 |
Järvi-Suomen kylät ry |
|||
JÄRVI-SUOMEN KYLÄT RY14.6.2006Lausunto maakuntaohjelman luonnoksestaMaakuntaohjelman tarkoitus on konkretisoida maakuntasuunnitelman pitkän aikavälin päämäärät ja valita ne lähivuosien toimenpiteet, jotka vievät kohti näitä päämääriä. Tässä maakuntaohjelman luonnos onnistuu vain osittain. Luonnoksessa on mukana maaseutukylien kannalta tärkeitä tavoitteita kuten tulomuuton edistäminen, vapaa-ajan asukkaiden palvelutarpeen huomioiminen, uuden yritystoiminnan luominen jne., mutta toimenpiteet on kirjattu kovin yleiselle tasolle. Koukeroinen virkamieskieli ja substantiivitauti hämärtävät ohjelman sisältöä. Ohjelmaan on useaan kohtaan kirjattu se tärkeä oivallus, että maakuntamme on kattavasti asuttu mutta valitettavasti tätä ei ole tarpeeksi tuotu esille vahvuutena. Viimeaikaisten muuttotutkimusten mukaan (esim. Kytö ym. Maaseudun vetovoimaisuus, Kuluttajatutkimuskeskus, julkaisu 5/2006) asumisviihtyvyyden merkitys muuttopäätöksiin on noussut monelle jopa tärkeämmäksi kuin työpaikka. Väljä asuminen ja kattavat palvelut luonnonläheisessä ympäristössä ovat monelle haaveiden täyttymys, työpaikka voidaan ehkä tuoda mukana tai työhön ollaan valmiita ajamaan jonkun matkan päähän. Tähän suuntaan kyllä viitataan ohjelman lopussa sivulla 36. Ohjelma on valitettavan kaupunkikeskeinen, esimerkiksi sivulla 6 kappaleessa Seutukunnilla oma... maaseudulle varataan lähinnä elintarviketuotannon asema, vaikka todellisuus on paljon monimuotoisempi. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma kuitataan erittäin lyhyesti sivuilla 11 ja 40. Kokonaisohjelmassa on elinkeinoperustan monipuolistamisen ohella tuotu esille suuri määrä palveluihin, asumiseen, kulttuuriin, liikkumiseen ja kolmanteen sektoriin liittyviä asioita. Mitään varsinaista arviota maakuntaohjelman vaikutuksista erityisesti maaseudulla ei ole tehty. Yksi syy siihen, että ohjelma jää epämääräiseksi on, että siitä puuttuvat tekijät ja työnjako. Maakunnan yhteistyöryhmään MYR:iin tulisi asetta maaseutujaosto jotta maakuntahallintoon saataisiin maaseutupolitiikan toimija. Ohjelmassa tulisi myös tuoda esille toimintaryhmätyön merkitys maaseutualueiden yhteisölliselle kehityksen kannalta ja jatkossa yhä enemmän myös yritysten rahoituksen kannalta. Yksi ryhmä, joka on jäänyt ohjelmassa ilman toimenpiteitä, on nuoret. Esimerkiksi kansainvälistyminen nähdään sivulla 16 yksipuolisesti yritysten asiana. Kannanottoja toimenpidekokonaisuuksiin1. Ihmiset - hyvinvointi - palvelut Työvoiman saatavuutta edistäisi se, että työpaikat olisivat lähellä työntekijöitä. Esimerkiksi maaseutukyliin voisi perustaa lisää hoivakoteja ja monialaisia hoivayrityksiä. Tulomuuton edistämisen yhteydessä asukkaiden, järjestöjen ja mm. kulttuurielämän osallistuminen voisi kirjata ohjelmaan. Monipuolinen asuntotarjonta on yksi tulomuuton edellytys, ja maaseudulle kaivattaisiin kipeästi uusia ratkaisuja asunnontuotantoon ja sen rahoittamiseen sekä uusia toimijoita, esimerkiksi maakunnallinen asunnontuotantoyhtiö. Myös vuokra-asuntoja pitäisi olla tarjolla kylissä. Elinympäristön houkuttelevuutta voidaan lisätä kylien ja kulttuuriympäristön suunnittelulla. Kaavoitukseen pitäisi saada kevyitä vaihtoehtoja, jotta uudisrakentaminen saadaan ohjattua kylien ja maiseman kannalta järkeville alueille. Palvelujen saatavuus ja laatu edellyttävät uusia ratkaisuja ja eri hallinnonalojen yhteistyötä saatavuuden turvaamiseksi myös maaseutualueilla. Monialaiset hoivapalveluyritykset ja erilaiset monipalvelukeskusratkaisut voisivat turvata sekä työpaikat että palvelut kylillä. Järjestäjänä voisi olla kolmas sektori siellä, missä julkinen tai yksityinen sektori ei ole kiinnostunut. Nyt ohjelma mainitsee järjestöt ainoastaan vapaa-ajan palveluiden kohdalla. Toimintaryhmät tällaisen uudenlaisen toiminnan rahoittajana ja kylät sekä Järvi-Suomen kylät tekijöinä tulisi tuoda esille. 2 Osaaminen Koulutuksen ja osaamisen korostaminen on yksi tämän maakuntaohjelman hyviä puolia. Myös perusopetuksen saatavuus ja pienten koulujen edut oppimisen kannalta voisi mainita. Kyläkoulujen turvaaminen on maakunnankin etu ja se kannattaisi kirjata ohjelmaan. Ohjelmassa tulisi tuoda esille pyrkimys säilyttää kyläkouluja ja löytää muita säästökohteita kuin koulujen lakkauttaminen. Esimerkiksi yksityiskouluille, yhden opettajan kouluille ja muille järjestelyille, joissa kyläläiset kantavat osan vastuusta pitäisi antaa mahdollisuudet. 3 Yritystoiminta Hyvää ohjelmassa on liiketoimintaosaamisen korostaminen ja uudenlaisen yritystoiminnan edistäminen, mm. peruspalvelutuotantoon ja vapaa-ajan asumiseen liittyvä liiketoiminta. Myös kulttuuri ja ympäristönhoito ovat yhä tärkeämpiä työllistäviä aloja maaseudulla. Niiden tarvitsema tuki tulisi sisällyttää ohjelmaan. Tässä yhteydessä tulisi huomioida erilaiset yritysmuodot, esimerkiksi osuustoiminta on työntekijöiden osallistumisen ja viihtyvyyden kannalta varteenotettava vaihtoehto. Kasvuyritysten ohella tulisi tukea myös vakaita perheyrityksiä. Maaseutuyrityksellä ei aina ole mahdollisuutta kasvaa, mutta jo oman perheen työllistäminen on arvokasta. Pitäisi mainita, että toimintaryhmät uudella ohjelmakaudella tukevat myös maaseudun pieniä yrityksiä. 4 Infrastruktuuri Tieverkon parantaminen mainituilla teillä on varmasti tarpeen, mutta yhtä lailla maaseudun tieverkko kaipaa monin paikoin kipeästi parannuksia. Liian monta kylää on vielä huonojen sorateiden takana. Otsikossa sivulla 35 mainitaan haja-asutusalueiden palvelujen turvaaminen, mutta keinoja ei mainita. Eri sektoreiden välisen yhteistyön sekä yksityisen ja kolmannen sektorin avulla voidaan palvelut turvata lähellä asukkaita. Tämä on sekä ekologisesti että sosiaalisesti parempi vaihtoehto kuin palvelujen keskittäminen. Vapaa-ajan asukkaiden huomioiminen asukkaina ja palvelutarvitsijoina, läheisyyden ekonomian ja kyläsuunnittelun korostaminen (s.36) ovat hyviä asioita ohjelmassa. Nekin jäävät kuitenkin ilman toimenpiteitä hurskaiksi sanoiksi. Ohjelmassa pitäisi mainita järjestötoiminnan tukeminen ja kokoontumispaikkojen turvaaminen kylillä - sielläkin missä niiden käyttö ei yllä aivan taajamien vapaa-ajan tilojen tasolle. Kyläsuunnittelu ja asukaslähtöinen suunnittelu ovat ohjelmassa hyviä kohtia, jotka kaipaisivat täsmällisempiä toimenpiteitä ja työnjakoa. Hyvää tonttipalvelua voisi täsmentää ja sen rinnalle tarvittaisiin oma asuntojen rakentamisohjelma maaseudulle. Järvi-Suomen kylät ry, ohjelma käsitelty hallituksessa 12.6.2006 Henrik Hausen, kyläasiamies Maakuntaohjelman luonnos pdf-tiedostona 0,4 Mt, 55 sivua >>> |
|
Jäsky kyläasiamies |
Jäsky puheenjohtaja |
Palaute: henhaus@gmail.com |