KUTSU
Järvi-Suomen kylät ry:n sääntömääräinen kevätkokous järjestetään lauantaina 16.4.2005 klo 13.00 Sulkavalla Lohilahden kievarissa.
Asialistalla sääntömääräiset asiat. Yhdistysten edustajilla tulee olla valtakirja.
Hallitus
Kyläseminaari Lohilahdella 16.4. klo 10-14
Seminaari järjestetään kevätkokouksen yhteydessä lauantaina 16.4.2005 Lohilahdella. Lohilahden kylä sijaitsee Sulkavalta reilut 30 km Imatralle päin, Kievari
kohta Lohilahden sillan jälkeen vasemmalla. Lohilahti on elävä kylä, jossa on oma kirkko, koulu, kauppa, pankki, terveysasema, ryhmäperhepäivähoito, mylly, tori,
Suomen markan muistomerkki ja paljon muuta. Kylällä on toteutettu monenlaisia hankkeita ja toukokuussa siellä järjestetään Erämelonnan SM-kilpailut. Seminaarin
ohjelma (ohjelmaa täydennetään vielä):
- Tulokahvit klo 9.30 alkaen, Lohilahden Kievarissa
- Lohilahden kylän kehittäminen, Martti Kostiainen ja Anette Mäkelä
- Retkeily- ja melontareittien suunnittelu ja merkitys, Leo Sistonen
- Kylätaloushanke - mitä saatiin aikaiseksi?, kyläasiamies Henrik Hausen
- Lounas klo 12-13, kevätkokous klo 13 alkaen
- Halukkaille tutustumista kyläkohteisiin klo 14 alkaen
Ilmoittautuminen seminaariin ja lounaalle 12.4. mennessä:
- Henrik Hausen, puh. 015-689 676, 0400-992 699, henhaus@mbnet.fi tai
- Anette Mäkelä 040-770 4855, rapu.keidas@dnainternet.net .
Osallistumismaksu: seminaari, keittolounas ja kahvi 5 euroa/hlö. Kimppakyyti Mikkelistä, lähtö klo 8.15 Graanin paikoitusalueelta. Lisätietoja Lohilahdesta
www.lohilahti.net . Tervetuloa kaikki kyläasioista kiinnostuneet Etelä-Savosta, Lohilahdelta ja myös Etelä-Karjalan puolelta!
Kyläosasto Luston Metsäkulttuuripäivillä 17.-19.6.
Kylien markkinointia matkailijoille ja uusille asukkaille jatketaan. Viime kesän kyläosastot Farmari maatalousnäyttelyssä ja Luston metsäpäivillä onnistuivat
hyvin ja tänä kesänä osallistumme ainakin Metsäkulttuuripäiviin Punkaharjun Lustossa. Ilmoita kyläsi ajoissa mukaan: Jouko Mälkiä, 050-404 9823, Anneli
Pulkka, 040-707 2687 tai Henrik Hausen, 0400-992 699. Jäsky maksaa paikkamaksun ja osastolla voi myydä kylän tuotteita, myyntitilaa on kuitenkin rajoitetusti.
Linkki -osallistava kulttuurihanke
Maaseudun yhteistyöryhmä rahoittaa kulttuurihankkeen, jossa on mukana neljä maakuntaa: Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Keski-Suomi ja Kainuu. Tavoitteena on houkutella luovia
kulttuuriosaajia maaseudulle uusiksi asukkaiksi, kulttuuriyrittäjiksi ja kulttuuritoimijoiksi sekä kannustaa paikallisia kulttuuritekijöitä yhteistyöhön eri
verkostoissa. Hankkeen teemoihin kuuluu myös etätyö ja kuntoutus.
Hankkeen vetäjänä toimii radiotoimittaja Anja Hyvönen, jolla on kokemusta maallemuuttovalmennuksesta. Maakunnissa hankkeeseen kerätään pienryhmiä. Jos olet
kiinnostunut osallistumaan erilaisten tapahtumien ja kampanjoiden toteutukseen, niin ilmoittaudu pian Jäskyn kyläasiamiehelle. Hanke polkaistaan käyntiin 12.4. tiedotustilaisuudella
Hankasalmella.
Kyläkouluseminaari
Kyläkouluja lakkautetaan tietenkin siellä, missä lapsia ei ole tarpeeksi, mutta onko tahti jo liian kova? Mitä maakunta menettää, jos myös elinkelpoisia
pieniä kouluja lakkautetaan säästöjen nimissä? Kiinnostaako pienten koulujen ja yhdysluokkien pedagogiikka? Jäsky suunnittelee kyläkouluseminaaria mahdollisesti jo
toukokuussa tai sitten alkusyksystä. Jos olet kiinnostunut tulemaan mukaan järjestelyihin, niin ota yhteyttä Jäskyn kyläasiamieheen mahdollisimman pian.
Kylätoiminta on kansalaisvaikuttamista
Maanlaajuinen kylätaloushanke on loppumassa. Hankkeen viimeisessä osaajakoulutuksessa 15.12.2004 kuultiin mm. Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman johtajaa Seppo Niemelää
oikeusministeriöstä. Valtioneuvoston asettaman ohjelman mukaan kansalaisvaikuttaminen koostuu kansalaisoppimisesta, kansalaistoiminnasta ja vaikuttamisesta. Ohjelmassa korostetaan asioiden
julkisuutta ja tasavertaista pääsyä tiedon lähteille, edustuksellista demokratiaa sekä kansanliikkeitä. Niemelän mukaan suomalainen yhteiskunta osaa joko
riidellä tai sitten olla samaa mieltä, eli meillä on kyky konfliktiin ja konsensukseen mutta osaammeko myös keskustella, eli onko meillä kyky myös dialogiin? Luottamus
toisiin ihmisiin on vielä korkealla Suomessa, mutta osallistuminen poliittiseen toimintaan ja yhdistyksiin vähenee.
Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman maaliskuussa julkaiseman selvityksen mukaan äänestäminen on vähentynyt ja jäsenyys poliittisissa puolueissa on Suomessa
romahtanut. Kaikenlainen osallistuminen on meillä huonommassa jamassa kuin muissa Pohjoismaissa. Kylätoiminta kokoaa ihmisiä vakavaan pitkäjännitteiseen toimintaan ja
vaikuttamiseen. Vaikka toiminta välillä tuntuu raskaalta ja vastoinkäymisiäkin on, niin sillä voi olla suuri merkitys koko yhteiskuntakehitykseen.
Hoivayrittäjyys on nousussa
Jäskyn viime marraskuussa järjestämässä Yrittäminen maaseudulla -seminaarissa Matti Vihma kertoi Heinävedellä toimivasta Johanneskodista. Johanneskoti on
toiminut seitsemän vuotta Palokin kylässä yli 60 km lähimmästä kaupungista. Se työllistää yrittäjäpariskunnan lisäksi seitsemän alan
koulutuksen saanutta henkilöä. Johanneskoti tarjoaa asumis- kotipalveluja sekä asiantuntijapalveluja sosiaalialan yrityksille. Yritys on verkostoitunut paitsi Varistaipaleen ja Palokin
kyläyhdistysten ja muiden paikallisten toimijoiden, myös mm. sosiaalialan yrittäjäjärjestön kanssa. Koti on palkittu järjestelmällisestä
laatutyöstä ja viime keväänä myös vuoden hoivayrityksenä.
Toimitusjohtaja Matti Vihma korosti, miten monialaista osaamisen maaseutuyrityksessä pitää olla ja kertoi toimintaympäristön muutoksista. Julkisen sektorin kilpailutukset
tehdään usein kömpelösti ja ne johtavat lyhytjännitteiseen toimintaan yhteistyön sijaan. Pahimmista kilpailun vääristymistä on kuitenkin jo
päästy, ja Vihma luottaa yrityksensä tulevaisuuteen.
Myös Halmeniemen kyläseminaarissa 19.3.2005 puhunut hoivayrittäjä Seija Julkunen Ristiinasta korosti koulutuksen ja monipuolisten palvelujen merkitystä. Hänen
yrityksensä SAP-Senior Oy täydentää kuntien palveluja ja laskutuksesta noin puolet on kunnilta ja puolet suoraan asiakkailta. Yksityinen palvelu voi olla joustavampi kuin kunnan
vastaava palvelu. Joustavuus voi olla raskasta yrittäjälle mutta välitön palaute palkitsee niin, että Julkunen arvioi, että jaksaminen voi olla suurempi ongelma kunnissa
kuin yksityisissä yrityksissä.
Joka tapauksessa molemmat yrittäjät uskovat hoiva-alan kasvuun ja mahdollisuuksiin erityisesti maaseudulla.
Jäskylle lisää valtionapua
Jäsky saa valtion toiminta-avustusta 12 800 euroa tänä vuonna. Suomen kylätoiminta ry jakaa valtionavut maakunnallisille kylien yhteenliittymille. Viime vuonna avustus
Jäskylle oli 6 400 euroa ja vuonna 2003 se oli 3 300 euroa.
Toiminta-avustuksen Jäsky päätti käyttää mm. kylien markkinointiin ja maallemuuttopalvelun käynnistämiseen, koska tällainen palvelu puuttuu
Etelä-Savosta. Muita kohteita ovat syksyn kyläpäivä Pieksänmaalla, yhteistyö, tiedottaminen sekä kyläosoitteiston ja Internet-kotisivujen ylläpito.
Erillisellä Kyläverkkohankkeella rahoitetaan kyläsuunnittelua, kylä- ja hanketoiminnan tiedottamista yhdessä toimintaryhmien kanssa ja hankeseminaareja. Myös
yhteistyötä maakunnan yritysten kanssa jatketaan.
Toimintaryhmät suunnittelevat jo uutta ohjelmakautta
EU:n uusi ohjelmakausi käynnistyy vuonna 2007, ja jo nyt maan Leader-, Pomo-, Tavoite 1- ja muut toimintaryhmät suunnittelevat uutta toimintakautta. EU:n tuleva maaseutuohjelma nojautuu
juuri toimintaryhmiin, jossa kylätoimijat ja kunnat yhdessä päättävät maaseutuhankkeiden rahoituksesta. Maaseutuneuvos Eero Uusitalo luonnehti kehitystä
toimintaryhmien koulutuksessa Lahdessa 9.2.: - Toimintaryhmätyö on nyt täydentävää mutta ensi ohjelmakaudella se on jo osa järjestelmää. Hankkeiden koko
ja vaikuttavuus tulee kasvamaan!
Hämeen TE-keskuksen osastopäällikkö Timo Kukkonen korosti, että aktiivinen kylien yhteenliittymä voi koota maakunnan toimintaryhmien näkemyksiä maakunnan
ohjelmiin. Etelä-Savon maakuntaliiton suunnittelija Jukka Ollikainen sen sijaan ei luvannut paljoa kylätoimijoille, maakuntasuunnitelmasta tullaan jopa jättämään pois
koko maaseudun kehittämistä koskeva luku, jos linjoja vähennetään seitsemästä neljään.
Myös toimintaryhmien alueista keskustellaan jo, joitakin muutoksia on varmaan tulossa ensi ohjelmakaudelle. Toivoa vain sopii, että toimintaryhmät eivät kasva niin isoiksi,
että niiden alkuperäinen tehtävä paikallistason tukijana ja aktivoijana menetetään.
|
|
"Reilu tusina mualimanihmeitä"
oli otsikkona, kun maakunnan lounaisen kulman kylätoimijat kokoontuivat kehittämisseminaariin Mäntyharjun Halmeniemelle. Kylätoimikunnan puheenjohtaja Marita Mattila kertoi,
että seurojen talo Halmelan peruskunnostushanke on loppusuoralla ja talo ahkerassa käytössä.
Mäntyharjun kunnanhallituksen puheenjohtaja Heikki Vaskelainen painotti, että kylätoimikunnat ovat asukkaille tärkeä vaikutuskanava ja hän piti erittäin
valitettavana, että niiden työtä ei aina arvosteta niin korkealle kuin pitäisi.
Kyläpäällikkö Esko Kilpinen Pertunmaan Ruorasmäen kylästä kertoi, että palvelujen tuottaminen tulee siirtymään seudulliseksi ehkä nopeammin
kuin arvaammekaan. Tämän ohessa kylien rooli vaikutuskanavana ja kehittäjinä tulee kasvamaan. Enää kuntapäättäjien ei kannata sanoa "se on taas niiden
kouhotusta, ei siitä mitään tule" vaan kannattaisi jakaa tehtäviä kylien kanssa ja toimia yhteistyössä kunnan parhaaksi.
Hankevetäjä Mervi Naakka kertoi Hoivakantri -hankkeesta joka kouluttaa lähinnä sivutoimisia hoivayrittäjiä. Mäntyharjun työvoimatoimiston johtaja Maija
Ketola korosti, että yrittäminen vaatii monipuolista osaamista sekä omalta alalta että taloudenhoidosta, hallinnosta jne. Vierelläkulkija on yrittäjälle varsinkin
alussa kullan arvoinen. Hoivayrittäjä Seija Julkusen puheenvuorosta lisää sivulla 3.
Halmeniemen kylä on onnistunut saamaan kaksitoista uutta perhettä viidessä vuodessa, yhteensä 47 uutta asukasta. Seminaarissa jaettiin luettelo muuttajista ja heidän
työpaikoistaan. Osa muuttajien asunnoista on kunnostettu talkoovoimin. Hyvin käytännönläheinen kylätoiminta saa aikaan monenlaisia mualimanihmeitä. Seminaarissa
yksi kylään muuttanut pariskunta esitti nukketeatteria. Nukketeatteri Satuliini kiertää eri puolilla maata kouluissa, päiväkodeissa ja järjestöjen
tilaisuuksissa esiintymässä. Myös kylän omalta bändiltä Lahjomattomilta kuultiin pari kappaletta.
Psykologi Pertti "Veltto" Virtanen kertoi, että palautumat ja muistaminen ovat kaiken terapian ydin, ihmisen juuret ja kuuluminen jonnekin pitävät ihmisen koossa. Irtautuminen
kyläyhteisöstä ja vapautuminen entisajan ankarasta yhteisöllisyydestä ovat ajaneet ihmisiä toiseen riippuvuuteen. Mediamaailma ja kaupallinen maailma hallitsevat nyt
tajuntaamme.
Suomessa puhutaan paljon yrittäjyydestä, mutta Virtasen mukaan on unohdettu joitakin perusasioita. Myönteinen palaute, koulutus ja huolehtiminen silloinkin kun menee huonosti antaa
paremmin tilaa luovuudelle kuin kova kilpailu. Lapsellekin on ominaista leikkiä ja kokeilla uutta kun hänellä on turvallinen olo.
Vieraita Itävallasta
Neljä itävaltalaista maaseudun kehittäjää Steyr-Kirchdorfin alueelta tutustui marraskuun lopussa Etelä-Savon ja Päijät-Hämeen kyläkohteisiin.
Mukana oli mm. paikallisen Leader-alueen toiminnanjohtaja. Ryhmä kävi Heinolan kirkonkylän Kyläpirtissä, Otavan lähipalvelukeskuksessa, Maatilamatkailu Lahdelmalla
Pertunmaalla, Pertunmaan käsityöpuodissa, Hartolan Koitin kyläkaupassa, Asikkalan Kalkkisissa, Vääksyn kierrätyskeskuksessa ja Hämeenkosken Putulan
kyläkirjastossa. Otavassa keskusteltiin hoivapalveluja ja monipalvelukeskusta ylläpitävän kyläosuuskunnan aktiivien Pipa Jartin ja Hannu Karttusen kanssa. Myös
kylän yhteistyö seurakunnan kanssa, kyläkirkko ja koululaisten iltapäivätoiminta herättivät ihastusta.
Kylätaloushankkeen puitteissa järjestetty monipuolinen ohjelma sai itävaltalaisilta kiitosta ja yhteistä jatkohanketta itävaltalaisen LAG Anna, Veej'jakaja ja
Päijänne-Leader toimintaryhmien kesken suunnitellaan. Suunnittelu jatkuu Itävallassa, jossa kylätaloushankkeen kansainvälisen toiminnan päätöskonferenssi
järjestetään huhtikuussa.
Kyliltä kuultua
- Harjurannan kylä vietti arvokkaat 25-vuotissyntymäpäivät 27.2.2005. Kangaslammen kunnassa sijaitseva kylä valittiin Mikkelin läänin vuoden kyläksi vuonna
1995. Kangaslampi muutti muutama vuosi sitten Pohjois-Savon maakuntaan ja liittyi sitten Varkauden kaupunkiin. Harjuranta valittiin Pohjois-Savon kyläksi vuonna 2002. Jäsky muisti
aktiivista kylää ja kylähullua Esko Ropposta ryijyllä.
- Hurissalon kylätoimikunta Puumalassa aiotaan rekisteröidä ja kesäksi on suunnitteilla kylien kehittämisseminaari johon voisivat osallistua myös kesäasukkaat.
Rekisteröimisiä on nyt vireillä monessa kylässä ja kyläasiamies avustaa mielellään tarvittavien asiakirjojen laatimisessa. Suomen kylätoiminta ry:n
mallisäännöillä rekisteröiminen on helppoa ja maksaa vain 15 euroa.
- Maavesi-Siikamäki kylätoimikunta puolustaa Peiposjärven kyläkoulua Pieksänmaalla. Aktiivinen kylä on saanut uusia asukkaita ja kylän tavoitteena on, että
koulusta tulee pian kolmiopettajainen. Hyvin järjestetyt tiedotustilaisuudet saivat kunnan valtuutetut liikkeelle ja koulun säilyminen on nyt myötätuulessa.
- Mäntyharjun kirkonkylä juhli 4.2. kylän 20-vuotista yhtäjaksoista kylätoimintaa. Kylätoimikunta perustettiin jo aikaisemmin mutta nukahti välillä, kunnes
1985 ruvettiin raivaamaan kylän rantoja ja etsimään hienoille vanhoille taloille järkevää käyttöä. Nyt osassa rakennuksia toimii Taidekeskus Salmela jonka
toiminnanjohtaja Tuomas Hoikkala kiitti kyläläisiä yhteistyöstä.
- Osikonmäen kylällä kerätään juttuja ja kaskuja kyläkirjaan, joka ilmestyy myöhemmin tänä vuonna. Kylä oli esillä myös
Mökkimessuilla Helsingissä ja kylän tonttipörssin ensimmäiset kohteet on myyty.
- Paltanen valittiin Pieksänmaan vuoden kyläksi. Kylä palkittiin Pieksänmaan Kylälemmarin ystävänpäivätapahtumassa 13.2.2005. Paltanen valittiin viiden
hakijan joukosta. Toimeliaassa pienessä kylässä on tapahtumia ympäri vuoden, talkoohenki kukoistaa ja perinteitä vaalitaan: tässä muutama peruste vuoden kylän
valinnalle.
- Ripatti on yksi Suonteen Maljakivihiihtojen järjestäjäkylistä. Suonteen järven ympäristön kylistä hiihdettiin 13.3. eri suunnilta erikoisille Maljakiville
ja Möykkysaaren laavulle. Kylmästä tuulesta huolimatta paikalle tuli yli 100 hiihtäjää Hirvensalmen Tuukkalan, Pertunmaan Ruorasmäen, Joutsan Uimaniemen ja Joutsan
Suonteentakasten kylien lähtörannoista.
- Ruokomäelle Kangasniemen pohjoispäässä rakennetaan kylätalo vanhaan navettaan. 150 hengen kylälle keittiön, vessojen ja kokoushuoneiden rakentaminen vanhaan
navettaan on voimanponnistus. Onneksi olkoon!
- Tuukkalan kyläsuunnitelma valmistui viime kesänä ja kylässä on jo vireillä sekä ulkoilureittihanke että vesiosuuskunta, molemmat yhdessä naapurikylien
kanssa.
- Tuusmäelle valmistui luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma. Suunnitelman ohjausryhmässä oli kyläyhdistyksestä edustus ja sen toteuttamiseen on kartoitettu saatavilla
olevia maatalouden erityistukia. Tuusmäki on karjatalousvaltainen kylä. Vastaava suunnitelma on aiemmin valmistunut mm. salaatinviljelyyn suuntautuneeseen Kolman kylään ja
Etelä-Savon ympäristökeskus jatkaa tänä vuonna uusien kylien kartoituksilla.
Vinkkaa juttuja kyläkirjeeseen ja Jäskyn kotisivuille (www.jasky.net), kysy lisää tapahtumista ja aiheista tai anna palautetta kyläkirjeen sisältöön:
Kyläasiamies Henrik Hausen, puh. 015-689 676, 0400-992 699,
sähköposti: henhaus@mbnet.fi
Kyläkirjeen pystymme taas postittamaan kaikille maakunnan kylille Osuuskauppa Suur-Savon postitustuen avulla!
Jäsenmaksu
On taas jäsenmaksun aika! Huolehdi että kyläsi maksaa jäsenmaksun ja värvää lisää henkilöjäseniä mukaan. Jäsenmaksu vuodelle 2005
on henkilöjäsenille vain 5 euroa, yhdistyksille 20 euroa ja kannattajajäsenille 100 euroa. Maksut tilille 527104-4261890, Järvi-Suomen kylät ry. Nimi, osoite ja
mielellään myös sähköpostit johon Jäskyn posti halutaan, ilmoitetaan kyläasiamiehelle, maksulomakkeeseen merkityt tiedot eivät välity meille. Maksulomake
ohessa. Jäsenetuna mm. tämä kyläkirje ja yhdistyksille ilmaista kotisivutilaa, lisätietoja www.jasky.net
Jäseniä Jäskyllä on 123, josta yhdistyksiä 52. Lisäksi suurin osa maakunnan kunnista, Helsingin yliopisto ja muutamat yritykset ovat kannatusjäseniä.
|