 |
Järvi-Suomen kylät ry |
|||
|
JÄRVI-SUOMEN KYLÄT RY 28.6.2004 Kyläkirje 2/2004 |
||
|
Mukavaa kesää kyliin! Aika kuluu vauhdilla pellolla, metsässä, järvellä tai yhteisiä kesätapahtu-mia valmistellessa. Vuoden kylä, vuoden kunta ja muut muistamisetJäsky käynnistää Vuoden kylä 2004 valintakierroksen: hakemuslomakkeet tulevat kyläyhdistyksille tämän kirjeen liitteenä ja viimeinen palautuspäivä on jo 6.8.2004! Jäsky valitsee hakijoiden joukosta valtakunnalliseen vuoden kylän kilpailuun lähetettävän hakemuksen ja maakuntahallitus nimeää Etelä-Savon vuoden kylän. Hakemuslomakkeet löytyvät myös Internetistä www.jasky.net ja www.kylatoiminta.fi . Valinnassa painotetaan muun muassa työpaikkoja ja palveluja kehittäviä toimia, tonttipörssejä ja muita tulomuuttopalveluja, vapaa-ajan asukkaille suuntautuvaa tiedotusta sekä kyläsuunnittelua. Vuoden 2003 Etelä-Savon kylä oli Enonkosken Simanala. Syksyllä palkitaan myös kyliään tasapuolisesti kehittänyt kunta sekä kylätoiminnassa ansioitunut henkilö. Viime vuonna palkittiin Juvan kunta hienolla kiertopalkinnolla ja kangasniemeläinen kyläaktiivi Pentti Nieminen kylähullun hatulla. Vuoden 2004 palkittavista voi jättää ehdotuksia Jäskyn hallituksen jäsenille tai sihteerille 6.8. mennessä. Kyläasiat esillä Farmari maatalousnäyttelyssä ja muissa kesän tapahtumissaMaatalousnäyttely on tänä vuonna Mikkelissä Raviradalla 29.7.-1.8. Näyttelyyn odotetaan 85 000 vierailijaa ja 500 näytteilleasettajaa. Jäskyn laajalla kyläosastolla on mukana kyliä, hankkeita ja alueen kolme toimintaryhmää. Neuvonnallisen osaston teemoja ovat maallemuutto (Osikonmäen ja Simanalan tonttipörssit, osaston nettiyhteydellä voidaan selata muitakin tonttipörssejä sekä kylien ja hankkeiden kotisivuja), kylätalous (jaetaan uutta kylätalousopasta), talkootyö ja kylätalot (Kerisalon valokuvanäyttely), kyläsuunnitelmat (jaossa ainakin Tuukkalan tuore kyläsuunnitelma) sekä hankkeiden rahoitus (mukana Veej'jakaja Pomo-, Rajupusu Leader- ja Piällysmies Tavoite 1-toimintaryhmät). Osasto on nro 26 ulkokentällä K1. Tapahtumia, joissa Jäskyn kyläosasto on mukana:
Jäskyn retki kyläpäiville Etelä-Pohjanmaalle 16.-17.10.2004Kylätoiminnan suola on yhteistyö muiden kylien ja maakuntien kanssa. Valtakunnallisilla kyläpäivillä Kuortaneella ja Lapualla on hyvä mahdollisuus nähdä, mitä pohjalaiset ovat saaneet aikaan motolla "teemmä emmekä meinaa". Lähdemme linja-autokyydillä aikaisin aamulla. Lauantaina klo 11 Lapualla on ohjelmassa mm. rakennusperinne ja kyläympäristö sekä lounas. Iltapäivällä luento kylien kehittäminen Saksassa, työpajat ja kyläkierrokset. Illalla on vuorossa perinteiset Pohojalaaset iltamat. Sunnuntain pääjuhlassa Kuortaneen urheiluopistolla on kulttuuriohjelmaa sekä Sytyn puheenjohtajan ja valtioneuvoston edustajan puheet. Kello 16 on vuorossa loppusanat ja Vaasan marssi sekä lähtö kotimatkalle. Matka ja majoitus järjestetään edullisesti ja Jäsky on myös varannut tukea matkaan. Pyydä -tarkempia tietoja sähköpostilla henhaus@gmail.com ja ilmoittaudu viimeistään 10.9.2004. Tarkempi ohjelma tulee myös Internetiin Jäskyn sivuille ja www.etelapohjanmaa.fi/kylat/ktpv Kangasniemen kirkko keräilykortissaAikaa jouluun on vielä jonkun verran, mutta Jäskyn kirkkokortti ilmestyy jo ajoissa Kangasniemen kunnan ja seurakunnan 350-vuotisjuhliin. Auli Eskola on tehnyt tunnelmallisen kuvan kauniista kaksoisristikirkosta. Kortti on kirkkokorttisarjan kuudes. Kangasniemen ensimmäinen kirkko valmistui vuonna 1659 ja nykyinen kirkko 1814, kellotapuli pari vuotta aikaisemmin. Edellinen kirkko joka paloi elokuussa 1808, sijaitsi kirkkomaan pohjoislaidalla. Kortti myydään kylätoiminnan hyväksi ja sitä painetaan ilman tekstiä sekä hyvän joulun toivotuksella. Uutuutena on yrityksille soveltuva teksti "Kiitämme hyvästä yhteistyöstä..." Hinta kuorineen on edelleen 1,50 euroa/kpl. Ostetaan: lahjaesineitä maakunnan käden taitajaltaJäsky muistaa silloin tällöin yhteistyökumppaneita ja talkootyötä tehneitä muistolahjalla. Nyt etsimme lahjasarjaa tällaiseen käyttöön. Ehdota omaa tai kyläsi käsityöläisen tekemää esinettä tai sarjaa tai suunnittele itse lahjasarja, jonka voimme sitten tilata sopivalta tekijältä. Parhaan idean ehdotuksen tekijä palkitaan 50 eurolla, ja hallitus voi palkita muitakin ehdotuksia. Myös Jäskyn viirin suunnittelu laitetaan alulle. Ehdotukset hallitukselle tai kyläasiamies Henrik Hausenille 24.8. mennessä! Vapaa-ajan asukkaat tuovat eloa kyliinKesämökkejä on Suomessa noin 460 000 ja Etelä-Savossa 43 000. Kevättalvella valmistuneen kyselytutkimuksen, ns. mökkibarometrin mukaan vapaa-ajan asumiseen käytetään vuodessa 2,9 miljardia euroa rahaa. Päivittäistavaroihin kuluu tästä summasta 800 miljoonaa ja loput rakentamiseen, tontin ostoon, sähkö- ym. maksuihin, matkoihin jne. Yksinkertaisella jakolaskulla voidaan arvioida, että vapaa-ajan asumisen taloudellinen merkitys Etelä-Savon osalta olisi noin 270 miljoonaa euroa ja eteläsavolaisen keskivertokunnan osalta 13 miljoonaa euroa. Tämä tietenkin edellyttäen, että kunnissa ja kylissä on tarjolla vapaa-ajan asukkaiden käyttämiä palveluja. Etelä-Savon Mökkiunelmia-hanke toteuttaa maakunnan vapaa-ajan asumisen strategiaa. Pia Tuu-nanen aloitti keväällä hankkeen vetäjänä, ja tavoitteena on lisätä vapaa-ajan asukkaille tarjottavien palvelujen määrää ja laatua yhdessä kuntien, yrittäjien ja kylätoimikuntien kanssa. Liikuntahankkeille rahoitustaKunnossa kaiken ikää -ohjelman paikallishankkeita toimii eri puolilla Suomea jo yli 600. Paikallishankkeiden tavoitteena on madaltaa yli 40-vuotiaiden kynnystä liikuntaharrastuksen aloittamiseen. Hankkeisiin voi sisältyä ohjattua ryhmäliikuntaa. Tukea voi saada liikuntaohjaajan palkkioihin, vuokrakuluihin, tiedottamiseen jne. Seuraava hakukierros eli hankekilpailu päättyy 30.9. Etusijalla ovat toimintamallit, joilla houkutellaan uusia ryhmiä liikunnan pariin. Avustus on korkeintaan puolet kokonaiskustannuksista. Lisätietoja saa Etelä-Savon liikunta ry:n KKI-koordinaattorilta Liisa Haikoselta puh. 044-341 0057 ja Internetistä www.kki.likes.fi . Etelä-Savon liikunta ry suunnittelee myös Kyläsportti-hanketta, jossa yhteistyössä Jäskyn ja kyläyhdistysten kanssa koulutettaisiin liikuntapiirien ohjaajia ja tuettaisiin kaikenikäisten liikuntaa kylissä. Kunnanjohtaja arvostaa kylätoimintaaMäntyharjun kunnanjohtaja Jussi Teittinen kävi perheineen Jäskyn hallituksen kokouksessa Mäntyharjun Miekankoskella 4.5. Teittinen näkee kunnan ja kyläyhdistysten yhteistyön tärkeänä ja korosti, että yhteistyöaloja on yhä enemmän. Kunta on valmis tukemaan kyläyhdistyksiä mutta ennen kaikkea hän arvostaa niiden omaa aktiivisuutta. Esimerkiksi laajakaistan rakentaminen ja etätyömahdollisuuksien parantuminen on edennyt nopeasti kylien oman aktiivisuuden ja Rajupusu-alueen esimerkin ansiosta. Miekankosken ja Vihantasalmen alueen matkailun kehittämiseltä hän odottaa paljon mutta korostaa, että aluetta on kehitettävä kokonaisuutena, ja silloin kyläyhdistyksen aktiivinen osallistuminen on kunnallekin suureksi avuksi. |
Maaseutusopimus maiseman pelastus?Joensuussa järjestettiin 9.-10.6. mielenkiintoinen seminaari uudesta maaseutusopimusmallista. Seminaarissa oli esillä erityisesti huoli maaseutumaiseman rappeutumisesta. Ympäristöpolitiikan professori Pertti Rannikko kertoi maaseudun maankäytön muutoksesta EU-ajan Suomessa. 1990-luvulla viljelty peltoala on vähentynyt Kainuussa 24 %, Etelä-Savossa 18 % ja Pohjois-Karjalassa 15 %, ja sama aleneva kehitys jatkuu. Jos siis maatalous nähdään ainoana maiseman hoitajana, niin suuri osa Pohjois- ja Itä-Suomea jää maisemanhoidon ulkopuolelle. Tätä voi olla vaikea ymmärtää, jos asuu Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa tai Pohjanmaalla, jossa peltoala päinvastoin on kasvanut. Yhtenä vaihtoehtona on esitetty, että tukea maksettaisiin suoraan maiseman hoidosta. Tutkija Simo Palviainen Karjalan tutkimuslaitoksesta on kehitellyt maaseutusopimusmallia. Mallin lähtökohtana on ollut, että ympäristöhallinto entistä paremmin kohtaisi paikallistason toimijoita. Neuvotteluilla ja yhteisellä suunnittelulla luotaisiin luottamusta, joka taas vähentäisi sopimisen byrokratiaa ja valvonnan tarvetta. Biologi Hanne Lohilahti esitteli hyviä esimerkkejä siitä, miten Pohjois-Karjalan ympäristökeskus oli sopinut viljelijöiden, muiden maaseudun asukkaiden ja yhdistysten kanssa esimerkiksi pusikoiden poistamisesta, perinnebiotooppien niittämisestä, retkeilyreittien kunnostamisesta ja ruisrääkkiä säästävästä viljelystä. Sopimusmallia on esitetty myös hoiva- ja kotipalveluihin sekä maaseudun kulttuurin tukemiseen. Maaseudun "pienten töiden" kerääminen on uuden maaseutusopimuksen vahvin puoli, ongelmina tuli esille sopimuskustannukset, jotka ainakin alussa voivat olla melkoiset. Sopimuksen tekijöiksi viranomaisten ja kyläläisten väliin on esitetty toimintaryhmiä. Näiden välittäjien ja koko toiminnan rahoitukseen menisi melkoinen määrä euroja. Osa voitaisiin ehkä irrottaa nykyisestä työllisyys- ja hankerahoista mutta tarkkoja laskelmia tarpeista ei ole tehty. Ensi syksynä hyväksyttävässä uudessa maaseutupoliittisessa ohjelmassa sopimusperusteinen toiminta esitetään yhdeksi maaseudun mahdollisuudeksi. Yhtenä esimerkkinä esitetään käynnissä olevaa kylätaloushanketta. Hankkeen tavoite on juuri sama kuin sopimustoiminnan eli piilevien työ- ja toimeentulolähteiden välittäminen sekä palvelujen turvaaminen. Kylätaloushanke on kuitenkin ennen kaikkea tukenut yhteisöjen oman toiminnan kehittämistä ja on ehkä yhtenä osoituksena siitä, että pienillä resursseilla ei työn välitystoiminta onnistu. Kaiken kaikkiaan kuitenkin tärkeä keskustelun aihe. Kiitos Pohjois-Karjalan ympäristökeskus ja Pro Agria hyvästä seminaarista, johon oli tullut lähes 100 osallistujaa ympäri Suomea. Etelä-Savosta oli mukana Marjaana Pajunen, Kimmo Kurkko ja Henrik Hausen. Ruotsissa kokoonnuttiin maaseutukäräjilleRuotsin joka toinen vuosi järjestettävä "Landsbygdsriksdag" pidettiin toukokuussa eteläruotsalaisessa idyllisessä Ystadin kaupungissa. Kokoontumisessa oli mukana 630 osanottajaa, mm. kunta- ja asuntoministeri Lars-Erik Lövdén. Kokous oli järjestäytynyt 40 eri seminaariin ja lisäksi oli poliitikkopaneeli, kylien ja hankkeiden esittelytori sekä iltajuhlat viljamakasiinissa. Seminaarien yhteenvedossa pohdittiin mm. hankeväsymystä: kyläyhdistykset kaipaavat käytännön malleja erityisesti paikallistalouden vauhdittamiseksi. Myös paikallisdemokratia oli näkyvästi esillä ja kysymys siitä, miten kyläyhdistysten ääni kuuluisi paremmin kunnan päätöksenteossa ja suunnittelussa. Joihinkin kuntiin on perustettu erillinen maaseutulautakunta, johon valitaan edustajia maaseutualueilta erillisellä henkilövaalilla. Toisiin on perustettu kyläyhdistysten yhteistyöelimiä. Molemmat mallit ovat osoittautuneet yllättävänkin toimiviksi sekä kylien että kunnan näkökulmasta katsottuna. Kansainvälisiin seminaareihin osallistui noin 50 henkeä 20 maasta. Seminaareissa korostettiin, että maaseudun yhdistystoiminnan on oltava asukkaiden omassa hallinnassa ja kansalaisliikkeiden on asetettava itse omat päämääränsä. Sosiaalinen pääoma ja kehittämisen mahdollisuus on sitten sitä, että yhteistyö liikkeiden ja viranomaisten välillä toimii: molemmat kuuntelevat toisiaan. Paikallisella tasolla tätä yhteistyötä jo rakennetaan ja seudullisella tasolla tätä kumppanuutta edustavat toimintaryhmät. Seminaariryhmä esitti myös, että eurooppalaisella tasolla tarvitaan maaseudun kansalaisliike viranomaisten kumppaniksi ja vastapainoksi. Nimeksi esitettiin European Rural Parliament ja Ruotsiin suunnitellaan asian tiimoilta kokous lokakuussa. Poliitikkopaneeli oli viihdyttävä, siinä nostettiin esille tuttuja teemoja kuten kylien monipalvelukeskukset, laajakaista-asiat, paikallistiet, matkavähennykset, rantarakentaminen, naisyrittäjyys, maaseudun kulttuurin tukeminen, EU:n keskittävä maatalouspolitiikka, maatalouspolitiikan ja maaseutupolitiikan suhde jne. Ruotsissa on satsattu julkista rahaa laajakaista-rakentamiseen mutta monien mielestä rahat ovat valuneet kaupunkeihin ja maaseutu on jäänyt jälkeen tämänkin palvelun rakentamisessa. Kovan muuttoliikkeen kustannuksia korostettiin. Ruotsin Sytyn, Hela Sverige skall leva -järjestön puheenjohtaja Åke Edin tiukkasi myös poliitikkojen kantaa uuteen maaseututoimikuntaan, jonka tehtävä olisi toimia eri viranomaisten yhteistyöelimenä ja tukena maaseutuasioissa niin kuin Suomen Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä. Myös toimintaryhmätyön ulottaminen koko maahan kiinnosti Ediniä ja muita ruotsalaisia. Edin oli jopa sitä mieltä, että Suomi on viime vuosina purjehtinut Ruotsin ohi maaseutukysymyksissä. Läheisyyden ekonomiaa ja kylätaloutta uusissa ohjelmissaSuomeen on tekeillä uusi Maaseutupoliittinen ohjelma. Ohjelmaa on valmisteltu Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmässä, keskeisenä vaikuttajana tietenkin Sytyn puheenjohtaja ja Maa- ja metsätalousministeriön maaseutuasioista vastaava virkamies Eero Uusitalo. Ohjelman luonnos on melko massiivinen, yli 200 sivua tiivistä pränttiä. Siitä järjestettiin Itä-Suomen aluetilaisuus 13.5. Pieksänmaan Kanttila-salissa. Ohjelmassa tuodaan esille läheisyyden ekonomian käsitettä: maaseudun taloudesta ja palveluista tuodaan usein esille ongelmia mutta nyt halutaan korostaa, että pienissä ympyröissä on helppo toimia. Jos ruuhkia on vähän ja ihmiset tuntevat toisensa, se tuo myös taloudellista etua. Eero Uusitalo toi tilaisuudessa esille, että maaseutupolitiikan perusyksikkö on kylä, muissa ohjelmissa se on kunta. Tosin käsite läheisyyden ekonomia on vielä hyvin epämääräinen ja sitä on jo ainakin yhdessä tutkimuksessa käytetty harvaan asuttua maaseutua vastaan, korostaen kirkonkylien ja pienten kaupunkien autuutta. Näin vaikka juuri kirkonkylillä on esimerkiksi erittäin vaikea saada kokoon talkootyöporukkaa erilaisiin hankkeisiin. Itse viihdyn juuri pienissä maaseutuyhteisöissä ja korostaisinkin jokaisen oikeutta valita, minkälaisessa paikassa asuu ja toimii. Helsingin yliopiston Mikkelin keskuksen tutkija Torsti Hyyryläinen toi Pieksänmaalla esille maaseututoiminnan tiedotustarpeita. Suuri yleisö on kiinnostunut maaseutuasioista, mutta miten saada sille tieto uudesta maaseutupolitiikasta ja uusista mahdollisuuksista? Aluetilaisuudessa tulivat myös esille toimintaryhmätyön vakiinnuttaminen, lähiruoka, puuenergian tuotanto ja lämpöyrittäjyys, etätyön organisointi sekä kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutuksen sisältö. Kylätaloutta, yhteisötaloutta vai läheisyyden ekonomiaa? Sopimuksellisuutta vai kyläosuuskuntia? Tässä kysymyksiä, joita voidaan pohtia syksyllä myös Jäskyn piirissä, kun kylätaloushankkeen puitteissa tehdään kylätalousohjelmaa. Tavoitteena on kuitenkin, että itse ohjelma olisi hyvin käytännöllinen: yritetään löytää niitä askelia, joilla kylillä saadaan palvelujen tarve, työllistäminen ja toimeentulo kohtaamaan. Mikä Järvi-Suomen kylät ry?Järvi-Suomen kylät ry eli Jäsky on Etelä-Savon kylien maakunnallinen yhteenliittymä. Toimimme maaseudun asukkaiden edunvalvojana ja alueen kylätoimikuntien ja kyläyhdistysten yhteistyöelimenä. Jäskyn vuoden 2004 hallitusta johtaa Ritva Partanen (puh. 0500-653 990). Ritva on Rajupusu-LEADER ohjelman rakentaja ja entinen toiminnanjohtaja, joka nykyisin toimii RaJuPuSu kuntayhtymän kehittämisjohtajana. Varapuheenjohtajana toimii Piällysmies -toimintaryhmän toiminnanjohtaja Matti Falck (puh. 050-404 9823) sekä sihteerinä ja kyläasiamiehenä Henrik Hausen (yhteystiedot etusivulla). Lisätietoja www.jasky.net Jäseneksi?Maksamalla jäsenmaksun olet mukana hyvän asian puolesta, mukavien ihmisten kanssa. Jäskyn kautta pystyt vaikuttamaan maakunnan asioihin, maakuntaohjelmaan jne. Saat myös tietoa ja apua oman kyläsi kehittämiseen ja hanketoimintaan. Kylille Jäsky tarjoaa ilmaista kotisivutilaa Internetistä ja apua sivujen päivittämiseen. Jäsenmaksu vuodelle 2004 on henkilöjäsenille 5 euroa, yhdistyksille 20 euroa ja kannattajajäsenille 100 euroa. Maksut tilille 527104-4261890, Järvi-Suomen kylät ry. Nimi ja osoite johon Jäskyn posti halutaan, ilmoitetaan kyläasiamiehelle (puh. 0400-992 699, sähköposti henhaus@gmail.com), maksulomakkeeseen merkityt tiedot eivät aina välity meille. |
|
|
Jäsky kyläasiamies |
Jäsky puheenjohtaja |
Palaute: henhaus@gmail.com |