 |
Järvi-Suomen kylät ry |
|||
JÄRVI-SUOMEN KYLÄT RYETELÄ-SAVON KYLÄKIRJE 2 / 2008MENESTYKSELLINEN KYLÄTOIMINTASeminaari lauantaina 22.11. klo 9-16 Siikamäki-Peiposjärvi, PieksämäkiKyläkierros: 9.00 Tervetulokahvit Siikamäen suoramyyntihallilla (Varkaudentie 940, Siikamäki, Pieksämäeltä valtatietä 23 Varkauteen päin) Seminaari: 12.30 Seminaarin avaus, koululaisten musiikkiesitys. 12.45 Menestyksellinen kylätoiminta Vuoden kylässä, - tähän on tultu ja tästä jatketaan, esittelemässä Tuula Eloranta ja Markku Majamäki. 13.20 Kyläkoulu oppimisympäristönä, kasvatustieteen tohtori, Suomen lähikouluyhdistyksen puheenjohtaja Taina Peltonen. 14.00 Musiikkia Eilamaria Leskinen laulu, Esko Väisänen, harmonikka. 14.15 Paneelikeskustelu: menestyksellinen toiminta Etelä-Savon maaseudulla, paneelissa kansanedustaja Jari Leppä, Pieksämäen kaupunginjohtaja Tapio Turunen ja alustajat. 15.15 Järvi-Suomen kylät ry:n syyskokous 16.00 Tilaisuuden päättäminen Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu kyläasiamiehelle tarjoilun vuoksi mielellään 18.11. mennessä! Puh. 0400-992 699, sähköposti henhaus@gmail.com Siirtymiset omilla autoilla ja kimppakyydeillä, pukeudu säänmukaisesti! Ajo-ohje: Pieksämäen keskustasta Varkauden suuntaan noin 12 km löytyy suoramyyntihalli vasemmalla. Peiposjärven koululle jatketaan vielä suoramyynnin ohi, käännytään oikealle ja ajetaan Asemantietä 1,6 km ja sitten vasemmalle Peiposjärventietä 4 km. Kutsu syyskokoukseenJärvi-Suomen kylät ry:n sääntömääräinen syyskokous on lauantaina 22.11.2008 klo 15 Peiposjärven koululla Pieksämäellä, osoite Peiposjärventie 1603, 77430 Siikamäki. Henkilöjäsenillä on kokouksessa 1 ääni ja yhdistyksillä 5 ääntä. Yhdistysedustajilla tulee olla valtakirja, joka jätetään sihteerille kokouksen alussa. Valtakirja on vapaamuotoinen, malli löytyy Jäskyn kotisivuilta www.jasky.net. Ohjelma alkaa klo 9 kyläkierroksella ja seminaarilla. Hallitus Järvi-Suomen kylät ry:n syyskokouksessa käsitellään sääntöjen mukaiset asiat, mm. ensi vuoden toimintasuunnitelma, talousarvio ja jäsenmaksu sekä
valitaan Jäskyn puheenjohtaja ja hallitus vuodelle 2009. Etelä-Savon ja valtakunnan Vuoden kyläEtelä-Savon vuoden kylä valittiin myös valtakunnalliseksi vuoden kyläksi ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1992 Savonlinnan Putikon valinnan. Vuoden 2008 kylä on Pieksämäen Siikamäki-Peiposjärvi joka on aktiivinen ja ulospäin suuntautunut kasvava kylä: 1. Kylä on onnistunut säilyttämään ja kehittämään palveluja, väkiluku kasvaa ja lapsiakin on kylän kokoon nähden mukavasti. Koulu säilyy, koulun yhteyteen on saatu ryhmäperhepäivähoito, kauppaa/suoramyyntihallia kehitetään. Vesijohdon ja viemärin rakentaminen on meneillään. 2. Yhteisöllisyydestä ja erityisesti lapsiperheiden viihtymisestä on huolehdittu. Kärrikerho/musiikkileikkikoulu kokoontuu säännöllisesti ja vuosittainen nostalgiailta on kylän kokoon nähden suuri tapahtuma. 3. Kylää markkinoidaan aktiivisesti ja se antaa itsestään ulospäin suuntautuneen kuvan. Lehdistötiedotus on aktiivista, ylläpidetään kotisivuja ja omaa sähköpostilistaa. Isot tonttimainokset tien varrella ja tonttipörssi ovat olleet menestyksellisiä: kylään on muuttanut yli 80 henkeä 5 vuodessa. 4. Toiminta on pitkäjännitteistä, kyläsuunnitelmia on tehty jo kaksi. Tämänhetkinen toimintasuunnitelma on nimeltään Pieksämäen Itäkeskuksen kehittämissuunnitelma ja sitä päivitetään vuosittain. Kylä osallistuu maakunnalliseen ja kansainväliseen toimintaan. 5. Yrittäjyyttä edistetään monipuolisesti. Yrittäjät toimivat läheisessä yhteistyössä kyläyhdistyksen kanssa. Suoramyyntihallissa on kylän nettipiste. Siikamäki-Peiposjärvi sai maakuntahallituksen kunniakirjan ja Jäskyn palkinnon 15.9. Pieksämäellä ja valtakunnalliset palkinnot Lapissa Sallassa 4.10. Sallan juhlaseminaarissa oli 270 osallistujaa ja suuren urheilujuhlan tuntua. Vuoden kylän valinnalla halutaan nostaa esille esimerkillinen kylä malliksi muille ja osoitukseksi siitä, mitä pitkäjännitteisellä työllä saadaan aikaiseksi. Kylään voi tutustua syysseminaarissa 22.11.! Pieksämäellä on juuri liitetty kolme entistä kuntaa kaupunkiin ja kaupungilla on suuret odotukset asukasluvun ja työpaikkojen kehitykselle. Toivottavasti kaupungin johdolla riittää ymmärrystä ottaa koko kunta mukaan tähän kehittymiseen, kaupunkiinhan kuuluu nyt monta virkeää kylää. Tässä suhteessa 25.10. julkisuuteen lipsahtanut maankäytön kehittämissuunnitelma ei lupaa hyvää: sen mukaan uudisrakennusta ja palveluita ohjataan monta vuotta kaupunkikeskustan ja uuden Ideaparkin väliin. Maaseutualueiden kehittäminen olisi vuorossa vasta vuosina 2012-2020. Jos uusia asukkaita halutaan, niin tontti- ja palvelutarjonnan pitäisi olla mahdollisimman monipuolinen ja kattaa sekä kaupunki- että maaseutualueet. Kyliin on tulijoita kun maaseutuasumista esitelläänMikkelin Harjumaan kylän asukashankinta on tuottanut tulosta: useita perheitä on muuttamassa kylään ensi kevään ja kesän aikana. Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Heljä Kontio ja varapuheenjohtaja Anu Marttinen kertovat, että tulos on "riittävä". Kyläkoulu näyttäisi säilyvän, mutta vielä on tontteja myynnissä. Kylää on markkinoitu lehti-ilmoituksilla ja Jäskyn kautta www.maallemuutto.info-sivuilla. Kyläläiset korostavat, että vaikka markkinoinnilla halutaan turvata kyläkoulu, niin kaikki uudet asukkaat ovat tervetulleita kylään, ja kaikkia tulijoita kohdellaan tasapuolisesti, oli sitten lapsia tai ei. Jäskyn Etelä-Savon maallemuuttopalvelu osallistui taas yhteisosastoon Omakotimessuilla Vantaalla 24.-26.10.2008. Tällä kertaa olivat mukana neljä maakuntaa ja valtakunnallinen maallemuutto.info-palvelu. Etelä-Savoa edustivat Louise Fant Savonlinnan Oravista sekä Marjukka Koskenkorva ja Tuula Eloranta Pieksämäen Siikamäki-Peiposjärveltä. Eteläsavolaisia tontteja ja taloja kysyttiin, ja täältä päin kotoisin olevia messuvierailijoita kävi vaihtamassa kuulumisia. Kaikki Puumalan puolesta 1: teatteria!"Kaikki Puumalan puolesta" -näytelmä on erittäin raikas ja onnistunut esitys. Lähtökohtana oli, että TV-ohjelmassa valittiin seitsemän puumalalaista nuorta ja keski-ikäistä miestä yhdessä tekemään ja esittämään näytelmä maaseudun tämän hetken tunnoista. Menestykseen vaikutti se, että ryhmän tukena oli teatterin, musiikin, koreografian ja lavastuksen ammattilaisia. Täysi kymppi esityksestä tuli kuitenkin siksi, että miehet heittäytyivät täysillä mukaan ja luottivat itseensä ja toisiinsa. Esitys on hauska ja ammattilaisten tuki näkyy siinä, että rytmitys on kohdallaan ja muodostuu kokonaisuus, joka pysyy hyvin koossa. Hieman pateettinen nimi ei haittaa, kun huumorilla ja vauhdilla luodataan omaa miehisyyttä ja maaseudun kehityskaarta. TV-ohjelma näytelmän tekemisestä perustui formaattiin, joka Norjassa onnistui hyvin, kun "Allt for Rognan" esitettiin vuonna 2006. Ruotsissa menestys oli heikompi, sikäläinen TV4 joutui siirtämään ohjelman pois parhaasta katseluajasta, kun katsojaluvut eivät saavuttaneet tavoitteita. TV-formaatit voivat nostattaa tunteita, ja toivottavasti Puumalakin saa kehityssykäyksen ohjelman tuomasta kiinnostuksesta. Näytelmä itse on niin onnistunut, että Puumalan vaikea tilanne jää taka-alalle ja tulee luottamus siihen, että tällaisilla ihmisillä ja tällaisella itsensä likoon laittamisella eteläsavolaisella maaseudulla on hyvä tulevaisuus. Kaikki Puumalan puolesta 2: tontteja!Puumalan Hurissalon kyläkoulu päätettiin pitää käynnissä, kun kylässä asuva liikemies Heikki Viitikko lupasi satsata rahaa kylän kehittämiseen. Hän osti 12 hehtaaria maata Kortejärven rannasta. Määräalalla on seitsemän rakennustonttia. Kaupan hinta oli 315.000 euroa. Alueelle on tarkoitus saada vakituisia asuntoja pääasiassa lapsiperheille. Hurissalo on pitkään taistellut koulunsa puolesta. Nytkin koulun jatkamisesta jouduttiin äänestämään, mutta kunnanhallituksen esitys koulun toiminnan jatkamisesta voitti, tällä kertaa äänin 15-5. Vuonna 2005 kylä valittiin Etelä-Savon vuoden kyläksi mm. kulttuuritoimintansa ansiosta. Kylässä toimii koulun lisäksi hyvä kyläkauppa. Kaikki Puumalan puolesta 3: kylämatkailua!
Uusi kyläyhdistys Savonlinnan kaakkoisosiinSavonlinnaan perustettiin 20.5.2008 Moinsalmentien alueen kyläyhdistys ry. Se toimii usean kylän alueella, jolla ei ennemmin ole ollut kyläyhdistystä tai kylätoimikuntaa, muita yhdistyksiä kyllä. Yhdistys starttasi vauhdikkaasti lehdellä ja seminaarilla ja on innostanut mukaan myös kesäasukkaita. Moinsalmen koulun vanhempainyhdistys toimii myös aktiivisesti ja pitää muun muassa yllä kylän virkeitä kotisivuja: "Tehdään yhdessä Moinsalmen alueesta elinvoimainen ja aktiivinen elinympäristö missä viestintä sujuu mutkattomasti myös netin kautta". Kyläkoulujen välille viritellään yhteistyötäKutemajärven, Halkokummun ja Nykälän koulujen vanhemmat, opettajat ja kyläaktiivit kokoontuivat 11.9. pohtimaan koulujen ja kylien välistä yhteistyötä. Kylät sijaitsevat Kangasniemen, Pieksämäen ja Mikkelin rajoilla. Aloite tuli Halkokummun kyläyhdistykseltä ja Jäskyn kyläasiamies toimi kokoonkutsujana ja ensimmäisen palaverin alustajana. Tavoitteena on vahvistaa ja turvata kyläkoulujen tulevaisuutta näilläkin kulmilla. Kyläthän ovat varsin vireitä ja koulutkin toimeliaita, mutta yhteistyö on tähän asti enemmän suuntautunut kunkin kunnan muiden kylien suuntaan. Yhteistyötä päätettiin jatkaa uudella palaverilla marraskuussa. Kangasniemen Kutemajärven kylälle on myös valmistunut kyläsuunnitelma. Lähivuosien toimenpiteitä ovat tonttihanke, kyläesitteiden uusiminen ja kyläkeskuksen ilmeen parantaminen. Myöhemmin on tarkoitus kunnostaa vesistöjä sekä kohentaa luontopolkua ja uimarantoja. Perjantaina 14.11. kylässä vietetään valojuhlaa uusien katuvalojen kunniaksi. Juhla alkaa klo 19 ja siihen ovat tervetulleita kaikki kiinnostuneet! |
Aiemmat kyläkirjeet:
Ruralia-instituutti täytti 20 vuottaEtelä-Savossa sijaitsee yksi maamme tärkeimmistä maaseudun tutkimuskeskuksista, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Instituutin 20-vuotispäivää juhlittiin Mikkelissä 30.10.2008. Ruralia on kylätoiminnan tärkeä tuki ja Jäskyn yhteistyökumppani: instituutti oli tärkeä vaikuttaja, kun Mikkelin lääniin perustettiin maan toinen kyläasiain neuvottelukunta Milka vuonna 1992. Vain Lappi oli aikaisemmin liikkeellä. Jäskyn nykyinen kyläasiamies suoritti instituutin kylätoimijakurssin vuonna 1995, ja tänä vuonna yhteistyötä on ollut mm. Kangasniemen kylähankkeessa ja laajakaista-asioissa. Ruralian Mikkelin yksikön johtaja, professori Pirjo Siiskonen korosti, että instituutti oli rohkea aihevalinnoissaan, kun 1988 korostettiin muun muassa luomuviljelyä, kylätoimintaa, maaseutuyrittämistä ja vapaa-ajan asutusta. Valinnat osuivat oikeaan, ja instituutti on kasvanut niin, että siellä nyt tehdään samanaikaisesti kymmenkunta väitöskirjaa ja muuta korkeatasoista tutkimusta sekä koordinoidaan useita koulutusohjelmia. Juhlaseminaarin alustuksessaan maakuntajohtaja Matti Viialainen aloitti myönteisellä esimerkillä: kuvalla Vuoden kylän Siikamäki-Peiposjärven kyläläisistä. Hän painotti puheessaan maaseudun merkitystä Etelä-Savon maakunnalle. Hän totesi, että vaikka maakunnan asutusrakenne on hajautettu ja monet ovat riippuvaisia autosta, niin voimme olla ylpeitä eteläsavolaisesta elämäntavasta. Luonto ja vedet ovat maan puhtaimpia. Ruoantuotanto painottuu luomuun. Maakunnan metsät kasvavat parhaiten koko maassa ja sitovat paljon enemmän hiilidioksidia kuin mitä täällä päästetään ilmaan. Uusiutuvan energian käyttö on jo laajaa, ja metsäteollisuuden kriisin myötä metsän käyttö monipuolistuu muun muassa bioenergian suuntaan. Ruralialta hän toivoi yhteistyötä maakunnan kehittämiseksi ja kriittistä otetta tutkimustyössä. Maa- ja kotitalousnaisten hanke villitsee kyliäKylävillitys-hanke tukee kylien kehittämistoimia. Kehittämisestä kiinnostuneet kylät Hirvensalmella, Kangasniemellä, Mikkelissä, Mäntyharjulla, Pieksämäellä, Puumalassa ja Ristiinassa voivat ottaa yhteyttä hankevastaava Kirsi Väisäseen, p. 020 747 3572. Maaseutufoorumissa yhdistystoiminta palvelujen tuottajanaEtelä-Savon järjestöjen maaseutufoorumi kokoontui Juvalla 16.9. Edustettuna oli tällä kertaa 8 järjestöä, kaikkiaan yhteistyöhön osallistuu 12 järjestöä. Jatkossa edelleen tiivistyvä yhteistyö on ainoa keino päästä vaikuttamaan maakunnalliseen ja valtakunnalliseen maaseutupolitiikkaan. Foorumin puhujaksi oli kutsuttu Ritva Pihlaja, joka toimii Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän YTR:n Kansalaisjärjestöteemaryhmän sihteerinä sekä Ruralia-instituutin Kolmas sektori -tutkimuksen tutkijana. Ritva toi esille varsin mielenkiintoisia ajatuksia järjestöjen tulevaisuudesta: niiltä odotetaan paljon, mutta työtä hankaloittaa mm. epäselvä verotuskohtelu ja kuntien taitamaton palvelujen kilpailuttaminen. Maaseudulla on palveluntarvetta, joka on pienimuotoista ja hajallaan ja joka ei kiinnosta yrittäjiä. Järjestökentällä tulee tapahtumaan erilaistumista: osa järjestöistä pysyy perinteisessä vapaaehtoistyössä ja pienimuotoisessa aatteellisessa toiminnassa, osa muuttuu ammattimaisemmiksi ja ne voivat tuottaa palveluja esimerkiksi kuntien rahoituksella. Silloin järjestöjen toimintamahdollisuuksista on myös huolehdittava. On oltava tarjolla sopivaa koulutusta, verotuskäytäntöjen on oltava selkeitä ja rahoituksen kestävällä pohjalla. Järjestöjen ja kuntien aidossa kumppanuudessa on mahdollisuuksia, onhan molemmilla yhteiset päämäärät: palvelujen toimivuus sekä asukkaiden hyvinvointi ja vaikutusmahdollisuuksien takaaminen. Aito kumppanuus vaatii kuitenkin vielä taitojen hiomista ja asenteiden kasvua sekä kunnissa että järjestöissä. Hajarakentaminen kallista?Lehdet otsikoivat 18.10, että tiivis rakentaminen säästää kuntien menoja ja hajarakentaminen tulee kalliiksi. Jutuissa kerrotaan ympäristöministeriön tutkimuksesta ja asialle antoi vielä painoa asuntoministeri Vapaavuoren lausunnot. Tutkimuksen tarkempi lukeminen asettaa nämä johtopäätökset kummalliseen valoon. Lehtijutuissa kerrottiin, että kuntarakentamisen kustannukset ovat suurimmat haja-asutusalueilla, nettovaikutukset noin 3 800 euroa/asukas/30 vuotta. Tutkimuksessa laskelmia ei ole esitetty tarkasti, mutta tuo summa löytyy yhteenvetokuviosta sivulta 29. Siitä kuitenkin ilmenee, että itse asiassa rakentamis-, ylläpito- ja toimintakustannusten menot ovat pienimmät haja-asutusalueella. Kuntahan ei juuri osallistu haja-asutusalueiden palvelujen tuottamiseen. Epäedullinen "nettovaikutus" tulee siitä, että myös kunnan tulot ovat pienempiä haja-asutusalueilta. Tätä ei kuitenkaan tutkimuksessa eritellä tarkemmin. Hajonta arvioissa on myös eri aluetyyppien sisällä paljon isompi kuin eri aluetyyppien välillä. Lehtijutuissa olisi siis pitänyt sanoa, että asumisrakenne ei ole ratkaiseva kunnan kustannusten kannalta, vaan muut asiat. Mutta tällainen tulos ei olisi ollut yhtä raflaava. Kallis öljy - uusi mahdollisuus paikalliselle ruoan tuotannolle?Energian säästö ja liikennepolttoaineiden kallistuminen vaikuttaa maaseutuun kahdella tavalla: Toisaalta pitkistä etäisyyksistä on entistä suurempi haitta ja autoistuminen nähdään ongelmana. Toisaalta lähituotannon merkitys tulee kasvamaan. Kaupunkiasuminen perustuu tänään valtaviin kuljetusvirtoihin: tavaroita, raaka-aineita, energiaa ja ruokaa kuljetetaan ympäri maapalloa ympäristön kannalta erittäin tuhoisin seurauksin. Liikenteen osuus maailman kaupallisesta energian käytöstä on noin neljännes. Tästä on jo nyt melkein puolet tavarankuljetuksia, ja juuri tavaran kuljettaminen lisääntyy nyt erittäin nopeasti. Liikenteellä on myös monia muita ympäristövaikutuksia kuten pienhiukkaspäästöt ja melu (Olli Tammilehto: Kuljetusten kurjuus - Maapallo globaalin kuljetusverkon puristuksessa, Uusi Tuuli 2008). Jos laajempi ympäristötietoisuus todella valtaa alaa, niin paikallisesti tuotettu energia ja ruoka nousevat arvoonsa. Kallistunut öljy on jo vaikuttanut ruokakysymyksiin kaikilla tasoilla, on merkkejä siitä että ruoan halpatuotannon kausi on päättymässä ja palattaisiin paikalliseen ruoantuotantoon. Varmuudella ei tällaista kehitystä voi ennustaa, mutta siihen olisi hyvä varautua (Erland Eklund: Dyr olja ger chans för regionala livsmedel? Landbygdsriksdagens tidning 2008. Erland Eklund on yksi yhdeksästä maaseutuprofessorista Suomessa). "Hallinnoinnista sisällön kehittämiseen"oli otsikkona mielenkiintoisessa Leader-työn seminaarissa Vantaalla 30.9. Leader-ryhmien ja maaseutuviraston väki kokoontui pohtimaan toiminnan sisältöä byrokraattisten viilausten sijaan. Alustuksissa tuotiin esille, että Leader-työssä on samoja piirteitä kuin kehitysmaiden mikrolainaohjelmilla; pieni ulkoinen panos voi olla ratkaiseva paikallisten toimijoiden kehittäessä elinolojaan. Eri maissa Leader-työ on aika erilaista, esimerkiksi Irlannissa kunnat ovat heikkoja ja järjestöt vahvoja, ja Leader-tukia on käytetty varsin tehokkaasti kehittämään maaseutualueita. Rahoitusta on lisätty. Suomessakin työ on ollut tuloksekasta, ja siksi rahoituksen pienentäminen tällä ohjelmakaudella edelliseen verrattuna tuntuu ajattelemattomalta. Myös byrokratia on meillä suuri ongelma hankkeiden toteuttajien mielestä. Seminaarin ryhmätyöt keskittyivät kolmeen teemaan, joista tehtiin johtopäätöksiä: Rahoitusta kylien ympäristönhoitoonViljelijöiden lisäksi nyt myös metsästysseurat ja kyläyhdistykset voivat saada tukea monimuotoisten kosteikkojen perustamiseen ja hoitoon sekä arvokkaiden perinnebiotooppien kunnostamiseen. Hankkeen on kuitenkin täytettävä aika monta ehtoa, joten se kannattaa suunnitella hyvin. Tarkemmat tiedot löytyy Jäskyn kotisivuilta tai niitä voi kysyä suoraan ympäristökeskukselta. Kosteikolla voidaan pienentää maatalouden vesistökuormaa, kun vedet valuvat pellolta padotun puron tai ojan kautta järviin. Samalla voidaan edistää riista-, kala- tai raputaloutta. Kosteikon perustamiseen voi saada jopa 4 000 euroa hehtaarille. Perinnebiotoopit ovat ketoja, niittyjä, lehdesniittyjä, hakamaita ja metsälaitumia, joilla näkyy selviä merkkejä laidunnuksesta tai alueen käytöstä rehuntuotantoon. Perinnebiotoopin hoitokustannuksiin voi saada jopa 675 euroa hehtaaria kohti. Yhdistys voi tehdä kunnostustoimenpiteet ja sen jälkeen tehdä itse tai sopia esim. ympäristötukeen sitoutuneen viljelijän kanssa alueen jatkohoidosta 5-vuotisella hoitosopimuksella. Laajakaistaverkkoon tulee suuria muutoksiaMaaseudun laajakaistaverkko perustuu vielä aika pitkälle puhelinlankoja hyödyntävään ADSL-teknologiaan. Sonera on ilmoittanut vetävänsä pois puhelinlangat maaseudulta, jolloin meillä on pian aivan uusi tilanne. Teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD on myös arvioinut, että laajakaistaa tarvitaan 50 Mbit/s kotitaloutta kohti vuonna 2011. Tällainen laajakaista voidaan hoitaa vain koteihin asti ulottuvalla valokaapeliverkolla. Erityisesti Itä-Suomessa tällaisen valokuituverkon kustannuksia pitäisi selvittää tarkemmin ja verkko-osuuskuntien perustamista tukea. Etelä-Savo on ollut aktiivinen laajakaistavaihtoehtojen rakentaja. Sen tuloksena meillä on nyt hyvä langaton Wimax-verkko varalla, jos Sonera todella saa luvan vetää pois puhelinverkon maaseudulta ensi vuonna. Jäsky on aktiivisesti seurannut maaseudun laajakaistakehitystä ja järjesti asiasta seminaarin kesäkuussa. Pyrimme yhdessä maakuntaliiton kanssa löytämään hyvän laajakaistastrategian Etelä-Savolle. Lähtökohtana pitää olla ainakin: - Yhteyksien pitää toimia luotettavasti nyt sekä uusilla että vanhoilla asukkailla ja yrityksillä. Sonera ei enää vedä puhelinkaapelia, ja jos uusi talo on Wimax-verkon katvealueella, niin kunnon yhteyttä ei ole - tähän pitää pian saada korjaus! - Soneran ADSL-puhelinlankayhteyksiä ei saa katkaista, ennen kuin jokaisella on toimiva vaihtoehto. - Langattomat @450-verkko tai 3G eivät ole niin nopeita eivätkä niin luotettavia (katvealueet, ruuhkautuminen), että niistä olisi vaihtoehdoksi ADSL:lle. - Valokuitu jokaiseen kotiin on hyvä vaihtoehto tulevaisuudessa, kustannukset pitäisi selvittää paikkakuntakohtaisesti, valokuituverkko ulottuu jo useimpiin puhelinkeskuksiin, joten ehkä kustannus ei ole niin valtava. Ainakin lähivuosina täydennyksenä on langaton Wimax-verkko. - Julkisesti tuetun verkon pitäisi olla julkinen tai paikallisen osuuskunnan hallinnassa, niin että sitä ei voi lakkauttaa, kuten nyt puhelinverkolle on käymässä. - Hinnoittelun ja nopeuksien pitää maaseudulla seurata kaupunkien tasoa. Ota kantaa laajakaista-asioihin! Kerro, miten nettiyhteydet toimivat ja miten ne mielestäsi tulisi järjestää. Voit olla yhteydessä Jäskyyn tai maakuntaliittoon, jossa asiaa myös käsitellään. Yksin on melko voimaton ja verkko-operaattoreiden armoilla, yhdessä voimme vaikuttaa. Road show 8.1.2009Suomen Kylätoiminta ry, Maaseutuverkostoyksikkö ja Maaseudun Sivistysliitto järjestävät yhteistyössä niin sanotun Road show -kiertueen, joka toteutetaan jokaisessa maakunnassa. Mikkeli on vuorossa torstaina 8.1.2009 noin klo 10-16. Tilaisuuksissa käsitellään maaseudun paikallisen kehittämistoiminnan tulevaisuutta. Lähtökohtana on tuore valtakunnallinen kyläohjelma (Vastuuta ottava paikallisyhteisö - Kylätoiminnan ja Leader-ryhmien valtakunnallinen ohjelma vuosille 2008 - 2013) ja sen ehdotusten maakunnallinen toteuttaminen. Tilaisuuteen tulevat alustajiksi muun muassa Suomen kylätoiminta ry:n puheenjohtaja Eero Uusitalo, pääsihteeri Risto Matti Niemi ja kehittämisjohtaja Tuomas Perheentupa. Olisi tärkeää, että kyläyhdistysten väki ja Leader-ryhmien hallitukset ja toimihenkilöt mahdollisimman laajasti tulisivat mukaan tilaisuuteen ja se on varmasti erittäin antoisa päivä kaikille, jotka haluavat lisätä tietojaan maaseudun kehittämiskysymyksistä. Varaa se siis kalenteriin! Kyläasiamies, sihteeri:Henrik Hausen, Uusimäentie 157, 19460 Ruorasmäki, puh. 0400-992 699, henhaus@gmail.com - Ilmoittaudu kyläosoitteistoon ja sähköpostilistalle, lähetä viesti osoitteella: henhaus@gmail.com- Ilmoita osoitteenmuutoksista- Ilmoita kylän tapahtumat Jäskyn toimintakalenteriin- Seuraa kotisivuja ja tapahtumakalenteria: www.jasky.net |
|
Jäsky kyläasiamies |
Jäsky puheenjohtaja |
Palaute: henhaus@gmail.com |