 |
Järvi-Suomen kylät ry |
|||
JÄRVI-SUOMEN KYLÄT RYETELÄ-SAVON KYLÄKIRJE 1 / 2006Kutsu kevätkokoukseenJärvi-Suomen kylät ry:n sääntömääräinen kevätkokous järjestetään lauantaina 25.3.2006 klo 13 Rantasalmella, Oskari-Linnansaaren
luontokeskuksessa, Ohitustie 7. Asialistalla on sääntömääräiset asiat. Yhdistysten edustajilla tulee olla valtakirja. Seminaari 25.3.2006 klo 10-14 Rantasalmella: Kylien, kuntien ja maakunnan viihtyvyyden parantamiseen ja uusien asukkaiden hankkimiseen on monia keinoja. Maisemanhoitoa, maankäyttöä ja kaavoitusta pohditaan
tärkeässä seminaarissa Rantasalmen luontokeskus Oskarissa lauantaina 25.3. klo 10-14. 9.00-10.00 luontokeskuksen kahvila auki. Seminaarin järjestää Järvi-Suomen kylät ry ja siihen on vapaa pääsy. Ennakkoilmoittautuminen kahville 21.3. mennessä: Henrik Hausen puh. 0400-992 699 tai sähköpostilla henhaus@gmail.com. Kyläverkkohanke 2005-2006Järvi-Suomen kylien hankkeessa kehitetään maakunnan kylien yhteistyötä. Työ jakautuu kahteen osaan: Hankkeeseen on palkattu puolipäiväiseksi vetäjäksi Henrik Hausen. Hankkeen puitteissa järjestetään yhteistyö- ja kyläsuunnittelutapaamisia kunnissa. Kyliä avustetaan kylä- ja hankesuunnittelussa. Palvelu on kylille maksuton. Ota yhteyttä! Puh. 0400-992 699, sähköposti henhaus@gmail.com Juvan kyläsuunnittelun seminaari alkoi 4.2.2006 pohjoiskarjalaisen toimintaryhmä Jetinan alustuksella kyläsuunnittelusta. Esillä olivat mm. Jetinan alueen kokemukset kylätoiminnasta ja -suunnittelusta ja kolme tapaa, jolla kyläsuunnitelma voidaan tehdä yhdessä. Anne Koskinen kertoi Kesälahden Villalan kylän kyläasutusohjelmasta ja kyläkäsikirjasta. Villala on vilkas kylä Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan rajalla, jossa on mm. kyläkauppa ja koulu. Kyläasutusohjelman tavoitteita ovat kylän hyvä ikärakenne, palvelujen pysyminen, hyvä kyläilme, viihtyvyys ja tiedotuksen pelaaminen. Ohjelmalla pyritään hankkimaan uusia asukkaita, kyläyhdistyksen voimin on rakennettu paritalo, johon on jatkuvasti löytynyt vuokralaisia. Osa vuokralaisista on myöhemmin rakentanut omia taloja kylään. Kyläkäsikirja jaetaan kiinnostuneille ja uusille asukkaille, siihen on koottu monipuolisesti tietoa kylästä ja kirjanen uusitaan muutaman vuoden välein. Toinen esimerkkikylä oli pieni Kiteen Leinovaara. Seminaari oli muuten onnistunut, mutta edustettuina oli vain kaksi juvalaista kylää ja yksi mäntyharjulainen. Vastaava seminaari järjestettiin 18.2. Puumalassa Hurissalon koululla, ja alustajia nauratti, kun Puumalan Hurissalosta ja Kesälahden Villalasta sekä toisaalta Puumalan Rokansalosta ja Kiteen Leinovaarasta löytyi niin paljon yhteistä. Puumalan seminaari jatkuu 15.3. klo 18 Hurissalon koululla. Tervetuloa mukaan kaikki Puumalan kylät, myös ne jotka eivät päässeet mukaan 18.2. Kyläsporttihanke aloittaa Savonlinnan seudullaKyläsporttihankkeita toimii jo Juvan sekä Pieksämäen ja Mikkelin seuduilla. Hankkeessa on jo kehitetty monipuolisia liikuntakerhoja ja tarkoituksena on tavoittaa kaikenikäisiä liikkujia. Esimerkiksi Anttolan lapsiurheilutoiminta jäi kuntaliitoksen jälkeen heitteille, ja vasta nyt tammikuussa käynnistettiin lasten monipuolinen liikuntakerho. Etelä-Savon liikunta ry:n (Esli) järjestämään ohjaajakoulutukseen osallistui 13 henkeä. Kerhossa on mukana yli 40 lasta ja harrastettavat lajit vaihtelevat hiihdosta ja luistelusta palloiluun ja temppurataan. Toimintaan on laadittu selkeät säännöt ja paikalla on aina kolme ohjaajaa. Savonlinnan seudun hankkeen vetäjäksi on palkattu Sami Huoman. Hankkeen tavoitteena on kehittää kuntien, seurojen ja kylien monipuolista liikuntatoimintaa lapsille ja nuorille sekä harrasteliikuntaa aikuisille. Liikuntaa voivat kehittää kyläyhdistykset, liikuntaseurat tai nämä yhteistyössä. Tarvittaessa Esli kouluttaa ja tukee vertaisohjaajia. Hankkeen kuntakohtaiset tilaisuudet järjestetään seuraavasti: Kerimäki 15.3 klo 17:30, Tarkempia tietoja kokouspaikoista ja aiheista voi kysyä kunnan liikuntasihteeriltä tai hankevetäjä Sami Huomanilta, sami.huoman@esliikunta.fi Vuoden kylä -hakemukset toukokuun loppuun mennessä!Jäsky käynnistää Vuoden kylä 2006 valintakierroksen. Hakemuslomakkeet lähetetään tämän kirjeen liitteenä ja viimeinen palautuspäivä on 31.5.2006. Jäskyn hallitus valitsee hakijoiden joukosta valtakunnalliseen vuoden kylä -kilpailuun lähetettävän ehdotuksen ja maakuntahallitus nimeää Etelä-Savon vuoden kylän. Hakemuslomakkeet löytyvät myös Internetistä www.jasky.net . Valinnassa Jäsky painottaa tänä vuonna maallemuuton edistämistä: markkinointi, tonttipörssit, tulokset... Vuoden 2005 Etelä-Savon vuoden kylä on Hurissalo ja valtakunnallinen vuoden kylä Heinolan kirkonkylä. Myös valtakunnallinen kylähullun titteli on jaossa. Nykyinen kylähullu Esko Ropponen on järjestyksessä kahdeksas kylähullu, uusi nimetään aina kahden vuoden välein. Valinnan tekee kuusihenkinen raati. Hakemukset suosituksineen ja ansiokirjoituksineen tulee toimittaa 10.8.2006 mennessä. Lisätietoja valintaraadin puheenjohtajalta Antti Kokkoselta, puh. 0400 - 674 489, sähköposti antti.kokkonen@varkaus.fi. Ruralia-instituutin kylähankkeetRuralia-instituutti (eli entinen Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus) on Helsingin yliopiston erillislaitos, jonka toimipaikat ovat Mikkelissä ja Seinäjoella. Mikkelissä on käynnissä muutamia kylähankkeita, joita toteutetaan yhteistyössä mm. Jäskyn kanssa. Yhteydenottoja kyliltä odotetaan innokkaasti! Ruralialaiset myös jalkautuvat kylille keväästä alkaen mahdollisimman usein. KYLÄKE - Välineitä kyläsuunnitelmien tekoon Hankevetäjä Marja Kerttu Kurkelan haasteena on luoda kyläsuunnitelmasta kylän elämään ja vuodenkiertoon sujuvasti limittyvä prosessi. Yksi käytännön apuväline kylän tulevaisuuden suunnitteluun on rakenteilla oleva KYLÄKE-nettisivusto www.aluke.fi/kylake/ . Kyläke-malliin perustuvaa kylienkehittämis- ja koulutustyötä on tarkoitus aloittaa mukaan haluavien kylien kanssa mahdollisesti jo tänä keväänä ja etenkin syksyllä 2006 Mikkelin ja Pieksämäen seuduilla. Kylät voivat ottaa yhteyttä asian tiimoilta suunnittelija Marja Kerttu Kurkelaan: (marja.k.kurkela@helsinki.fi, 044-300 1293). SENET - Hyvinvointipalveluja tulevaisuuteen Vanhempien ikäluokkien osuus väestöstä lisääntyy. Jotta ikääntyvät voisivat elää mahdollisimman pitkään omassa kodissaan, tarvitaan monenlaisia palveluja. Palveluja tuottamaan taas tarvitaan aktiiviväestöä. Eri järjestöjen ja esim. kyläyhdistysten voimavarojen valjastaminen maaseudun palvelujen järjestämiseen on yksi mahdollisuus. Näihin haasteisiin etsii vastauksia projektipäällikkö Salla Kakriainen Senet-hankkeessa. Yhteistyötä tehdään eteläsavolaisten kylien, kuntien, järjestöjen ja oppilaitosten kanssa. Osia hankkeesta toteuttaa mm. Pieksämäen Diak ja Savonlinnan Mamk ammattikorkeakoulujen osastot. Kansainvälisenä kumppanina toimii pohjoisitalialainen hyvinvointialan osuuskunta. Kyläpilotteina ovat mukana Mäntyharjun itäiset kylät, Pieksänmaan Siikamäki-Peiposjärvi sekä muutama kylä Savonlinnassa. Lisätietoja Internetissä www.mtkk.helsinki.fi/senet/ . Salla Kakriainen vastaa mielellään hankkeeseen liittyviin kysymyksiin (salla.kakriainen@helsinki.fi, 044 539 1143). RURACT - Rajan ylittävää kylien yhteistyötä Vuodenvaihteessa käynnistyneen RURACT-hankkeeen tavoitteena on tukea maaseudun sosiaalista ja taloudellista kehitystä Kaakkois-Suomessa ja Leningradin alueella sekä lisätä maaseudun tutkijoiden ja kehittäjien yhteistyötä. Projektipäällikkö Kirsi Bykachev toivoo hankkeeseen mukaan kansainvälisestä yhteistyöstä kiinnostuneita kaakkoissuomalaisia kyliä sekä elintarvike- ja matkailualan maaseutuyrityksiä. Hankkeessa suomalaisille ja venäläisille kummikylille järjestetään yhteisiä koulutustilaisuuksia ja -tapaamisia, joissa kyläläiset voivat jakaa kokemuksiaan kehittämistyöstä ja yleensäkin kylässä asumisen iloista ja suruista. Lisätietoja projektipäällikkö Kirsi Bykachevilta (kirsi.bykachev@helsinki.fi, 050 390 2438). Kyläasumista markkinoidaan taas kesälläJäskyn kyläverkkohanke järjestää taas kyläosaston Luston Metsäkulttuuripäiville 16.-18.6.2006 Punkaharjun Lustossa. Mukaan on lähdössä myös Piällysmies toimintaryhmä. Kylät voivat ilmoittautua mukaan Jäskyn kyläasiamiehelle. Kyläosastolla markkinoidaan maaseutuasumista ja kylätoimintaa, jos haluatte käsityö- tms. tuotteiden myyntiosaston, se on varattava 7.4. mennessä. Langaton laajakaistaverkko valmistuu vauhdillaUusimmalla tekniikalla Etelä-Savoon rakennettava verkko on valmistuttuaan Suomen laajin wimax-verkko. Wimax-tekniikka mahdollistaa laajakaistaliittymät myös alueen vapaa-ajan asukkaille ja muille kupariverkon ulkopuolella oleville käyttäjille. Verkon rakentaminen on edennyt ennakoitua nopeammin ja asiakkaita on liitetty langattomaan laajakaistaverkkoon runsaasti. Koko verkko valmistuu heinäkuun 2006 loppuun mennessä. Tuolloin laajakaista kattaa 96 prosenttia maakunnan asukkaista ja yrityksistä. Lisätietoja Internetissä: www.esavolaajakaista.info Hankkeisiin uusi välirahoitus osuuspankeiltaOsuuspankkien keskusosuuspankki OKO on tuonut uuden tuotteen maaseudun hanketoimijoille. Se on nimeltään "Kehittämishankeavustuksen ennakkorahoitus" ja siinä paikallisen osuuspankin kautta saa lainaa hankkeiden välirahoitukseen. Hankepäätös kelpaa lainan takaukseksi. Hinnoittelu on OP-Prime + 2,5 % eli tällä hetkellä 5 % ja järjestelypalkkio 1 % tai vähintään 200 euroa. Ennakkorahoitus muistuttaa maataloustukien ennakkorahoitusjärjestelmää ja se koskee kaikenlaisia kehittämishankkeita, joista on TE-keskuksen, lääninhallituksen, maakunnan liiton tai ministeriön hankepäätös. Rahoitushakemuksen liitteeksi tulee aina hankepäätös. Kun rahaa on nostettu yhdistyksen tilille, rahoittajan maksatukset kulkevat pankin kautta, kunnes luotto on kokonaan maksettu. Pienhankkeet eivät ainakaan vielä pääse uuden lainoituksen piiriin: lainoitettavan hankkeen avustuksen pitää olla vähintään 40 000 euroa. Luottoajat, luototuksen enimmäismäärät jne. selviävät MaaseutuPlus-lehdestä 6/2005. Jäskyn valtionapu ja uusi kyläohjelmaSuomen kylätoiminta ry on päättänyt Järvi-Suomen kylät ry:lle tulevasta valtionavusta, se on tänä vuonna 16 400 euroa. Jäskyn talousarvion mukaan osa tästä käytetään maallemuuttopalvelun pystyttämiseen ja osa uuden maakunnallisen kyläohjelman laatimiseen. Maakunnastammehan puuttuu vielä yhteinen tulomuuttopalvelu. Etelä-Savon kyläohjelma 2002-2006 sai hyvän vastaanoton, ja nyt tavoitteena on eri yhteistyökumppaneiden kanssa laatia entistä terävämpi ohjelma kylien kehittämiseksi. |
Aiemmat kyläkirjeet: Kyläkouluseminaari kiinnostiEtelä-Savon kyläkouluseminaari 11.2.2006 herätti suurta kiinnostusta ympäri maakuntaa. Paikalla oli yli 100 aikuista ja parikymmentä lasta. Tunnelmaa virittivät ensin Kaipolan ja Kaartilankosken koulujen oppilaiden reipas ja hauska kyläkoululaulu sekä sketsi. Seminaarin avannut Sulkavan kunnanjohtaja Juri Nieminen kiitteli kyläkouluasiassa virinnyttä aktiivisuutta ja totesi, että kunnan omistama komea hirsilinna on harvoin ollut näin täynnä innokkaita ihmisiä. Hän pahoitteli sitä, että kuntien talousongelmat tahtovat viedä kohti keskittymistä. Sekä kasvatustieteen tohtori Taina Peltonen että sivistystoimen tarkastaja Kari Lehtola korostivat, että suomalaisen koulutuksen keskeinen tavoite tasa-arvo on nyt vaarassa. Peltonen kertoi nähneensä pahoja esimerkkejä siitä, miten pitkät koulukyydit voivat haitata opiskelua. Hän myös korosti lähikoulujen ja yhdysluokkien etuja: viimeisten vertailujen mukaan pienten koulujen oppilaat menestyvät hyvin ja opettajatkin viihtyvät niissä. Toisaalta kylissä on valmiutta tulla vastaan ja yhdessä koulutoimen kanssa löytää muita säästöjä kuin koulujen lakkauttamiset. Luvian kunnassa päätettiin säästää luopumalla uuden koulun rakentamisesta, ja opetus on sen sijaan sijoitettu ympäri kuntaa kyläkouluihin. Sulkavan Kaipolan koulun Opinavain-palkittu jääkausi-projekti perustuu juuri yhdysluokkaopetukseen ja uuteen teknologiaan ja osoittaa, että kyläkoulut voivat kulkea kärjessä koulutuksen kehittämisessä. Hankkeessa kuudesluokkalaisten tehtävänä oli suunnitella ja toteuttaa jääkauteen liittyvä opetus 3. ja 4. luokan oppilaille. Oppilailla oli käytettävissään tietokoneita, gps-laitteita, digikameroita ja muuta teknologiaa sekä opettajien tuki. Vanhemmat oppilaat toimivat maastoretkien ryhmänjohtajina, ja kerätty materiaali koottiin koulun internetsivuille. Kari Lehtola, joka toimii Itä-Suomen lääninhallituksen sivistystoimentarkastajana, toteaa, että ollaan erittäin lähellä laittomuuden tilaa. Peruskoulutus on lähipalvelu, joka on tarjottava tasapuolisesti kaikille lapsille. Pitkiin koulumatkoihin joudutaan puuttumaan, kun 2,5 tunnin määräaika päivässä ylitetään. - Koulujen lakkauttamisilla kunnat syövät omaa tulevaisuuttaan. Koulutus on investointi tulevaisuuteen. Häviäjiä ovat ne kunnat, jotka nyt lakkauttavat koulujaan. Näin ankarin sanoin Lehtola suomii kuntia, jotka heppoisin perustein supistavat kouluverkkojaan. "Kaikki lakkautukset eivät ole tuoneet säästöjä. Koulumenojen kasvuun vaikuttaa tällä hetkellä kaikkein eniten erityisopetuksen tarpeen kasvu", Lehtola totesi kyläkouluseminaarissa. Maakuntajohtaja Hannu Vesa ehdotti laajaa kyläkouluohjelmaa, jossa Etelä-Savon tai useamman maakunnan yhteishankkeena tutkittaisiin luovia ratkaisuja. "Kustannustehokas koulu voi olla 1-, 2-, 3- tai vaikkapa 6-opettajainen". Palveleva Etelä-Savo -mietinnössä on kohta, jossa todetaan että tavoitellaan vähintään 3-opettajaisia kouluja. Mietintö merkittiin kuitenkin maakuntahallituksessa vain tiedoksi. Lausunnossaan 13.2.2006 kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta maakuntahallitus oli jo näin myönteinen: "Perusopetus järjestetään mahdollisimman lähellä koululaisia. Kouluverkkoa tulee tarkastella yli kunta- ja muiden hallinnon rajojen ja hakea parhaiten oppilaita palveleva ratkaisu. Kuntien tulee myös kyläyhteisöjen kanssa hakea ratkaisuja, jotka mahdollistavat taloudellisten säästötavoitteiden saavuttamisen ja kyläkoulujen jatkamisen." Joroisten sivistystoimen johtaja Sinikka Häyrinen kertoi, että kunnan lähtökohtana on alueellinen tasa-arvo, mutta valitettavasti päätöksissä kuitenkin korostuu talous. Opettaja Juha Juurikkala peräänkuulutti syvemmälle menevää muutosta koulussa - liikaa ollaan vielä kiinni perinteisessä palkkio-rangaistus -menetelmässä. Kyläasiamies Henrik Hausen totesi alustuksessaan, että Etelä-Savossa on noin 120 koulua, jossa on alaluokkien opetusta. Mitään suurta lakkautusaaltoa ei vielä ole meneillään - kouluja lakkautetaan 3-6 vuodessa. Mustia vuosia olivat 1998 ja 2002, jolloin molempina vuosina lakkautettiin 9 koulua. Viime vuonna kouluja lakkauttivat Mikkeli ja Mäntyharju. Eniten kouluja oppilasmäärään verrattuna on Hirvensalmella - silti kunnan opetustoimen menot eivät ole erityisen korkeat. Lopuksi kuultiin katsaukset kymmenestä kylästä. Kaikkein huonoin tilanne on Punkaharjun Hiukkajoella, jossa 30 oppilaan toimiva kyläkoulu on päätetty lakkauttaa jo ensi syksynä. Myös monessa muussa kunnassa kyläkoulujen lakkauttamisesta keskustellaan. Kylien välinen yhteistyö kyläkouluvaihtoehdon puolustamiseksi on virinnyt mm. Ristiinassa ja Sulkavalla. Kaikkiaan seminaarissa oltiin melko yksimielisiä siitä, että lähikoulujen säilyttäminen on sekä lasten että maakunnan etu. Lapset saavat tasapuolisesti opetusta omassa ympäristössään ja maakunta houkuttelee uusia asukkaita. Kyläkouluja myös säilytetään!Puumalan kunnanvaltuusto päätti säilyttää Hurissalon ja Harmaalan koulut. Hurissalo on Etelä-Savon vuoden kylä, aktiivinen ja kasvava saaristokylä kaukana kirkonkylältä. Kunnanjohtaja ja kunnanhallituksen puheenjohtaja esittivät, että kyläkoulu lakkautetaan ensi vuonna. Kunnanhallituksessa koulu sai yhden vuoden lisää ja valtuustossa se päätettiin säilyttää äänin 18-1, oppilasrajaksi asetettiin nykyinen oppilasmäärä eli 17. Harmaalan koulun lakkautusta lykättiin ainakin vuoteen 2011. Myös ainakin Pieksänmaa on toistaiseksi luopunut lakkautuksista ja Mikkelissäkin yksi lakkautettavista kolmesta koulusta säästyy. Vierailijoita ItävallastaVeej'jakaja ja Päijänne-Leader -toimintaryhmien luona kävi helmikuussa itävaltalaisia vieraita. Muutaman päivän tiukka vierailuohjelma vei itävaltalaiset mm. Heinolan kyläpirtille, Mikkelin Kenkäveroon, Hirvensalmen käsityötaloon, Siikamäki-Peiposjärven aktiiviseen kylään, kyläkouluun ja yritystoimintaan, Hirvensalmen Satulinnaan, Vuorenkylän hiihtorinteelle, Kalkkisiin ja Lahden käsityökeskukseen. Selostuksia kuultiin muun muassa Mikkelipuistosta, käsityöläisten Palmikko-hankkeesta ja Päijänteen kansallispuistosta. Itävaltalaisiin tekivät vaikutuksen vierailut paikallisissa hankkeissa ja eri yhteisöjen kyky löytää ratkaisuja ongelmiin. Samalla oltiin huolestuneita hankkeen jatkumisesta. Jatkohankkeen kannalta kiinnostavia aloja olisi kyllä: kylätoiminta, kylätalot ja maallemuuton edistäminen, käsityöläisten ja viljelijöiden yhteismarkkinointiyritykset, kansallispuistot, opiskelijavaihto, nuoriso- ja kulttuurihankkeet sekä yrittäjyyskoulutus. Esiselvityshanke on ollut yhteistyö kolmen osapuolen -Veej'jakaja-toimintaryhmän, Päijänne-Leaderin sekä Steyr-Kirchdorf -alueen toimintaryhmä Annen - kesken. Se, kuka jatkohankkeessa toimii hankkeen toteuttajana ja millä alueilla se toimii, on vielä auki. Hirvensalmi ja Kerimäki saavat piristystä kesäasukkaistaJäskyn hallitus kokoontuu eri paikkakunnilla, viimeksi tammikuussa Hirvensalmella ja helmikuussa Kerimäellä. Hirvensalmen elinkeinoasiamies Rauno Turkki kertoi, että 2 600 asukkaan kunnassa on 3 000 kesämökkiä. Kunta toimii aktiivisesti sen puolesta, että osa mökeistä voidaan muuttaa ympärivuotiseen asumiseen. Mökkiläisillä on keskeinen osa kunnan tulevaisuuden rakentamisessa. Elävät kylät houkuttelevat mökkiläisiä ja mökkiläiset piristävät palvelujen ja lähituotteiden kysyntää. Kerimäen kunnanjohtaja Kari Rannanpiha myönsi, että kunta suuntaa kehitystoimintansa vahvimpiin kyliin. 6 000 asukkaan kunnassa on viisi peruskoulua, yhtä monta kuin Hirvensalmella. Kunnassa on hyvät palvelut ja niistä pyritään pitämään kiinni. Oma lukio on pienentynyt vuosiluokkien pienentymisen takia. Rannanpihan mielestä lukioiden tarvetta tulisi tarkastella seudullisesti. Mökkiläisiä huomioidaan Kerimäellä kesäasukastapahtumalla ja valitsemalla Vuoden Kesäkerimäkeläinen. Kylien elinolot paremmiksi yhteistoiminOtsikko on Suomen kylätoiminta ry:n uuden julkaisun nimi. 80-sivuinen julkaisu on Vertti ja Tyyne -hankkeen julkaisema ja siinä käsitellään kylien infrastruktuurin ja palvelujen parantamista esimerkkien avulla. Kirjassa esitellään käytännössä, miten kylille on rakennettu kevyen liikenteen väyliä osittain tai kokonaan talkoilla, tehty paineviemäriverkostoja ja kyläpuhdistamoita, työllistetty tieisännöitsijöitä, jätevesisuunnittelijoita ja elektroniikkahuoltajia, vedetty laajakaistaverkostoja, pystytetty nettitupia, tuettu kyläkauppoja, rakennettu palvelukoteja ja monipalvelukeskuksia, kokeiltu sosiaalisen yrityksen malleja sekä löydetty ja koulutettu hoivapalveluyrittäjiä. Esimerkkejä on kirjoittanut ja toimittanut kyläasiamies Henrik Hausen. Perusteellisessa artikkelissaan Ritva Sirkkala tarkastelee yhteistoiminnan, järjestöjen ja yritysten reunaehtoja ja resursseja palvelutuotannossa. Ilmaista kirjaa voi tilata Suomen kylätoiminta ry:stä, puh. 02-738 1761, info@kylatoiminta.fi Muuttaako Onni maalle?Onni muuttaa maalle -muuttopalveluhankkeen seminaari oli Helsingissä 14.2. Hanke on kiitettävästi nostanut maaseutuasumisen julkisuuteen ja myös johtanut jo käytännön muuttopäätöksiin. Viveka Lanne Satakunnasta kertoi, että Pohjois-Karjalan tulomuuttopalvelu on toiminut esikuvana. "Netissä on oltava", lisäksi markkinointia on tehty kirjein, messuilla ja mediassa. Myös asukkaiden asenteisiin pyritään vaikuttamaan, hankkeen puuhaihmisiä yllätti kuntien nihkeä tai passiivinen suhtautuminen tulomuuttajiin. Kanta-Hämeessä oli selvitetty maallemuuton kapeikkoja. Tärkeimmäksi nousi sopivien monipuolisten asuinpaikkojen puute ja toiseksi kyläkoulujen lakkauttaminen. Lapsiperheitä on vaikeaa houkutella alueelle, jossa ei ole omaa lähikoulua, ja kunnan imago kärsii, kertoi aluepäällikkö Mirkka Aivelo. Muina muuton esteinä hän mainitsi työpaikkojen vähyyden ja etätyötä ympäröivän negatiivisen ilmapiirin. Kunnanjohtaja Reijo Fredriksson kertoi Ristijärven kunnan asukashankinnasta, erityisesti ikääntyvien houkuttelemisesta. Kunnassa on laskettu, että kannattaa satsata senioriasumiseen. Hän korosti, että seniorihankkeiden varsinaiset hyödynsaajat ovat työikäiset, jotka saavat työtä ja voivat käyttää samoja palveluita kuin ikääntyvätkin. Eläkeläiset ovat varsin hyväkuntoisia ja 70 % selviytyy pienillä kustannuksilla. 30 % aiheuttaa kunnalle kustannuksia, mutta näistäkin kustannuksista suuri osa on työtä. Kuntaan on rakennettu mm. senioreiden liikuntatalo, erityisesti vanhoille suunniteltuja asuntoja (jotka kyllä kelpaavat muillekin), palvelukoteja jne. Täydentäviä kotipalveluja ostetaan yksityisiltä ja osuuskunnilta ja palvelujen laatua valvotaan. Maakuntaohjelmaa sorvataanEtelä-Savon maakuntavaltuusto hyväksyi viime marraskuussa uuden maakuntasuunnitelman. Suunnitelma on varsin pyöreä paperi jossa vilisee hienoja sanoja innovaatioista tonttipalveluun ilman sen tarkempia selityksiä. Suunnitelmaa täsmennetään maakuntaohjelmalla, jonka uudistaminen nyt käynnistyy. Kyläasiamies Henrik Hausen on jäsenenä ohjelman yhden toimintalinjan foorumissa (Ihmiset - hyvinvointi - palvelut) ja Jäskyn hallituksen jäsen Marita Mattila toisessa (Infrastruktuuri). Yritämme tietenkin viedä ohjelmaan myös kylistä ja toimintaryhmistä tulleet ideat ja painotukset! Etelä-Savon kansanedustajat ajavat kansalaisvaikuttamistaJärvi-Suomen kylät ja toimintaryhmät järjestivät tapaamisen maakunnan kansanedustajien kanssa tammikuussa. Toimme esille lähipalvelujen säilyttämisen ja kansalaisyhteiskunnan valmiudet osallistua palvelujen tuottamiseen ja kylien kehittämiseen. Kansanedustajien suhtautuminen oli myönteinen. Myös toimintaryhmätyön ja kylätoiminnan valtionavun merkitys ymmärrettiin, kyliltä perättiin oikeastaan lisää rohkeutta kokeiluihin ja riskihankkeisiin. Myös hanketyön ongelmista keskusteltiin ja ymmärrys parani varmasti puolin ja toisin. Päätettiin, että seuraavan tapaamisen teemana voisi olla kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma, voisimme yhdessä ajaa siihen maaseudun kansalaistoimintaa tukevia linjauksia. Levy Halmeniemen vapaan kyläkoulun hyväksiKyläbändi Lahjomattomat on saanut valmiiksi yhteisen single-levyn mäntyharjulaisen laulajan Kake Randelinin kanssa. Musiikista levyllä vastaa joukko mäntyharjulaisia, mikkeliläisiä ja helsinkiläisiä muusikoita. Kuoro-osuudet laulaa Mikkelin Päämajakoulun 3. luokka johtajanaan Harri Kaarniemi. Kylä elää -single julkistetaan lauantaina 18.3. klo 20 alkavassa iltatilaisuudessa Ravintola Nuijamiehessä Mikkelissä. Levyn ja iltatilaisuuden tuotto käytetään Halmeniemen vapaan kyläkoulun hyväksi. Lahjomattomilta on aiemmin julkaistu kaksi pitkäsoittolevyä: Pala suomalaista unelmaa ja Muistin kuvia. Yhtye tekee parhaillaan kolmatta levyään, joka valmistunee loppuvuonna. Kiitämme Osuuskauppa SuurSavoa postitusyhteistyöstä! Jäsenmaksuun sisältyy nyt myös MaaseutuPlus-lehtiOn taas jäsenmaksun aika!Huolehdi, että kyläsi maksaa jäsenmaksun ja värvää henkilöjäseniä mukaan. Jäsenmaksuun sisältyy nyt ensimmäistä kertaa MaaseutuPlus-lehden tilaus (6 numeroa vuodessa, arvo 25 euroa!). Etelä-Savon kyläkirje ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Tietenkin saat myös äänioikeuden yhdistyksen jäsenkokouksiin. Olet mukana hyvän asian puolesta, mukavien ihmisten kanssa. Jäskyn kautta pystyt vaikuttamaan maakunnan asioihin, maakuntaohjelmaan jne. Saat myös tietoa ja apua oman kyläsi kehittämiseen ja hanketoimintaan. Kylille Jäsky tarjoaa ilmaista kotisivutilaa Internetistä ja apua sivujen päivittämiseen. Liittyä voi maksamalla jäsenmaksun. Jäsenmaksu vuodelle 2006 on henkilöjäsenille 15 euroa, yhdistyksille 25 euroa ja kannattajajäsenille 100 euroa. Maksut tilille 527104-4261890, Järvi-Suomen kylät ry. Järvi-Suomen kylät ry eli Jäsky on Etelä-Savon kylien maakunnallinen yhteenliittymä. Toimimme maaseudun asukkaiden edunvalvojana ja alueen kylätoimikuntien ja kyläyhdistysten yhteistyöelimenä. Jäsky on Suomen kylätoiminta ry:n jäsen. Jäskyn hallitus 2006Matti Falck, pj, Kerimäki Kyläasiamies, sihteeri:Henrik Hausen, Pertunmaa Ilmoita osoitteenmuutokset kyläasiamiehelle! |
|
Jäsky kyläasiamies |
Jäsky puheenjohtaja |
Palaute: henhaus@gmail.com |