 |
Järvi-Suomen kylät ry |
|||
JÄRVI-SUOMEN KYLÄT RYETELÄ-SAVON KYLÄKIRJE 1 / 2007Kutsu kevätkokoukseen Puumalaan 14.4. klo 12-15Järvi-Suomen kylät ry:n kevätkokous on lauantaina 14.4.2007 klo 14 Sahanlahden järvihotellissa, Lietvedentie 830, Puumala. Kokous on majoitusrakennus Väentuvan yläkerrassa, kokoussali Ilmarissa. Ohjelma alkaa klo 12 kahvilla ja voileivällä. Yhdistysten edustajilla, jotka haluavat käyttää kokouksessa äänioikeutta (yhdistyksillä 5 ääntä), pitää olla valtakirja. Valtakirja on vapaamuotoinen, lomake lähetetään tämän kirjeen mukana jäsenyhdistyksille. Jäseneksi voi liittyä maksamalla jäsenmaksun etukäteen tai paikan päällä, henkilöjäsenet 15 euroa, yhdistykset 25 euroa. Jäsenmaksuun sisältyy mm. MaaseutuPlus-lehden tilaus (6 numeroa kyläasiaa vuodessa). Tilaisuuden järjestää Järvi-Suomen kylät ry ja siihen on vapaa pääsy. Ennakkoilmoittautuminen kahville 11.4. mennessä: Henrik Hausen puh. 0400-992 699 tai sähköpostilla henhaus@gmail.com. Ajo-ohje: Mikkelistä Anttolan kautta Puumalaan päin ajettaessa Sahanlahti on oikealla 8 km ennen Puumalaa, Savonlinnasta/Sulkavalta/Juvalta tullessa käännytään oikealle 6 km ennen Puumalaa ja ajetaan 2 km Mikkeliin päin. Sahanlahdessa tehdään juuri peruskorjausta, joka valmistuu toukokuussa, joten siellä ei voi ruokailla ja piha-alueet eivät nyt ole edukseen. Vuoden kylä -hakemukset toukokuun loppuun mennessä!Jäsky käynnistää Vuoden kylä 2007 -valintakierroksen. Hakemuslomakkeet tilataan kyläasiamieheltä tai tulostetaan Jäskyn nettisivuilta www.jasky.net . Viimeinen palautuspäivä on 31.5.2007. Nyt jätettävät hakemukset otetaan huomioon kolme vuotta (2007-2009), ja niitä voi myöhemmin täydentää. Jäskyn hallitus valitsee hakijoiden joukosta valtakunnalliseen Vuoden kylä -kilpailuun lähetettävän ehdotuksen ja maakuntahallitus nimeää Etelä-Savon vuoden kylän. Valinnassa Jäsky painottaa tänä vuonna yhteistyötä ja tiedottamista (yksi huomioitava yhteistyön muoto on Jäskyn jäsenyys). Vuonna 2006 Etelä-Savon vuoden kylä oli Punkaharjun Hiukkajoki. Vuoden kyläksi kannattaa hakea: nimitys tuo mukavasti julkisuutta, se on talkooväelle mukava tunnustus tehdystä työstä, ja monet kylät ovat jo saaneet tämän tunnuksen. Osa kylistä on hakenut monta kertaa ennen valintaa. Ennen kaikkea koko kilpailu tuo kylätoiminnan julkisuuteen. NeuvonpitoJäsky on kiinnostunut siitä, mitä kylissä ajatellaan omasta toiminnasta ja kylätoiminnan kehittämisestä. Siksi järjestämme kylien kesken laajan neuvonpidon. Kyliä pyydetään vastaamaan 5 kysymykseen: 1. Mainitkaa, mistä saavutuksista kylänne on erityisen ylpeä. (Oletteko toteuttaneet onnistuneita hankkeita, järjestäneet hyviä tilaisuuksia tai yhteistyössä kylän eri järjestöjen kesken lisänneet harrastusmahdollisuuksia tai työtilaisuuksia kylässä?) 2. Mikä ovat mielestänne hyvän kylätoiminnan tunnusmerkkejä? Miten turvataan toimijoiden jaksaminen? 3. Minkälaista tukea tarvitsette? (jotta kyläyhdistyksenne uskaltaisi kehittää toimintaa, "ottaa askel eteenpäin") 4. Miten kylä- ja maaseututoimintaa pitäisi kehittää? (jotta sillä olisi enemmän vaikutusta kylien tulevaisuuteen. Kylässä, maakunnassa ja Suomessa.) 5. Miten yhteistyötä voitaisiin lisätä? (kylien välillä, kunnan kanssa, kaupunkeihin, maakunnassa jne. Onko kunnan asenne kylien kehittämiseen myönteinen?) Vastauksia käsitellään luottamuksellisesti ja niitä käytetään uuden maakunnallisen kyläohjelman ja Jäskyn tulevan toiminnan pohjana. Vastata voi yksin tai ryhmässä, pitkästi tai lyhyesti. Vastaaminen voi olla samalla kylätoimikunnan ideariihi ja myös vuoden kylä -lomakkeen voi siinä täyttää. Merkitse vastauspaperiin kylän nimi, oma nimi ja vastaajien lukumäärä. Palauta vastaukset kyläasiamiehelle 30.4. mennessä. Kyllä maallemuuttoa on mahdollista edistää …Jäskyn maallemuuttopalvelu on jo ollut menestyksellinen: kolme taloa on myyty ja kaksi vuokrattu. Taloista tuli kilpailua, joten palvelu on saanut kiitokset tehokkuudesta. Maallemuuttopalvelun kautta saa tonttinsa tai talonsa näkyviin suureen valtakunnalliseen www.etuovi.com -nettipalveluun. Palvelu on ainakin hankkeen ajan vuoden 2007 loppuun asti ilmainen. Mahdollisimman tarkat tiedot ja mielellään kuvia myytävästä kiinteistöstä lähetetään kyläasiamiehelle, joka laittaa ne näkyviin palveluun ja välittää omistajan yhteystiedot kysyjille. Kylien ja kuntien tonttipörssit saavat maallemuuttopalvelun kautta valtakunnallista näkyvyyttä suositussa www.maallemuutto.info -palvelussa ja eri messuilla ja lehtijutuissa. Huhtikuussa Jäskyn maallemuuttopalvelu on mukana Oma Koti -messuilla Helsingissä ja kesäkuussa meillä on kyläosasto Luston Metsäkulttuuripäivillä 15.-16.6.2006 Punkaharjun Lustossa. Mukaan on lähdössä myös Piällysmies-toimintaryhmä. Kylät voivat ilmoittautua mukaan Jäskyn kyläasiamiehelle. … kyläläisten oma aktiivisuus saa myyjät ja ostajat liikkeelleMaakunnassa on useita loistavia esimerkkejä siitä, että kylien aktiivisuudella voidaan hankkia lisää asukkaita: Kangasniemen Luusniemelle on muuttanut 5 perhettä, yhteensä 20 henkeä, ja keväällä alkaa ainakin neljän uuden talon rakentaminen kylälle. Sulkavan Partalansaaressa ja Kaipolan kylässä on yhteisen markkinointihankkeen aikana saatu myyntiin tai vuokrattavaksi 80 tonttia ja 16 taloa. 10 taloa on jo vaihtanut omistajaa tai vuokrattu. Partalansaareen on muuttanut tai muuttamassa 37 henkeä ja Kaipolaankin jo noin 10. Partalansaaren muuttajista kymmenkunta odottaa vielä kyläkoulun jatkumisen varmistumista ja myös mahdolliset rakentajat ovat kyselleet tästä tärkeästä palvelusta. Erittäin tärkeä osa kylämarkkinointia on myönteisen julkisuuden hankkiminen, sitä ei keskustelu kyläkoulujen lakkauttamisesta ole edesauttanut. Kotisivutilaa Jäskyltä tai yhteistyökumppanilta MiämedialtaJäsenyhdistyksille on tarjolla ilmaista kotisivutilaa Jäskystä. Valmiit sivut tai tekstit ja kuvat sekä päivitykset lähetetään kyläasiamiehelle.
Omilla sivuilla voi Lisäksi Miämedian etusivulla käydään yhteistä keskustelua. Keskustelun pohjaksi Miämedian etusivulle nostetaan artikkeleita yhteisöjen artikkeleista. Myös Jäsky ja Miämedia uutisoivat jatkossa toistensa artikkeleita. Yhteisenä tavoitteena on tuoda kansalaiskeskustelulle lisää näkyvyyttä. Internetixin kotisivupakettiin kuuluu myös työpajat kerran kuussa. Niissä opetellaan julkaisemaan artikkeleita omille Miämediasivuille ja esim. kuvankäsittelyä. Kotisivupaketin hinta koulutuksineen on 50 euroa vuodessa. Koulutukset ovat yleensä Mikkelissä. Katso tarkemmin: www.miamedia.fi tai soita Leevi Heinoselle 050-338 3398.
|
Yhteistyö kylissä vahvistuuKiviapajan kylässä Savonlinnan lounaisosassa toimii useita yhdistyksiä, mutta väki on vähentynyt ja toiminta tahtoo hiipua. Kyläläiset järjestivät 12.2. yhteistyökokouksen Ruralian Senet-hankkeen ja Jäskyn Kyläverkkohankkeen avulla. Toimme esimerkkejä siitä, miten kylissä on yhdistetty eri seuroja tai niiden toimintaa. Nuorisoseura Ruusu on perustettu 1909 ja seurantalo rakennettu 1925 joten perinteitä on jo kertynyt. Myös maatalousseuralla ja kylätoimikunnalla on omat perinteensä mutta nyt todettiin selvä tarve voimien yhdistämiselle. Tilaisuuksiin tulee kyllä hyvin väkeä, mutta vetäjiä on hankala löytää moneen yhdistykseen.
Kangasniemellä taas Hokan ja Suurolan kylien aktiivit kokoontuivat 25.2. Leppäniemen lomakartanoon pohtimaa kahden kylän toiminnan ja eri seurojen yhdistämistä. Jäskyn kyläasiamies ja Luusniemen Elon edustaja esittivät erilaisia yhteistyömalleja. Kyliin on jo rakennettu yhteisiä ulkoilureittejä ja kolme kotaa. Suurolassa Leppäniemen yhteydessä on myös suuri jääuima-allas ja kota, joita on rakennettu matkailun edistämisyhdistyksen hankkeella. Hokassa on hyvin toimiva kyläkoulu. Kokouksessa päätettiin jatkaa voimien yhdistämistä, joka merkinnee vanhojen kylätoimikuntien ja muiden yhdistysten lakkauttamista ja uuden kyläyhdistyksen perustamista. Kyläsuunnitelmia valmistuu
Himalanpohjan suunnitelmaan sisältyy laaja palvelujen arvio. Ensimmäiset toimenpiteet ovat suunnitelman mukaan kyläyhdistyksen rekisteröinti, tiedotustoiminnan tehostaminen, liikuntamahdollisuuksien parantaminen, perinnetietojen tallentaminen ja palveluhakemiston laatiminen.
Mikkelissä järjestettiin Jäsky-iltaMikkelin kaupunki ja Haukivuoren kunta yhdistyivät vuoden vaihteessa, ja niin Haukivuoren kylät otettiin mukaan Mikkelin kylien neuvottelukuntaan. Kylien neuvottelukunta ja maaseutulautakunta kutsuttiin 14.2. pidettyyn yhteiseen palaveriin. Jäskyn kyläasiamiehen alustusta seuranneessa keskustelussa kiitettiin kaupungin pienhanketukea ja kauhisteltiin isompien (Pomo) hankkeiden byrokraattisuutta. Myös ajatuksia kylien yhteisistä hankkeista tuli esille. Paikalla oli mukavasti yli 30 henkeä. Kangasniemen kylätilaisuuteen 1.3. oli kutsuttu vetäjäksi Ruralia-instituutista tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen. Ilta eteni ideariihenä, jossa koottiin ensin mahdollisuuksia ja sitten kehittämiskohteita. Torsti varoitteli kuuntelemasta niitä, jotka vähättelevät yhteistoimintaa kutsumalla sitä "näpertelyksi". Kun taloudellista kehitystä ja yhteisöjä nähdään kokonaisuutena, mitään osaa ei voi väittää näpertelyksi. Vain silloin, kun asia on irrotettu kokonaisuudestaan, se näyttää mitättömältä. Totta kai kylätalolla on merkitystä talouden kehityksen, innovatiivisuuden ja yhteistyön kannalta.
Kyläkokoukset antoivat vauhtia toimintaan
Luontokohteet kuten Linnavuori ovat tärkeitä valtteja: niitä ei voi kopioida. - Niitä on myös hyödynnettävä varovaisesti, emme tarjoa esimerkiksi moottorikelkka- tai vesiskootteriretkiä vaan ne ohjataan eri reiteille, Laitinen kertoo. Myös paikalliskulttuuri ja paikallinen historia ovat meille tärkeitä, olemme järjestäneet valokuvanäyttelyitä ja eri tilaisuuksissa hyödynnetään kertomuksia. Meidän yritysten kokoluokassa nettimarkkinointi on erittäin tärkeää, se on tapa kilpailla suurten ketjujen kanssa!
Savonrannan Rönkönvaaran entisessä koulussa, nykyisessä Rönköntalossa kokoonnuttiin 11.2. Kylätalo on nyt vuokralla kunnalta mutta kyläyhdistyksellä on tarkoitus lunastaa se omaksi. Hanke on suuri, mutta yhdistyksellä on laajasti kokemusta erilaisista hankkeista, työllisyysvaroin palkatuilla kirvesmiehillä ja talkootyöllä on rakennettu kaksi laavua, laituri ja matonpesupaikka. Kyläympäristöä on siivottu, terveyspalveluista tehty selvityksiä ja aloitteita, ja tieasioista on järjestetty keskustelutilaisuuksia. Rönkönvaara-Lammu-tiehen ei olla tyytyväisiä, se on tärkeä yhteysside Pohjois-Karjalan puolelle Liperiin, jossa on mm. sairaanhoitopäivystystä. Kokouksessa esitettiin myös Saunaniemen lomakyläsuunnitelmia. Tapio Laukkanen kertoi, että lomakylän asiakkaat tulisivat mm. Pietarista. Lomakyläsuunnitelmista käytiin kiivastakin keskustelua. Kuitenkin kyläyhdistys ja kunta suhtautuvat myönteisesti lomakylään ja sen tuomiin työpaikkoihin.
Peiposjärvellä lapset mukaan logon suunnitteluunPieksämäen "itäkeskuksessa" Peiposjärvellä on runsaasti toimintaa, kylään on muuttanut uusia asukkaita ja siellä on jonkun asteinen "vauvabuumi". Nyt lapset halutaan osallisiksi kylän kehittämiseen. Kyläyhdistys järjestää logokilpailun kyläkoulun koululaisille, ryhmiksen hoitolapsille ja kaikille kylän pienokaisille. Sytyn lakimieheltä saatiin neuvoja tekijänoikeussääntöihin, kilpailun osallistujat luovuttavat tekijänoikeudet logoehdotuksiin kyläyhdistykselle. Peiposjärvelle suunniteltiin laajaa kehittämishanketta, mutta toistaiseksi toimitaan omilla varoilla. Se on varteenotettava vaihtoehto ja taatusti säästää paljon paperityötä. Myös Savonrannan Säimen-Sönkkä kyläyhdistys toimii lähinnä omilla varoilla, talkoilla on huolehdittu kylän maisemista. Tienristeysten näkemäalueet raivattiin talkoilla. Tieliittymien sinisiä heijastimia saatiin tiepiiriltä lahjoituksena. ... Kyläverkko Lakiasiain neuvontaaSuomen kylätoiminta ry:llä on sopimus lakimies Tommi Siron kanssa lainopillisesta avusta kyläyhdistyksille. Palvelun piiriin kuuluvat kaikenlaiset juridiset ongelmat: mm. työsuhde- ja verotusasiat. Palveluajat ovat tiistaisin ja perjantaisin 9.30 - 12.00. Heinäkuussa puhelinneuvontaa ei vuosiloman vuoksi ole. Tommi Siron tavoittaa puhelimella 02 2522 242, 040 5507635. Heti aluksi kannattaa kertoa, minkä yhdistyksen asioissa soittaa. Ensimmäinen tunti neuvontaa on kylätoimijoille ilmainen. Maaseudulla hoivapalveluista työllisyyttäJäskyn uusi hallitus kokoontui 8.2. Savonlinnan kaupungintaloon. Ennen kokousta maaseutusihteeri Merja Berg kertoi kaupungin laajojen maaseutualueiden näkymistä. Kaupungilla on varattu rahaa avustuksiin, mutta koska hakemuksia kyläyhdistyksiltä ei viime vuosina ole tullut, rahat ovat menneet maatalouteen ja mm. maaseutuseuran toimintaan. Kylähankkeet on toteutettu Piällysmies-rahoituksella. Merja näkee hyvänä asiana, että Piällysmies uudella ohjelmakaudella pystyy rahoittamaan myös yritystoimintaa. Kaupungin elinkeinotoimi on kuntayhtymän hoidossa, ja maaseutukylissä tai pienissä yrityksissä on vähän hankkeita. Matkailu- ja teknologiahankkeita toki on käynnistetty. Erityisesti hoiva- ja muulla palvelualalla olisi paljon yritysmahdollisuuksia vielä kylissä. Maakuntaliiton laajakaistahankkeita Berg kiitti, ne ovat antaneet uusia mahdollisuuksia kylissä. Toimintaryhmät etsivät uusia ideoita15.3. Jäskyn hallitus kokoontui maakunnan läntisessä päässä Pertunmaalla. Ennen kokousta Päijänne-Leaderin toiminnanjohtaja Irma Peltola esitteli tämän kuuden kunnan (Heinolan, Asikkalan, Padasjoen, Sysmän, Hartolan ja Pertunmaan) toimintaryhmän toimintaa. Viime ohjelmakaudella erilaisia asukashankintahankkeita oli paljon, osa niistä ryhmän omia. Kuitenkin alueella on muuttotappiota ja kyläkoulut ovat kohdanneet lakkautusaallon, kylissä on nyt paljon pessimismiäkin. Alkavalla ohjelmakaudella tarvitaan uusia eväitä, osittain niitä vasta etsitään. Myönteinen avaus on Kyllikki-hanke, jonka avulla perustetaan monipalvelukeskuksia kyläkouluille. Tämän on tarkoitus tapahtua julkisen sektorin, yksityisyritysten ja kolmannen sektorin yhteistyöllä. Kouluilla tarjotaan nyt kokeeksi ruokapalveluja vanhuksille, tilapäistä ja vakituista päivähoitoa lapsille, jumppatunteja jne. Nähtäväksi jää, miten palvelut saadaan pysymään ja yrittäjätkin kiinnostumaan hankkeen jälkeen. Alkavan ohjelmakauden painopiste on yrityshankkeissa. Myös kansainvälistä yhteistyötä on tarkoitus jatkaa, toteutetut hankkeet ovat tuoneet piristystä ja ideoita alueelle, Peltola kertoi. Puumala säilyttää koulujaanHurissalon koulun toiminta jatkuu. Koulu täyttää kunnan asettaman 17 oppilaan rajan ja saa jatkaa. Myös Harmaalan koulu jatkaa. Sen sijaan naapurikunnassa Sulkavalla käydään kovaa kädenvääntöä kahdesta kyläkoulusta. Oppilasraja nostettiin reippaasti pari vuotta sitten, se on nyt 24 oppilasta. Nyt siitäkin ollaan lipsumassa. Kylille on tullut runsaasti muuttajia ja raja todennäköisesti ylittyy, mutta oppilaspula kirkonkylän koulussa on johtanut siihen, että kyläkoulujen jatko on epävarma. Myös Kangasniemen kylille on saatu paljon uusia asukkaita ja koululaisia, mutta silti kouluverkkoa ollaan supistamassa rajulla kädellä. Hokan, Korholan ja Mäenkylän koulut ovat nyt uhattuina, vaikka niissä vielä on mukavasti oppilaita. Koulujen lakkautuksia perustellaan taloudellisilla syillä. Kaikkein eniten kouluja suhteessa lapsilukuun on kuitenkin Hirvensalmella. Sen koulumenot eivät ole erityisen korkeat ja kunnan talous vakaa. Järvi-Suomen kylät ry
|
Jos kylä haluaa itse päivitettävän sivuston ja valmiin julkaisujärjestelmän, suosittelemme kääntymistä maksullisen mutta edullisen Miämedian puoleen. Miämedia on yhdistysten oma kotisivusto, jota ylläpitää Otavan Opiston Internetix Mikkelistä. Miämediassa yhteisöille tarjotaan omat internetsivut, joilla ne saavat näkyvyyttä ja tiedotuskanavan. Yhteisön jäsenet ylläpitävät itse sivujaan.
Nuoret mukaan kyläsuunnitteluun?
Marita Mattila, puh. 040-826 6089, Mirja Muhonen, 040-826 6090, sähköposti etunimi.sukunimi@mikkeliamk.fi
Kyläverkko ...
Ristiinassa ja Mäntyharjulla valmistui vuodenvaihteessa yhteensä viisi kyläsuunnitelmaa. Suunnitelmien tekoa vauhditettiin 11.11. yhteistyössä Ristiinan kansalaisopiston kanssa järjestetyllä seminaarilla. Siinä Jäskyn kyläasiamies kävi läpi kyläsuunnitelmien eri osia ja keskusteltiin muun muassa jo valmistuneista kyselyistä. Kansalaisopisto osallistui myös suunnitelmien painokustannuksiin.
Enonkylien suunnitelmassa on myös esillä eri palvelujen parantaminen ja nuorten toiminnan kehittäminen. Ennen kaikkea siinä on runsaasti ideoita oman kylätalon toiminnan kehittämiseen. Kylätalo on vuonna 1999 lakkautettu koulu, joka ensin saatiin vuokralle kunnalta ja sitten lunastettiin omaksi. Talo on vilkkaassa käytössä ja voimavarojen mukaan sitä pyritään huoltamaan ja kunnostamaan - ei mikään pieni urakka.
Mäntyharjun itäisten kylien kyläkokous Halmeniemen vapaalla kyläkoululla 21.2. sai vauhtia Jukka Laitisen innostavasta alustuksesta. Laitinen on paluumuuttaja Savonlinnan Oravista, joka 1996 perusti Saimaan eräpalvelun ja nyt on laajan matkailuyritysverkoston keskeinen toimija. Saimaa holiday -verkosto tarjoaa laajasti eri luontomatkailumuotoja mutta aina luonnon ehdoilla. Tärkeimmät aktiviteetit ovat nyt melonta, maisemaristeilyt, kalastusmatkailu ja retkiluistelu. Verkosto koostuu eri yrityksistä, mm. uusi ravintola valmistui vuonna 2004. Nyt investoidaan erityisesti majoituspalveluihin. Tarjoamalla laajasti toimintaa, kokouspalveluja jne. kilpaillaan Lapin kanssa matkailijavirroista, ja liikevaihto on kasvanut nopeasti.
Myös Mäntyharjun kulttuurisihteeri Anu Yli-Pyky kehotti löytämään vahvuuksia omalta alueelta. Luonnon ja paikallisuuden arvostus on nousussa. Henrik Hausen toi esille esimerkkejä, joissa kylätoimijat olivat yhdessä tarttuneet toimiin ja ruvenneet tuottamaan palveluja, kehittäneet kylän infrastruktuuria tai markkinoineet kylää matkailijoille ja uusille asukkaille.
|
Jäsky kyläasiamies |
Jäsky puheenjohtaja |
Palaute: henhaus@gmail.com |