Jäsky logo

Järvi-Suomen kylät ry

Etelä-Savon
kunnat ja kylät

Yhteystiedot: hallitus
ja kyläasiamies

Toiminta-
kalenteri

Liity
jäseneksi

JÄRVI-SUOMEN KYLÄT RY

ETELÄ-SAVON KYLÄKIRJE 2 / 2007

Kutsu syyskokoukseen

Järvi-Suomen kylät ry:n sääntömääräinen syyskokous on lauantaina 1.12.2007 klo 14 Ruokomäen kylätalossa Kangasniemellä, osoite Ruo-komäentie 653. Ohjelmaa klo 10 alkaen, yhdistysten äänioikeus edellyttää valtakirjaa.

Tervetuloa seminaariin ja syyskokoukseen lauantaina 1.12.:

10.00 Seminaarin avaus.
- Ruokomäen kylätalon ja toiminnan esittely
- Ajankohtaiset maaseutuasiat eduskunnassa, kansanedustaja Katri Komi.
- Maaseutu, kaupungit ja taajamat; ristivetoa vai vuorovaikutusta? Muuttoliiketutkija Hannu Kytö, Kuluttajatutkimuskeskus.
12-13 Ohrapuuroa ja joulutorttukahvit.
- Etelä-Savon maallemuuttopalvelun esittely ja keskustelua jatkosta.
- Kyläyhdistysten ja seurakunnan yhteistyö, kirkkoherra, rovasti Seppo Komonen.
14-15 Järvi-Suomen kylät ry syyskokous.

Seminaarin paikka on Ruokomäen hieno kylätalo Kangasniemellä. Kylätalo on rakennettu vanhaan navettaan Pomohankkeella ja suurella talkootyömäärällä. Taloon mahtuu syömään noin 60 ja kokoustamaan yli 100 henkeä. Kylätalossa on myös kuntosalilaitteet.

Seminaarin alustaja Hannu Kytö on tutkinut suomalaista muuttoliikettä ja muuttajien mielipiteitä jo yli kymmenen vuotta. Hänen väitteli aiheesta tohtoriksi vuonna 1998. Hänen mukaansa:
- Muuttoliike kaupungeista maaseudulle kasvaa. Muuttovirrat ovat jo tasaantuneet.
- Maaseutu on kiinnostava asuinpaikka myös nuorten mielestä. Yhä suurempi osa muuttajista viihtyvät maaseudulla.
- Muuttajien arvostukset ja elämäntavat vaikuttavat muuton suuntautumiseen ja arvojen toteutuminen on erilainen eri alueilla. Asumisen ja asuinympäristön merkitys on kasvanut.

Tutkimusten perusteella hän kysyy, pitäisikö maaseutukuntien tukea yrityksiä vai asumista. Hänellä on myös tärkeää sanottavaa siitä, miten kylien ja kuntien pitäisi ottaa vastaan muuttajia.

Semnaari on osa Etelä-Savon maallemuuttopalvelu -hanketta.

Ajo-ohje:
Mikkelistä on 51 km Kangasniemelle ja sieltä 30 km Ruokomäelle.
- Ajetaan Mikkelistä tietä nro 13 Kangasniemelle päin 51 km mutta tältä tieltä ei käännytä vasemmalle Kangasniemelle vaan oikealle Pieksämäen tietä (ns. Lapaskankaan tienristeyksestä jossa on huoltoasemat kummallakin puolella).
- Ajetaan noin 10 kilometriä, josta vasemmalle (oikealle Pieksämäeltä tultaessa) Hankasalmen suuntaan.
- Tätä tietä ajetaan noin 14 kilometriä, kunnes käännytään oikealle Sauvamäki-Kylmämäki risteyksestä.
- Tätä tietä ajetaan noin kilometri, jonka jälkeen kääntyy risteys vasempaan Ruokomäki-Sauvamäki.
- Ruokomäentietä ajetaan noin 6,5 kilometriä. Kylätalo on tien oikealla puolella (kyltti Ruokomäen kylätalo).

Järvi-Suomen kylät ry:n syyskokouksessa käsitellään sääntöjen mukaiset asiat, mm. ensi vuoden toimintasuunnitelma, talousarvio ja jäsenmaksu sekä valitaan Jäskyn puheenjohtaja ja hallitus vuodelle 2008. Toivomme hyviä ehdokkaita hallitukseen myös sellaisista kunnista ja järjestöistä, joista viime vuosina ei ole ollut edustusta hallituksessa.

Hallituksen erovuoroiset jäsenet ovat:
Eila Puhakainen, Juva, varalla Jorma Tikka, Mikkeli,
Leena Suhonen, Rantasalmi (varapj.), varalla Lauri Tinakari, Pieksänmaa,
Pentti Nieminen, Kangasniemi, varalla Suvi Laakkonen, Kangasniemi,
Marita Mattila, Mäntyharju, varalla Pirjo Kiesilä, Hirvensalmi

Lisäksi puheenjohtaja valitaan aina vuosittain. Nykyinen puheenjohtaja on Piällysmies ry:n toiminnanjohtaja Matti Falck Kerimäeltä.

Hallituksen muut jäsenet ovat:
Asko Hirvonen, Savonlinna, varalla Anneli Pulkka, Punkaharju,
Jouko Mälkiä, Enonkoski, varalla Esko Makkonen, Savonranta,
Riitta-Leena Jantunen, Mikkeli, varalla Veli Oinonen, Ristiina,
Päivi Kuronen, Puumala, varalla Leo Sistonen, Sulkava.

Henkilöjäsenillä on kokouksessa 1 ääni ja yhdistyksillä 5 ääntä. Yhdistysedustajilla tulee olla valtakirja, joka jätetään sihteerille kokouksen alussa. Hallitusehdokkailta kannattaa pyytää suostumus ennen kokousta.

Vuoden kylä: Ruokomäki

Etelä-Savon vuoden kylänä palkittiin tänä vuonna Kangasniemen Ruokomäen kylä. Perustelut Ruokomäen valinnalle olivat:

1. Erinomainen yhteishenki ja pitkäjännitteinen toiminta: Kun koulu lakkautettiin ja myytiin asunnoksi lapsiperheelle, ei jääty valittelemaan, vaan rakennettiin upea oma kylätalo vanhaan navettaan. Hankkeessa tehtiin paljon talkootyötä, ja talo valmistui suunniteltua nopeammin.

2. Säännöllinen ja monipuolinen tiedotus: Omille kyläläisille lähetetään kyläkirjeitä usein, jotta kaikki tietävät mitä tapahtuu ja missä mennään. Myös lehdistötiedottaminen on onnistunut hyvin, ja kylä tunnetaan maakunnassakin aktiivisesta toiminnasta.

3. Hyvä yhteistyö ja valmius uudistuksiin: Eri järjestöt auttavat toistensa hankkeissa. Kylätoimikunta ja Maa- ja kotitalousseura yhdistettiin kyläseuraksi jo 1990-luvulla.

4. Kylä on aktiivisesti ollut mukana kehittämässä maaseutua koko kunnassa ja laajemminkin: Kylän edustajia ollut mukana maakunnallisessa kylätoiminnassa ja kylä hallinnoi usean kylän Koti maalta -hanketta. Hankkeessa tehtiin mm. tonttipörssejä, kyläesitteitä ja kotisivuja.

Vuoden kylä on Etelä-Savossa valittu vuodesta 1989 lähtien, alkuvuosina sitä tosin sanottiin Mikkelin läänin kyläksi. Nykyään vuoden kylän valitsee Etelä-Savossa maakuntaliiton hallitus Järvi-Suomen kylien esityksestä.

Vuoden kylä valittiin maakuntahallituksen kokouksessa 2.10., ja kylän palkitsi Jäskyn kyläpäivässä maakuntasihteeri Jyrki Kuva.

Jäskyn hallitus päätti lisäksi antaa kunniamaininnan Pieksämäen Kotamäen kylälle, jossa Tuomiojärven laavu- ja lintutornihanke juuri on valmistunut, talkootunteja kertyi hankkeessa yli 1 200. Myös uimaranta, maitolaituri, ilmoitustaulut ja jätekatos on rakennettu ja ylläpidetty talkoilla. Kylässä toimii useita aktiivisia yhdistyksiä, mm. mopokerho Hurraottajat.

Vuoden kunta: Kangasniemi

Vuoden 2007 kylätoimintaa edistänyt kunta Etelä-Savossa on Kangasniemi. Kunta palkitaan nykyään joka toinen vuosi, valinnan tekee Järvi-Suomen kylät ry. Kangasniemen valinta perustuu muun muassa seuraavaan:

- Kunnan maaseutulautakunta ja maaseutuasiamies ovat jo varhain ottaneet aktiivisen kehittäjän roolin.
- Kunta tukee kylien hankkeita välirahoituslainoilla ja pienhankkeiden kyläbudjettirahalla.
- Kunta tukee kyläaktiivien osallistumista maakunnalliseen kylätoimintaan ja toimintaryhmätyöhön.
- Kunnassa on monta kyläkoulua ja muitakin palveluja pyritään ylläpitämään kylissä.
- Maaseutuasumista on markkinoitu aktiivisesti erilaisilla kampanjoilla ja edistetty myös kaavoituksella. Kesämökkien muuttamista ympärivuotiseen asumiseen on tuettu.

Kiertopalkinnon, diplomin ja kukat otti vastaan markkinointisihteeri Paula Pylvänäinen.

Kylähullun hattu Leena Suhoselle ja Sirkku Moisiolle

Kylähullun hatulla huomioitiin kahta henkilöä, jotka ovat toimineet aktiivisesti maakunnan kylätoiminnan hyväksi. Hattu on juvalaisen Anneli Varjuksen huovuttama, ja tämäkin kunnianosoitus jaetaan joka toinen vuosi. Tänä vuonna jaettiin kaksi kylähullun hattua, ne annettiin seuraaville henkilöille:

- Leena Suhonen Rantasalmen Tuusmäestä. Leena Suhonen on ollut mukana perustamassa Tuusmäen kyläyhdistys ry:tä vuonna 1986 ja myös Mikkelin läänin kyläasiain neuvottelukunnan (Milkan) toimintaan hän tuli aktiivisesti mukaan heti sen perustamisesta lähtien vuonna 1992.

Tuusmäen kyläyhdistys on vuoden 2000 Etelä-Savon kylä ja se on vuosien mittaan toteuttanut useita kunnianhimoisia hankkeita, mm. Rautainen Rantasalmi, jossa raudanpolton perinne elvytettiin näytelmän, näytöshytin ja opasteiden avulla. Myös kylän juhlat ja näytelmät ovat tuoneet laajaa julkisuutta Tuusmäen kylälle. Mikkelin läänin kyläpäivät järjestettiin Rantasalmella vuonna 1996, ja Leena toimi siinä yhtenä kantavana voimana. Vuonna 2003 Jäskyn kirkkokortti esitti Rantasalmen kirkkoa, ja Leena vastasi kortin markkinoinnista. Nykyään Leena toimii Jäskyn varapuheenjohtajana.

- Sirkku Moisio Puumalan Hurissalosta. Aivan kuten Tuusmäki, niin Hurissalokin tunnetaan kulttuurikylänä ja erityisesti näytelmistään. Lisäksi kylässä toimii kuoro. Eri yhdistykset sekä kyläkauppa, yritykset ja myös kesäasukkaat toimivat yhteistyössä kylän parhaaksi. Usein yhteistyön rakentajana on juuri Sirkku Moisio. Kylän laiturialuetta ja koulun ympäristöä on kunnostettu, ja kylää on markkinoitu uusille asukkaille. Etelä-Savon vuoden kyläksi Hurissalo valittiin vuonna 2005. Muun muassa Sirkun uutteran markkinointitoiminnan ansiosta kylän asukasluku on nousussa.

Sirkku toimi Järvi-Suomen kylien hallituksen aktiivisena jäsenenä vuosina 2005-2006 ja oli mukana järjestämässä useita seminaareja ja tilaisuuksia.

Kyläpäivä keräsi kyläaktiivit Lustoon

Etelä-Savon kyläpäivä järjestettiin Punkaharjulla, Luston metsämuseon tiloissa. Päivään osallistui 70 kyläaktiivia ympäri maakuntaa.

Kirjailija Leena Lehtolainen puhui kyläpäivässä aiheesta "Maaseudun kuva kirjoissani". Lehtolainen on itse maallemuuttaja. Hän kertoi, kuinka hänen kirjoittamansa näytelmä oman kylän historiasta liikutti katsojia kyyneliin. Näytelmässä kuvataan yhden perheen tuntoja, kun se joutui evakkoon Porkkalan alueelta Neuvostoliiton pakkovuokrauksen takia. Ihmisille asuinpaikka on tärkeä, oli se sitten kaupungissa tai maalla.

Lehtolaisen dekkareissa on kaupunkikritiikkiä ja hän pyrkii tuomaan esille, että elämää ja mukavia ihmisiä löytyy maaseudultakin. Juurettomuuden tunne on kaupungeissa ehkä suurempi ongelma kuin mitä yleisesti huomataan. Linkki löytyi myös Etelä-Savoon: Lehtolainen on viettänyt lapsuuden kesiä tätinsä luona Juvalla ja mm. oppi lypsämään seitsemänvuotiaana.

Pekka Nousiainen, Punkaharjun kunnanjohtaja ja kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja kertoi puheenvuorossaan, että kuntien talous on paranemaan päin, mutta palvelujen tuottavuutta joudutaan vielä nostamaan. Kuntaliitosten sijaan voisi kiinnittää enemmän huomiota palvelujen tuotantotapoihin. Esimerkiksi Itä-Savon sosiaali- ja terveyshuollon Sote-piiri täyttää Paras-hankkeen vaatimukset 20 000 asukkaan toiminta-alueesta, ja toimintaa voidaan kehittää tuottavampaan suuntaan. Kyliä Nousiainen kannusti näkyvään ja kuuluvaan toimintaan, ettei palveluja uudistettaessa maaseutu ja kylät jää sivulle.

Uusi kyläkoulu, kylätalo ja ulkoilureitti

Kyläpäivään kuului myös erittäin antoisa retki Kulennoisiin ja Punkaharjun Harjureitin laavulle. Kulennoisten uusi kyläkoulu valmistui vuonna 2003 ja siinä on nyt 57 oppilasta. Samassa uudessa rakennuksessa toimii myös päiväkoti. Koulun opettaja Pasi Holi kertoi, että kylälle on muuttanut runsaasti lapsiperheitä, ja monet lasten vanhemmista ovat paluumuuttajia kuten Pasi itsekin. Hän ei erityisesti hakeutunut maaseutukouluun, mutta on viihtynyt hyvin - punkaharjulaiset lapset ovat rauhallisia ja liikunnallisia.

Myös Länsi-Punkaharjun kyläyhdistyksen puheenjohtaja Martti Venäläinen arvelee, että uusi kyläkoulu oli järkevä rakentaa, kun vanhaan kouluun ei saatu remonttitukea. Uusia asuntoja rakennetaan nyt kylälle, erityisesti Tuunansaaren alueelle. Uudisrakennusta tarvitaankin, jotta kouluun riittäisi sopivasti 8-10 lasta jokaiselle vuosiluokalle.

Kulennoisten nuorisoseurantalo Lahtela on remontoitu Piällysmies -hankerahalla.. Vuonna 1927 rakennettu talo on nyt niin ahkerassa käytössä, että se lämmitetään ympäri vuoden. Puut hankitaan talkoilla ja muutenkin talon työt jaetaan aktiivien ja kylän lukuisten seurojen kesken.

Harjureittiä on sanottu Suomen kauneimmaksi reitiksi. Sen ylläpitoon osallistuvat kylän seurat, yrittäjät ja kunta. 40 km:n reitistö on pääosin luisteluhiihtokelpoinen ja sen varrella on laavuja sekä monia matkailuyrityksiä. Sekä yritykset että kyläläiset hyötyvät reitistöstä, latukoneet sekä polttopuut laavuille hoidetaan yhdessä. Reitistön ja erityisesti laavun suosio on yllättänyt - polttopuita kuluu runsaasti.

Aiemmat kyläkirjeet:
Kyläkirje 1/2007 (22.3.2007) >>>
Kyläkirje 2/2006 (9.11.2006) >>>
Kyläkirje 1/2006 (3.3.2006) >>>
Kyläkirje 4/2005 (9.11.2005) >>>
Kyläkirje 3/2005 (1.10.2005) >>>
Kyläkirje 2/2005 (3.6.2005) >>>
Kyläkirje 1/2005 (23.3.2005) >>>
Kyläkirje 4/2004 (5.11.2004) >>>
Kyläkirje 3/2004 (7.9.2004) >>>
Kyläkirje 2/2004 (28.6.2004) >>>
Kyläkirje 1/2004 (25.2.2004) >>>
Kyläkirje 3.11.2003 >>>

Etelä-Savon maaseututoimijat tiivistävät rivejään

Etelä-Savo on maamme maaseutuvaltaisimpia maakuntia. Maaseutukyliinkin täällä satsataan. Meille on maakunnan kehittämishankkeilla rakennettu ehkä maan kattavin laajakaistaverkko - useimmissa kylissä on saatavilla sekä langallinen ADSL että langaton Wimax-yhteys. Wimax-verkon rakentaminen lähti liikkeelle kylähankkeena Juvan seudulla ja eteni sitten itään ja länteen. Myös vesi- ja viemärijohtoja on rakennettu kyliin mallikkaasti.

Näistä valopilkuista huolimatta maakunnan kehittämisrahoista suurin osa menee Mikkeliin, Savonlinnaan ja Pieksämäelle. Maakunnan tulevaisuuden ohjelmissa maaseudulle varataan lähinnä elintarvike- ja puutuotannon asema, vaikka todellisuus on paljon monimuotoisempi. Vain osa kyliemme asukkaista saa toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Maatilojen harveneva verkosto tarvitsee tuekseen paljon muutakin toimintaa.

Suuri osa maakunnan maaseutujärjestöistä kuuluu kylien yhteenliittymään Järvi-Suomen kylät -yhdistykseen. Jäseninä ovat ProAgria Etelä-Savo, MTK-Etelä-Savo, Etelä-Savon yrittäjät, Etelä-Savon liikunta sekä neljä toimintaryhmää ja lisäksi yhteistyötä on muun muassa 4H-piirin kanssa.

Järjestöt kokoontuivat 5.10. Mikkeliin pohtimaan yhteistyön tiivistämistä. Kokoonkutsujana oli Jäskyn lisäksi MTK-Etelä-Savo. Järjestöt tulivat hyvin paikalle ja keskustelu oli rakentavaa. Todettiin, että esimerkiksi Maakunnan yhteistyöryhmässä MYR:ssä edustettuna on vain MTK ja yrittäjät, ei esimerkiksi Jäsky tai toimintaryhmät.

Kokouksessa oltiin yksimielisiä siitä, että yhteistyötä tiivistetään. Uuden maaseutujärjestön perustamisesta eri järjestöt olivat saaneet ristiriitaisia ohjeita. Valtakunnallisen MTK:n johtoryhmä on ottanut kantaa maakunnallista kattojärjestöä vastaan, kun taas Suomen kylätoiminta ry ajaa sen perustamista. Koska myös pelättiin, että uusi kattojärjestö jäisi paperitiikeriksi ilman todellista vaikutusvaltaa, päädyttiin tässä vaiheessa kutsumaan koolle maaseutufoorumi noin kaksi kertaa vuodessa. Seuraava foorumi on 29.1. 2008 Savonlinnan seudulla. Ohjelmasta ja paikasta tiedotetaan myöhemmin.

Foorumeissa etsitään ja nostetaan esille yhteisiä asioita joita sitten pyritään saamaan mukaan maakunnan ohjelmiin ja päätöksentekoon. Jokapäiväinen tai -viikkoinen yhteydenpito tapahtuu järjestöjen sähköpostilistalla. Maaseutujärjestöjen yhteistyössä ei Etelä-Savossa ole suuria ongelmia ja Jäsky toimii edelleen yhteistyön edistämiseksi muun muassa uuden yhteistyöfoorumin avulla.

Neuvonpito pohjaa maakunnallista kyläohjelmaa

Etelä-Savon kyläohjelmaa ollaan kirjoittamassa uusiksi. Ohjelman pohjaksi toteutetaan myös neuvonpito kylillä. Kevään kyselyyn tuli vastauksia 19 kylästä, kiitos siitä! Kyselyssä oli viisi kysymystä:

1. Mistä saavutuksista kylä on erityisen ylpeä? Tässä kerrottiin useimmin erilaisista hankkeista ja seuraavaksi tapahtumista. Myös asukashankinnassa oli joissakin kylissä saatu hyviä tuloksia ja joissakin kylissä ollaan ylpeitä pienimuotoisemmastakin touhuamisesta.

2. Hyvän kylätoiminnan tunnusmerkkeinä eniten kannatusta sai vastuun ja työn jakaminen sekä yhteishenki. Myös eri järjestöjen välinen yhteistyö, usko asioihin, monipuolinen toiminta ja talkoolaisten kiittäminen mainittiin.

3. Kolmannessa kysymyksessä kysyttiin, mitä tukea eniten tarvitaan, jotta toimintaa voitaisiin kehittää. Rahoitus ja neuvonta on vastausten mukaan yhtä suuret pullonkaulat, neuvojana Jäsky sai kiitosta. Myös rohkaisun tarve mainittiin. Pari kylää ilmoitti pärjäävänsä hyvin omillaan.

4. Kylä- ja maaseututoiminnan kehittämistä pitäisi vastaajien mielestä suunnata eniten maallemuuton edistämiseen. Myös palvelujen kehittäminen, yhteistyö kunnan kanssa, tiedottaminen, kyläsuunnitelmat ja ilmapiiri mainittiin.

5. Yhteistyötä kaivattiin monenlaista: hankkeita, vierailuja, kunnan kylien tapaamisia, maaseudun näkyvyyden parantamista jne. Kunnat saivat yhteistyökumppaneina selvästi enemmän kritiikkiä kuin kiitosta.

Näihin viiteen kysymykseen voi vielä ottaa kantaa, lisäksi toivomme vastauksia kahteen uuteen kysymykseen:

1. Minkälaiset kokoontumistilat kylässänne on? Tarvittaisiinko lisää? Kuka ylläpitää kokoontumistiloja? Lämmitetäänkö ne talvella? Vuokrataanko tiloja juhliin? Pitäisikö seurojentaloja ja muita tiloja kehittää ja mainostaa maakunnallisella yhteistyöllä?

2. Miten kyläläisille ja kesäasukkaille tiedotetaan kylän asioista? Onko tiedotusta riittävästi? Tarvitsetteko koulutusta tai neuvontaa tiedottamisesta?

Toimintaryhmille 13,3 miljoonaa euroa maaseutuhankkeisiin

Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi 55 Leader-toimintaryhmää 21. elokuuta ja myönsi näille suuntaa-antavat rahoituskehykset Euroopan unionin ohjelmakaudelle 2007-2013. Etelä-Savon kolme toimintaryhmää saa julkista rahaa hankkeisiin 13,3 miljoonaa euroa. Jotta tämä raha voidaan käyttää, on lisäksi löydyttävä yli 7 miljoonaa euroa omarahoitusosuuksia hankkeille.

Veej'jakaja saa julkista rahaa hankkeilleen 6 miljoonaa euroa 7 vuoden aikana eli noin 860 000 euroa vuodessa. Summa on huomattavasti korkeampi kuin viime ohjelmakaudella 2001-2006, jolloin Veej'jakaja sai keskimäärin 480 000 euroa vuodessa. Tosin myös vastuualue on laajentunut, kun uudella ohjelmakaudella rahoitetaan myös yrityshankkeita. Veej'jakaja on myös laajentunut lähemmäksi kaupunkien keskustoja sekä Puumalan, Jäppilän sekä Virtasalmen alueille. Uusi rahoituskehys on 80 euroa asukasta kohti ja korkeintaan 16 % voidaan käyttää hallintoon ja omaan toimintaan.

Piällysmies saa hankkeilleen 3,6 miljoonaa euroa julkista rahaa eli noin 514 000 euroa vuodessa. Tämäkin on huomattavasti enemmän kuin edellisen ohjelmakauden 314 000 euroa vuodessa. Piällysmiehen alue pysyi muuten entisellään, mutta sekin laajeni lähemmäksi Savonlinnan keskustaa. Uusi rahoituskehys on 133 euroa asukasta kohti ja 17 % voidaan käyttää omaan toimintaan.

Rajupusu Leader saa julkista rahoituskehystä 3,7 miljoonaa euroa eli 178 euroa asukasta kohti. Hallintoon, tiedotukseen ja muuhun omaan toimintaan voidaan käyttää tästä 17 %.

Päijänne-Leader saa julkista rahoitusta hankkeilleen 4,54 miljoonaa euroa. Etelä-Savosta vain Pertunmaa kuuluu Päijänne-Leaderin alueeseen.

Leader-ryhmien hankerahoitukseen vaikutti eniten toiminta-alueen maaseutualueiden asukasmäärä. Harvaan asutun maaseudun asukkaat huomioitiin korkeammalla kertoimella kuin kaupunkien maaseutuasukkaat. Toimintaryhmän toiminnan ja kehittämissuunnitelman saamat kokonaisarviot vaikuttivat myös rahoituskehyksiin.

Suuntaa antava rahoituskehys on alustava varaus. Rahoituskehyksiä tarkistetaan vielä vuosina 2009, 2011 ja 2013.

Kehittämishankkeiden haku on jo alkanut, tarkempia tietoja löytyy toimintaryhmien nettisivuilta. Hankkeista päättää toimintaryhmien hallitukset ja niiden laillisuus tarkistetaan myös TE-keskuksessa.

Hankkeita ja tukia on eri lajeja:

1. Yritystuet
" yrityksen kehittämistoimiin, tukea enintään 50 %.
" yrityksen investointeihin, enintään 35 %.
" yritysryhmän kehittämistoimiin, enintään 50 %
" käynnistystukea ensimmäisten työntekijöiden palkkaamiseen enintään kahdeksi vuodeksi, tuki enintään 50 %
2. Kehittämishaketuet
" yleishyödyllisiin kehittämishankkeisiin, enintään 90 % kustannuksista
" elinkeinollisiin kehittämishakkeisiin, enintään 90 %
" koulutushankkeisiin, enintään 90 %
" yleishyödyllisiin investointihankkeisiin, 75 %

Yleensä hankkeita ei rahoiteta enimmäisprosenttien mukaan vaan prosentti määritellään hankekohtaisesti. Maksimituki yhdelle hankkeelle on 150 000 euroa.

Mökkiläiset mukaan kylien ja kunnan elämään

Suomen omakotiliitto oli pääjärjestäjänä Mikkelin mökkiläisseminaarissa 4.5.2007.

Mikkelin tilaisuudessa maakuntajohtaja Hannu Vesa ehdotti, että mökkiläisten sairaanhoito järjestettäisiin joustavasti niin, että mökkikunnat aina saisivat kulut palvelujen käyttäjien kotikunnilta.

Hirvensalmen kunnanjohtaja Seppo Ruhanen kannatti Vesan ajatusta. Hirvensalmi tarjoaa useimmat palvelut yhtä lailla mökkiläisille kuin omille asukkailleenkin. Pienessä kunnassa mökkiläisillä on keskeinen osa, eikä kunnilla pitäisi olla varaa olla palvelematta mökkiläisiä. Juuri sairaanhoito on ainoa suuri menoerä, jonka mökkiläiset voivat aiheuttaa.

Hirvensalmella on kyselyillä seurattu mökkiläisten mielipiteitä ja toiveita. Viime aikoina mm. kunnan nettisivujen käyttö on noussut nopeasti. Äänioikeuden ottaisi vastaan melkein puolet mökkiläisistä, mutta vain 1 % voisi ajatella asettuvansa valtuustoehdokkaaksi. Mökkiläisistä suurin osa haluaa, että Hirvensalmi pysyy itsenäisenä kuntana, vain 6 % toivoo, että kunta liittyisi toiseen kuntaan.

Saaristoasiain neuvottelukunnan pääsihteeri Jorma Leppänen puolestaan korosti, että etätyötä tehdään jo paljon, tuoreen arvion mukaan sitä tekee 10 % työntekijöistä. Sekä Leppänen että Ruhanen korostivat, että osa mökeistä muutetaan myöhemmin vakituisiksi asunnoiksi. Mökkiläiset ovat kuntalain mukaan maanomistajina kunnan jäseniä mutta heillä ei ole äänioikeutta. Mökkiläistoimikuntia on perustettu noin 50 kunnassa.

Puumalan kesäasukas Maire Pietarinen toimii Mikkelin seudun mökkiläistoimikunnassa ja kertoi, että toimikunta on sitoutunut ja haluaa olla mökkikuntien hyödyksi.

Anttolan kesäasukas, ekonomisti Hannu Ranki kiinnitti huomiota mökkiläistoimikuntien valintatapaan. Ketä toimikunnat oikein edustavat ja mitä ne vievät eteenpäin?

Järvi-Suomen kylät ry:n alustaja Henrik Hausen ehdottikin, että mökkiläisten tärkein vaikutuskanava on kyläyhdistysten kautta. Tämä idea sai myös kannatusta.

Jäskyn kyläyhdistyksille lähettämässä pikakyselyssä kyläyhdistykset suhtautuivat erittäin myönteisesti vapaa-ajan asukkaiden osallistumiseen kyläyhdistyksen toimintaan ja hallitukseen. Vastauksia tuli 35 kylästä ja näistä 17:ssä on jo hallituksessa kesäasukasjäsen.

Kesäasukkaiden katsotaan tuovan uusia ideoita toimintaan ja eräs vastaaja toteaa: "Käytämme myös hankinnoissa ja erikoisosaajina mökkiläisten ja entisten kyläläisten apua. Tämä on hyvä vinkki, jos tarvitsee jotain erikoisjuttua, niin aina löytyy jonkun tuttu joka pystyy auttamaan ja suhtautuminen on yleensä positiivista." Juuri kylän kautta on luontevaa osallistua kunnan ja seudun kehittämiseen. Vapaa-ajan asukkailla on tähän monia tarpeellisia taitoja.

Etelä-Savossa on 160 000 "vakiasukasta" ja yli 45 000 kesäasuntoa. Maakunnan väkiluku alenee noin 1 000 hengellä vuodessa mutta samalla mökkien lukumäärä kasvaa noin 700:lla vuodessa. Monessa kylässä tämä tarkoittaa, että kun vapaa-ajan asukkaat otetaan huomioon, väkimäärä pysyy ennallaan tai jopa kasvaa. Kuntien kannattaisi ehdottomasti ottaa vapaa-ajan asukkaatkin huomioon, kun palveluja suunnitellaan. Kylillekin tarvitaan liikuntapaikkoja, kokoontumistiloja, teitä, kevyeen liikenteen väyliä ja ulkoilureittejä.

Kirkkokortti kylätoiminnan tukemiseksi

Järvi-Suomen kylät ry:n vuoden 2007 kirkkokortin aihe on Puumalan kirkko. Myynnissä on vielä myös Mikkelin, Enonkosken, Kangasniemen, Rantasalmen ja Pieksämäen kortteja. Ohessa mustavalkokuva Puumalan kortista. Puumalan kirkon akvarellikortin on tehnyt Auli Eskola, ja kortti on numero 9 Järvi-Suomen kylien kirkkokorttien keräilysarjassa.

Kortti julkaistiin 31.10.2007 Puumalan seurakuntakodissa. Paikalla oli myös Puumalan kirkkoherra, rovasti Raimo Ursin. Ursin kertoi olevansa iloinen siitä, että 175-vuotias ja juuri remontoitu kirkko oli päätynyt kylätoimijoiden kauniiseen korttiin. Puumalassakin seurakunnalla on läheiset suhteet kyläyhdistyksiin, ja varsinkin kesäisin järjestetään kyläkirkkoja ja hartaushetkiä kylissä.

Joulukortti on taitettu, sen hinta on 1,50 euroa sis. kirjekuoren. Kortin myynnillä on tärkeä merkitys Järvi-Suomen kylät ry:n toiminnan rahoittamisessa.

Korttien tekijä Auli Eskola on itsekin kyläaktiivi, hän on toiminut Pyhäkosken ja Mäntyharjun kirkonkylän kylätoimikunnissa ja on nykyisin mm. Koirakiven nuorisoseuran varapuheenjohtaja.

Puumalan kirkko vihittiin käyttöön juhannuksena 1832. Kirkko on kaksoisristikirkko eli kahtamoinen, niin kuin useat muutkin Etelä-Savon puukirkot. Puumalan kirkossa näkyy rakentajan Taavetti Rahikaisen kädenjälki, hän sovelsi arkkitehdin Charles Bassin piirustuksia. Sen jälkeen korjauksia on tehty hienovaraisesti ja kirkko on näin säilyttänyt hyvin alkuperäiset selkeät muotonsa. Kortissa näkyy myös kirkon kaunis hautausmaa ja Armas Tirrosen tekemä patsas "Tulevaisuus".

Tilaukset kyläasiamies Henrik Hausenille, puh. 0400-992 699, sähköposti henhaus@gmail.com tai Päivi Kuroselle, puh. 0400-915 595.

Jäsky kyläasiamies
Tuula Eloranta
kylaasiamies.tuula.eloranta@gmail.com

Jäsky puheenjohtaja
Ilkka Sutinen
0400-722 145
ilkka.sutinen at tyynela.fi

Suomen kylätoiminta ry
02-738 1761
info @kylatoiminta.fi

Palaute: kylaasiamies.tuula.eloranta at gmail.com

Pääsivulle