 |
Järvi-Suomen kylät ry |
|||
JÄRVI-SUOMEN KYLÄT RYETELÄ-SAVON KYLÄKIRJE 1 / 2008Kutsu kevätkokoukseenJärvi-Suomen kylät ry:n sääntömääräinen kevätkokous on lauantaina 26.4.2008 klo 14 Mikkelin yliopistokeskuksessa, Lönnrotinkatu 7. Ennen kokousta
kyläpalveluseminaari klo 10 alkaen. Tervetuloa! Kyläpalvelukeskus - miten voin auttaa?Seminaari Mikkelissä lauantaina 26.4. klo 10-15Jäskyn ja Ruralia-instituutin järjestämässä seminaarissa kuullaan käytännön esimerkkejä ja viimeisiä ajatuksia siitä, mihin suuntaan maaseudun palvelutuotantoa voitaisiin kehittää. Seminaarissa kuullaan myös, minkälaisia mahdollisuuksia kylillä, yrittäjillä ja kunnilla on osallistua uuteen tutkimushankkeeseen. Seminaarin jälkeen on Järvi-Suomen kylät ry:n kevätkokous. * Ruralia-instituutin Senet-hankkeessa kokeiltiin vuosina 2004-2007 Etelä-Savossa malleja, joilla järjestöt, yritykset ja kunta yhdessä voisivat turvata paikallisia palveluja. * Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) Kansalaisjärjestöteemaryhmä on löytänyt hyviä käytännön esimerkkejä järjestöjen palvelutoiminnasta ja pyrkii nyt Ruralia-instituutin kanssa tutkimaan mitä mahdollisuuksia kolmas sektori tarjoaa, kun etsitään uudenlaisia ratkaisuja kunnallisesti tuotettujen palvelujen rinnalle. Aihe on ajankohtainen kunta- ja palvelurakenteen muuttuessa. * Ruraliassa on meneillään muitakin tutkimuksia yhteisötaloudesta, ja niihin kaivataan yhteistyökumppaneita kylistä. Seminaarin kohderyhmät ovat kylä- ja kaupunginosa-aktiivit, palveluyrittäjät ja kuntien päättäjät, mutta se on avoin kaikille kiinnostuneille. Ohjelma lauantaina 26.4.2008: 10.00 Kahvi ja piirakka. Seminaari on ilmainen, vapaaehtoinen ruokamaksu, paikkana on Mikkelin yliopistokeskus, Lönnrotinkatu 7, Mikkeli. Ilmoittautuminen 22.4. mennessä: Henrik Hausen, puh. 015-689 676, 0400-992 699, sähköposti: henhaus@mbnet.fi . Maaseutusopimuksesta keskustellaan Mikkelissä 8.5.Maaseutusopimus tai sopimuksellisuus on uusi toimintatapa, jolla maaseudun piileviä töitä saadaan esille ja yhdistettyä ansiolähteiksi. Välittäjäorganisaationa toimii esimerkiksi yhdistys tai osuuskunta. Usein kunta tai valtio on tavalla tai toisella mukana sopimuksissa, jos ei sopimusosapuolena, niin rahoittajan roolissa. Sopimuksellisuuskiertue järjestää asiasta tilaisuuksia eri puolilla Suomea, nyt Mikkelissä: Torstaina 8.5.2008 klo 9.00-14.00, Kenkävero, Pursialankatu 6 Tavoitteena on koota yhteen paikallistoimijoiden kokemuksia, ideoita ja hyviä käytäntöjä sekä laatia niiden pohjalta valtakunnallinen strategia ja toteuttamissuunnitelma sopimuksellisuuden ja välittäjäorganisaatiotoiminnan käytäntöön saattamiseksi. Strategian painopistealueiksi on valittu ympäristön hoito sekä hoiva- ja hyvinvointipalvelut. Osallistujiksi kutsutaan välittäjäorganisaatiotoiminnasta ja sopimuksellisuudesta kiinnostuneita henkilöitä mm. kyläyhdistyksistä, kylien yhteenliittymistä, jo toimivista välittäjäorganisaatioista, välittäjäorganisaatioiksi aikovista tahoista, Leader-ryhmistä, TE-keskuksista, ympäristökeskuksista, metsäkeskuksista ja kunnista. Sopimuksellisuuskiertuetta organisoi Vaasan yliopiston Levón-instituutin "Sopimuksellisuus ja välittäjäorganisaatiot paikalliseen toimintaan" -hanke. Ilmoittautumiset 22.4. mennessä projektipäällikkö Miia Mäntylälle, Levón-instituutti, 050 551 2270, miia.mantyla@uwasa.fi . Lisätietoja myös Veej'jakajalta ja Jäskyltä sekä www.sopimuksellisuus.info Kylätoiminta on kansainvälistäEteläsavolaisilla maaseudun kehittäjillä oli helmikuussa harvinaisen arvovaltaisia vieraita, kun ryhmä itävaltalaisia vieraili Ristiinassa Astuvansalmella ja Nallikallion majalla. Itävaltalais-suomalaisien Eloisa maaseutu (Inhappytants) Leader-hankkeen vierailijaryhmään kuului kyläaktiivien lisäksi kansanedustaja Walter Murauer ja Ristiinan Nallikallion majalla kävi myös Itävallan Suomen suurlähettiläs Dr. Lorenz Graf. Kansanedustaja Murauer kertoi innostuneensa lähtemään kylähankkeen matkaan nähtyään Astuvan Amatsonien esityksen Eloisa maaseutu -hankkeen osastolla Ylä-Itävallan Garstenin joulumarkkinoilla. Amatsonien vauhdikas esitys ja majan kaunis ympäristö saivat Murauerilta ja Grafilta vuolaat kiitokset. Graf on toiminut Suomessa suurlähettiläänä kolme vuotta ja kertoi ihastuneensa täällä erityisesti maaseutuun. Paitsi luontoa itävaltalaisille kannattaisi Grafin mielestä markkinoida paikallisia kesätapahtumia. Niiden runsaus ja laatu on kiinnittänyt suurlähettilään huomion, erityisesti kulttuuriin ja historiaan perustuvat tapahtumat houkuttelevat matkailijoita ja asukkaita. Vieraita ottivat vastaan muiden muassa Veej'jakaja ry:n puheenjohtaja Anssi Gynther, Ristiinan maaseutuasiamies Jorma Piispanen ja Someen Erä-Ässät ry:n puheenjohtaja Jaakko Syrjäläinen. Amatsoni -hanke ja muinaistaiteen hyödyntämistä pitäisi itävaltalaisten mielestä ehdottomasti jatkaa. Ryhmässä oli mukana myös Hinterstoderin matkailukylän varapormestari Angelika Diesenreiter. Hinterstoderin kylässä on monipuolisia palveluja ja muun muassa hiihtomuseo. Myös edustettuna olleen Maria Neustiftin kylän matkailu perustuu perinteeseen: kauniin kylän erityiskohde on tunnettu pyhiinvaelluskirkko. Sekä Hinterstoderissa että Maria Neustiftissä pyritään yhdistämään matkailu kylän muuhun kehittämiseen. Erityishuolena Itävallassa on nuorten poismuutto ja kylien kehittämiseen pyritään saamaan mukaan myös nuoria. Eloisa maaseutu -hankkeen tavoitteena on kehittää kyliä ja kylätaloja sekä kansallispuistoja ja lisäksi tukea käsityöläisiä suomalais-itävaltalaisella yhteistyöllä. Suomessa mukana on toimijoita Päijät-Hämeestä ja Veej'jakajan alueelta, Itävallassa Ylä-Itävallan osavaltiosta. Sekä kansanedustaja Murauer että suurlähettiläs Graf toivat kiitospuheenvuoroissaan esille, että hyvin alkanut hankeyhteistyö suomalaisten ja Ylä-Itävallan osavaltion maaseudun kehittäjien välillä pitäisi saada jatkoa. EU:n Leader -ohjelmasta rahoitettu Inhappytants -hanke on kuitenkin päättymässä ja jatko on vielä hyvin epävarma: EU:n uuden ohjelmakauden käynnistyminen on ollut hidas. Vaarana on nyt hanketyöntekijöiden hakeutuminen muihin tehtäviin ja yhteyksien katkeaminen. Tarkempi tiedote ja kuvia löytyy Jäskyn nettisivuilta www.jasky.net Maaseutufoorumi Höökin matkailutilallaEtelä-Savon maaseutujärjestöt perustivat viime syksynä yhteistyöverkoston. Tarkoituksena on kokoontua noin kaksi kertaa vuodessa yhteiseen foorumiin ja lisäksi pitää tiiviisti yhteyttä ja laatia yhteisiä kannanottoja ja esityksiä. Tammikuun foorumissa 29.1.2008 vieraana oli TE-keskuksen maaseutuosaston uusi johtaja Maija Puurunen. Puurunen on toiminut pitkään Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen (MTTL) erikoistutkijana ja tutkimusjohtajana. MTTL:stä maatalouden tulo- ja kustannuskysymykset mutta myös hanke- ja kehitysarviointi on Puuruselle tuttua. Puurunen hieman valitti, että sekä maatalouden tukijärjestelmä että hanketoiminta ovat melkoisen monimutkaisia. Hän kuitenkin lohduttautui sillä, että TE-keskuksessa on pitkäaikaisia työntekijöitä, jotka tuntevat järjestelmät hyvin ja osaavat opastaa eteenpäin. Toinen asia, josta Puurunen on huolissaan, on EU:n uuden ohjelmakauden 2007-2013 kitulias käyntiinlähtö. Maatalouden kannalta ikävä seuraus tästä on, että ensi kesäkin uhkaa jäädä välikesäksi rakentamisessa. Myös muu hanketoiminta joutuu odottamaan. Hakemuksia ruvettiin ottamaan vastaan jo viime kesänä ja ensimmäisiä päätöksiä luvattiin ensin marraskuussa, sitten vuodenvaihteeseen mennessä ja nyt maaliskuussa (foorumin jälkeen uudeksi tavoitteeksi on ilmoitettu huhtikuu). Täytyy myös muistaa, että hankehakemusten käsittelyyn osallistuu 500-600 henkeä ministeriössä, kunnissa, neuvontajärjestöissä ja Leader-ryhmissä, käsillä on nyt suuri koulutusurakka. Käsittely aloitetaan yrityshankkeista, joten muut hankkeet saattavat joutua odottamaan lopullista päätöstä vielä pitkään. Ministeriöiden yhdistämisen takia TE-keskuksetkin joudutaan organisoimaan uudestaan. Puurunen esitteli foorumissa rakennemuutoksen indikaattoreita, joista osa on koottu myös www.etela-savolukuina.net nettisivustoon. Maakunnassamme palvelut kasvavat ja alkutuotanto polkee paikallaan, hieman laskentatavasta riippuen. Viljelty peltoala on pysynyt samana vaikka tilojen määrä laskee. Meillä maatalouden strategia on kuitenkin monialaisempaa kuin maassa keskimäärin, tuotannon kasvua näkyy meillä pienemmissä tilaluokissa kuin koko maan tilastoissa. Alustus herätti keskustelua muun muassa tilastojen luotettavuudesta. Esimerkiksi matkailutilastot ovat Etelä-Savossa todellisuutta vaatimattomammat. Pienten maatilamatkailuryittäjien yöpymiset eivät näy tilastoissa ja näin voi saada kuva, että satsaukset matkailuun olisivat menneet hukkaan. Maija Puurunen esiintyi mutkattomasti ja suorasti ja hän myös toivoi, että järjestöjen ja viranomaisten välinen yhteistyö jatkuisi mutkattomana Etelä-Savossa. Puurusen alustuksen ja keskustelun jälkeen MTK, Jäsky, ProAgria, Maa- ja kotitalousnaiset, Etelä-Savon liikunta sekä Leader-ryhmät esittelivät toimintansa. Esille nousi mahdollisia yhteistyöaloja kuten maaseutuyrittäjyyden tukeminen, kulttuuriympäristöhankkeet, nuorten hankkeet, kyläsuunnittelu, kylätalojen kehittäminen ja markkinointi, maallemuuton edistäminen sekä kansainväliset hankkeet. Järjestöyhteistyössä ovat edellä mainittujen lisäksi mukana myös 4H-piiri, Etelä-Savon Nuorisoseurojen liitto sekä Etelä-Savon Martat ja yhteistyö on avoin myös muille halukkaille järjestöille. Seuraava foorumi järjestetään 16.9.2008. Pienistä kouluista pärjääjiä - uusi raporttiSuomen kylätoiminta ry:n julkaiseman kouluraportin mukaan pienten koulujen oppilaat selviävät eteenpäin paremmin kuin isojen koulujen kasvatit. Koulun koolla on jopa suurempi merkitys kuin luokkakoolla. Kokemusten mukaan pienessä koulussa sekä oppilaat että vanhemmat sitoutuvat paremmin kouluyhteisöön, ja tällä on suuri merkitys koulumenestyksen kannalta. Raportin tekijä tohtori Cynthia Reeves perustaa raporttinsa 166 tutkimukseen, joista suurin osa on yhdysvaltalaisia. Suomalainen pienten koulun opettajana työskennellyt tutkija Gunilla Karlberg-Granlund on kirjoittanut raporttiin johdannon, joka yhdistää ulkomaalaiset tutkimustulokset suomalaiseen asiayhteyteen. Suomalaiset koulut ovat keskimäärin pienempiä kuin amerikkalaiset ja meidän tulisi arvostaa tätä. Raportissa vertaillaan pieniä ja isoja kouluja erilaisista näkökulmista. Vastaavia laajoja vertailuja ei ole tehty Suomessa. Reeveskään ei halua syyllistää isojen koulujen opettajia eikä väittää, etteikö isossakin koulussa voitaisi tehdä hyvää työtä. Hienotunteisuuden ei kuitenkaan pitäisi olla este tehdä tärkeitä vertailututkimuksia. Yksi syy siihen, että raportti tilattiin amerikkalaiselta tutkijalta oli se, että Yhdysvalloissa on laaja liike, jonka myötä suuria kouluja jaetaan pienempiin. Tarkoitus on saada opetukseen läheisyyttä ja yhteenkuuluvuutta. Pienen ja suuren koulun määritelmät vaihtelevat riippuen esimerkiksi siitä, mitä kouluastetta on tutkittu ja minkälaisessa ympäristössä tutkimus on tehty, vertailut näyttävät yleistä trendiä. Vertailuja tehdään monesta eri näkökulmasta, tässä lyhyesti kolme: * Opiskelutulokset ovat pienemmissä kouluissa yleensä parempia kuin suurissa. Koulun koko on ratkaisevampaa kuin ryhmäkoko. * Oppilaiden sitoutumisen on todettu olevan parempaa pienemmissä yksiköissä. Yhteisöllisyys pienissä kouluissa ehkäisee syrjäytymistä. * Vanhempien ja paikallisyhteisön osallistuminen koulutyöhön on paljon laajempaa pienissä kouluissa. Tällä on todettu olevan suuri merkitys oppilaiden menestymiseen. Suomen kylätoiminta ry haluaa raportilla osallistua koulukeskusteluun. Kansainvälisellä yhteistyöllä saadaan uusia virikkeitä maaseudun kehittämiseen, ei tietenkään valmiita reseptejä. Etelä-Savossa on vielä yli 100 ala-asteen peruskoulua joista noin 90 on kyläkouluja - meillä on siis vielä paljon puolustettavaa! Kyläkoulut on maakunnan tärkeä kilpailutekijä, joka voi houkutella tänne uusia asukkaita. Myös pienillä yläasteilla ja lukioilla on merkitystä maakunnan kehittämisessä. Muutamissa kunnissa - muun muassa Hirvensalmella - pienten koulujen arvo on jo tajuttu, mutta esimerkiksi Ristiina lakkautti kaikki kolme kyläkoulunsa vuonna 2006 vaikka niissä oli 22-46 oppilasta kussakin. Sulkava lakkautti kaksi kyläkoulua 2007, toinen niistä Kaartilankosken 30 oppilaan kasvavan koulun Partalansaaressa. Pieni on parempi -raporttia voi tilata Järvi-Suomen kylät ry:stä, puh. 0400-992 699 (kyläasiamies Henrik Hausen). Sitä voi lukea myös pdf-tiedostona Jäskyn nettisivuilla www.jasky.net Iloinen koulu?Mäntyharjun Halmeniemen koulukokeilu oli maassamme ainutlaatuinen. Vapaa kyläkoulu toimi kaksi vuotta suureksi osaksi talkootyön voimin. Koulu toimi yhden opettajan kouluna ja pedagogisena kokeiluna, josta jo aikaisemmin kirjoitettiin kolme gradua ja yksi tutkimusraportti. Mielenkiintoiselle koulukokeilulle oli jo saatu opetusministerin ja Jyväskylän yliopistosta koordinoidun 130 opettajan Tutkiva opettaja -verkoston tuki, mutta kunnan ahdasmielinen asennoituminen kaatoi hankkeen. Vapaan kyläkoulun opettajana toimi Juha Juurikkala, joka mm. Halmeniemen ja Vantaan Ilolan kokemuksiin perustuen on julkaissut Suomen vaihtoehtoisen pedagogiikan perusteoksen Ilon pedagogiikka - kohti nykyaikaista koulua. Ilon pedagogiikka on railakas mutta myös perusteellinen ja vakuuttava kritiikki perinteistä palkitse ja rankaise -koulua vastaan. Tiiviissä 70 sivun kirjassa otetaan todesta monet
peruskoulun perustavoitteista kuten nuorten hyväksyminen ja niiden ottaminen yhteiskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi. |
Aiemmat kyläkirjeet: Veskansan kylät yhdistävät voimiaanEtelä-Savossa on noin 220 kyläyhdistystä tai kylätoimikuntaa mutta yhdistämisten takia määrä tulee jonkun verran pienenemään. Pieni on kaunista, mutta osa kylistämme on niin pieniä, että toimijoita ei riitä vaativan kylätoiminnan pyörittämiseen. Kylän kuihtumisen sijaan pitää harkita voimien kokoamista yhdessä naapurikylien kanssa. Puumalan eteläisten saaristokylien alueella päätettiin tammikuussa yhdistyä ja rekisteröityä nimellä Veskansan kylät. Neljä kylää muodosti ennen kaksi kylätoiminta-aluetta, mutta päätti nyt yhdistää voimansa ja rekisteröityä: mantereen puolelta Luukkola ja lossin takaa Niinisaari, Lintusalo ja Liimattala. Kylissä järjestettiin aktivointikokoukset 17.6.2007 ja 20.1.2008. Jäskyn kyläasiamies kutsuttiin kokouksiin alustamaan kylätoiminnasta ja kyläyhdistyksen rekisteröimisestä. Kylällä on useita matkailuyrittäjiä ja yksi tavoite onkin kehittää markkinointiyhteistyötä. Veskansan kylät on jo valittu mukaan Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän kylämatkailun pilottikyläksi. Puheenjohtajaksi valittiin Lintusalosta kotoisin oleva Martti Venäläinen ja kyläyhdistyksen hallitukseen tuli kaksi edustajaa joka kylästä. Myös Kangasniemen kylien Kimpale kultaa -aktivointihankkeen kyläilloissa on puhuttu voimien yhdistämisistä. Kunnassa on 17 kyläyhdistystä, osa niistä aika pieniä. Kunnan rahoittama aktivointihanke on muutenkin lisännyt yhteistyötä kylien kesken. Kylien kotisivutKylien internetsivut toimivat tärkeänä ikkunana ja tiedotuskanavana sekä kylän sisällä että ulkopuolisille. Niin poismuuttaneet kyläläiset kuin kesäasukkaat ja mahdolliset uudet asukkaat käyvät ahkerasti kylien sivuilla. Kylien kotisivuja on Etelä-Savossa yli 60. Kaikki kyläsivut on linkitetty Jäskyn kotisivulta. Osa sijaitsee Jäskyn palvelimella, osa muualla. Maaseutufoorumissa TE-keskuksen maaseutuosaston johtaja Maija Puurunen kiitteli eteläsavolaisia kylien kotisivuja joita hän pitää persoonallisina ja tyylikkäinä. Vinkkinä hän kehotti käyttämään kuvia, jossa on myös ihmisiä. Tyhjät maisemat eivät ehkä luo mielikuvaa eloisista kylistä. Muutkin ovat kiitelleet maakuntamme kyläsivuja. Jos itse poimin muutamia esimerkillisiä sivuja, niin tyylikkäitä ovat muun muassa Ihastjärven, Länsi-Punkaharjun, Partalansaaren, Ruokomäen ja Vitsiälän sivut. Hyvin päivittyviä ja sisältörikkaita ovat Harjumaan, Halmeniemen, Himalanpohjan, Kutemajärven, Osikonmäen, Siikamäki-Peiposjärven, Varistaipaleen ja Venetmäen sivut. Jäskyn jäsenyhdistykset saavat kotisivunsa ilmaiseksi Jäskyn palvelimelle. Sivut tehdään mielellään kylässä ja lähetetään sähköpostilla kyläasiamiehelle, joka siirtää sivut verkkoon. Kyläverkkohankkeen aikana kyläasiamies on myös laatinut kylille yksinkertaisia sivustoja, tietenkin niin että tekstit ja kuvat tulevat kyliltä. Tällaisia kyläasiamiehen laatimia sivuja ovat esimerkiksi Lihavanpää ja Varistaival. Pyrimme jatkossakin laatimaan ja päivittämään kylien kotisivuja ilmaiseksi jäsenpalveluna. Jäskyn yhdistysjäsenmaksuhan on 25 euroa ja siihen sisältyy paljon muutakin. Jos kylä haluaa itse päivitettävän sivuston ja valmiin julkaisujärjestelmän, suosittelemme kääntymistä maksullisen mutta edullisen Miämedian puoleen. Miämedia on yhdistysten oma kotisivusto, jota ylläpitää Otavan Opiston Internetix Mikkelistä. Internetix järjestää kotisivutyöpajat kerran kuussa. Niissä opetellaan julkaisemaan artikkeleita omille Miämediasivuille ja esim. kuvankäsittelyä. Kotisivupaketin hinta koulutuksineen on 50 euroa vuodessa. Koulutukset ovat yleensä Mikkelissä (kts. www.miamedia.fi). Julkaisujärjestelmän etuina on, että kotisivuja voi päivittää itse ja ilman sivukoodin tuntemusta. Haittana on, että sivut ovat kaavamaisempia kuin itse laaditut. Myös oman kotisivutilan hankkimisessa kyläasiamies voi avustaa, toimivan web-hotellipalvelun saa halvimmillaan alle 30 eurolla vuodessa. Osikonmäki julkaisi kirjanOsikonmäki: Kiertomatka kylällä on kyläkirja, jota on mukava lueskella. 300-sivuinen kirja on koottu 39 eri kirjoittajan lyhyemmistä ja pidemmistä teksteistä. Näin suuren kirjoittajajoukon saaminen kynän varteen on hyvä osoitus vahvasta Osikonmäki-hengestä. Voisi ajatella, että monen kirjoittajan kirja olisi sekava, mutta taitavan toimitustyön ansiosta kokonaisuus on houkutteleva ja sujuva. Tekstit käsittelevät sekä vanhempaa historiaa, tuoreempia tapauksia että aivan viime vuosina kylään muuttaneiden tuntoja. Esille tulevat niin kartanoiden ja perintörusthollien kuin pienempienkin talojen vaiheet, niin 1600-luvun rahanväärennökset ja 1950-luvun partiotoiminta kuin 1990-luvun villisikafarmi ja vesiosuuskunta ja niin maallemuuttajien kuin kesäasukkaiden tuntoja. Kirjaa myydään Rantasalmen kirjastossa, Osuuspankissa sekä S- ja K-marketeissa hintaan 30 €. Tilaukset: Ritva Kämäräinen: p. 050-570 0102, Petteri Koskikallio: p. 050-555 7672 tai pkoskikallio at gmail.com Ritva Kämäräiselle Sytyn ansiomerkkiKirjan julkistamistilaisuudessa 5.2. luovutettiin myös Osikonmäen kyläyhdistyksen puheenjohtajalle Ritva Kämäräiselle Suomen kylätoiminta ry:n hopeinen ansiomerkki. Ritva oli mukana perustamassa kylälle kylätoimikunta 20.2.1980 ja rekisteröity kyläyhdistys vuonna 2001. Osikonmäki valittiin Etelä-Savon vuoden kyläksi 2002. Kylässä on toteutettu monenlaisia hankkeita ja monet niistä ovat Ritvan ideoimia ja ajamia. Neuvonpidossa kylätalot, tiedotus ja jätevesiEtelä-Savon kyläohjelmaa ollaan kirjoittamassa uusiksi. Ohjelma valmistuu myöhemmin tänä vuonna. Ohjelman pohjaksi toteutetaan myös neuvonpito kylillä. Ensimmäiseen kolmeen kyselyyn on ottanut kantaa jo 50 eri kylää. Kolmas kysely koski kylien kokoontumistiloja, tiedotusta sekä vesijohto- ja viemäriselvityksen tarvetta. Siihen tuli 24 vastausta. Useimmilla kylillä on kokoontumistilat, vain kahdessa kylässä vastanneista ei ole lämmintä yhteistilaa. Yli puolet vastasi, että yhteistila on kyläyhdistyksen tai jonkun muun yhdistyksen ylläpitämä ja että lisää vuokraajia ja kylätalojen yhteismarkkinointia kaivataan. Tiedotus on kylillä melko monipuolista. Ilmoitustauluja on melkein joka kylällä, nettisivuja monella ja tiedotteita jaetaan myös kotiin. Aika suuri osa vastasi, että tiedotusta on riittävästi. Neuvontaa toivottiin kotisivujen teosta, toisten mielestä muun muassa Miämedian koulutukset riittävät. Vesj'Savo -hankkeen tarjoukseen tulla pitämään tiedotusilta vesijohto- ja viemäriasioista suhtautui myönteisesti 13 vastaajaa ja kartoituksen löytyisi innostusta ja 400 euron omarahoitusosuus noin 7 kylästä. Valitettavasti Vesj'Savo ei saanut rahoitusta joten hanke ei käynnisty. Neuvonpidon uudet kysymykset: osallistu!Onko kylätoiminnalla saavutettu tuloksia? Kerro näkemyksiä ja esimerkkejä eri paperille tai sähköpostilla. - Onko kylässä hyvä yhteishenki ja ovatko tilaisuudet parantaneet asiaa? - Onko hankkeilla tuotettu käytännön palveluja, lisätty viihtyisyyttä tai nostatettu kylähenkeä? - Onko kylään muuttanut uusia asukkaita, onko kylän eloisuus vaikuttanut muuttopäätöksiin ja onko uudet asukkaat tulleet mukaan kylätoimintaan? Lyhyet tai pidemmät vastaukset lähetetään (mukaan vastaajan nimi, vastaajien määrä ja kylä) osoitteella Henrik Hausen, Uusimäentie 157, 19460 RUORASMÄKI tai sähköpostilla henhaus at mbnet.fi Jäsky taas messuillaEtelä-Savo kyläasiamiehen missinauha on kiinnittänyt huomiota jo useilla messuilla pääkaupunkiseudulla. 3.-6.4. oli vuorossa OmaKoti -messut messukeskuksessa, kävijöitä tapahtumassa oli 53 000. Messuosasto toteutettiin yhdessä kahden muun maakunnan ja www.maallemuutto.info -sivuston kanssa. Turun saariston perinneleipä houkutteli osaltaan ihmisiä juttelemaan maallemuutosta. Maalle kuuluu myös aidot makuelämykset! Messut eivät tuo paljon tarkkoja yhteydenottoja mutta henkilökohtainen kohtaaminen messuilla on varmasti paikallaan muun maallemuuton tiedotustyön ohessa. Kylien tonttipörssit saavat näkyvyyttä messuilla ja maallemuutto.info -sivuston kautta. Kylien tonttipörssejä vain voisi olla enemmän. Oraviin kyläsuunnitelmaMonessa kylässä on joko harkinnassa tai tekeillä kyläsuunnitelma. Kyläsuunnitelma tuo pitkäjännitteisyyttä kylän kehittämiseen ja parhaimmassa tapauksessa se auttaa välttämään ristiriitoja kyläläisten kesken. Savonlinnan Oravin kyläsuunnitelma nähdään tärkeäksi, jotta arvokas kyläympäristön säilyttäminen voidaan yhdistää kehittämistoimintaan. Oravin kyläsuunnitelman aloite tuli kylän yrittäjiltä, mutta mukaan halutaan ulkopuolinen taho ja laajat kyläkyselyt, jotta suunnitelma saisi hyväksynnän kaikilta kyläläisiltä ja myös kesäasukkailta. Maksa jäsenmaksu, värvää lisää jäseniä!
Jäsenmaksu vuodelle 2008 on henkilöjäsenille 15 euroa, yhdistyksille 25 euroa ja kannattajajäsenille (mm. kunnille) 100 euroa. Maksut tilille 527104-4261890, Järvi-Suomen kylät ry. Kiitos! Jäskyn hallitus 2008
Kyläasiamies, sihteeri:Henrik Hausen - Ilmoittaudu Jäskyn sähköpostilistalle, lähetä viesti osoitteella: henhaus@mbnet |
|
Jäsky kyläasiamies |
Jäsky puheenjohtaja |
Palaute: henhaus@mbnet.fi |