JÄRVI-SUOMEN KYLÄT RYETELÄ-SAVON KYLÄKIRJE 2 / 2006Kutsu syyskokoukseenJärvi-Suomen kylät ry:n sääntömääräinen syyskokous on lauantaina 2.12.2006 klo 14 Hiukkajoen kylän nuorisoseurantalossa, Rajavaarantie 36, Punkaharju. Ohjelmaa klo 11 alkaen. Yhdistysten äänioikeus edellyttää valtakirjaa. Tervetuloa Jäskyn syyskokoukseen Hiukkajoelle 2.12. Ohjelma:10.30 Tulokahvi Nuorisoseurantalossa, Rajavaarantie 36. Ilmoittaudu kyläasiamiehelle kahveille ja lounaalle, mielellään 28.11. mennessä! 
11.00 Teatteria. Hiukan teatteri on Hiukkajoen oma kyläteatteri, joka on esiintynyt eri juhlissa ja tilaisuuksissa jo vuodesta 2001 lähtien. Omat tekstit sekä hauskat ja ajankohtaiset teemat ovat taanneet menestyksen. Tämänvuotinen näytelmä "Jätesavotta" kestää noin tunnin. 12.00 Yritysvierailu. Hapimag tarjoaa osakkeenomistajilleen sveitsiläistä laatua 55 lomakylässä 17 maassa. Lomaosakkeen omistaa 138 000 perhettä eri maissa. Suomen ainoa Hapimag-lomakylä on Hiukkajoella, ja sillä on runsaasti yhteistyötä kyläyhdistyksen kanssa. Lisätietoja www.hapimag.ch . 13.00 Lounas Hiukkajoen nuorisoseurantalolla, vapaaehtoinen ruokakolehti noin 3 euroa/hlö Kahvi kokouksen jälkeen. 14.00 Järvi-Suomen kylät ry:n syyskokous. Syyskokouksessa käsitellään sääntöjen mukaiset asiat, mm. ensi vuoden toimintasuunnitelma, talousarvio ja jäsenmaksu sekä valitaan Jäskyn puheenjohtaja ja hallitus vuodelle 2007. Toivomme runsaasti hyviä ehdokkaita hallitukseen myös sellaisista kylistä ja kunnista, joista ei ole ollut jäseniä viime vuosina. Hallituksen erovuoroiset jäsenet ja varajäsenet ovat: Riitta-Liisa Blixt-Kallioinen, Savonlinna, varalla Anneli Pulkka, Punkaharju, Jouko Mälkiä, Enonkoski, varalla Esko Makkonen, Savonranta, Riitta-Leena Jantunen, Mikkeli, varalla Veli Oinonen, Ristiina, Sirkku Moisio, Puumala, varalla Leo Sistonen, Sulkava. Lisäksi puheenjohtaja valitaan aina vuosittain. Nykyinen puheenjohtaja on Piällysmies ry:n toiminnanjohtaja Matti Falck Kerimäeltä. Hallituksen muut jäsenet ovat: Eila Puhakainen, Juva, varalla Jorma Tikka, Mikkeli, Leena Suhonen, Rantasalmi (varapj. 2006), varalla Lauri Tinakari, Pieksänmaa, Pentti Nieminen, Kangasniemi, varalla Suvi Laakkonen, Kangasniemi, Marita Mattila, Mäntyharju, varalla Pirjo Kiesilä, Hirvensalmi. Ajo-ohje: Punkaharjun kirkonkylältä käännytään Shellin vierestä Kesälahden suuntaan tietä 479, ajetaan noin 10 km Hiukkajoen keskustastaan. Käännytään oikealle Rajavaarantietä, aja sitä 360 m, nuorisoseurantalo on vasemmalla ja kylätalo oikealla. Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu kyläasiamiehelle kahveille ja lounaalle, mielellään 28.11. mennessä! 
Joulukortti kylätoiminnan hyväksi -tilaa!Järvi-Suomen kylät ry:n tämän vuoden kirkkokortin aihe on Mikkelin tuomiokirkko. Tunnelmallisen akvarellikortin on tehnyt Auli Eskola ja kortti on numero 8 Järvi-Suomen kylien kirkkokorttien keräilysarjassa. Kortti julkistettiin 3.11. Mikkelissä. Paikalla olivat mm. Mikkelin tuomioseurakunnasta tuomiorovasti Simo S. Salo ja Mikkelin seurakuntayhtymästä tiedotussihteeri Aarre Kunnas. Tuomiorovasti piti kylätoimintaa erittäin tärkeänä ja kortti sai lämpimän vastaanoton. Joulukorttia myydään hintaan 1,50 euroa sis. kirjekuoren. Korttia myydään kylätoiminnan hyväksi, ja sitä painetaan (1) ilman tekstiä, (2) hyvän joulun toivotuksella (suomeksi ja englanniksi) sekä (3) yrityksille ja yhteisöille sopivalla tekstillä "Kiitämme hyvästä yhteistyöstä…" (suomeksi). Alle 50 kortin tilauksiin lisätään postimaksu, ei muita maksuja, lasku lähetetään korttien mukana. Saatavana myös edellisten vuosien kortteja rajoitettuja määriä: Mikkelin ja Pieksämäen maaseurakuntien, Juvan, Rantasalmen, Kangasniemen ja Enonkosken kirkot. Tilaukset: Vuoden kyläEtelä-Savon vuoden kylä 2006 on Punkaharjun Hiukkajoki. Onneksi olkoon! Valintaan vaikutti rohkea hanke- ja kulttuuritoiminta:
Vuoden kylän valitsee maakuntahallitus Jäskyn esityksestä. Valinnalla halutaan tehdä kylätoimintaa tunnetuksi: monille on varmasti yllätys kylien monipuolinen vapaaehtoistoiminta ja toteutetut laajat hankkeet. Kuvassa maakuntavaltuuston varapuheenjohtaja Heikki Sorjonen. MaallemuuttopalveluJäsky saa maakunnan kehittämisrahaa maallemuuttopalvelun pystyttämiseen. Tavoitteena on edistää tulomuuttoa maakuntaan ja toisaalta aktivoida kyliä tuomaan kiinnostavia kiinteistöjä myyntiin. Jos olet kiinnostunut muuttamaan maalle, ilmoita yhteystietosi ja toiveesi kyläasiamiehelle: Henrik Hausen, puh. 0400-992 699, 0400-992 699, sähköposti: henhaus@gmail.com . Kyläasiamies ohjaa kysyjiä tietolähteiden luokse kyläyhdistyksiin, kuntiin, maakuntaliittoon, TE-keskukseen yms. Yhdessä muuttajan kanssa hän voi selvittää kysymyksiä asunnosta, työstä, palveluista jne. Hankkeen esikuvana toimii mm. Pohjois-Karjalan tuutsie.fi verkkolehti ja tulomuuttopalvelu mutta Etelä-Savolle kehitetään omanlainen palvelu. Ideoita? Etelä-Savon kylien ja kuntien tietoja kootaan www.maallemuutto.info -nettiportaaliin. Jäsky ja alueen kylät pääsevät hankkeen kautta mukaan valtakunnalliseen Onni muuttaa maalle -hankkeeseen. Onni oli jo mukana OmaKoti -messuilla 27.-29.10.2006 Vantaalla ja 19.-22.4.2007 on vuorossa Asuntomarkkinat, Omakoti, Mökki ja Puutarha -messut Helsingin messukeskuksessa. Kylien myytävät tai vuokrattavat tilat, talot ja tontit ilmoitetaan Jäskyn kyläasiamiehelle. Maallemuuttopalvelu tekee myös sopimuksen kiinteistövälittäjien etuovi.com -nettipalvelun kanssa. Näin kiinteistönomistajat, kylät ja kunnat saavat kohteilleen hyvän näkyvyyden. Palvelu on ainakin hankkeen aikana vuoden 2007 loppuun asti ilmainen. Kuntia ja kyliä pyydetään myös ilmoittamaan yhdyshenkilö kyläasiamiehelle, mielellään sähköpostiosoite ja puhelinnumero, jonne voimme ilmoittaa halukkaista muuttajista jne. Kiinteistöistä lähetetään tiedot, mielellään myös kuvat ja myyjän yhteystiedot. Etuovi.com -rekisteriin ilmoitettavista kiinteistöistä pitää olla myös hintapyyntö. Kylien kannattaa pitää myös omaa kiinteistö- ja tonttipörssiä ja ilmoittaa yhteystiedot kyläasiamiehelle. Yhteistyöverkostoa ylläpidetään hankkeen jälkeenkin Jäskyn toimintana, rahoitukseen toivotaan silloin mukaan kuntia ja sponsoreita. Jäsky oli jo kesäkuussa esillä Luston metsäpäivillä Punkaharjulla yhdessä toimintaryhmä Piällysmiehen ja kahden kylän kanssa. Luston kyläosasto oli onnistunut ja pysäytti vierailijoita keskustelemaan kyläasumisesta ja kylätoiminnasta. Kylät mainostivat itseään myös Kanttila soi -tapahtumassa Pieksänmaalla. Etelä-Savon hanketreffit 4.12.Seuraavat hanketreffit järjestetään 4.12.2006 Juvalla, noin klo 11-15. Mukaan toivotaan maakunnan hanketoimijat ja hankkeista kiinnostuneet. Luvassa on taas muutaman hankkeen esittely, erityisesti käydään läpi hyviä käytäntöjä ja toisaalta ongelmia. Esittelyjen jälkeen käydään keskustelua maaseudun hanketoiminnasta, sen kehittämisestä ja tarvittavasta yhteistyöstä. Luvassa on myös ryhmäkeskusteluja. Ilmoittautumiset, ideat ja tarkemmat tiedot: kyläasiamies Henrik Hausen, henhaus@gmail.com. Ensimmäiset hanketreffit järjestettiin 12.6. Hirvensalmen Kissakoskella. Paikka oli aika mainio: kylä johon kunta satsaa, vanha tehdasrakennus, talon yrittäjät yhteistyössä… Paikalle tuli 34 henkeä kylistä, toimintaryhmistä ja hankkeista, joukossa myös muutamia kuntien maaseutuasiamiehiä. Hyvä!
Marja Kurkela kertoi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Kyläke kylien kehittämismetodista. Siinä on ajateltu noin kolmen vuoden kiertoa kyläsuunnittelussa, se on siis eräänlainen toimintasuunnitelman ja kyläsuunnitelman välimuoto. Ruralia on mukana Veej'jakajan Aktiiviset kylät -hankkeessa ja sillä voidaan rahoittaa kyläkäyntejä ja neuvontaa. Marjan tavoittaa puhelimella 044-300 1293 tai sähköpostilla marja.k.kurkela@helsinki.fi . 
Kirsi Bykachev kertoi Ruralian kansainvälisestä RurAct -hankkeesta, joka suuntautuu Lugan alueelle Pietarin eteläpuolella. Kylien on helppo lähteä mukaan ja saada innostusta tällaisesta hankkeesta, jonka hallinto on Ruraliassa. Anja Komppa kertoi Hirvensalmen käsityötalon kehittämishankkeesta. Käsityöyhdistys perustettiin vuonna 2001 ja Veej'jakajan rahoittama hanke toteutettiin vuosina 2003-2005. Hankkeen puitteissa järjestettiin 28 kurssia eri käsityötaidoista, markkinoinnista, käsityöläisten hyvinvoinnista jne. Kurssien vetäminen jouduttiin kilpailuttamaan ja tämä johti yllättävään ongelmaan: oman kylän taitajat eivät olleet tottuneet tähän ja suurin osa vetäjistä tuli Mikkelistä. Hanketreffien palautteessa toivottiin mm. ryhmäkeskusteluja. Kyläkokouksissa esillä tontit, tiet ja kylätalotKyläverkkohankkeen puitteissa on taas kokoonnuttu kylissä ja kunnissa pohtimaan kyläsuunnitelmia ja yhteisiä päämääriä. Hurissalossa Puumalassa nousi esille maankäytön suunnittelu. Hyviä tontteja pitäisi saada pian myyntiin, koska tyhjiä taloja ei ole, ja kylän palvelut (koulu, kauppa jne.) kuihtuvat ilman riittävää asukaspohjaa. Kylä sijaitsee saaressa ja vanhemmat kyläläiset muistivat, että kaikesta on pitänyt taistella: tiestä, paikallistiestä, sähköstä, maidon kuljetuksesta, kappelista, koulukuljetuksista, laajakaistasta ja koulun jatkumisesta. Onneksi yhteistä talkoohenkeä on riittänyt vuosien varrella. Vitsiälä Ristiinassa on kasvava kylä sopivalla etäisyydellä Mikkelistä. Kylään on rakennettu uusia taloja ja rakennuspaikkoja on suunniteltu lisääkin kylän osayleiskaavassa. Yhdessä ylläpidetään laituria, grillikatosta ja uimarantaa. Kyläsuunnitelman luonnos julkaistiin 2.4.2006, ja siinä nostetaan esille koulun ympäristön lähiliikuntapaikkojen kehittäminen. Liikuntapaikoista on jo tehty suunnitelma, jota on tarkoitus toteuttaa yhdessä kunnan kanssa. Toimivan kyläkoulun lakkauttaminen tulee kuitenkin vaikeuttamaan kylän kehittämistä. Kolmen kyläkoulun lakkauttamisen pelätään kuihduttavan kuntaa ja johtavan yhä suurempaan riippuvuuteen yhden teollisuuslaitoksen kehityksestä. Rantasalmen Osikonmäen kyläillassa10.4.2006 kerättiin aineksia uuteen kyläsuunnitelmaan kuuntelemalla asiantuntijoita ja keskustelemalla. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Esa Lappalainen piti uuden ekoteollisuuspuiston kehittämistä kunnan mahdollisuutena. Teknisen toimen johtaja Merja Koivula-Laukka kiitti kylää aktiivisesta tonttimarkkinoinnista, jolla on ollut merkitystä kunnan asukaslukuun ja lupasi, että kyläkoulun remontti etenee. Sirpa Ikäheimonen oli kartoittanut sosiaali- ja terveyspalveluja ja toivoi, että osa vanhusten palveluista voitaisiin tuoda kirkonkylästä Osikonmäelle, esimerkiksi päiväkerho. Myös palveluasumisen sijoittamista kylälle voitaisiin harkita. Kaikkiaan kyläkokouksen lyhyet tietoiskut ja keskustelut ovat varmasti hyödyksi kyläsuunnitelman laatimiselle. Pieksänmaan Kotamäen kyläsuunnitelma valmistui jo vuonna 2004 ja sitä on jo ahkerasti ruvettu toteuttamaan. Kylässä on rakenteilla uusi kota ja lintutorni arvokkaan Tuomiojärven tuntumaan. Hanke on osittain Mansikka ry:n ja osittain ympäristökeskuksen rahoittama, mutta talkootyötä riittää omallekin väelle. Jo vuonna 2001 rakennettiin ensimmäinen yhteinen kota omalla rahoituksella. Kota on tilava ja siinä on järjestetty isojakin juhlia. Nyt kodan yhteydessä on tanssilava, tervanpolttopaikka, riistanruokintapaikka, pontikanpolton esittelyvälineet, vanhojen mopojen harrastajakerho Hurraottajien paja jne. Kyläyhdistys kokoontui kyläkokoukseen 30.4.2006 entiseen kouluun. Kokouksessa nousi vahvasti esille kylän kehnot tieolot. Kylä on mutkikkaiden sorateiden takana. Silti asukasluku on pysynyt tasaisena eikä tyhjiä taloja ole. Tieasioissa kyläläisten kannattaa olla yhteydessä kuntaan ja Kaakkois-Suomen tiepiiriin. Tiepiirit laativat vuosittain toiminta- ja taloussuunnitelmia, joissa on seuraavan viiden vuoden tienpidon hankkeet ja investoinnit. Taloussuunnitelmia varten tiepiirit pyytävät lausuntoja kunnilta ja maakuntien liitoilta. Hyvä kyläsuunnitelma voi olla peruste nopeuttaa tiehanketta, kyläläiset voivat myös tarjoutua tekemään jonkun osan työstä talkoilla. Sulkavan Kaipolan ja Partalansaaren kylät ovat yhdistäneet voimansa kylien markkinoinnissa, tekeillä on myös kyläsuunnitelmat. Kylät järjestivät tonttipäivän juuri ennen ensilumia 21.10. Sulkavan uusi kunnanjohtaja Sami Sulkko pitää Etelä-Savon ja Sulkavan näkymiä hyvinä. Työssäkäyntialueet ovat laajentuneet, ja kunta toivottaa tervetulleiksi uudet asukkaat ja kesävieraat. Partalansaaren Kaartilankosken koulun opettaja Eila Korhonen kertoi, että koulu on kylän sydän ja kiitti kyläläisiä runsaasta talkootyöstä. Koulun oppilasennuste on hyvä: nyt 17 oppilasta ja 3 vuoden kuluttua 24 plus uudet asukkaat. Jyrki Nummi on asunut neljä vuotta Kaipolan kylässä ja toimii nyt Sulkavan kylät ry:n puheenjohtajana. Hänkin kiitti hyvää kylähenkeä ja helposti saatavaa talkooapua. Sulkavan tekninen johtaja Jukka Partanen arveli, että Partalansaaren uusi rantaosayleiskaava vauhdittaa uudisrakentamista saarella. Rakennustarkastaja Veikko Virtanen vakuutti, että kesäasunnon muuntaminen vakituiseksi asunnoksi etenee kunnassa helposti, kunhan talo täyttää asunnon vaatimukset. Savonlinnan puhelimen Ritva Partanen kertoi, että langaton Wimax-laajakaista internetyhteys toimii jo melkein koko maakunnassa, pieniä katvealueita paikataan tarpeen mukaan. Mukana olivat myös pankit ja paikallinen rautakauppias, joka kertoi myyvänsä maan edullisimpia jätevesiratkaisuja. Hankkeen aikana kylille on muuttanut jo noin 20 henkeä. Mäntyharjun Mynttilällä, Juvan Lautealalla ja Pertunmaan Ruorasmäellä on ollut samanlainen huoli. Kyläkoulun lakkautuksen jälkeen kylillä on vaara jäädä ilman yhteisiä kokoontumistiloja, jolloin kaikenlainen seura- ja harrastustoiminta tietenkin tyrehtyisi. Mynttilä seura on jo ostanut koulun, Lautealassa neuvotellaan asiasta kunnan kanssa ja Ruorasmäessä kiinteistön myynti on ollut kohta kaksi vuotta hallinto-oikeuden käsittelyssä. Kaikissa kylissä on kyläsuunnittelun keskeinen asia talon ylläpitäminen ja toiminnan lisääminen. Mynttilässä on jo käynnistynyt Pomo-hanke, jolla kehitetään Tyllilänhoviksi nimettyä kylätaloa monipuoliseksi toimintakeskukseksi. Ruorasmäen kylätaloon on tarkoitus keskittää sekä harrastus- että yritystoimintaa. Hanke on saanut runsaasti tukea kesäasukkaidenkin keskuudessa. Kyläasiamies osallistuu mielellään kylätalojen toiminnan suunnitteluun. Kyläverkkohankkeelle haetaan lisäaikaa vuoden 2007 loppuun asti. Hankkeen aikana neuvonta on ilmaista. Tarvitseeko maisema suunnittelua?Jäskyn Kyläverkkohanke järjesti 25.3. Rantasalmella seminaarin kylien maisemanhoidosta, maankäytöstä ja kaavoituksesta. Seminaari oli mielenkiintoinen, valitettavasti osanottajia ei tällä kertaa ollut yhtä paljon kuin kyläkouluseminaarissa helmikuussa. Kouluseminaarissa oli yli 100 osanottajaa, maisemaseminaarissa 19. 
Seminaarissa ProAgria maaseutukeskuksen maisemanhoidon neuvoja Riitta Liukkonen kertoi kuvin ja esimerkein kylämaisemista ja niiden suunnitelmallisesta hoidosta. Esillä oli myös maisemanhoidon käytännön keinot ja rahoituslähteet kuten kyläkävelyt, erityistuet, laidunpankit jne. Kulttuurimaisema on kylän historian tulos ja tärkeä kysymys on, miten saadaan säilytettyä kylien omaleimaisuus. Muutoksia tapahtuu maisemassakin ja työnteko saa ilman muuta näkyä maisemassa. Myös uudisrakentaminen on toivottavaa, mutta sekin voidaan sopeuttaa oikealla rakennustyylillä ja sopivalla sijoittamisella. Tärkeä kohde juuri nyt on maisemien pitäminen avoimina. Kylän talkooraivausta kannatta keskittää muutamaan tärkeään kohtaan, sillä raivaustyö on raskasta ja sitä on uusittava muutaman vuoden välein. Varsinaisten perinnemaisemien erityisympäristötukea ollaan muuttamassa niin, että myös yhteisöllistä hoitoa voidaan tukea. Saaristoalueille on oma ympäristönhoitoavustuksensa. 
Maakuntasuunnittelija Sanna Poutamo myönsi, että kaavoittamisen yhdistäminen kehittämiseen on uutta. Etelä-Savossa väki vähenee, joten yhdessä pitäisi pystyä päättämään, mitä palveluja ja infrastruktuuria pidetään yllä ja kehitetään ja mitä puretaan. Esko Ropponen oli huolissaan kyläkoulujen säilymisestä kyläyhteisöjen kokoontumispaikkana, kun kouluja lakkautetaan. Hän kysyi, eikö kaavoituksella voitaisi varmistaa tämän "palvelun" säilyminen. Rantojen kaavoitus on maakunnassa pitkällä; kun ne on kaavoitettu, on seuraavaksi vuorossa kyläkaavoitus, arveli Poutamo. Hän kertoi myös, että virkistysalueiden hankinta ja ylläpitäminen on suuri ongelma, valtio ei niitä kustanna ja kunnilla ei ole varaa. Ehkä kylien avulla voidaan päästä edullisiin ratkaisuihin? Kyläasiamies Henrik Hausen kertoi Kylä Kyllä! -hankkeen kyläkaavoituksesta. Hankkeessa tehtiin kylille kaavoja asiantuntijan ja kyläyhteisön yhteistyöllä. Joka tapauksessa osallistuminen on nykyaikaisen kaavoituksen ja suunnittelun lähtökohta. Keskustelua herätti mm. Puumalan Pistohiekan alueen suunnittelu, kun näkemykset alueen kehittämisestä menevät kovin ristiin. Palvelut ja rakenteet uudistetaanJäskyn hallitus kokoontui 16.3. Joroisissa. Joroisten kunnanjohtaja Tenho Hotarinen selvitti puheenvuorossaan Joroisten suunnitelmia kunta- ja palvelurakenteiden suhteen. Kuntaa on viety milloin Pieksämäen yhteyteen, milloin Varkauden aluekeskukseen, milloin Savonlinnan sairaalapiiriin. Kunta aikoo nyt ottaa ohjat omiin käsiin ja säilyä itsenäisenä "kansalaiskuntana" mutta palvelut tuotetaan yhdessä naapurikuntien kanssa. Peruspalvelut tuotetaan yhdessä Juvan ja Rantasalmen kanssa niin, että eri kunnat vastaavat eri sektoreista. Erikoissairaanhoidossa etsitään yhteistyösuunnat, mieluisimmat olisivat Varkaus ja Mikkeli, ns. 5-tie yhteistyö. Matkailu ei ole kunnan pääelinkeinoja, mutta maatilamatkailupalveluja on tarjolla eikä Hotarinen sulkenut pois niiden kehittämistä kyläpohjalta. Kyläkoulut on tarkoitus säilyttää ainakin kunnan "kulmissa", mahdolliset lakkautukset pyritään tekemään siten, että koulumatkat eivät tule kenellekään liian pitkiksi. Tarkkaa oppilasrajaa ei ole. Mäntyharjulla kokoonnuttiin 3.5. Ennen kokousta sivistystoimen johtaja Tuomo Penttinen myönsi, että Mäntyharju on saanut mainetta kyläkoulujen lopettajana. Jäljelle jääneistä neljästä kyläkoulusta kuitenkin pyritään pitämään huolta, niissä ollaan juuri aloittamassa remonttiohjelmaa. Kunta on kartoittanut yhteistoimintamahdollisuuksia naapurikuntien kanssa mutta monella alalla on myös esteitä yhteistyölle. Tuore kulttuurisihteeri Anu Yli-Pyky kiitti aktiivisten kylien työmyyriä. Hän näki mahdollisuuksia kylille matkailun kehittämisessä. Matkailuideat vaativat aikaa kypsyäkseen. Tuusmäki 20 v, Luusniemi 90 v
Tuusmäen kyläyhdistys Rantasalmella juhli koko kylän voimin 20-vuotista taivaltaan 18.6. Juhlassa jaettiin Suomen kylätoiminta ry:n (SYTY) uusia ansiomerkkejä kyläyhdistyksessä pitkään ja aktiivisesti toimineille. Hopeisen ansiomerkin, joka myönnetään vähintään 12 vuotta ansiokkaasti toimineille, saivat Teuvo Poutanen ja Leena Suhonen. Pronssisen merkin (vähintään 6 vuotta ansiokkaasti toimineille) saivat Sirpa Kammonen, Aimo Sistonen, Mikko Temisevä, Ari-Pekka Pirskanen, Tuomo Ontronen, Vesa Auvinen ja Seppo Tanninen. Tuusmäkeläiset olivat ensimmäiset, jotka saivat Sytyn uusia ansiomerkkejä. Ansiomerkit jakoi pitkään Sytyn hallituksessa toiminut kylähullu Esko Ropponen. Tuusmäki on valittu Etelä-Savon vuoden kyläksi vuonna 2000. Hienon juhlan yhteydessä nähtiin näytelmä Kätkäläisen jättipotti, lavalla suuri osa palkituista. 
6.8.2006 juhlittiin Luusniemen Elon perustamisen 90-vuotisjuhlia Kangasniemellä. Vuonna 2004 Luusniemen kyläseura, urheiluseura Elo sekä Luusniemen maa- ja kotitalousnaiset yhdistyivät Luusniemen Kyläseura Elo ry:ksi.. Juhlapuhuja oli Suomen Kylätoiminta ry:n pääsihteeri Risto-Matti Niemi. Juhlassa julkistettiin yhdistyksen uusi standaari. Elo on kunnostanut hienon seurojentalon. Juhlassa kuultiin, miten talossa oli näytelty ja muuten toimittu vuosikymmenten varrella. Aktiivinen kylä on mm. pystynyt säilyttämään kyläkauppansa ja järjestää kesäisin blues-festivaalin. Kylä on nyt perustanut aktiivisen tonttipörssin, jolla on taloja myytävänä ja vuokrattavana. Valtakunnalliset kyläpäivät 15.-16.9.
Pääjuhlan jälkeen Mikkelin Otava-seuran sihteeri Hannu Karttunen ojensi vasta valmistuneen Otavan kyläkirjan juhlapuhujalle, maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojalle. Korkeaoja kehui kylätoimintaliikettä, joka on kasvanut yhdeksi maan suurimmista kansalaisliikkeistä. Myös hanketoimintaa hän kiitti sekä ns. laajan maaseutupolitiikan toteuttajaa Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmää YTR:ää. Sytyn ja Leaderin tavoitteissa hän näkee tärkeäksi kansainvälisyyden lisäämisen. Satakuntalaisena hän nosti myös esille muutamia oman maakunnan hankkeita, mm. tyrnin viljelyn edistämishankkeen, perinnelaivan rakentamisen ja nuorten kansainvälisyyshankkeen. 
Päivillä puhui myös mm. gospel-laulaja Jaakko Löytty ja kyläkoulun opettaja Kari Keitaanniemi. Löytyn suhde uuteen asuinpaikkaansa Jaaran kylään on kaksijakoinen, kaikki ei mennyt niin kuin piti vaan talosta löytyi lattiasientä ja kyläkauppa lopetti toimintansa. Keitaanniemi oli aikaisemmin samana päivänä käynyt koulunsa 40 oppilaan kanssa pyöräretkellä. Kyläkoulun etuina hän mainitsi joustavuuden sekä sen, että jokainen pääsee sopivasti esille yksilönä, esiintymään tai pätemään jollakin muulla tavalla. Kyläkoulu on hänen mielestään "sopivan kokoinen" eikä "pieni". Hän patisteli kyliä ja kouluja tiedottamaan paremmin toiminnastaan. Pystymmekö vaikuttamaan maaseudun kehitykseen?
Orivedellä järjestettiin maaseutupoliittinen seminaari 19.-20.6. Seminaarin pääosassa olivat maaseutuprofessorit, joita maassa on jo parikymmentä. Yksi heistä on Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Hilkka Vihinen. Vihinen puhui siitä, miten yleensä pystymme vaikuttamaan kehitykseen, esimerkiksi maaseudun asemaan. Vaikuttamista on hänen mukaansa kolmella tasolla: 1. Voidaan vaikuttaa pelin sääntöihin ja ajattelutapoihin, 2. Ohjelmilla voidaan esimerkiksi tasata kehitystä ohi pääsääntöjen, tähän pyrkivät esimerkiksi EU:n rakenneohjelmat ja 3. Hetkellisesti voidaan käyttää poliittista valtaa jonkun päätöksen suhteen. Pelin säännöt ja ajattelutavat ohjaavat kehitystä eniten, ja ne ovat pitkään olleet maaseudulle suotuisia. Suomessa on säilytetty hajautettu asutus, myös teollisuus on ollut meillä hajautettua. Maa on menestynyt monessa suhteessa hyvin. Sääntöjä ja ajattelutapoja on kuitenkin vähitellen muutettu keskitetyn järjestelmän suosimisen suuntaan. Kasvun moottoreina pidetään nyt kaupunkeja ja keskitettyä tuotantoa. Tämä ajattelutapa on ajettu läpi vähitellen mm. taloustieteessä, mutta se voi olla myös väärässä. Väljä asutus ja tila voidaan nähdä paitsi ongelmana, myös resurssina. Keskeisenä kysymyksenä Vihinen piti sitä, satsataanko inhimilliseen ja sosiaaliseen pääomaan vai kiinteisiin investointeihin. Varsinkin maaseudulla satsataan valitettavasti edelleen insinöörivetoisesti kiinteisiin rakenteisiin, kaupungeissa jo enemmän inhimillisten ja sosiaalisten rakenteiden kehittämiseen. Kylätoiminnan neuvottelupäiviä
Maaseudun kansanliikettä, kylätoimintaa, rakennetaan tavoitteena vähitellen nousta vaikuttamaan kehityksen sääntöihin ja ajattelutapoihin. Kylien maakunnalliset yhteenliittymät kokoontuivat 20.4. Hämeenlinnaan. Suomen kylätoiminta ry:n puheenjohtaja professori Eero Uusitalo kehotti kokoamaan voimia niin kylissä kuin alueilla. Tiedotus on tärkeää, niin kauan kun kylätoimintaa ei tunneta, se on haavoittuva, helppo "kaapata" tai muuten lannistaa. Uusitalo näki maaseudun äänen kuuluvan paremmin valtionhallinnossa ja kunnissa mutta kaikkein heikoimmin maakuntatasolla. Maakuntaohjelmissa maaseutu ja sen toimijat eivät juurikaan näy. Leader on tulevina vuosina kylätoiminnan tärkein rahoituskanava ja on tärkeää, että se ulotetaan koko maahan. Maakunnalliseen keskusteluun kokoonnuttiin Sytyn johdon, Etelä-Savon toimintaryhmien ja Jäskyn kesken 12.6. Hirvensalmella. Todettiin, että vaikutusvalta maakunnallisissa asioissa on vielä perinteisille sektorijärjestöillä. Sytyssä on syntynyt ajatus uusien maakunnallisten järjestöjen perustamisesta. Maakuntajärjestöjen takana olisivat toimintaryhmät ja kylätoimijat ja ehkä muitakin maaseutuvaikuttajia, ja niillä voisi olla vahva asema maakunnassa. Keskustelussa tuotiin esille, että tilanne Etelä-Savossa on parantunut mutta ei ole vieläkään hyvä. Maakunnassa kyllä kutsutaan järjestöjä mukaan valmistelutoimikuntiin, mutta silti valmistelu on kovin virkamiesjohtoista, eikä meidän esityksiämme oteta kovinkaan vakavasti (esim. maaseutuohjelma ja maakuntaohjelma). Valtion ja maakunnan ohjelmatValtion maaseutupoliittisia toimia ohjaava maaseutupoliittinen erityisohjelma on valmisteilla, ja se viedään hallituksen vahvistettavaksi vuodenvaihteen tienoolla. Ohjelmaa valmistellaan Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmässä YTR:ssä. Siitä järjestettiin Itä-Suomen aluetilaisuus 1.11. Kuopiossa. Ohjelman luonnoksessa maaseutu nähdään myönteisenä mahdollisuutena: "Asuminen kaikissa muodoissaan on yhä tärkeämpi maaseudun elinvoiman määrittäjä. Muuttoliike on alkanut tasapainottua, ja yhteyksien parannuttua sekä kakkosasumisen lisäännyttyä maaseudun asuntojen ja rakennuspaikkojen kysyntä vahvistuu ja ulottuu yhä useammille alueille. Siksi asumisen ja rakentamisen esteiden poistaminen on yksi tärkeimpiä maaseutupoliittisia tehtäviä." ja "Koulu on kaupan ohella peruspalvelu, jolla on vaikutusta asumispaikan valintaan ja sitä kautta myös harvaan asuttuja alueita koskeviin muuttopäätöksiin sekä työpaikkakehitykseen." Luonnokseen sisältyy useita myönteisiä toimenpiteitä mm. kylätalojen investointiavustuksista, kyläkouluista, kyläkaavoituksesta ja maaseudun uudisrakentamisesta. Länsi-Savossa on tekeillä uusi maakuntaohjelma. Luonnoksessa on mukana maaseutukylien kannalta tärkeitä tavoitteita, kuten tulomuuton edistäminen, vapaa-ajan asukkaiden palvelutarpeen huomioiminen, uuden yritystoiminnan luominen, läheisyyden ekonomia ja kyläsuunnittelu. Jäsky ehdotti useita lisäyksiä ohjelmaan mm. nuorten asioiden, kansainvälistymisen, kansalaistoiminnan , kyläkoulujen, osuustoiminnan, hoivapalveluyrittämisen ja maaseudun tieverkon kehittämiseksi. Niitä ei juuri huomioitu, mutta tärkeä asia on, että maakuntahallitus päätti lisätä luonnokseen kappaleen kansalaisvaikuttamisesta. Maallemuuttoa tutkitaan, sen arvostus on noussut
Pitkään muuttoliikettä tutkinut kuluttajatutkimuskeskuksen tutkija Hannu Kytö on varma siitä, että "maaseutuasumisesta nousee yhä tärkeämpi vaihtoehto, jos asumisen valinnanvapaus säilyy tai lisääntyy". Sekä muuttohalut maaseudulle että käytännön muuttoliike on suurempi kuin mitä yleensä ajatellaan. Kytö puhui Ruralia-instituutin järjestämässä seminaarissa Kangasniemellä 29.8. Kydön mukaan etenkin nuoret ja lapsiperheet ovat muuttaneet mielipidettään maaseudusta. Tärkeimmäksi selittäväksi tekijäksi muuttoliikkeelle on noussut asuinympäristön viihtyvyys ja erilaiset elämäntapaan liittyvät tarvetekijät. Myös imagotekijät vaikuttavat: pienten paikkojen merkitys lisääntyy. Ruralian verkostojohtaja Torsti Hyyryläinen on seurannut kehitystä muissa maissa ja jo kymmenisen vuotta puhunut siitä, että muuttosuunta tulee kääntymään maaseudulle edulliseksi. Yleensä hänelle on naurettu, mutta nyt ennuste näyttää käyneen toteen: muutto kaupunkeihin ja maaseudulle on Kuluttajatutkimuskeskuksen mukaan tasaantunut, ja maallemuutto kasvaa edelleen. Maallemuuton onnistumista ja maalla viihtymistä tutkittiin myös kuluttajatutkimuskeskuksessa. Hyvin harvat muuttajat katuvat päätöstään, suurin osa viihtyy hyvin! JäsenmaksuJäskyn jäsenmaksuun sisältyy MaaseutuPlus-lehden tilaus (6 numeroa vuodessa, arvo 25 euroa!). Jäsenmaksu vuodelle 2006 on henkilöjäsenille 15 euroa, yhdistyksille 25 euroa ja kannattajajäsenille 100 euroa. Maksut tilille 527104-4261890, Järvi-Suomen kylät ry. Kyläasiamies, sihteeri:Henrik Hausen, Pertunmaa Ilmoita osoitteenmuutokset kyläasiamiehelle! |
Ohjelma koostui hankkeiden työtapojen esittelyistä ja keskustelusta. Mervi Karvinen esitteli Sulkavan kylät ry:n kylien kehittämishanketta. Kyläkyselyn vastausprosentti ei ollut hyvä, sen sijaan tontteja liikeni myyntiin mukavasti, kun värvättiin maanomistajia mukaan kylän kehittämiseen. Hankevetäjän paikkaa haki 9 henkilöä, joista valittiin oman kylän tekijä Hilkka Seppänen. Eila Korhonen kertoi, että maallemuuttajilta on tullut yli 30 yhteydenottoa, myös vuokra-asuntoja kaivataan.
Anna Kohonen kertoi Kyläsportti-hankkeesta, jolla kyläläisille tarjotaan mahdollisuuksia olla yhdessä ja liikkua. Käytännöllinen lähestyminen on johtanut hyviin tuloksiin. Anna lähestyi kyliä sekä kyläyhdistysten että kunnan liikuntavastaavien kautta. Kunnilla on niin vähän liikuntarahoja, että ne ovat jo käytännössä vetäytyneet kylistä ja kyläläiset joutuvat järjestämään toimintaa itse tai ajamaan kirkonkylälle/kaupunkiin.
Järvi-Suomen kylien ryhmä oli yksi suurimmista Suomen kylätoiminta ry:n ja Satakylät ry:n järjestämillä kyläpäivillä Jämijärvellä 15.-16.9. Valtakunnalliseksi vuoden kyläksi nimettiin varsinaissuomalainen Untamala.