JÄRVI-SUOMEN KYLÄT RY
ETELÄ-SAVON KYLÄKIRJE 3 / 2005
1.10.2005
Kyläpäivä Pieksänmaan Kanttila-salissa la 15.10. klo 9-18
Kyläpäivä järjestetään Pieksänmaan kunnantalon Kanttila-salissa Naarajärvellä. Aloitamme tulokahvilla klo 9, Kotamäen Kylän tytöt
laulavat klo 9.30 ja seminaarissa klo 10-12 käsitellään Pieksänmaan ja toimintaryhmien näkymiä.
12-13 on lounastauko ja sen jälkeen meille esiintyy Poleenin teatterin näyttelijät 60-luvun musiikkipotpurilla ja professori Pertti Rannikko Joensuun yliopistosta tuo uusia
näkökulmia maaseudun tulevaisuuden näkymiin. Vuoden kylää, kuntaa ja kylätoimijoita ehditään vielä palkita ennen kyläretkiä. Retkiä on
kolme:
- Jäppilä: Partaharjun toimintakeskus ja Kotamäen kylä jossa saamme maistaa rosvopaistia ja esillä on myös tervan ja viinan poltto.
- Virtasalmen mennyttä ja tulevaa: Valkeamäen kylän (Pieksänmaan vuoden kylä 2004) hankkeet, mm. maaseutumuseo sekä Ekin Muovi Oy - monipuolinen teollinen toiminta
työllistää 20 henkilöä Virtasalmen kylässä.
- Poikamiesten kierros: Jalostuspalvelu osk:n uusi uljas jalostusasema Sonnihovi sekä Anolan viinitila ja golfkeskus, joka tarjoaa monipuolista vapaa-ajantoimintaa.
Ilmoittautuminen ja retkivalinta 11.10. mennessä henhaus@gmail.com. Osallistumismaksu 5 euroa sisältää kahvit, lounaan ja retket. Maksetaan paikan päällä.
Tiedustelut 0400-992 699.
Kyläpäivän kutsuja on tämän kyläkirjeen liitteenä. Nyt kyliltä joukolla mukaan! Tervetuloa!
Kyläsuunnittelu on kehittämisen lähtökohta
Maaseutukylien kehittäminen ja palvelujen säilyminen vaatii asukkaiden aktiivisuutta ja pitkäjännitteisyyttä. Järvi-Suomen kylät ry auttaa eteläsavolaisia
kyliä kyläsuunnittelussa. Uuden Kyläverkko-hankkeen puitteissa järjestetään kuntakohtaisia seminaareja, joissa käydään läpi kyläsuunnittelun
perusteita.
Tavoitteena on eri kylien suunnitelmien lisäksi kylien välisen yhteistyön vahvistuminen ja kuntakohtaiset kyläohjelmat. Kyläsuunnitteluseminaareja
järjestetään yhdessä Rajupusu-opiston kanssa Sulkavalla 8.10., Puumalassa 12.11. ja Juvalla 19.11. ko. kunnantaloilla klo 10-16. Mukana seminaareissa ovat Keski-Karjalan
toimintaryhmän Jetinan toiminnanjohtaja Sirpa Maijanen ja hankevetäjä Heli Barck. Muissakin kunnissa järjestetään kyläsuunnitteluseminaareja kysynnän
mukaan.
Retki Elma-messuille Helsinkiin
Elma- eli Elävä maaseutu-messuilla markkinoidaan maaseutuasumista ja maaseudun tuotteita Helsingin messuhallissa 25.-27.11. Perjantaina 25.11. lähdetään rennolle reissulle
messuja katsomaan. Menomatkalla tutustumme Orimattilassa sijaitsevan Mallusjoen kylän kylätoimintaan ja saamme nauttia hauskasta miesvoimisteluesityksestä. Alustava aikataulu: 6.00
Joroinen, 6.30 Juva/Pieksämäki (riippuu ilmoittautuneiden määrästä), 7.15 Mikkeli, 9.30 Mallusjoki, 12.00 Helsinki, 15.00 Käynti ostoksilla ja paluumatka, 20.30
Mikkeli.
Järjestää Aktiiviset kylät II-hanke, lisätietoja Aarre Damski puh. 020-747 3625. Matkan hinta on 30 sis. messulipun, ilmoittautuminen 14.11. mennessä puh. 020-747
3550 tai sähköpostilla marjo.h.laitinen@proagria.fi
Palveluyrittämiseen mahdollisuuksia kylillä
Kuntarakenne saa uudistua, mutta lähipalveluja pitää säilyttää ja kehittää. Kun kuntakoko kasvaa, kylien merkitys korostuu ja palveluyrittämiseen
tarjoutuu uusia mahdollisuuksia. Nämä yleiset näkymät nousivat esille, kun kylätoimijat syyskuussa kokoontuivat valtakunnalliseen Kylätoiminnan tie -seminaariin
Petäjävedelle, kyläpalveluseminaariin Tampereelle ja kylätalousseminaariin Juvalle.
Seminaareissa nousi esille kysymys, miten hoidetaan ne tehtävät, jotka uusilta suurkunnilta jäävät hoitamatta. Järjestöjen ja paikallisten yrittäjien
merkitys kasvaa: siellä löytyy tekijät ja niille on turvattava myös resursseja tehtävien hoitamiseen. Palveluelinkeinojen, kulttuurin tuotannon ja ympäristönhoidon
osuuden kasvu ei ole huono asia: niitä on paljon vaikeampi siirtää ulkomaille kuin tavarantuotantoa.
Petäjävedellä palkittiin valtakunnan vuoden kylä Heinolan kirkonkylä, jonka palvelut kuntaliitoksen jälkeen vähenivät uhkaavasti, mutta mm.
kylätalohankkeen avulla lähipalvelujen väheneminen saatiin pysähtymään.
Tampereen seminaarissa hollantilainen Ijsbrand Snoeij esitteli mielenkiintoisen mahdollisuuden, ns. hoivamaatilat. Hoivamaatiloilla järjestetään päivätoimintaa
pitkäaikaistyöttömille, mielenterveysongelmaisille, kehitysvammaisille ja muille, jotka hyötyvät maatilan luonnonläheisestä ympäristöstä ja jotka
voivat osallistua tilan käytännönläheisiin töihin. Hoivamaatilojen määrä kasvaa nopeasti ja on jo yli 500.
Juvan seminaarissa kunnanjohtaja Heikki Laukkanen esitti esimerkkejä siitä, että uutta innovatiivista yritystoimintaa syntyy myös maaseudulle ja että maaseutu on haluttu
asuinpaikka kun vain sopivia rakennuspaikkoja on tarjolla. Maaseudulle rakentamisessa yksi ongelma on rakennuksen arvon säilyminen. Rantatonteilla rakennusten arvo säilyy varmemmin kun ne
voidaan käyttää myös vapaa-ajan asuntoina.
Vaikea kysymys kuntakoon kasvaessa liittyy paikalliseen demokratiaan. Jotta kylät saisivat äänensä kuuluville on käytettävä suoran kansalaisvaikuttamisen keinoja
ja liittouduttava yhteen.
|
|
Aiemmat kyläkirjeet:
Kyläkirje 3.6.2005 >>>
Kyläkirje 23.3.2005 >>>
Kyläkirje 5.11.2004 >>>
Kyläkirje 7.9.2004 >>>
Kyläkirje 28.6.2004 >>>
Kyläkirje 25.2.2004 >>>
Kyläkirje 3.11.2003 >>>
Etelä-Savon maaseutuohjelma rakenteilla
Etelä-Savon ensimmäinen maaseutuohjelma rakennetaan vuosille 2007-2013. Ohjelman alustava visio painottaa maaseudun väestön aktiivisuutta ja omaehtoisuutta. Ohjelma perustuu
EU.n uuteen maaseutuasetukseen, jolla maatalouden tuet ja maaseudun kehittäminen kootaan yhteen maaseuturahastoon.
Uuden asetuksen mukaan maaseudun pienyrityksiä voidaan tukea tasapuolisesti riippumatta siitä, onko niillä ns. maatilakytkentää. Yhteisölliseen kehittämiseen
(Leader ja Pomo -tyyppiseen toimintaan) varataan nykyistä suurempi osa maaseudun tukirahoista.
Etelä-Savon alustavissa ohjelmaluonnoksissa käsitellään perusmaataloutta sisältäen luomumaatalouden vahvistamista, puutarhataloutta, metsätaloutta, matkailua,
pienyritystoimintaa ja kylien elinvoimaisuutta. Matkailussa korostetaan ympärivuotisten palveluiden kehittämistä ja verkottumista, kylien elinvoimaisuutta kehitetään
erityisesti yhteisöllisillä kehittämistoimilla ja kyläsuunnittelu mainitaan erikseen. Kaavoituksella tuetaan maaseudun elinvoimaisuutta ja varmistetaan rakennusinvestointien arvon
säilymistä.
Maaseutuohjelma laaditaan meillä virkamiesvetoisemmin kuin joissakin muissa maakunnissa, mutta laadintaa ohjaa valmistelutyöryhmä jossa kylätoimijoita edustaa mm. Veej'jakaja
toimintaryhmän tj. Kimmo Kurkko ja MTK-Etelä-Savon tj. Vesa Kallio. Kylien kehittäminen ja elämän laatu -alatyöryhmässä on myös Järvi-Suomen
kylillä edustaja, kyläasiamies Henrik Hausen. Ohjelmaan kirjatut toimenpiteet on tietysti tarkoitus myös rahoittaa ja toteuttaa.
Myös maaseudun kehittämisyhdistykset (toimintaryhmät) laativat omia ohjelmiaan. Tietoja ohjelmista saa mm. Internet-sivuilta: www.veejjakaja.fi, www.rajupusu.fi/leader/ ja
www.piallysmies.fi. Veej'jakajan ajankohtaissivulla on mm. kyselykaavake liittyen uuteen ohjelmaan.
Kyliltä kuultua
Partalansaaren kylä Sulkavalla aloittaa tonttien aktiivisen markkinoinnin. Partalansaarelaiset aikovat puolustaa kyläkoulunsa kunnan kiristyneistä oppilasrajoista huolimatta ja
ensimmäinen askel on tonttipörssi johon kootaan kunnan, seurakunnan ja yksityisten tontit. Kylään laaditaan myös kehittämisohjelma.
Kaipola on toinen sulkavalainen kylä, jossa lähdetään puolustamaan kyläkoulua. Sulkavan kylät perustavat yhteisen yhdistyksen ja Kaipola ja Partalansaari hakevat
yhteisen Leader-hankkeen kylien kehittämiseksi. Hankkeeseen tulee ainakin kylämarkkinointiin ja elinkeinojen kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä.
Tiemassaren kylällä Rantasalmella on meneillään parikin Leader-hanketta, pallokentän rakentaminen ja perinteen tallennushanke. Kylä sijaitsee saarilla ja siihen on
tullut runsaasti uusia asukkaita. Kyläkoulun säilyttämiseksi harkitaan uusiakin hankkeita. Kyläyhdistyksen tarkan kirjanpidon mukaan asukasluku oli alimmillaan vain 80 mutta on
nyt noussut jo yli 150:een.
Siikamäki-Peiposjärvi Pieksänmaalla on maakuntamme uusin kyläyhdistys. Sääntöinä käytetään Suomen kylätoiminta ry:n
mallisääntöjä jolloin rekisteröiminen on helppoa eikä maksa kuin 15 euroa. Kylätoimikunta on toki toiminut jo pitkään. Rekisteröintikokouksessa 28.9.
oli mukana myös Etelä-Savon kyläasiamies Henrik Hausen. Kylä kehittää itseään nimikkeellä Pieksänmaan Itäkeskus, tavoitteena on kyläkoulun
säilyttäminen, päivähoidon kehittäminen, uusien asukkaiden saaminen kylälle jne.
Vinkkaa juttuja kyläkirjeeseen ja Jäskyn kotisivuille (www.jasky.net), kysy lisää aiheista tai anna palautetta kyläkirjeen sisältöön:
Kyläasiamies Henrik Hausen, puh. 0400-992 699, 0400-992 699, sähköposti: henhaus@gmail.com
Jäsenmaksu
Jäsenmaksu vuodelle 2005 on henkilöjäsenille 5 euroa, yhdistyksille 20 euroa ja kannattajajäsenille 100 euroa. Kannattajajäseniä ovat mm. monet kunnat. Maksut tilille
527104-4261890, Järvi-Suomen kylät ry. Tämän kyläkirjeen mukana tulee maksulomakkeita ainakin osalle niistä, jotka eivät vielä ole maksaneet
jäsenmaksunsa.
|