 |
Järvi-Suomen kylät ry |
|||
JÄRVI-SUOMEN KYLÄT RYETELÄ-SAVON KYLÄKIRJE 4 / 2005Kutsu vuosikokoukseenJärvi-Suomen kylät ry:n sääntömääräinen syyskokous järjestetään lauantaina 3.12.2005 klo 14.30 Puumalassa Hurissalon koulussa, os. Hurissalontie 175. Asialistalla on sääntömääräiset asiat, niistä lisää tietoa alla tässä kirjeessä. Yhdistysten edustajilla tulee olla valtakirja. Yhteistyö kylien kehittämisessä -seminaari 3.12.Seminaari ja syyskokous järjestetään 3.12.2005 klo 10-16 Hurissalon koululla, Hurissalontie 175, Puumala. Ajo-ohje: Mikkelistä 43 km, ajetaan Anttolan kautta kantatietä nro 62 ja käännytään oikealle Hurissalontietä 1,7 km, koulu oikealla. Ohjelma:
Ennakkoilmoittautuminen lounaalle 30.11. mennessä: Henrik Hausen puh. 0400-992 699 tai Sirkku Moisio, puh. 040-747 7581. Syyskokouksessa valitaan uusi hallitus JäskylleSyyskokouksessa lauantaina 3.12. klo 14.30 käsitellään mm. ensi vuoden toimintasuunnitelma ja valitaan Jäskyn puheenjohtaja ja hallitus vuodelle 2006. Jäskyn puheenjohtajana 3 vuotta toiminut Ritva Partanen on ilmoittanut, että hän ei ole käytettävissä puheenjohtajavalinnassa. Hallituksen erovuoroiset jäsenet ja varajäsenet: Eila Puhakainen, Juva, varalla Jorma Tikka, Mikkeli, Leena Suhonen, Rantasalmi, varalla Pauli Aholainen, Joroinen, Pentti Nieminen, Kangasniemi, varalla Lauri Tinakari, Pieksänmaa, Eino Vähätiitto, Mäntyharju, varalla Pekka Relander, Mäntyharju. Hallituksen muut jäsenet ovat: Matti Falck, Kerimäki, varalla Anneli Pulkka, Punkaharju, Jouko Mälkiä, Enonkoski, varalla Esko Makkonen, Savonranta, Riitta-Leena Jantunen, Mikkeli, varalla Riitta-Liisa Blixt-Kallioinen, Savonlinna ja Sirkku Moisio, Puumala, varalla Anette Mäkelä, Puumala. Jäskyn kirkkokortti on lämmin joulun tervehdysKylätoiminnan tukemiseksi myytävän kortin aiheena on tänä vuonna Enonkosken kirkko. Tunnelmallisen akvarellikortin on tehnyt Auli Eskola, kulttuurivaikuttaja ja kyläaktiivi Mäntyharjulta. Kortin julkistamistilaisuudessa oli läsnä Enonkosken seurakunnan edustajina kirkkoherra Per Lindblad ja rovasti Jaakko Hohti sekä kunnan edustajina valtuuston puheenjohtaja Helena Haverinen ja kunnanjohtaja Esa Kettunen. Kortti sai erittäin lämpimän vastaanoton. Enonkosken kirkko on valmistunut vuonna 1886. Kaunis puukirkko sijaitsee keskellä kirkonkylää. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Magnus Schjerfbeck (1860-1933), taiteilija Helene Schjerfbeckin veli. Joulukorttia myydään hintaan 1,50 euroa sis. kirjekuoren ja sen myynnillä on tärkeä merkitys Järvi-Suomen kylät ry:n toiminnan rahoittamisessa. Korttia saa Enonkoskella mm. kahvila Pullaposkesta ja sitä voi tilata Jouko Mälkiältä, 050-404 9823 tai Henrik Hausenilta, 0400-992 699, henhaus@mbnet.fi. Alle 50 kortin tilauksien hintaan lisätään postimaksu. Tilaa sinäkin! Valtakunnallisten kylähullujen kokoontuminen Kangasniemellä
Viralliset valtakunnalliset kylähullut ovat perustaneet Kylähullujen Killan keväällä 2005. Perustamisen jälkeinen ensimmäinen varsinainen kiltakokous järjestetään torstaina 17.11.2005 Kangasniemellä. Oman kokouksensa lisäksi kylähullut tutustuvat viitat liehuen Kangasniemen omiin hieman erikoisiin kohteisiin, mm. Ruokomäen Kyläseuran Kylätaloon, joka on rakennettu käytöstä poistettuun vanhaan kivinavettaan sekä Suurolan kylällä sijaitsevaan Jäämaahan. Päivän päätteeksi 17.11. alkaen klo 16.30 järjestetään Kunnantalolla kaikille asiasta kiinnostuneille avoin keskustelutilaisuus. Tilaisuudessa kylähullut esittäytyvät, Hölmölän kyläläisten sketsissä otetaan jyrkästi kantaa kuntien yhdistämispuheisiin ja Suomen kylätoiminta ry:n hallituksen jäsen Esko Ropponen alustaa Suomen kylätoiminnan näkymistä. Virallinen valtakunnallinen kylähullu valitaan joka toinen vuosi. Valtakunnalliset kylähullut valintajärjestyksessä ovat: Helmeri Pesonen, Keski-Suomi, Päivi Lepistö, Mäntyharju, Harri Markoff, Kemi, Antti Jokinen, Hämeenkyrö, Juha Taskinen, Savonlinna, Hilkka Vanhapiha, Kemijärvi, Heikki Takkinen, Käpylä Helsinki ja Esko Ropponen, Varkaus. Uutta virtaa kylätoimintaanKyläverkko-hankkeen puitteissa järjestetään kuntakohtaisia seminaareja, joissa käydään läpi kylätoiminnan ja kyläsuunnittelun perusteita. Tavoitteena on eri kylien suunnitelmien lisäksi kylien välisen yhteistyön vahvistuminen ja kuntakohtaiset kyläohjelmat. Kyläsuunnitteluseminaarit järjestetään yhdessä Rajupusu-opiston kanssa Puumalassa 12.11. ja Juvalla 19.11. ko. kunnantaloilla klo 10-16. Vastaava tilaisuus järjestettiin jo Sulkavalla. Tilaisuudessa päätettiin lisätä kunnan kyläyhdistysten yhteistyötä sekä järjestää kyläkouluseminaari. Muissakin kunnissa järjestetään kyläsuunnitteluseminaareja kysynnän mukaan. Retki Elma-messuilleElma- eli Elävä maaseutu-messuilla markkinoidaan maaseutuasumista ja maaseudun tuotteita Helsingin messuhallissa 25.-27.11. Perjantaina 25.11. lähdetään reissulle messuja katsomaan. Menomatkalla tutustumme Mallusjoen kylän kylätoimintaan. Alustava aikataulu: 6.00 Joroinen, 7.15 Mikkeli, 12.00 Helsinki, 15.00 käynti ostoksilla ja paluumatka, 20.30 Mikkeli. Retken järjestää Aktiiviset kylät II-hanke, lisätietoja Aarre Damski puh. 020-747 3625. Matkan hinta on 30 sis. messulipun, ilmoittautuminen puh. 020-747 3550 tai sähköpostilla marjo.h.laitinen@proagria.fi. Kyläsporttihanke
Liikunnanohjaaja Anna Kohonen (puh. 0440-225 422, sähköposti anna.kohonen at esliikunta.fi) on palkattu Etelä-Savon liikunnan Kyläsportti-hankkeen vetäjäksi toimintaryhmä Veej'jakajan alueella. Anna on kylien, kuntien ja seurojen apuna, tarkoituksena on kehittää kylien monipuolista liikuntaa sekä perustaa kylien liikuntavastaavien verkosto. Hän neuvoo seuroja ja liikunnan ohjaajia ja järjestää erilaisia tapaamisia. Hanke on Etelä-Savon liikunta ry:n eli Eslin käynnistämä ja vastaava hanke on jo käynnistynyt Rajupusu-alueella. Siellä vetäjänä toimii Pekka Arffman (040-547 9081). Ensi vuoden alussa palkataan vetäjä myös Piällysmies-alueelle. Hankkeiden vetäjät toivovat liikuntaan liittyviä aloitteita kyliltä. Etelä-Savon vuoden kylä, kunta ja kylähullutVuoden kylä 2005 on Puumalan Hurissalo. Vuoden kylä on Etelä-Savossa valittu vuodesta 1989 lähtien, alkuvuosina sitä tosin sanottiin Mikkelin läänin kyläksi. Nykyään vuoden kylän valitsee Etelä-Savossa maakuntaliiton hallitus Järvi-Suomen kylät ry:n esityksestä. Puumalan osuuspankki osallistui ystävällisesti vuoden kylän palkitsemiseen. Hurissalo palkittiin vilkkaana kulttuurikylänä, kylässä on kesäteatteri, kuoro ja monenlaisia tilaisuuksia. Yhteistyön sujuminen kylän sisällä on esimerkillistä, mm. kyläkauppa on aktiivinen vaikuttaja. Kylää on aktiivisesti markkinoitu asuinpaikkana ja asukasluku on nousussa. Vuoden kylän palkinnon vastaanottivat kyläyhdistyksen puheenjohtaja Sirkku Moisio, kyläaktiivit Päivi Kuronen ja Eino Kontinen sekä kyläkauppias Jorma Tikka. Vuoden kylätoimintaa edistänyt kunta on Mikkeli. Perusteena on mm. kaupungin avustukset kylien pienhankkeille, kylien neuvottelukunta ja maaseutulautakunnan aktiivisuus kylien kehittämisen hyväksi. Kunta palkitaan nykyään joka toinen vuosi ja vuonna 2003 kunniakirjan ja komean kiertopalkintopokaalin sai Juvan kunta. Kiertopalkinto on Esko Ropposen lahjoittama ja jää siis Mikkeliin kahdeksi vuodeksi. Palkinnot ottivat vastaan Mikkelin maaseutulautakunnan puheenjohtaja Pekka Auvinen ja Mikkelin Kylien neuvottelukunnan puheenjohtaja Hannu Karttunen. Auvinen kiitti kaupungin saamasta huomiosta ja toivoi, että palkinto rohkaisee kaupunkia jatkamaan kuntaliitoksen aikaan laaditun maaseudun kehittämisohjelman viitoittamalla tiellä. Etelä-Savon kylähullun hatulla huomioidaan henkilö, joka on toiminut aktiivisesti maakunnan kylätoiminnan hyväksi. Hattu on juvalaisen Anneli Varjuksen huovuttama ja tämäkin kunnianosoitus jaetaan joka toinen vuosi. Tänä vuonna oli poikkeuksellisesti päätetty jakaa kaksi kylähullun hattua seuraaville henkilöille: Eino Vähätiitolle, joka on toiminut Mäntyharjun kylätoimikuntien tukena mutkattomasti ja käytännöllisesti sekä Jouko Mälkiälle, vuoden 2003 Etelä-Savon vuoden kylän Simanalan kyläpäällikölle. Sekä Eino että Jouko ovat pitkään toimineet myös maakunnan kylätoiminnan hyväksi Järvi-Suomen kylien eri tehtävissä. |
Aiemmat kyläkirjeet: Kyläpäivä Pieksänmaalla kokosi toimijatEtelä-Savon kyläpäivä 15.10. kokosi noin 130 kylätoimijaa. Kulttuuri- ja seminaariohjelmat pidettiin Pieksänmaan Naarajärvellä kunnantalon yhteyteen rakennetussa hienossa Kanttila-salissa. Pieksänmaan kunnantalo on rakennettu vuonna 1988 ja se on professori, arkkitehti Jouni Koiso-Kanttilan suunnittelema. Kyläpäivän kulttuuriohjelmasta vastasivat Jäppilän kyläntytöt lauluryhmä sekä Poleenin teatterin näyttelijöiden Polte-ryhmä. Avauksessaan Jäskyn puheenjohtaja Ritva Partanen kertoi, että Jäskyn edeltäjän Mikkelin läänin kyläasiain neuvottelukunta perustettiin tässä samassa salissa vuonna 1992. Järjestö oli edelläkävijä, se oli toinen kylätoimikuntien yhteenliittymä Suomessa, vain Lapissa oli perustettu vastaava neuvottelukunta jo aiemmin. Ritva Partanen iloitsi erityisesti siitä, että maakuntamme toimintaryhmät ja kylien yhteenliittymä ovat lähentäneet yhteistyötään viime vuosina. Järjestöjen yhteistä tiedotustoimintaa lisätään tänä vuonna käynnistyneen Kyläverkko-hankkeen avulla. Maakuntien asema tulee vahvistumaan mm. valtioneuvoston politiikkaohjelmissa ja tämäkin asettaa alueen kylätoimijoiden yhteistyölle lisävaatimuksia. Pieksänmaan kunnanjohtaja Juha Nousiainen kertoi, että myös Pieksänmaan kunta on edelläkävijä: kolmen maaseutukunnan yhteenliittymä on toiminut hyvin. Palvelutuotanto on yhteinen kaupungin kanssa, mutta kunta on silti tyytyväinen päätökseen pysyä itsenäisenä. Kunta on tukenut kyliä mm. infran rakentamisella: vesijohtoihin ja teihin on satsattu koko kunnan alueella, "näissä olemme varmasti seudun kärjessä". - Kylätoiminta on yhä tärkeämpi erityisesti tietojen ja tarpeiden esilletuomisessa, kun palvelujen tuotantoalueet joka tapauksessa kasvavat. Kuntien kannattaa tukea kylätoimintaa, se on myös viisaasta varautumista muutoksiin, hän totesi. Pieksänmaan kyläyhdistysten neuvottelukunnan Kylälemmarin puheenjohtaja Terho Häkkinen kehotti pitämään "vauhti päällä". Kylätoiminnan arvostus kylillä ja kunnassa riippuu siitä, että myös saadaan aikaiseksi. Kun kyse on vapaaehtoistoiminnasta, niin aktiivisuuden taso tietenkin vaihtelee. Kehittämisen kärjessä juuri nyt on Pieksänmaan kylistä hänen mukaansa Siikamäki-Peiposjärvi. 
Siikamäki-Peiposjärvi on Tuula Elorannan mukaan nasakoitten naisten ja messevien miesten eläväinen kylä. Kylässä on 110 vakituista asukasta ja innovatiivisia yrittäjiä jotka ovat perustaneet hoitokodin ja valmistavat grillihiiliä. Mutta ennen kaikkea kylässä on visio, se haluaa olla Pieksänmaan kunnan Itäkeskus. Kylän hyvä sijoittuminen Pieksämäen ja Varkauden väliin yhdistettynä aitoon maaseutumaisuuteen ovat houkutelleet uusia asukkaita: 35 henkeä kahden viime vuoden aikana. Myös vaippaikäisten kärrikerhossa on runsaasti jäseniä. - Kylällä vaalitaan perinteitä ja pidetään hauskaa Nostalgia-iltamissa mutta katsotaan myös eteenpäin. Tonttien ja kiinteistöjen markkinointi on aloitettu ,ja myös maanomistajat on saatu mukaan. Päivähoitopalveluihin etsitään parannusvaihtoehtoja yhdessä kunnan kanssa ja tavoitteena on saada koulu kaksiopettajaisesta kolmiopettajaiseksi ensi syksyyn mennessä. Pitkäjänteiseen toimintaan olisi pyrittävä. Siihen tarvitaan aktiivien joukko mutta yhtä paljon myös vähemmän aktiivisten kyläläisten tuki, Eloranta kertoo. 
Joensuun yliopiston ympäristöpolitiikan professori Pertti Rannikko on sosiologi ja maaseudun tutkija, joka on tehnyt myös kaupunkitutkimusta. - Vaikka näköalattomuus ja uskon puute valtaavatkin ajoittain mieltä, uskon kuitenkin edelleen siihen, että meidän maaseudun asukkaiden on itse aktiivisesti toimittava maaseudun kehittämiseksi ja laajemmallakin rintamalla asuinalueidemme puolesta.. Sillä jos odotamme, että joku tulee ja tekee sen puolestamme, saamme odottaa kauan. Pitää tunnistaa ne kehitysvirrat, joista voi olla omalle kylälle hyötyä ja tarttua niihin. Rannikko kehotti tutkimaan, mitä "kasvualoja" omalta kylältä löytyy. Vanhentuneiden mielikuvien varaan ei kannata rakentaa, vaan on katsottava avoimesti eteenpäin. Toinen tärkeä asia on kylien avoimuus uusille asukkaille ja uusille elinkeinoille. Rannikon alustus ja kuvia kyläpäivästä löytyvät Jäskyn kotisivuilta www.jasky.net. Kyläpäivään kuului vielä kaksi onnistunutta kyläretkeä. Poikamiesten kierros suuntautui osuuskunta Jalostuspalvelun Sonnihoviin ja Anolan viinitilalle. Toinen retki suuntautui Jäppilään ja Kotamäen kylään. Kyläpäällikkö Asko Siikasen luotsaama retki veti linja-auton täyteen ja sai paljon kiitosta. Historiasta tulevaisuuden rakennuspuu Tuusmäellä: SampoTuusmäen kylällä on mielenkiintoinen rautaan liittyvä historia. 500 vuotta sitten järvimalmia nostettiin suuria määriä, malmi rikastettiin talonpoikaisella menetelmällä raudaksi, josta taitavat sepät takoivat mm. heloja rakenteilla olevaan Olavinlinnaan. Vielä 1960-luvulla kylällä oli ammattiseppiä. 1960-70-luvulla kylä oli suomalaisen lavakulttuurin pyhättö, jossa soi mm. rautalankamusiikki. Kylä on viime vuosina monin tavoin selvittänyt ja elvyttänyt tätä perintöä. Eri hankkeiden puitteissa on tehty näytelmiä, kartoitettu kuonakasoja, laadittu opastetauluja ja reittejä, rakennettu raudanrikastushytti ja perinnepaja, tehty hieno CD-julkaisu raudanvalmistuksesta jne. Sampoprojektin palauteseminaarissa 6.10. oli mukana Helsingin teknillisen korkeakoulun innovaatiokeskuksen johtaja, tohtori Veijo Ilmavirta. Hän iloitsee siitä, että Suomi on innovatiivinen maa, jossa haetaan eniten patentteja koko Euroopassa. Maamme haasteena on nyt säilyttää suomalainen ja maalainen perinne. 
Kyläpäällikkö Ari Pekka Pirskainen ja hankkeen vetäjät Toivo Pollari ja Rolf Andersson näkevät suuria mahdollisuuksia, kun perinne hyödynnetään matkailuvalttina ja samalla kehitellään uutta perinteen pohjalta. Kylän perinnepajaa käyttävä seppä Jarkko Väisänen on voittanut taonnan Suomen mestaruuden ja odottaa nyt lisää ryhmiä taontanäytöksiin ja itse takomaan. Kyläläisten pettymys olikin melkoinen, kun Rantasalmen matkailu ry:n toiminnanjohtaja Eija Marttinen aloitti puheenvuoronsa selvittämällä, miten syrjässä Tuusmäki on ja ettei ole ennen koko kylässä käynyt. Tuusmäkihän sijaitsee kuitenkin lähellä kantatietä 14, matkailun kannalta paremmin kuin kirkonkylä. Kunnan matkailusivuilta ja matkailuyhdistyksen sivuilta Internetistä saakin turhaan etsiä Tuusmäen nähtävyyksiä. Seminaarin ryhmätöissä kehiteltiin ajatusta rauta-aiheisesta leirikoulusta sekä kohteiden jalostamisesta elämykselliseen suuntaan. Itä-Suomen kylätoimijat kokoontuivat Valamon luostariinItä-Suomen kylätoimijoiden tapaaminen Valamossa 12.-13.10 kokosi noin 40 henkeä kahden päivän tiiviiseen ideointipalaveriin. Osallistujien tausta oli ilahduttavan monipuolinen: mukana oli väkeä toimintaryhmistä, kylien yhteenliittymistä, TE-keskuksesta ja kunnista. Osan aikaa palaveriin osallistui myös maaherra Pirjo Ala-Kapee. Päivien käytännön järjestelyistä ja puheenjohtajuudesta vastasi Piällysmies toimintaryhmän toiminnanjohtajana ja Jäskyn varapuheenjohtajana toimiva Matti Falck. Heinäveden kunnanhallituksen puheenjohtaja Auvo Gustafsson korosti alustuksessaan kylätoimikuntien tärkeää roolia. Gustafsson toimii myös Vihtarin kylätoimikunnassa ja kertoi kokemuksiaan sen muuttuvasta roolista: aluksi saatiin nopeusrajoitukset ja kyläkyltit, vuosittaiset tapahtumat lähensivät kyläläisiä ja kesäasukkaita, tienvarsisiivoukset opettivat talkooapua, katuvalot virittivät yhteistyötä kunnan kanssa, palveluhakemisto paljasti, että kylällä on yllättävän paljon omia palveluita ja aktiivisuudella on saatu myös uusia asukkaita. Juuri nyt hän pitää tärkeänä kyläkaavojen laatimista ja naapurikuntien yhteisen hankeasiamiehen toimintaa. Hankkeilla on rakennettu latu- ja moottorikelkkareittejä ja nämä ovat tuoneet ympärivuotisuutta matkailuun. Myös kylien välinen yhteistyö on lisääntynyt, seutuyhteistyön tärkein saavutus on Varkauden maaseutumarkkinat. Tilaisuudessa sekä toimintaryhmät että maakuntaviranomaiset saivat myös ankaraa kritiikkiä: Etelä-Savon TE-keskuksen yritystutkija Hannu Korhonen kysyi, onko toimintaryhmillä muuta roolia kuin rahanjakajan rooli. "Kuinka leveät hartianne olisivat ilman hankerahoja?". Hän pitää kuitenkin toimintaryhmien työtä tärkeänä ja varoitti, että vaikka hankeraha saattaa lisääntyä ensi ohjelmakaudella, voi hallintorahasta olla niukkuutta. Yksi lääke tähän on toiminnallinen yhteistyö toimintaryhmien kesken. Yhteistyön aloja olisivat esimerkiksi kansainvälinen toiminta ja hallinnon rutiinit. 
Maa- ja metsätalousministeriön maaseutuneuvos Eero Uusitalo taas arvosteli maakuntaviranomaisia. Hän kertoi, miten vaikeaa oli saada läpi koko maan kattava toimintaryhmätyö. Itä-Suomen tavoite-1 alueella sitä ei saatu läpi ohjelmaan kuten ei myöskään ylimaakunnallisia hankkeita. Kun "haluttiin pitää päätöksenteko maakunnassa", pilattiin hyvä asia. Maakunnista puuttuu vieläkin maaseutupoliittinen elin, täällä ei ole edes maakunnan yhteistyöryhmän MYR:in maaseutujaostoa kuten Länsi-Suomessa. Uusitalo kehotti kylätoimikuntia äkkiä rekisteröitymään ja ottamaan vastuuta kylien kehityksestä. Myös kirkonkyliin tarvitaan kyläyhdistyksiä varsinkin kun "kuntia häviää landelta". Kohta Uusitalon mukaan näkyy, miten virheellistä kuntien on ollut rakentaa vain kirkonkyliä ja kohdella muita kyliä kaltoin. Hiukkajoen kyläpäällikkö Anneli Pulkka kertoi puheenvuorossaan, miten Punkaharjun koululautakunta juuri edellisenä päivänä oli ehdottanut kahden elinkelpoisen kyläkoulun lakkauttamista. Toimintaryhmien kautta tuleva hankerahoitus kasvaaSeuraavasta ohjelmakaudesta 2007-2013 ei vielä ole päätöksiä, mutta maaseutuneuvos Eero Uusitalo laskee Päijät-Hämeen toimintaryhmien Raitti-lehdessä, että EU:n ja Suomen hallituksen nykyisten linjauksien mukaan tähdätään noin 50 miljoonaan euroon vuodessa julkista tukea. Nykyinen tuki on hieman alle 40 miljoonaa eli kasvua olisi runsaan viidenneksen verran. Ilmoita osoitteenmuutokset kyläasiamiehelle! |
|
Jäsky kyläasiamies |
Jäsky puheenjohtaja |
Palaute: henhaus@mbnet.fi |