 |
Järvi-Suomen kylät ry |
|||
|
JÄRVI-SUOMEN KYLÄT RY 5.11.2004 Kyläkirje 4/2004 |
||
Kutsu syyskokoukseenJärvi-Suomen kylät ry:n sääntömääräinen syyskokous järjestetään lauantaina 27.11.2004 klo 14.00 Heinävedellä Valamon luostarissa. Asialistalla sääntömääräiset asiat, niistä lisää tietoja tässä kirjeessä. Yhdistysten edustajilla tulee olla valtakirja. Hallitus Yrittäminen maaseudulla -seminaari 27.11.Seminaari järjestetään syyskokouksen yhteydessä lauantaina 27.11.2004 klo 10-13 Valamon luostarissa. Alustajat:
Kuljetus seminaariin lähtee Mikkelistä klo 8 ja kyytiin voi tulla Juvan ABC:ltä klo 8.30, Joroisista klo 8.50 ja Varkaudesta 9.10. Kylätaloushanke maksaa kyydin. Lounas klo 13-14 Syyskokous klo 14-16. Käsitellään mm. ensi vuoden toimintasuunnitelma ja valitaan Jäskyn puheenjohtaja ja hallitus vuodelle 2005. Puheenjohtajana toimii tällä hetkellä Ritva Partanen. Hallituksen erovuoroiset jäsenet ja varajäsenet: Mirjam Gylling ja varamies Terho Häkkinen, Matti Falck ja varamies Anneli Pulkka, Jouko Mälkiä ja varamies Esko Makkonen, Riitta-Leena Jantunen ja varamies Riitta-Liisa Blixt-Kallioinen. Muut hallituksen jäsenet: Eila Puhakainen (varalla Jorma Tikka), Leena Suhonen (varalla Pauli Aholainen), Pentti Nieminen (varalla Lauri Tinakari), Eino Vähätiitto (varalla Pekka Relander). Jouluvalojen sytytys klo 16 Varistaipaleen kodalla. Ohjelmaa ja pientä purtavaa. Tilaisuuden jälkeen paluukuljetus Mikkeliin. Ilmoittautuminen seminaariin ja yhteiskuljetukseen 23.11. mennessä Henrik Hausen, puh. 0400-992 699, 0400-992 699, sähköposti: henhaus@gmail.com. Kuljetukseen mahtuu noin 30 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä. Mitä maksaa? Seminaari, kokous, jouluvalotilaisuus ja kuljetus ovat ilmaisia. Herkkulounas noutopöydästä maksaa 9,90 euroa. Joulukortti kylätoiminnan hyväksiJärvi-Suomen kylät ry julkaisee vuosittain joulukortin. Kylätoiminnan tukemiseksi myytävän kortin aiheena on tänä vuonna Kangasniemen kirkko. Tunnelmallisen akvarellikortin on tehnyt Auli Eskola, ja kortti on numero 6 Jäskyn kirkkokorttien keräilysarjassa. Kangasniemen kunta ja seurakunta viettää tänä vuonna 350-vuotisjuhlaansa. Seurakunnan ensimmäinen kirkko valmistui vuonna 1659 ja nykyinen kirkko 1814, kellotapuli pari vuotta aikaisemmin. Edellinen kirkko, joka paloi elokuussa 1808, sijaitsi kirkkomaan pohjoislaidalla. Joulukorttia myydään hintaan 1,50 euroa sis. kirjekuoren ja sen myynnillä on tärkeä merkitys Järvi-Suomen kylät ry:n toiminnan rahoittamisessa. Korttia on saatavissa ilman tekstiä, hyvän joulun toivotuksella sekä yrityksille ja yhteisöille soveltuvalla tekstillä: Kiitämme hyvästä yhteistyöstä ja toivotamme rauhaisaa joulua sekä menestystä uudelle vuodelle! Etelä-Savon vuoden kylä 2004Vuoden kylän Heinäveden Varistaipaleen kyläpäällikön Aarne Hiltusen mottona on "Jos haluat saada jotakin tehdyksi, tee se yhdessä". Ja yhdessä on Varistaipaleella tehtykin: uimaranta, ulkoilureitit, kota, vuosittaisia konsertteja ja muita tapahtumia, palveluhakemistoja jne. Kylähistoriaan perustuvaan viime kesän tapahtumaan osallistui 2 000 henkeä, mikä on paljon kun muistaa, että Varistaival on pieni 115 asukkaan kylä 60 km lähimmästä kaupungista. Viime keväänä valmistunut kyläsuunnitelma tehtiin yhteistyössä neljän muun kylän kanssa. Siinä huomioitiin erityisesti myös kesäasukkaiden toiveita. Suunnitelman pohjalta Pohjois-Heinäveden kylät ovat jo lähteneet rohkeaan kyläkauppahankkeeseen. Varistaival on nyt mukana rakentamassa uusia tiloja naapurikylän Karvion kyläkaupalle. Myös toimivat retkeilyreitit ja niille sijoittuvat tapahtumat on toteutettu yhteistyössä naapurikylien kanssa. Järvi-Suomen kylät ry:n kunniakirjalla palkittiin lisäksi Puumalan Hurissalon kylä perusteina menestyksellinen toiminta ja yhteistyö palvelujen turvaamiseksi ja uusien asukkaiden saamiseksi kylälle sekä kylän laaja kulttuuri- ja tiedotustoiminta. Kylätoimijat ja toimintaryhmät keskustelivat HämeenlinnassaKylien maakunnallisten yhteenliittymien ja seutukohtaisten toimintaryhmien koulutuspäivillä 8.-9.9. Hämeenlinnassa käytiin kiinnostavaa keskustelua kylätoiminnan tulevaisuudennäkymistä. Kylätoiminnalle haluttiin lisää uskottavuutta kunnissa mm. laatimalla kyläsuunnitelmia. Juuri kylätoimijat patistelevat nyt myös kuntia EU:n ensi ohjelmakauden linjauksiin. Maakuntatasolla esitettiin eteläpohjalaista mallia: yhteisöjen kehittäminen on vietävä ensin maakuntaohjelmaan ja siitä käytännön hankkeiksi. Kylien maakunnallisten yhteenliittymien ja toimintaryhmien tehtävänjako onnistuu luontevasti, kunhan asiasta keskustellaan. Monissa puheenvuoroissa kannettiin huolta siitä, miten kylätoiminta voi säilyä kansalaisliikkeenä, vaikka toimimme virkamieskunnan kumppanina mm. toimintaryhmissä. Korostettiin, että kylätoiminnalla pitää olla omaa rahaa käytössä ja uusiin mahdollisuuksiin on tartuttava, kun julkinen sektori muuttuu. Tiedotus todettiin liikkeen heikoksi kohdaksi juuri nyt. Myös lisääntyvä vuorovaikutus kylien välillä on omiaan rakentamaan tärkeää maaseudun kylien kansanliikettä. Läheisyyden ekonomian periaate pitäisi ulottaa sekä palveluihin että yritystoimintaan. Pientä paikallista yrittäjyyttä pitäisi tukea nykyistä enemmän. Neuvonta ja tuki keskittyy nyt liikaa kasvuyrityksiin ja kansainvälistymiseen. Myös maatalousneuvonnan todettiin keskittyvän liikaa suuriin tiloihin, koska niiltä on helpompi saada rahoitus neuvontajärjestöille. Maaseutuasuminen on nyt muodissa ja meidän tulisi korostaa monimuotoisuutta ja paikallisuutta maaseudun kehittämistyössä. Italiassa konferenssi, itävaltalaiset vieraat Etelä-SavoonKylätaloushankkeen kansainvälisen yhteistyön toinen konferenssi järjestettiin syyskuun puolessavälissä Italiassa. Ensimmäinen oli jo vuosi sitten Rovaniemellä ja kolmas on ensi keväänä Itävallassa. Konferenssissa esiteltiin Italian laaja osuustoimintasektori ja sitä tukeva neuvonta ja rahoitusjärjestelyt. Konferenssin osanottajat tutustuivat myös 1 000 asukkaan Capestranon kaupunkiin, jonka asukasmäärä on laskussa. Kaupungin linna rakennettiin 1200-luvulla ja asutus asettui linnan ympäri, viljely sijaitsee alhaalla laaksossa. Kauniin kaupungin keskellä on tyypillinen keskiaikainen tori, jossa toisella puolella on kirkko ja toisella puolella linna: kirkollinen ja maallinen valta molemmat hyvin näkyvissä ja puolustamassa asemiaan. Kaupungin varapormestari Maria Giovanna Migliorati kertoo, että Capestranossa ei juuri ole töitä nuorille, pääelinkeinot ovat viljely ja matkailu. Matkailijoiden määrä on viime vuosina kasvanut mukavasti mutta valitettavan pieni osa matkailijoista yöpyy Capestranossa tai muutenkaan käyttää rahaa siellä. Nyt pyritään saamaan kaupunkiin matkailutoimiston, joka välittäisi majoitustiloja ja muita palveluja kävijöille. Maria ja muut nuoret asukkaat järjestävät keskiaika-tapahtumia vuosittain kesällä ja joulukuussa. Näin pyritään lisäämään kaupungin nuorten kiinnostusta kaupungin keskiaikaiseen historiaan ja omaan kotikaupunkiin. Kylätaloushankkeen italialainen kumppani "Soturin maa" -hanke on saanut nimensä 2 600 vuotta vanhan soturipatsaan mukaan. Patsas osoittaa, että myös paikalliset kulttuurit olivat kehittyneet Italiassa jo tähän aikaan, vaikka eivät yltäneetkään aivan sellaisiin rakennustaiteen saavutuksiin kuin etruskit ja roomalaiset. Soturin maa -Equalhankkeen avulla Capestranon laakson muinaisen hautausmaan arkeologiset kaivaukset on saatu uudelleen käyntiin. Hanke on myös sisustanut koulutustilat luostarin yhteyteen. Luostarissa on vain kolme munkkia ja heille on apua siitä, että osa tiloista on nyt luento- ja atk-saleina. Koulutustiloissa hanke järjestää Aquilan yliopiston kanssa yhteistyössä mm. matkailumarkkinointiin ja sosiaaliseen yrittäjyyteen keskittyvät kurssit. Capestranon kaupungin tuki on ollut hankkeelle tärkeä ja hanke on hyödyttänyt kaupunkia. Mukana Italiassa oli 23 suomalaista, heistä eteläsavolaisia kaksi: Eila Puhakainen ja Henrik Hausen. Kylätaloushankkeen kansainväliseen toimintaan kuuluu myös neljän itävaltalaisen maaseutuaktiivin vierailu Suomeen 28.-30.11. Vieraat tutustuvat eri kohteisiin erityisesti Heinolan ja Mikkelin seuduilla. Maanantaina 29.11. on mahdollisuus tavata itävaltalaisia kyläillassa, tarkempia tietoja Järvi-Suomen kylien ja Päijät-Hämeen kyläasiamiehiltä. |
Asikkalan malli kiinnostaaAsikkalan kunnan kolmessa kylässä Päijänteen eteläpäässä järjestettiin viime kesänä kyläasumisen messut otsikolla Kylä kelpaa. Läheiset Heinolan asuntomessut eivät kiinnostuneet yhteistyöstä mutta se ei lannistanut Asikkalan kyliä, joissa jo usean vuoden ajan oli toteutettu erilaisia kehittämis- ja maallemuuttohankkeita. Syyskuussa kuuden hengen retkikunta Pertunmaalta ja Mäntyharjusta kävi tutustumassa Asikkalan maallemuuttohankkeisiin. Asikkalan kunnanjohtaja Matti Rantanen kertoi, että kylien kehittäminen on kunnan strateginen valinta. - Juuri maaseutuasuminen kiinnostaa niitä kaupunkilaisia, jotka ovat kiinnostuneita muuttamaan Asikkalaan. Pyrimme saamaan kaikkiin kyliin kevyeen liikenteen väylät ja katuvalot. Vaikka Lahti on lähellä, pyrimme tukemaan kylien omaa yritystoimintaa, mm. maatilamatkailua ja hevostaloutta. - Paitsi kylien kehittämistä pyrimme eri hankkeilla edistämään kuntalaisten osallistumista päätöksentekoon sekä terveydenhuollossa, sosiaalialalla ja kouluissa ennalta ehkäisevää toimintaa. Perusturvan menot ovat hieman kasvaneet meilläkin mutta palvelut ovat kustannuksiin nähden huipputasoa. Kylämessuhankkeen vetäjä Anne Lahikainen kertoi, että messujen taustalla on pitkäjännitteinen työ: kyläsuunnitelmat, kunnan kyläohjelma kyläsuunnitelmien pohjalta, tonttipörssit, ulkoilureittihankkeet jne. 10-päiväisillä messuilla oli paljon kohteita ja näin messut vaativat kyliltä erittäin paljon. Talkoolaisia oli mukana kolmesta kylästä yhteensä 250 ja kävijöitä oli noin 8 000 eri henkilöä, joista monet kävivät useassa kohteessa. Seuraavat "Kylä kelpaa" kyläasumisen messut ovat Kuhmossa 2005 ja Kuhmoisissa 2006. Pertunmaalaisia ja mäntyharjulaisia kiinnostaisi kovasti saada messuja myös tänne Etelä-Savoon. Lahikainen kertoi maallemuuton haasteista: asumattomia kiinteistöjä ja hyviä tontteja ei saada myyntiin, rakentamisen kynnys on korkeampi maaseudulla, ja kunnan poliittinen tahto ei aina tue kylille muuttoa. Ratkaisuja ovat monipuolinen tarjonta ja Asikkalassa kunta ostikin maa-alueet messukylistä ja myi isoja 0,4-0,9 ha tontteja halukkaille. Lisäksi kunta tukee alueiden vesi- ja jätevesihuoltoa. Tontteja onkin jo myyty runsaasti, maanomistajien asenteet tonttien myyntiin ovat muuttuneet myönteisemmiksi ja kyläasuminen on noussut hyväksytyksi vaihtoehdoksi myös Päijät-Hämeen maakunnan suunnittelussa. Pohojalaaset kyläpäivätValtakunnalliset kyläpäivät järjestettiin tänä vuonna Etelä-Pohjanmaalla. Vieraana päivillä oli mm. Volker Beyer Saksan Schleswig-Holsteinin osavaltiosta. Osavaltion maaseudun kehittämistoiminta on aikoinaan ollut esikuvana Etelä-Pohjanmaan laajalle kyläohjelmalle, joka vuorostaan on esikuvana suomalaiselle toimintaryhmätyölle. Etelä-Pohjanmaan kylissä on toteutettu uskomaton määrä suuria investointihankkeita ja hyvin suureksi osaksi kökkä- eli talkootyöllä. Myös saksalainen Beyer ihasteli suomalaisen hanketoiminnan suurta omarahoitusosuutta. Hankkeiden kokonaisbudjetista 30 % on täällä talkootyötä tai omaa rahaa. Se on eurooppalaisittain korkea osuus. Kyläpäivillä ei ujosteltu kertoa, että hanketyö juuri Etelä-Pohjanmaalla on maan laajinta. Myös päivien kulttuuriohjelma oli pohjalaisen ronskia ja Etelä-Savon 19-henkinen delegaatiokin sai verrytellä naurulihaksiaan monet kerrat. Kuntaministeri Hannes Manninen asettui juhlapuheessaan kannattamaan kylätoiminnan valtionavun reilua korottamista. Maaseudun palveluja turvataan ministerin kaavailujen mukaan sektorirajoja ylittävällä yhteistyöllä ja uuden tietoteknologian avulla. Hän näkikin tärkeänä, että nopeat tietoliikenneyhteydet saadaan pian kaikkiin kyliin. Kuntien taloudellisen tilanteen hän lupasi olevan paranemaan päin. Vuoden kylänä palkittiin Kuopion lähellä sijaitseva Syvänniemi. Kyläpäällikkö Pekka Kääriäinen kertoi kylän laajasta yhdistystoiminnasta, joka perustuu siihen, että kylään on muuttanut paljon eri alojen ammattilaisia, jotka käyvät töissä Kuopiossa mutta silti kylän talkootyöinto on säilynyt. Kylän kesäteatterilla on noin 5000 katsojaa vuodessa ja erilaisia tapahtumia järjestetään ympäri vuoden. Paitsi eri alojen ihmisten tukea Kääriäinen pitää ensiarvoisen tärkeänä myös kunnan myönteistä suhtautumista kylän kehittämiseen. Syvänniemeläiset järjestävät kyläjuhlan 20.11. ja kutsuvat siihen erityisesti myös Etelä-Savon kylien väkeä. Lisätietoja Jäskyn kyläasiamieheltä. Rantasalmi tukee kylätoimintaaJäskyn hallitus kokoontui 19.10. Tuusmäellä, ja paikalla oli myös Rantasalmen kunnan edustaja Harri Tillman. Hän kertoi Rantasalmen olevan vahva maatalouskunta, ja muiden maaseutuelinkeinojen edistämiseen haetaan apua Rajupusu- ja JRR -yhteistyöstä. Kyläyhdistyksiä on kunnassa 10, joista noin puolet on "hereillä". Kunta on tänä vuonna varannut 3 000 euroa kyläyhdistysten hallinnollisiin menoihin. Siitä myönnetään 200 euroa perusavustusta jokaiselle toimivalle kyläyhdistykselle ja loput käytetään mm. lehti-ilmoituksiin. Kylien tapahtumien ilmoituslaskut maksetaan suoraan kunnasta. Lisäksi kunta on varannut 7 800 euroa pienhankkeisiin. Rahaa ei myönnetä palkkoihin vaan materiaaleihin ja muihin suoriin kustannuksiin, kun kylät rakentavat laavuja, esiintymislavoja jne. Kyläverkkoa kudotaan aina vahvemmaksiHallitus käsitteli lokakuun kokouksessaan myös ensi vuoden toimintaa. Kylätaloushanke loppuu ja hyvään vauhtiin saatu kylien aktivointia, yhteistyötä ja tiedotusta halutaan jatkaa kyläverkkohankkeen avulla. Hakemus on jätetty Etelä-Savon maakuntaliittoon, ja siihen sisältyy neljä osaa kyläsuunnittelusta ja maallemuuttopalveluista kansainväliseen yhteistyöhön: (a) Kyläsuunnitelmien ohjaaminen ja teemaseminaarit tavoitteena kylien kehittämistoiminnan pitkäjännitteisyyden lisääminen sekä vaikuttaminen kuntasuunnitteluun ja maakuntakaavaan. (b) Maakunnan tulomuuttopalveluja ryhdytään kehittämään yhteistyössä kylien kanssa, jolloin samalla luodaan maakuntaan muutolle otollinen ilmapiiri alueen eri osiin. (c) Maakunnan hanketoiminnan yhteistyötä edistetään järjestämällä hankepäiviä ja julkaisemalla tiedotuslehti rahoituskanavista ja hanketoiminnan saavutuksista. (d) Kansainvälinen yhteistyö: järjestetään kyläaktiiveille tutustumismatkoja Itävallan Regionalforum Steyr-Kirchdorfin alueelle. Kyliltä kuultuaLängelmäelle perustettiin kyläyhdistys. Längelmäen kylä sijaitsee uudessa Pieksänmaan kunnassa Virtasalmen kirkonkylän luoteispuolella. Kylän 80 asukkaasta ja 150 kesäasukkaasta noin 30 osallistui 28.8. Längelmäen kyläyhdistys ry:n perustavaan kokoukseen. Kylällä ei ole toiminut edes varsinaista kylätoimikuntaa, joten kyläyhdistyksen perustaminen oli tärkeä askel. Yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Miia Ikonen. Ruorasmäelle perustetaan kyläosuuskunta. Pertunmaan kunnan pantua Ruorasmäen entisen koulun - nykyisen kylätalon - myyntiin päätettiin yrittää ostaa se ja kehittää siitä yritys- ja toimintakeskus. Kaupassa tärkein osa on kehittämispaketti: talosta tarjotaan tiloja kylän yrittäjille ja rakennetaan mm. teatterikatsomo. Kyytipojaksi tarjotaan 10 000 euroa rahaa joka kerätään osuuskunnan 200 euron osuusmaksuista. Osakkaita onkin tullut yllättävästi jo 50 ja uusia tulee vielä päivittäin. Nyt odotetaan kylässä kunnanvaltuuston päätöstä asiassa. Halmeniemen koulu täytti 100 vuotta. Mäntyharjun Halmeniemen koulu juhli 100-vuotispäiviään arvokkaasti mutta apeissa tunnelmissa. Kunnassa on taas esitetty koulun lakkauttamista, vaikka oppilasmäärä on kasvussa kyläläisten aktiivisen asukashankinnan tuloksena. Kylän tonttipörssi ei perustu nettiin eikä se pölyty arkistoissa, vaan tietoa levitetään aktiivisesti tuttavien ja joskus lehti-ilmoitusten kautta. Kylässä on talkoilla kunnostettu yli kymmenen autiotilaa asuinkäyttöön, ja niissä on kaikissa uusia asukkaita. Lisääkin olisi tulossa, jos vain saataisiin taloja rakennettua. Epävarmuus koulun tulevaisuudesta on rakentamisen suurin este. Lohilahdessa uusi kyläpäällikkö. Sulkavan Lohilahden kyläyhdistyksen puheenjohtajana on kesästä lähtien toiminut Martti Kostiainen. Kylässä on meneillään kehittämishanke, jonka vetäjäksi on palkattu Tuula Hongisto. Kylä oli mukana valtakunnallisilla kyläpäivillä viiden hengen voimin. Simanalaan tuoleja Maavedeltä. Enonkosken Simanala hankkii tuoleja kylätaloonsa Joroisten Maaveden kylästä. Kylien välinen yhteistyö lähti käyntiin kesällä Farmari maatalousnäyttelyn kyläosastolla ja johti nyt syksyllä huomattavaan käytettyjen tuolien kauppaan. Simanalan kyläyhdistys ylläpitää entistä koulua kylätalona, ja kylä palkittiin vuoden kylänä vuonna 2003. Vinkkaa juttuja kyläkirjeeseen ja Jäskyn kotisivuille (www.jasky.net) tai anna palautetta: kyläasiamies Henrik Hausen, puh. 0400-992 699, 0400-992 699, sähköposti: henhaus@gmail.com |
|
|
Jäsky kyläasiamies |
Jäsky puheenjohtaja |
Palaute: henhaus@gmail.com |