 |
Järvi-Suomen kylät ry |
|||
MAHDOLLISUUKSIA MAASEUDULLE KOSTEIKOISTA JA PERINNEBIOTOOPEISTA
|
Etelä-Savon TE-keskus, Etelä-Savon toimintaryhmät, Etelä-Savon ympäristökeskus ja Etelä-Savon Riistanhoitoyhdistys järjestivät tiedotus/koulutustilaisuuden kosteikkojen ja perinnebiotooppien suunnittelusta, perustamisesta ja hoidosta sekä näihin liittyviin rahoitusmahdollisuuksista 29.10.2008. Tilaisuudessa oli esillä seuraavia aiheita:
Maaseudulla asuville ja siellä toimiville on tullut uusia mahdollisuuksia. Aktiivin viljelijäväestön lisäksi myös metsästysseurat, kotiseutuyhdistykset, kyläyhdistykset ja muut rekisteröidyt yhdistykset voivat saada tukea monimuotoisten kosteikkojen perustamiseen ja hoitoon sekä arvokkaiden perinnebiotooppien kunnostamiseen ja hoitoon. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta ohjelmakaudella (2007-2013) voidaan myöntää rekisteröidylle yhdistykselle ei-tuotannollisen investoinnin tukea sekä tehdä perustamisen jälkeen 5- tai 10-vuotisia alueiden hoitosopimuksia (=erityistukisopimuksia). Tällainen Leader-toimintatapa on käytettävissä, jos haettavan erityistukisopimuksen toimenpiteet tukevat paikallisen Leader-toimintaryhmän kehittämissuunnitelman tavoitteita. Perinnebiotoopit ovat ketoja, niittyjä, lehdesniittyjä, hakamaita ja metsälaitumia, joilla näkyy selviä merkkejä laidunnuksesta tai alueen käytöstä rehuntuotantoon. Arvokkaan perinnebiotoopin käyttöönottoon ja kunnostukseen on mahdollista hakea ei-tuotannollisten investointien 1-2 vuotista tukea. Tämä tuki perustuu kustannusarvioon ja sen kattotaso on max. 675 €/ha. Käytännössä peruskunnostuksen hoitotoimia ovat kunnostettavan perinnebiotoopin aitaus, raivaus ja raivaustähteen poistaminen. Ei-tuotannollisten investointien tuen saaminen edellyttää sitoutumista perinnebiotoopin erityistukeen kunnostuksen jälkeen. Yhdistys voi tehdä kunnostustoimenpiteet ja sen jälkeen tehdä itse tai sopia esim. ympäristötukeen sitoutunut viljelijän kanssa alueen jatkohoidosta TE-keskuksen kanssa tehtävällä 5- vuotisella hoitosopimuksella. Monimuotoisten kosteikkojen monimuotoinen hyödyntäminen on suositeltavaa. Tukea voidaan myöntää sellaiseen monivaikutteisen kosteikon perustamiseen, joka toteutetaan sellaisella järven valuma-alueella, jossa kosteikon perustamisella voidaan merkittävästi pienentää maatalouden aiheuttamaa vesistökuormitusta ja lisätä maatalousalueen luonnon monimuotoisuutta sekä edistää riista-, kala- tai raputaloutta. Kosteikko voidaan perustaa edellä mainittujen alueiden lisäksi muuhun luontaisesti sopivaan ja ympäristönhoidon kannalta tarkoituksenmukaiseen paikkaan, jos tämä katsotaan ympäristökeskuksen tekemässä yleissuunnitelmassa tarpeelliseksi. Monivaikutteisen kosteikon perustamiseen voidaan myöntää ei-tuotannollisten investointien tukea sellaisilla alueilla, joilla on peltoja yli 20 % kyseisen vesistön tai valtaojan yläpuolisesta valuma-alueesta ja kosteikon koko on vähintään 0,5 - 1,0 % yläpuolisen valuma-alueen pinta-alasta. Sopimukseen tulevan alueen tulee olla vähintään 0,30 ha. Siihen kuuluvat myös hoidon kannalta riittävät suoja-alueet. Kosteikkojen perustamisen tulee olla kustannustehokasta. Perustaminen toteutetaan ensisijaisesti patoamalla luontaisesti sopivia paikkoja pellolla, pellon reuna-alueilla tai metsämaalle. Kosteikot ja tulva-alueet on perustettava niin, että ne pidättävät mahdollisimman tehokkaasti valuma-alueelta tulevaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta. Perustettavassa kosteikossa on oltava kiintoainesta laskeuttava vesialue, joka on tyhjennettävissä sinne kertyneestä lietteestä. Pelloille perustettavassa kosteikossa on pysyvästi veden alle jäävästä osasta poistettava maa-aines, jonka fosforin viljavuusluokka on hyvä, korkea tai arveluttavan korkea. Uomien luonnontilaa voidaan parantaa palauttamalla tulva-alueita, perustamalla useita pieniä kosteikkoja tai rakentamalla pohjakynnyksiä. Uomat kunnostetaan luonnonmukaisen vesistörakentamisen periaatteiden mukaisesti. Toimenpiteet eivät saa olennaisesti haitata alueen ulkopuolella olevien peltojen kuivatustilannetta tai muuta maankäyttöä. |
Ei-tuotannollisten investointien tuen edellyttämä suunnitelma (sekä biotooppi että kosteikko):1) Hankkeen yleiskuvaus ja tavoitteet. 2) Hankkeen yksilöity toteutustapa ja -aika. 3) Hankkeen toteuttamiseen osallistuvat tahot, toteutus- ja rahoitusvastuut ja mahdolliset sopimusjärjestelyt. 4) Hankkeen kustannusarvio kustannuserittelyineen ja rahoitussuunnitelma; 5) Hankkeen sijaintikartta. 6) Suunnitelma-alueen kartta. Kosteikon perustamista koskeva suunnitelmaan tulee lisäksi sisältyä:1) Selvitys peltojen osuudesta valuma-alueesta. 2) Selvitys kosteikon pinta-alan suhteesta yläpuoliseen valuma-alueen pinta-alaan. 3) Selvitys kosteikon perustamistoimenpiteistä. 4) Selvitys kosteikkoalueen vesien johtamisesta ja patoamisesta. 5) Selvitys kosteikkoalueen penkereistä, syvänteistä, niemekkeistä, saarekkeista ja kasvillisuusvyöhykkeistä. 6) Selvitys kosteikon mitoituksesta. 7) Yleispiirteinen selvitys kosteikon perustamisen jälkeisistä hoitotoimenpiteistä. 8) Selvitys hankkeen vaikutuksista kosteikkoalueen ulkopuolella viljeltävien peltojen kuivatustilanteeseen. 9) Selvitys kosteikkoalueen omistussuhteista. 10) Hankkeen toteuttamista varten edellytetyt viranomaisluvat. Korvattavat ei-tuotannollisen investoinnin tuet tulee olla tuen saajan maksamia. Tuen saajan työ voidaan hyväksyä korvattavaksi kustannukseksi (työstä on pidettävä työpäiväkirjaa). Talkootyö voidaan hyväksyä korvattavaksi kustannukseksi, jos tukea haetaan arvokkaiden perinnebiotooppien alkuraivaukseen ja aitaamiseen. Tuen edellytyksenä on, että korvattavan kustannuksen perusteena oleva toimenpide on toteutettu ja siitä aiheutuva kustannus on maksettu. Koska korvattavien kustannusten tulee olla lopullisia, kohtuullisia ja todennettavissa olevia, tulee suunnitteluun paneutua huolella - ja ajoissa. Tuki kosteikon perustamiselle on max. 4 000 €/ha ja perinnebiotoopin alkuraivaukselle ja aitaamiselle max. 675 €/ha. Yhdistysten lisämuistilista:Hakemuksen allekirjoittajalla on oltava yhdistyksen nimenkirjoittamisoikeus - sopimukseen on liitettävä selvitys tästä. Hakemuksen liitteeksi on myös laitettava kopio sen kokouksen pöytäkirjasta, jossa sopimuksen hakemisesta on päätetty. Sopimusalue on luonnollisesti oltava yhdistyksen hallinnassa koko sopimusajan (liitteeksi vuokrasopimus). Vuokrasopimuksessa on hyvä sopia alueen raivaamisesta ja mahdollisesta patoamisesta tai kaivamisesta. Ei-tuotannollisten investointien tuen saaminen edellyttää sitoutumista erityistukeen investointituen jälkeen. Muuten yhdistyksiä koskevat lähes samat sopimusehdot ja hakumenettelyt kuin ympäristötukeen sitoutunutta viljelijää eli hakemuksen mukana yllä mainittujen lisäksi tulee olla kartat alueesta, suunnitelma ja kustannusarvio. Toimenpiteistä vain suunnitelman laatimisen voi tehdä ennen päätöstä. Hakuaika on kerran vuodessa maataloustukien hakuaikana. Lisätietoja:
|
|
Jäsky kyläasiamies |
Jäsky puheenjohtaja |
Palaute: henhaus@gmail.com |