kehitetään eri maissa maaseudun kehittämisohjelman rahoittamana ja miltä metsäbioenergian tulevaisuus näyttää EU:ssa. Kilpailu nuorille yrittäjilleRohkeita ja luovia yrittäjänuoria etsivä Timangi 2011 -kilpailu jatkuu 30.9. klo 16 saakka. Se on avoin kaikille 18–32-vuotiaille yrittäjille ja
yrittäjätiimeille, jotka ovat innovatiivisella ja rohkealla toiminnallaan nostaneet yrityksensä kasvuun. Kilpailun pääpalkinto on 50 000 euroa ja seuraavat palkinnot 30 000
ja 20 000 euroa. Vuoden kylämyönteisin kunta on Ilomantsi"Erityisesti palveluihin liittyvät yhteistyömuodot kunnan ja kylien välillä korostuvat Ilomantsissa." Vuoden kunnan valitsee Suomen Kylätoiminta ry:n ja kuntaliiton
yhteinen raati. Uusi kylätalojen kunnostusopas ja verkkosivustoSuunnittele hyvin, käytä asiantuntemusta ja kunnosta vanhaa vaalien. Hokka ja Kämäräinen palkittiin. Onneksi olkoon!
Tuusmäen kesäteatterilla hyvä kesäRantasalmen Tuusmäen kyläteatterilla oli hyvä kesä. Kylässä luotettiin tänäkin kesänä kotimaiseen klassikkoon. Hilman päivät on Jorma
Kairimon dramatisointi Agapetuksen samannimisestä romaanista vuodelta 1937. Tuusmäkeläiset esittivät Hilman päiviä 17 paikallisen näyttelijän voimin.
Kyläteatterin näyttelijäryhmä on kehittynyt vuosi vuodelta ja nämä vanhemmat hyväntuuliset komediat sopivat ryhmälle hyvin. Myös yleisö on oppinut
tiensä Tuusmäelle - tämän kesän näytelmää kävi katsomassa yli 1 500 henkeä. Aktiivisuutta kylätoiminnan valtionavun puolestaValtionvarainministeriön budjettiesitys on saanut paljon kritiikkiä. Kylätoiminnan kannalta erityisen huolestuttava on maaseudun järjestötoiminnan leikkaukset. Järjestöt saavat paljon aikaan pienillä avustuksilla. Kylätoiminta saa tänä vuonna 1,1 miljoonaa euroa valtionapua mutta VM:n esityksen mukaan se olisi ensi vuonna vain 850 000. Jäsky ja muiden maakuntien kylätoimintayhdistykset sekä yksittäiset kyläaktiivit tulevat syksyn aikana vetoamaan kansanedustajiin, jotta tuo summa nousisi. Perusteena
tähän on, että valtakunnallinen ja maakunnallinen tiedotus ja neuvonta on tärkeää paikallisille kyläyhdistyksille. Aktiivisesti omaa aluettaan kehittäviä,
rekisteröityjä kyläyhdistyksiä on yhä enemmän ja kyläyhdistykset edustavat koko kylää ammattiin tai ikään katsomatta. Laajakaista kaikille -hanke jatkuuTalousarvioesityksessä myönteinen asia on, että Laajakaista kaikille -hanke jatkuu ja sen määrärahoja nostetaan. Hankkeessa on menossa väliarviointi, jonka lausunnoissa on vaadittu selkeämpiä ehtoja ja rahoituksen nopeaa käsittelyä. Hanke perustuu pääosin valokuitujohtoihin, mutta mahdollisesti loppujakelu joillakin alueella voidaan hoitaa langattomastikin. Mobiililaajakaista ei korvaa kuituverkkoa vaan toimii täydentäjinä. 3G:n ja 4G:n siirtonopeudet laskevat voimakkaasti jos etäisyys mastosta kasvaa. Näin Ruotsissa on
arvioitu, että hyvä 4G-peitto ja nopea tiedonsiirto edellyttää lähettimiä noin 500 metrin välein. Se on siis tekniikka, joka sopii paremmin kaupunkeihin, jossa
lähettimet voidaan sijoittaa rakennusten seiniin ja katoille. Kyläverkkohankkeista järjestetään koulutus Helsingissä 1.9. Kylätalojen korjausavustusten haku 30.9. mennessä!Suomen Kotiseutuliitto julistaa haettavaksi vuoden 2012 seurantalojen korjausavustukset. Hakemukset on toimitettava viimeistään 30.9.2011. Korjausavustuksella säilytetään
ja parannetaan seurantalojen kulttuurihistoriallista arvoa, kuntoa ja toimivuutta. Korjausavustusta voi hakea yhteisö, joka omistaa vapaaseen kansalaistoimintaan tarkoitetun seurantalon.
Kotiseutuliitto >>> Metsäopetus halutaan säilyttää NikkarilassaPieksämäen Nikkarilan metsäopetuksen uhkana on Etelä-Savon koulutus Oy:n luonnonvara-alan kehittämissuunnitelmat. Toteutuessaan suunnitelmat johtaisivat Nikkarilan perinteikkään metsäkampuksen alasajoon. Metsäkoneenkuljettajakoulutuksen siirtäminen pois Nikkarilasta Kuusitielle on kuitenkin kohdannut vastustusta. Kaupunginhallitus totesi 16.8. yksimielisesti, että Nikkarilan
sijainti opetusmetsän keskellä ja kuitenkin lähellä kaupunkia on käytännönläheisen opetuksen suurin valtti. Kaupunki vetoaa myös siihen, että
Nikkarilan tyhjentäminen tuhoaisi tärkeää metsätalouden kulttuuriympäristöä ja opetuksen brändiä. Nikkarilan toimintojen siirtäminen Kuusitielle
ja Otavaan vaatisi myös suuria investointeja joiden toteutuminen pidetään epärealistisina. Kaipolan koulusta kylätaloSulkavan Kaipolan kyläläiset ovat ostaneet lakkautetun koulun ja perustaneet Kaipolan Aarre -nimisen osakeyhtiön hoitamaan taloa. Aktiivinen kylä järjestää
kesäisin tansseja Kaipolan paviljongilla. Viimeiset tanssit tältä kesältä järjestetään ensi lauantaina 27.8. Talven tilaisuudet ja piirit
järjestetään sitten uudessa kylätalossa. Hokka ja Hyvä kylä esillä maaseutu.fi -sivustollaKangasniemen Hokka valittiin Etelä-Savon Vuoden kyläksi ja aktiivinen kylä on esillä maaseutuverkoston maaseutu.fi-sivustolla >>>. Hokkaan voi tutustua Jäskyn syyskokouksen yhteydessä lauantaina 26.11. Myös Joroisten Hyvä kylä -aktivointihanke esittelee itsensä maaseutu.fi -sivustolla >>>. Hankkeessa on tehty kaksi kyselyä johon on tullut yli 300 vastausta ja teemaryhmätyöskentelyyn on osallistunut yli 70 kyläläistä. Hankkeen tuloksia esitellään mielenkiintoisessa juhlaseminaarissa 17.9. Mukana seminaarissa on vuorineuvos Kari Neilimo, Etelä-Savon maakuntajohtaja Matti Viialainen sekä
professorit Arto Haveri ja Karl-Erik Michelsen. Seminaari on avoin kaikille: Kutsu >>> Uusi maaseudun toimenpideohjelmaEtelä-Savon maaseutustrategian toimenpideohjelman hankevetäjänä/ projektisuunnittelijana aloittaa syyskuun alussa YTM Niina Kuuva. Hankkeen hallinnoijana toimii ProAgria
Etelä-Savo ja se on yhteinen MTK Etelä-Savon, Ruralia-instituutin, Järvi-Suomen kylät ry:n, Etelä-Savon ELY-keskuksen ja Etelä-Savon maakuntaliiton kanssa.
Toimenpideohjelma työstetään työpajoissa ja sen on tarkoitus valmistua keväällä 2012. Hankkeessa laaditan käytännönläheinen toimenpideohjelma
ohjelmakauden loppuosalle (2012-2013) sekä alustava strategia ja tavoitteet ensi ohjelmakaudelle. Toimintaryhmä Piällysmies ry:n vuoden 2011 hankerahat jaettuItä-Savossa toimivan Piällysmies Leader -toimintaryhmän määrärahat ovat loppuneet jo toukokuussa. Yhdistyksellä oli vuodelle 2011 varattu hankkeiden julkisen rahoituksen osuuteen 956.120 euroa. – Yhteisöjen ja yrittäjien aktiivisuus oman asuinseudun kehittämiseen on kasvanut voimakkaasti, ja se näkyy meillä siten, että sekä hankkeiden määrä että hankekoot ovat kasvaneet, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Asko Hirvonen. Yhdistyksen hallitus on tänä vuonna puoltanut rahoitusta Manner-Suomen maaseutuohjelmasta 23:lle maaseudun kehittämis- ja investointihankkeelle. Myönteisiä rahoituspäätöksiä ovat saaneet pääasiassa yleishyödylliset yhdistykset. Myös alueen pienyrityksille on myönnetty rahoitusta mm. kalustoinvestointeihin ja ensimmäisen työntekijän palkkauskuluihin. Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Hirvonen kannustaa, että hakijat valmistelisivat loppuvuonna hankkeita tulevalle vuodelle, koska uudet määrärahat ovat jälleen jaossa
kevättalvella 2012. Moinsalmen tienoolle ja Vaahersalolle uudet kyläsuunnitelmatSavonlinnan Moinsalmentien alueen kyläyhdistys julkaisi uuden kyläsuunnitelman heinäkuussa. Kyläsuunnitelma on 32 sivun katsaus kylän kehittämiseen. Keskeiseksi tavoitteeksi nousi kyläkoulun ja muiden palvelujen turvaaminen, luontoympäristön ja kylämäisyyden vaaliminen sekä kylähengen rakentaminen. Palvelujen ja hyvän ikärakenteen turvaaminen edellyttävät, että tulomuuttoa kylään edistetään. Hyviä tontteja uusille asunnoille pitäisi saada myyntiin. Myös liikenneasiat ovat tärkeitä kylän kehittämisen kannalta ja jo kyläsuunnitelman laatimisen aikana tehtiin aloite kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi kaupungista Tanhuvaaran urheiluopistoon asti. Kaikkiaan kyläsuunnitelmaan sisältyy yli 50 erilaista toimenpidettä. Punkaharjun Vaahersalon kyläsuunnitelma on myös perusteellinen, mutta toimenpiteitä on vähemmän. Moinsalmentien kyläyhdistyksen alueella on 600 asukasta ja
Vaahersalossa noin 130. Ihast'tori Mikkelin KirkkopuistossaMikkelin Ihastjärven kylä oli näyttävästi esillä Mikkelin keskustassa 6.8. Kylä järjesti puiston lavalla lastenkonsertin ja muuta musiikkiohjelmaa.
Kylän yrittäjät olivat esillä myyntitiskillä ja teltoissa ja lapsille oli oma leikkipaikka. Lisäksi myytiin lettuja ja markkinoitiin kylän tontteja. Kylälle
rakennetaan juuri uutta kyläkoulua. Itse tulin paikalle vasta, kun tapahtuma oli jo loppumassa, tässä muutama kuva
>>>. Vitsiälän kyläseura täytti 20 ja kyläkirja julkaistiin juhlassaRistiinan Vitsiälän kyläseura ry täytti 20 vuotta, kylän kylätoiminta reilut 30 vuotta ja uusi kyläkirja sekä kylätalo oli valmiit. Siinä hyviä syitä juhlaan ja hieno juhla olikin kun juhlapuhujana toimi Suomen kylätoiminta ry:n puheenjohtaja, professori Eero Uusitalo ja lisäksi oli kansantanhuja, musiikkia, puheita, tarjoiluja. Kansalaisopiston piirinä syntynyt mielenkiintoinen perinnekirja "Kaskisavuista laajakaistaan" julkaistiin ja kylätalo sai nimen "Sampola". Uusitalo korosti puheessaan, että kylätoiminta ei enää ole "nappikauppaa". Hankkeissa pyörii jo kymmeniä miljoonia euroja vuosittain. Hankkeet vaativat omarahoitusosuutta, kylätalot ylläpitoa - kaikki toiminta maksaa. Kuntia lyödään yhteen kalliiden erikoispalvelujen takia mutta samalla ei saa heittää ulos lähipalveluja ja lähidemokratiaa. Näin kylien vastuu kasvaa ja on kehitettävä tulonlähteitä. Vitsiälässä onkin kyläyhdistyksen pyörittämä venelaituri ja kylätalopalvelut, jotka tuottavat kyläyhdistykselle käyttövaroja. Vitsiälä on sinnikäs kylä, joka jatkaa aktiivista toimintaa vastoinkäymisistä huolimatta. Vuonna 2006 Ristiinan kunta lakkautti kylästä yli 40 oppilaan
toimivan koulun. Kyläpäällikkö Jukka Paatero toteaa, että kylä edelleen saa uusia asukkaita ja suunnitteilla on muun muassa vesiosuuskunta, mutta lapsiperheitä on
nyt selvästi vähemmän kuin ennen kun ei ole omaa koulua. Esteetön ulkoilureitti Mäntyharjun kirkonkylälleMäntyharjun kirkonkylän kehittäminen jatkuu. Heinäkuussa vihittiin käyttöön uusi esteetön ulkoilureitti. Reitin lähtö on taidekeskus Salmelan
vastapäätä sijaitsevan kioskin kulmalla. Kuten niin monen muun kylän kehittämishankkeen niin tämänkin hankkeen ideoija on kylätoimikunnan puheenjohtaja Ilmari
Nikkinen. Polun nimeksi tulikin "Immunpolku". Pienet koulut suosittujaSuomen vanhempainliitto on julkistanut laajan Vanhempien barometrin tulokset. Kyselyyn tuli 1 600 vastausta ja tulokset ovat pienten koulujen puolustajille jopa yllättävän mieluisat. "Mitä pienemmässä kouluyhteisössä lapsi opiskeli, sitä viihtyisämpänä, siistimpänä, turvallisempana, ulkoilemaan houkuttelevampana ja liikennejärjestelyiltään turvallisempana vanhemmat sitä pitivät. Myös oppituntien työrauhan nähtiin olevan pienissä kouluissa parempi ja opettajilla nähtiin olevan niissä enemmän aikaa lasten oppimisen ja kasvun tukemiseen. Vanhemmat kertoivat lastensa kertoneen koulukiusaamisesta useammin pienissä kuin isommissa kouluissa. Pienissä kouluissa opiskelevien lasten vanhemmat kertoivat muita useammin, ettei koulukiusaamisen ehkäisyyn ja puuttumiseen liittyviä toimintatapoja ole esitelty vanhemmille. Vanhemmat olivat tyytyväisimpiä kodin ja koulun yhteistyöhön pienimmissä kouluissa. Vanhempien osallisuus oli niissä isompia kouluyhteisöjä runsaampaa.
Pienten koulujen vanhemmat osallistuivat isojen koulujen vanhempia useammin kouluympäristön (tilat ja piha-alueet) suunnitteluun, kehittämiseen ja toteuttamiseen,
järjestyssääntöjen laadintaan, koulun toiminnan arviointiin ja koulun juhlien järjestämiseen." Kolmanjärven pato etenee - kyläyhdistys kerää varojaJoroisten Kolman kylässä on huoli matalan Kolmajärven tilasta. Kyläyhdistys on jo vuosia kunnostanut järveä ja tehnyt työtä uuden padon puolesta ja nyt
järjestettiin varainkeruutanssit.
Varistaipaleen aktiivinen kesäHeinäveden Varistaipaleen kotisivuilla >>> kuvia Puistokonsertista ja Rantakalaillasta, tietoja Varirannan saunahankkeesta sekä uusia
lehtileikkeitä kylän ja Palokin voimalaitoksen historiasta.
Taidemaalauskursseja Kaartilankosken koulullaKylätalona toimiva Kaartilankosken entinen koulu sijaitsee Sulkavan Partalansaaressa. Opettajana Kuvataiteilija Eija Riitta Parkkinen 12.-14.7.2011. Maisemakurssi 25.-27.7. Opintomatka KainuuseenHyvä Kylä -hanke järjestää kaikille kiinnostuneille avoimen kaksipäiväisen opintomatkan Kainuuseen 19.-20.8.2011. Opintomatkan aikana tutustumme
kyläyhdistyksiin, osuustoimintaan sekä kainuulaiseen tapaan kehittää maaseutua. Koikkalan kylätori kuntoonJuvan Koikkalan kylätorin kalusteet maalattiin toukokuussa talkoilla ja toria pistetään muutenkin kuntoon. Myyjiä on niin paljon, että tarvitaan lisää
myyntipöytiä. Hankkeeseen on saatu Leader-avustusta. Tori toimii tapaamispaikkana ja sieltä saa ostaa paikallisia tuotteita kuten käsitöitä ja elintarvikkeita.
Etelä-Savon Vuoden kylä 2011: HokkaKangasniemen Hokan kylän monipuolinen toiminta palkittiin Vuoden kylän tittelillä 23.5. Kuva kylätorilta. 
Kuvia ja tekstiä >>> Ahvensalmeen oma kylätaloSavonlinnan Ahvensalmen entisen koulu ostetaan kylätaloksi. Koulu on jo ollut kyläläisten hallinnassa ja sen yhteydessä on kyläläisten ylläpitämä
jääkiekkokaukalo. Kylätalon kehittäminen sisältyy viime vuonna valmistuneeseen kyläsuunnitelmaan. Toivolan kyläseurat löivät hynttyyt yhteenMäntyharjun Toivolassa lyötiin yhteen kaksi seuraa ja kylätoimikunta ja perustettiin kyläyhdistys. Maa- ja kotitalousseura sekä Maa- ja kotitalousnaisten paikallisosasto
lakkautettiin. Seurojen omaisuus, muun muassa maamiesseurantalo siirtyy uudelle kyläyhdistykselle. Kylässä on jo menossa yhteinen kyläkeskuksen kehittämishanke Veej'jakaja
ry:n myöntämällä Leader-rahoituksella. Päijänne-Leader opintomatkallaPäijänne-Leader toimintaryhmän hallitus kävi 12.-14.5. Pärnussa. Matkalla oli mukana Sanna Sihvola maa- ja metsätalousministeriöstä sekä Anne
Mettälä Pohjois-Kymen kasvu toimintaryhmästä. Matkalla saimme infoa hallinnon ajankohtaisista asioista sekä ennen kaikkea käytiin keskustelua toimintaryhmän
työtavoista ja tavoitteista. Lisäksi kävimme virolaisissa kyläkohteissa ja saimme kuulla ajankohtaisia kuulumisia sikäläisestä Kodukant
kylätoimintajärjestöstä sekä paikallisista Leader- ja kalatalous-Leader toimintaryhmistä. Etelä-Savosta Päijänne-Leaderiin kuuluu Pertunmaa. Välivuosi: Farmari maatalousnäyttelyä ei järjestetä ensi vuonna >>> Kerimäen Kumpurannassa on tekemisen meininki >>> Kerimäen Anttolan kyläsuunnitelma valmistuiKerimäen ja Savonlinnan rajan tuntumassa sijaitseva Anttola sai valmiiksi laajan ja kunnianhimoisen kyläsuunnitelmansa. Toinen ilonaihe on, että kylän pitkään ja
ahkerasti ajama kevyeen liikenteen väylä ruvetaan rakentamaan syksyllä. Kylä valittiin myös Kerimäen Vuoden juhannuskyläksi. Laajakaistahanke eteeneeLaajakaista kaikille -hanke etenee Päijät-Hämeessä, Pohjois-Savossa, Kainuussa ja Kymenlaaksossa. Uusissa hankkeissa rakentajina ovat DNA, puhelinyhdistysten Kaisanet sekä kuntien osakeyhtiö ja osuuskunnat. Päijät-Hämeen Sysmän ja Hartolan hanke on sikäli mielenkiintoinen, että siihen sisältyy myös liikkuvan langattoman verkon parantaminen. Kiinteiden liittymien hinta tällä alueella on kylläkin huomattavasti korkeampi kuin esimerkiksi Pertunmaan pilottihankkeen alueella. Kouvolassa ja Iitissä kunnat tekivät myös periaatepäätökset lainantakauksista Osuuskunta Kymijoen Kyläkuidun hankkeelle. Pohjois-Savossa on perustettu myös laajakaistan tiedotus- ja markkinointihanke. Viidessä eteläisessä maakunnassa on yhteinen tiedotushanke "Sadan megan maakunta". Miksi jätevesiremontti?Remontilla turvaat itsesi ja läheistesi terveyden. Tämä ja 9 muuta vinkkiä jätevesiasioista löytyy jätevesineuvojahankkeen kotisivuilta. Keski-Suomen kylät vei kaupunkilaiset linja-autoretkelle maaseudulle >>> Kangasalla osoitettiin mieltä kyläkoulujen puolesta >>> Sitra: Maaseutukuntien kannattaisi satsata edelläkävijöihin >>> Kevätkokous leppoisasti KerimäelläJäskyn kevätkokous sujui leppoisasti Kerimäen hotelli Herttuassa. Kuulimme paikallisten hankkeiden toiminnasta ja keskusteltiin eduskuntavaalista. Elinvoimaa kylille ja kuntaan
-hankkeessa on edistetty kyläsuunnittelua, koottu kylien palvelukansioita ja järjestetty retkiä ja jätevesistä infokokouksia kylissä. Laajakaistaseminaarissa vilkas keskusteluPertunmaan kunnan ja maakuntaliiton järjestämässä Uusia eväitä verkkoon -seminaarissa keskusteltiin vilkkaasti sekä Pertunmaan pilottihankkeesta että
Laajakaista kaikille -hankkeen kuulumisista. Maaseudun kehittämisen UUTISKIRJE 2 / huhtikuu 2011
Onko hankebyrokratiaa kevennetty?Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan asettama työryhmä jätti joulukuussa 2009 selvityksensä siitä, miten maaseudun hankebyrokratiaa voitaisiin keventää. Ovatko työryhmän ehdotukset toteutuneet? Suomen kylätoiminta ry:n Leader-asiamies Heikki Konsala kertoo selkeistä edistysaskelista:
Osa esityksistä ei voida toteuttaa suomalaisilla päätöksillä. Kuittikopioiden poistamista, ns. 3 % sanktiosäännön poistamista, tehtävien eriyttämissäännösten muuttamista tai takaisinperintäsäännösten väljentämistä ei esim. voi tehdä, koska asiat ovat EU:n vallassa. Näistäkin asioista on tehty esityksiä komissiolle, joten tulevalla kaudella asiat toivottavasti korjaantuvat. Sitten on myös esityksiä, jotka vielä jäävät odottamaan kotimaisisia päätöksiä. Tällaisia asioita olivat mm. hanketuen alarajan pudottaminen
2.000 euroon, hankkeen vireilläolon säilyminen, jos se siirretään Elysta toimintaryhmään tai päinvastoin tai sen mahdollistaminen, että tarvittaessa hankkeen
rahoitussuhteet toteutuisivat vasta loppumaksatuksen yhteydessä.
Mitä eväitä verkkoon?
Kulttuurimaisema ja kyläKylävillitys II-hanke järjestää mielenkiintoisen matkan Hämeeseen. Tutustutaan muun muassa menestyksekkääseen Kulttuurimaisemasta vetovoimaa kyliin
-hankkeeseen. Pienkoululisä takaisin -adressi luovutettiin opetusministerille
Etelä-Savon kyläkirje 1/2011Uusi kyläkirje lähti maakuntaan kyliin ja kuntiin. Kirjeen voi lukea myös netistä ja netissä voi myös kommentoida juttuja! Saariston lapsetSeminaari Porvoossa 29.3. kyläkouluista, päivähoidosta ja lasten tulevaisuudesta >>> Ihastjärven uudesta koulusta mallikoulu >>> Maaseutu maailmankartalle - Kulttuuri kukoistamaan-tilaisuus järjestetään Kangasniemellä lauantaina 26.3. klo 14. Tilaisuudessa ohjaaja Markku Pölönen ja näyttelijä Janne Reinikainen puhuvat
nykypäivän maaseudun mahdollisuuksista ja voimavaroista. Reinikainen on itse kotoisin Kangasniemeltä.
Miksi juuri kyläkoulu?"Tulimme Kangasniemelle parikymmentä vuotta sitten. Jätimme taaksemme levottoman, yli 500 oppilaan koulun Helsingissä. Halusimme keskittyä tekemään juuri sitä
työtä, johon olimme saaneet koulutuksen. Nyt nautimme työstämme joka päivä." Etelä-Savon Vuoden kylä 2011 -hakemukset 15.4. mennessä. Hae!Vuoden kylän valinnalla halutaan nostaa esiin kylien monipuolista toimintaa ja lisätä kylätoiminnan tunnettavuutta ja näkyvyyttä. Tavoitteena on löytää aktiivisia kyliä, tuloksellista kylätoimintaa ja saada hyviä esimerkkejä kylien toiminnasta. Viime Vuoden kyläksi valittiin Savonlinnan Rönkönvaara-Lapinlahti >>>. Jäskyn kautta voi jättää esityksiä myös Kylätoiminnan tiennäyttäjiksi ja Vuoden maaseututoimijaksi. Hakekaa innokkaasti Vuoden kyläksi ja
ehdottakaa toimijoita palkittavaksi! Vuoden kylämyönteisin kunta 2011? Ehdota!Suomen kuntaliitto sekä Suomen kylätoiminta ry hakevat Vuoden kylämyönteisintä kuntaa 2011. Kyseessä on uusi kilpailu, jolla halutaan nostaa esille kuntien ja kylien välistä yhteistyötä. Yhteistyön lisäksi puntaroidaan kuntalaisten kuulemista ja osallistumismahdollisuuksia, lähipalveluja, ja lisäpisteitä voi saada myös hyvin toteutetusta kuntaliitoksesta. Ehdotukset jätetään 30.5. mennessä kylien maakunnallisille yhteenliittymille, jotka nimeävät yhden ehdokkaan maakuntaa kohti ja valtakunnallisen kilpailun ratkaisee
sitten edustava valtakunnallinen raati. Tunnustus julkistetaan Kuntamarkkinoiden yhteydessä syyskuussa. Pienkoululisä halutaan takaisin: tärkeä vaalikysymys!Valtiovalta poisti kunnille maksettavan pienkoululisän vuonna 2006. Sen jälkeen kylä- ja korttelikoulujen alasajo on kiihtynyt. Nykyisessä hallitusohjelmassa lukee näin: "Syrjäytymisen ehkäisemiseksi painotetaan lasten ja nuorten oikeutta henkisesti ja fyysisesti turvalliseen kasvuympäristöön. Ihmisten yhdenvertaisuutta ja alueiden välistä tasa-arvoa vahvistetaan. Lähikouluperiaatetta vahvistetaan." Ohjelman kirjain on kuitenkin jäänyt tyhjäksi ja nyt vaaditaan seuraavaan hallitusohjelmaan selkeä kannanotto pienkoululisän puolesta. Asiasta jätetään adressi opetusministeri Henna Virkkuselle 23.3. Adressi on Kangasniemen kyläyhdistysten alullepanema. Adressissa sanotaan muun muassa: "Suomessa on viime vuosina lakkautettu neljä kertaa enemmän kouluja kuin mitä oppilasmäärän väheneminen olisi edellyttänyt. Tahti on vain kiihtynyt entisestään valtion lopetettua pienkoululisän kunnille. Tuhansien kyläkoulujen lakkautusten aikana opetuskustannukset ovat vain jatkaneet kasvuaan." Suomen Lähikoulut ry:n puheenjohtajan, kasvatustieteen tohtori Taina Peltosen mukaan pienkoululisä olisi tärkeä signaali valtiovallalta. Perusopetuspalvelut on määritelty lähipalveluksi, mutta lähipalvelun määrittely puuttuu. Siirtyminen suurempiin yksiköihin on tutkimusten mukaan johtanut myös luokkakoon kasvuun. Koulujen lakkauttamisten säästöt eivät ole siirtyneet opetuksen tason
nostamiseen. Sinänsä erikokoisia kouluja tarvitaan, mutta pienet koulut ja yhdysluokat ovat monella tavalla hyvä ratkaisu lasten kannalta maaseudulla ja lähiöissä.
Lähikoulussa lapsi kuuluu omaan ympäristöönsä ja yhteisöönsä, ja hänen identiteettinsä rakentuu myös paikkaan. Vanhempien osallistuminen
koulutyöhön on siellä luontevaa. Lappiin suunnitellaan yhteisyritystä rakentamaan laajakaistaaYle Lappi, uutinen >>> Uudet haja-asutuksen jätevesien puhdistusvaatimukset voimaanValtioneuvosto on hyväksynyt uuden jätevesiasetuksen. Se määrittelee uudet vähimmäisvaatimukset haja-asutusalueen talousjätevesien puhdistustasolle. Asetuksen
siirtymäaika päättyy vuonna 2016. Uusi asetus tulee voimaan 15.3.2011. Rönkönvaara-Lapinlahti kyläyhdistyksen kevätkokous 20.2.2011Kokouksen aluksi juhlittiin 30-vuotista kyläyhdistystä, jonka kunniaksi juotiin täytekakkukahvit ja ohjelmana puheenjohtaja ja sihteeri esittivät kyläyhdistyksen
päivitetyn kronikan ja Kaino ja Akseli Turtiainen sketsin. Järvi-Suomen Kylät ry:n kyläasiamies Henrik Hausen esitteli kylätoiminnan ajankohtaiskatsauksen. Kuva-albumi >>> Juvan Kaarilampi houkuttelee taas lintuja pesimäänPohjois-Juvan Erä ennallisti umpeen kasvaneen Kaarilammen kosteikoksi, kylvi linnuille riistapellon ja rakensi kävijöille lintutornin. Kolin 22 oppilaan kyläkoulua kehitetäänInnostava esimerkki siitä että hallitusohjelman
lähikouluperiaate voidaan ottaa todesta >>> Seuraa Maaseutuparlamenttia suorana verkossa 8.3. klo 13-17! >>>
Maaseudun kehittämisen UUTISKIRJE nro 1 / maaliskuu 2011
Uusi uutiskirje, pdf >>> Usko maaseutuun on voimistunutSitran laaja Maamerkit-barometri perustuu 1 600 suomalaisen haastatteluun. Sen mukaan Usko maaseudun merkitykseen Suomen tulevaisuuden kannalta on vahvistunut vajaassa kahdessa vuodessa. Maaseudun tulevaisuuteen optimistisesti suhtautuvia (31% -> 42%) on kaksi kertaa enemmän kuin pessimistisesti suhtautuvia (32% -> 22%). Vajaa kaksi vuotta sitten molempia oli yhtä paljon. Samalla suomalaisten usko maaseudun autioitumiseen on romahtanut (68 % -> 31%) Henkilökohtaisesti suomalaiset odottavat maaseudulta ennen kaikkea tilaa ja rauhaa sekä latautumista ja virkistymistä. Erityisesti nuoret arvioivat nämä tulevaisuudessa
tärkeiksi itselleen. Barometrin ja Maamerkit-ohjelman mukaan uudelle vihreälle yritystoiminnalle olisi kysyntää. Valtioneuvostolta periaatepäätös maaseudun kehittämiseksi24.2.2011 hyväksytyn päätöksen esittely >>> Kolmannesta sektorista laaja uusi sivusto ja keskusteluMaaseutupolitiikan yhteistyöryhmän kansalaisjärjestöteemaryhmä on valmistellut raportin Valtion, kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin uudet yhteistyömuodot ja
-alueet suomalaisella maaseudulla. Nettisivulla ja raportissa on erittäin runsaasti konkreettisia ehdotuksia koskien esimerkiksi vastikkeellista starttipalkkaa, vapaaehtoistyöstä
maksettavaa korvausta, hoivamaatalouden laajentamista, nuorten elämänhallintaa ja jopa yksityiskouluja. Asuinmaaseutu 2011 -seminaariSuosittu seminaari järjestetään tänä vuonna Seinäjoella keskiviikkona 16.3. Huom.! Mennäänkö yhteiskyydillä Etelä-Savosta?
Lähtö Mikkelistä noin klo 5 ja paluu klo 20. Ilmoita kiinnostuksesta kyläasiamiehelle! Nyt kyläkouluja pelastamaan!Allekirjoita adressi pienkoululisän puolesta! Adressi ideoitiin Kangasniemen kyläkouluseminaarissa. Lähidemokratia eduskuntavaalikeskustelun tärkeä aihe!Kylästä pitää tehdä pienin päätöksentekoyksikkö, joka voi järjestää kansanäänestyksiä ja laatia omia suunnitelmia. Näin todettiin Lähidemokratiaseminaarissa Helsingissä 9.2.2011. Seminaarissa oli mukana kaikkien eduskuntapuolueiden edustajat ja kuntaministeri Tapani Tölli. Lähidemokratia sai laajaa kannatusta. Savonranta mainittiin Eero Uusitalon alustuksessa myönteisenä esimerkkinä siitä, että kuntaliitoksen jälkeen päätösvaltaa pitää
jäädä myös liitoskuntiin ja -kyliin. Sekä edustuksellisen demokratian että järjestötoiminnan on otettava huomioon että ihmiset ovat yhä kriittisempiä: jos toiminta ei miellytä,
jätetään äänestämättä tai jätetään tulematta järjestön kokoukseen. Tarvitaan suoraa lähidemokratiaa, se vahvistaa myös
edustuksellista demokratiaa ja jos kylä- ja kaupunginosayhdistyksille annetaan todellista päätäntävaltaa niin myös niiden toiminta kiinnostaa. Ministeri Tölli
totesi, että vain kun itse saa aidosti vaikuttaa, asiat tuntuvat omilta.
OSALLISUUS-paneelikeskustelu Mikkelissä 22.2. klo 16.30-18Voitko vaikuttaa Mikkelin tulevaisuuteen? Haluatko sitä? Onko yksittäisellä kansalaisella vaikutusmahdollisuuksia? Mitä pitäisi muuttaa? Mukana Soile Kuitunen, Ville
Venäläinen, Johanna Mäenpää, Henrik Hausen, Enrique Tessieri, Niko Uusitalo ja Tommi Ryhänen. Maaseutu & matkailuMielenkiintoisessa lehdessä asiaa luontomatkailusta, kylämatkailusta ja kansallispuistojen kannattavuudesta. Rohkea esimerkkikylä: Syvänniemi. "Yrittäjyyttä ja
yhteisöllisyyttä syntyy kulttuuritoiminnan kautta". Jätevesineuvontaa tarjolla: uudetkin säännöt haltuunEtelä-Savossa haja-asutusalueiden jätevesineuvonta on hyvin järjestetty. Käynnissä on kolme neuvontahanketta. Hankkeet lähestyvät myös kyliä, joillakin
seuduilla hankkeelle on annettu käyttöön Jäskyn kyläosoitteisto. Maaseutuohjelmia - Tampereelle ja Etelä-SavoonKuntien maaseutuohjelmia käsiteltiin kyläsuunnitteluseminaarissa Salossa 8.-9.2. Muun muassa Tampereelle tehdään maaseutuohjelma. Ohjelmilla nostetaan esille maaseudun
erityistarpeet sekä maaseutu alueen hyvinvoinnin lähteenä. Tärkeää on myös, että ohjelmien laatiminen sitouttaa asukkaita ja päättäjiä
yhteisten tavoitteiden taakse. Myös Etelä-Savoon suunnitellaan uutta maaseutuohjelmaa täydentämään maakunnan muita ohjelmia. Kylät yhdessä elämään -seminaari onnistui hyvinKangasniemen kylien yhteistyöseminaari järjestettiin 3.2.2011. Idea syntyi syksyn Voimistuvat kylät -seminaarissa Mikkelin Naisvuoritalossa jossa oli mukana Kangasniemen kirkkoherra Matti Tolvanen. Yhteistyöseminaarin järjestäjinä toimivat Kangasniemen maaseutuseura, Järvi-Suomen kylät, Kangasniemen seurakunta ja Kangasniemen kunta. Paikalla oli 40 kangasniemeläistä maaseudun kehittäjää. Yleisesti kannatettiin mallia, jossa perustettaisiin kylien yhteistyöelin maaseutuseuran yhteyteen niin, että maaseutuseura ja kunnan maaseutujohtaja toimisivat yhteistyöelimen kokoonkutsujana. Maaseutuseura on rekisteröitynyt, joten mahdolliset yhteishankkeet voidaan jatkossakin toteuttaa sen johdolla. Mikkelin piispa Seppo Häkkinen totesi, että kirkko kannattaa yhteistyötä kunnan, yhdistyselämän, kylien ja seurakunnan kesken. Kirkko haluaa tuoda toivoa ja
tulevaisuuden uskoa kyliin - torjua kyynisyyttä ja apatiaa. Kyläkouluseminaarin ajatuksiaKangasniemellä pidettiin 15.1.2011 kyläkouluseminaari. Mukaan saatiin asiantuntijoita ja osallistujia läheltä ja kaukaa. Kuulimme ja pohdimme yhdessä ilmiötä
nimeltä kyläkoulu. Se on parhaimmillaan kylän, kunnan ja koko Suomen voimavara ja vetovoimatekijä. Ian McEwanin kirja Sovitus esillä Oravin lukupiirissäSavonlinnan Oravin seudun uusilta kotisivuilta selvää muun muassa, että kylän lukupiirin seuraava teemakirja on tuo otsikossa mainittu. Siitä selviää myös,
että Oravissa on oma laki. Muuten sivut kaipaavat vielä päivitystä: siihen on tulossa runsaasti tietoa kylän yhdistyksistä, yrityksistä, Juvolan koulusta ja alueen
toiminnasta. Rohkea esimerkkiIitin vuolenkoskelaiset tekevät tulevaisuutensa itse >>> Enemmistö nuorista haluaisi asua maaseudullaYmpäristöministeriö, joka vastaa myös asumisesta, on julkaissut nuorten asumista koskevan laajan tutkimuksen. Tutkimukseen haastateltiin yli tuhat Suomessa asuvaa 18-29 -vuotiasta. Hieman yli puolet vastaajista "asuisi mieluiten maaseutumaisessa ympäristössä". Lapsiperheistä kaksi kolmasosaa haluaisi asua maaseutumaisessa ympäristössä. Verrattuna edelliseen vuonna 2005 tehtyyn tutkimukseen kaikkien vastaajien osuudet ovat pysyneet ennallaan mutta helsinkiläisistä suurempi osa viihtyy kaupungissa kun taas muualla asuvista suurempi osa haluaisi asua maalla. Omakotitalossa haluaisi asua 66 % nuorista. Asuinympäristön luonnonläheisyys on tärkeä 85 prosentille nuorista - ravintoloiden, kauppojen ja kulttuuripalvelujen
läheisyys on tärkeä 70 prosentille. Veskansan kylille pirteät nettisivut
Sivujen tekniikka on helppo, joten kyläyhdistys voi päivittää ja täydentää sivuja itse. Graafisen suunnittelun on tehnyt sysmäläinen Tmi Neiti Sievänen. Logon Liehtalan Jallu -kuvan on piirtänyt Maarit Luukkonen. Sivut mahdollisti Puumalan kunnan avustus. Puumalan veskansan kylissä asuu vajaat 200 vakituista asukasta 80 eri taloudessa. Vapaa-ajan asuntoja on 800 ja vuokrahuviloita yli 40. Vapaa-ajan asukkaita on siten ainakin 2000, luultavasti enemmän.Saariston läpi kulkee Lintusalon saaristotie, joka on yksi Puumalan nähtävyyksistä. Suurimmat saaret ovat Niinisaari, Liimattala ja Lintusalo. Kyliin kuuluu myös pala mannerta, Luukkola. Matkailusta odotetaan paljon. Pisimmälle sitä on kehitetty Niinisaaressa, jossa on lomamökkejä, ravintola, viinitila, sepänpaja ja galleria sekä museotila. Muut
saaret tulevat perässä. Lintusalossa pääsee opastetulle kierrokselle "Nestori Miikkulaisen" kotipaikoille. Juha Vainion Miikkulaisella oli todellinen esikuva, Nestori Reponen
(1912 - 1982), joka eli Lintusalossa seppänä ja kirvesmiehenä. Tässä saaressa on myös MS Kauniin Veeran kotisatama. Etelä-Savon valttina lähiruokaJuvan luomumeijeri nimettiin vuoden luomuyritykseksi ja lähiruoka nostetaan esille Etelä-Savon valttina matkamessuilla. Hyvä! Muistutettakoon kuitenkin siitä, että vuosi sitten Juvan Luomun nykyinen toimitusjohtaja Kari Partanen kirjoitti muun muassa näille sivuille siitä, että maaseudun
ja kirkonkylien alasajo uhkaa alkutuotannon pienklustereita. "Näitä olisivat esimerkiksi bioenergian hajautetut tuotantomallit, elintarviketuotanto- ja jalostus, lähiruoka,
matkailuelinkeinojen verkostot ja erilaiset kulttuuri- ja urheilupalvelut." Uusi koulu ja laajakaista kiinnosti ja innosti
Green care - hoivaa ja terapiaa maaseudullaLuonnossa ja maatiloilla voidaan edistää ihmisten mielenterveyttä ja hyvinvointia. Voisiko tämä työllistää myös Etelä-Savossa? Mitä oma kylä merkitsee meille? Näyttely Punaisen piipun kievarissa 5-tien varrella, osoite Kauraleiväntie 10, Nuutilanmäki. Kurkista Etelä-Savon vuoden 2009 Vuoden kylän elämään. Kuvat
ovat kylän valokuvakurssin satoa. Näyttelyn avajaiset 14.1. klo 14.
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||
Valtakunnallinen Vuoden kylä 2011 on Teijon alueen kylät Salosta
ja Vuoden maaseututoimija Leader-toiminnanjohtaja Antero Lehikoinen Joensuusta. Kunniamaininnan Vuoden kylä -kilpailussa saivat Hokan kylä Kangasniemeltä (kuvassa Hokan
seudun kyläyhdistyksen puheenjohtaja Erja Pauninsalo (oikealla), Seppo Lappalainen ja Riitta Sompa-Hokkanen) ja Hauhon Wanha Raitti Hämeenlinnasta.
Kylätoiminnan Tiennäyttäjinä
palkittiin Ritva Kämäräinen Rantasalmelta (kuvassa Suomen kylätoiminta ry:n puheenjohtaja Eero Uusitalo luovuttaa kunnikakirjan Ritvalle), Veikko Kokkonen
Parikkalasta ja Pertti Lehtinen Nokialta. Kylätoimijat palkittiin valtakunnallisessa Lokaali juhlaseminaarissa Raaseporissa sunnuntaina 4.9.2011. Etelä-Savosta seminaariin osallistui
16 henkeä. Lauantaina tutustuttiin muun muassa vuoden 2010 Vuoden kylään Vihtijärveen.
Valtakunnalliset kyläpäivät eli Lokaali juhlaseminaari järjestetään
tänä vuonna Länsi-Uudellamaalla Raaseporin Pohjassa la-su 3.-4.9.2011. Runoilija Heli Laaksonen puhuu Lokaalin pääjuhlassa otsikolla "Saak sää siäl Laitlan
puskis ajan kuluma?", kulttuuriharrastus maaseudulla.
Järvi-Suomen kylät ry:n kevätkokous järjestään lauantaina 9.4. klo 10-13 Kerimäen
hotelli Herttuassa, Veneenniementie 64, 58200 Kerimäki. Ennen kokousta on avoin keskustelutilaisuus kylien ja kuntien tilanteesta. Kerimäellä on menossa mielenkiintoisia kylien
kehittämishankkeita, jotka ovat jo aktivoineet kunnan kylien toimintaa.
Uusia eväitä verkkoon – seminaarissa Pertunmaalla 15.4.2011 tuodaan esille nopeiden verkkojen
mahdollisuuksia ja tulevia palveluita. Pertunmaalla on meneillään kuitulaajakaistahankkeen pilotti.
Tärkeän seminaarin avaajana toimii kunnanvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Jari Leppä. Puhujina
toimivat muun muassa kuntaliiton erityisasiantuntija Simo Tanner, liikenne- ja viestintäministeriön neuvotteleva virkamies Juha Parantainen, Concept10 myyntijohtaja Juha
Putkonen ja Etelä-Savon maakuntaliiton projektipäällikkö Jarkko Turkki. Kommenttipuheenvuoron esittäjänä toimii MTK:n Etelä-Savon toiminnanjohtaja
Vesa Kallio. Alustusten ja kommenttipuheenvuoron jälkeen on vuorossa paneelikeskustelu.
Puumalan eteläisen saariston kyläyhdistys Puumalan Veskansan kylät ry on perustanut
nettisivut, jotka palvelevat yhtaikaa matkailijoita, mökkiläisiä ja vakituisia asukkaita. Sivuille kootaan kaikki saariston palvelut ja annetaan linkkejä muun Puumalan ja
lähikaupunkien palveluihin. Tärkeä osa sivuja on saaristoon liittyvien tarinoiden ja historian keruu.
Mikkelin Ihastjärvellä oli 11.1. koolla viitisenkymmentä
innokasta kyläläistä keskustelemassa laajakaistasta. Paikalla oli maakuntaliiton, kaupungin, Jäskyn ja kahden operaattorin edustajat. Hyvä, että kaupunki ajoissa
informoi ja kuuntelee kyläläisten tuntoja. Hyvä, että kyläläiset olivat erittäin kiinnostuneita ja esittivät olellisia kysymyksiä ja ehdotuksia vaikka
kustannus- ja muita asioita on vielä auki.
Veej'jakaja ry:lle uusi toiminnanjohtaja|
Jäsky kyläasiamies |
Jäsky puheenjohtaja |
Palaute: henhaus@gmail.com |