kylä

Järvi-Suomen kylät ry – Etelä-Savo

Mikä?

Etelä-Savon
kunnat ja kylät

Yhteystiedot: hallitus
ja kyläasiamies

Toiminta-
kalenteri

Liity
jäseneksi!

Teemana kyläkoulu: uutisia vuosien varrelta

Suurkouluissa ei kaveerata yli etnisten rajojen

"Mitä suurempi sosiaalinen yhteisö on, sitä epätodennäköisempiä ovat ystävyyssuhteet yli etnisten rajojen, osoittaa Michiganin ja Pekingin yliopistojen tutkimus."
"4 745 lukiolaista kattanut tarkastelu osoitti, että koulukoon kasvaessa vähenivät etniset rajat ylittävät kaveruudet. Tutkijat päättelevät, että suurkoulut lisäävät väestöryhmien eristäytymistä toisistaan."
Tiede 15.4.2013 >>>
HH 23.12.2013

Rantasalmella uhataan taas kyläkouluja

Rantasalmen kolmea kyläkoulua uhkaa taas sulkeminen. Osikonmäen, Parkunmäen ja Tuusmäen koulujen oppilasmäärät eivät ole laskussa. Oppilaita kouluissa on nyt 46, 35 ja 24. Kuten muissakin Etelä-Savon kunnissa, talousvaikeudet eivät johdu kyläkouluista ja muista peruspalveluista vaan muun muassa väestökadosta. Lakkauttamalla kouluja ja ajamalla alas muita palveluja huono kierre vain voimistuu.
Kolmella koululla sulku-uhka. Itäsavo 15.11.2013 >>>
Tuusmäen kyläsuunnitelma >>>
16.11.2013

Aluehallintovirasto vetoaa pienten koulujen ja yhdysluokkien puolesta

"Suomen peruskoulutus on kansainvälisessä vertailussa ollut kustannustehokasta huolimatta pienistä kouluyksiköistä. Hyviin suorituksiin on mahdollisuus erikokoisissa kouluissa koko Suomessa."
"Yhdysluokkapedagogiikan erityiset edut liittyvät lapsen sosiaaliseen kasvuun ja omatoimisuuteen. Yhteisöllinen toiminta taas vähentää koulupudokkaita ja ehkäisee syrjäytymistä. Käytännön tueksi pienet koulut tarjoavat monesti ainutkertaisen erilaisia oppimisympäristöjä. Yhdysluokkapedagogiikka on erittäin arvostettua maailmalla ja arviolta 30 prosenttia koululuokista on edelleen yhdys- tai eri-ikäisluokkia."
Näin todetaan pienkoulututkijoiden ja AVIen edustajien lausunnossa pienkouluseminaarin jälkeen.
Muistio AVIn sivuilla 14.10.2013 >>>

Mikkelin kylien kuulemisissa huolestuneita vanhempia

Pitkät koulumatkat ja lasten hyvinvointi herättävät huolta Harjumaassa ja muissa kylissä. Lautakunnan puheet Taitolan häkellyttävän hyvistä tiloista ei vakuuttanut.
Pitkät koulukyydit huolestuttavat Harjumaan oppilaiden vanhempia, Yle 15.10.2013 >>>

Rakentamisen laatuun huomiota

Laatu on löytämässä tietään koulurakentamiseen, Yle 14.10.2013 >>>

Tuleeko pienten koulujen lakkauttamisista tosiaan säästöjä?

Kyläkoulututkija listaa pienten koulujen hyviä puolia ja huomauttaa, että saavutetuista säästöistä ei ole todisteita. Hän näkee koulujen lakkautuksen lyhytnäköisenä sektoripolitiikkana, jossa sivuutetaan pitkän ajan vaikutuksia.
Lopetussäästöt kyseenalaisia, Yle 14.10.2013 >>>

Kouluverkkoselvitysten perusteella tehdyt päätökset lainvastaisia

Itä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Kari Lehtola kritisoi voimakkaasti nykyisten kouluverkkoselvitysten lähtökohtia. Niiden perusteella ei voi tehdä päätöksiä koulujen lakkauttamisista. Lehtola pitää valmistelua hallintolain ja lastensuojelulain vastaisina.
Savon sanomat 11.10.2013 >>>
Lehtolan kirjoitus Länsi-Savossa 12.10.2013 >>>

Yhdysluokkaopetuksen puolesta

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja ei niele ehdotusta yhdysluokkaopetuksen lopettamiseksi Mikkelissä. Tutkimus ja kokemus osoittaakin, että monet seikat puhuvat yhdysluokkaopetuksen puolesta. Eri-ikäisten kanssa toimiminen on sitä mitä koulun ulkopuolellakin tehdään. Jako iän mukaan ryhmiin on keinotekoinen. Yhdysluokkaopetuksessa oppilaan sosiaalinen asema muuttuu vuosien aikana, toisin kun yhden ikäluokan luokissa. Näin tutkimusten ja kokemusten perusteella.
Rämälän koulu puolustaa yhdysluokkaopetusta. Länsi-Savo 10.10.2013 >>>
Iitin kyläkouluille aikalisä. Kouvolan sanomat 10.10.2013 >>>

Hiirolan koulu ja kylä elää!

Mikkelin Hiirolassa keskustellaan koulun ja kylän tulevaisuudesta 3.10. klo 19. Muissakin Mikkelin kylissä ollaan tyrmistyneitä kouluverkkotyöryhmän esityksistä. Harjumaalla korostetaan, että Mikkeli on maaseutukaupunki ja Ihastjärven koulun entinen opettaja Jaana Strandman haastaa päättäjiä miettimään, kuinka moni olisi valmis itse istumaan taksissa tai bussissa 2,5 tuntia päivässä. Mikkelin valtuusto päättää näillä näkymin marraskuussa ensi vuonna suljetuksi esitettyjen koulujen kohtalosta. Sitä ennen näillä kouluilla on myös kaupungin järjestettyjä keskustelutilaisuuksia.

Kaikissa kunnissa ei suljeta kyläkouluja. Lokaalitapahtuman kyläretkellä tutustuttiin Forssan Koijärven kylään, johon on päätetty rakentaa uusi koulu (kunnanjohtajan vastustuksesta huolimatta). Satakunnan Nakkilassa kahden kyläkoulun lakkauttaminen poistettiin kunnan säästöohjelmasta valtuuston selvällä enemmistöllä.
Mikkelissä seitsemän koulua lakkautuslistalla >>>
Hiirolan kylätoimikunnan keskustelumuistio >>>
Ylen juttu Hiirolasta >>>
Harjumaalaiset haluavat pitää koulunsa >>>
Jaana Strandman haastaa keskusteluun koulupalveluista >>>
Kyläkoulut poistettiin Nakkilan säästölistalta >>>
29.9.2013, päivitetty 2.10.

Esimerkki koulun ja kylän monipuolisesta yhteistyöstä.

Mikkelin Hiirola on yksi niistä kyläkouluista, joissa koulun ja kylän yhteistyö on laajaa - täällä voi todellakin sanoa, että lapsen kasvattamiseen tarvitaan kokonainen kylä. Kylän yhteisöllisyys hyötyy koulusta, ilman koulua ja kokoontumistilaa kylän luonne muuttuisi kovasti.

Vaikuttava luettelo on laadittu kyläyhdistyksen ja koulun yhteistyönä päättäjille tiedoksi.
Kylän ja koulun yhteistyö >>>
26.8.2013

Vuoden kylä ja kyläkoulut

Etelä-Savon Vuoden kyläksi valittiin Mikkelin Ihastjärvi, jonne on rakennettu uusi kyläkoulu ja joka kasvaa kohisten. Onneksi olkoon koulukylälle, jolla on kunnianhimoisia suunnitelmia koulun ja kylän kehittämiseksi! Kuvia ja juttua >>>

Kunniakirjan sai myös Mikkelin Harjumaa, joka aktiivisesti tukee omaa kouluaan ja mutkattomalla tavalla huolehtii kylän yhteisöllisyydestä.

Uusia kyläkouluja on Etelä-Savossa myös Heinäveden Karviossa ja Savonlinnan Kulennoisissa. Länsi-Savossa oli 4.8. etusivun juttu paluumuuttajaperheestä. Kuten useimmille muillekin maallemuuttajille, heille kyläkoulu on ykkösasioita jotka mahdollistivat muuton.
Länsi-Savon jutun yhteenveto nettisivuilla >>>

Syksyllä järjestetään kyläkouluseminaari Joutsan Rutalahdessa 7.9. (Lisätietoja >>>) ja valtakunnallinen pienkouluseminaari Hämeenlinnassa 8.-9.10.(Lisätietoja >>>) Kyläkouluseminaarissa on mukana muun muassa Kari Lehtola, Mauri Pekkarinen, Jaana Strandman, Aila Paloniemi ja Eira Korpinen... Pienkouluseminaarissa esitellään Pienkoulu OSAAVA -hanketta. Hanke on Länsi- ja Sisä-Suomen Avin rahoittama ja se luo uutta yhteistyötä pienkoulujen kehittämiseksi. Vetäjänä on Mänttä-Vilppulan sivistysjohtaja Taina Peltonen, eteläsavolaisillekin tuttu pienkoulututkija ja -luennoitsija.

Tiivistetään kamppailua kyläkoulujen ja elävän maaseudun puolesta!
15.8.2013

Kyläläiset valmiita rakentamaan kyläkoulun Rutalahdelle

Joutsan Rutalahdella ei haluta luopua kyläkoulusta vain siksi, että koulussa on homeongelma. Kyläläiset tarjoutuvat rakentamaan uuden koulun - ensin väliaikaisen ja sitten pysyvän - ja sitten vuokraamaan rakennuksen kunnalle koulukäyttöön.
Joutsan seutu 3.4.2013 >>>
Vuoden 2010 valtakunnallisessa Vuoden kylässä Vihtijärvellä kylä osti ja kunnosti koulun ja vuokraa sen nyt kunnalle
Juttu MaaseutuPlus -lehdessä >>>
4.4.2013

Lakkautetut kyläkoulut Ylen yhteenvedossa 14.3.2013 >>>
Etelä-Savon lakkautetut koulut 2006-2012 >>>
Polvijärvellä vihittiin uusi kyläkoulu käyttöön >>>
Aluehallintovirasto huolissaan lakkautuksista 19.10.2012 >>>

Heinäveden Karviossa viihtyisä kyläkoulu

Karvion kouluJäskyn hallitus kokoontui 23.4. Karvion koulussa joka palvelee viittä pohjoisen Heinäveden kylää. Koulu otettiin käyttöön viime vuoden alussa ja nyt siinä on 43 oppilasta. Samassa rakennuksessa on myös 10 lapsen ryhmis ja koulu on aktiivisessa käytössä myös iltaisin - siinä kokoontuu kaksi kyläyhdistystä, kansalaisopiston piirit ja liikuntaryhmät.
Kuvia >>>
19.5.2012

Ihastjärven uuden kyläkoulun avajaisia juhlittiin!

Uusia kyläkouluja ei rakenneta kovin usein. Mikkelin Ihastjärvelle on kuitenkin valmistunut uusi koulu ja avajaisia juhlittiin 25.3.
Kuvia ja juttua juhlasta >>>
Avajaisviikon ohjelma >>>
Länsi-Savon juttu ei enää ole netissä.
Etelä-Savon edelliset kyläkoulut rakennettiin Heinäveden Karvioon vuonna 2010 ja Punkaharjun Kulennoisiin vuonna 2003.
13.3.2012, päivitetty 27.3.

Pienet koulut suosittuja

Suomen vanhempainliitto on julkistanut laajan Vanhempien barometrin tulokset. Kyselyyn tuli 1 600 vastausta ja tulokset ovat pienten koulujen puolustajille jopa yllättävän mieluisat. "Mitä pienemmässä kouluyhteisössä lapsi opiskeli, sitä viihtyisämpänä, siistimpänä, turvallisempana, ulkoilemaan houkuttelevampana ja liikennejärjestelyiltään turvallisempana vanhemmat sitä pitivät. Myös oppituntien työrauhan nähtiin olevan pienissä kouluissa parempi ja opettajilla nähtiin olevan niissä enemmän aikaa lasten oppimisen ja kasvun tukemiseen.

Vanhemmat kertoivat lastensa kertoneen koulukiusaamisesta useammin pienissä kuin isommissa kouluissa. Pienissä kouluissa opiskelevien lasten vanhemmat kertoivat muita useammin, ettei koulukiusaamisen ehkäisyyn ja puuttumiseen liittyviä toimintatapoja ole esitelty vanhemmille.

Vanhemmat olivat tyytyväisimpiä kodin ja koulun yhteistyöhön pienimmissä kouluissa. Vanhempien osallisuus oli niissä isompia kouluyhteisöjä runsaampaa. Pienten koulujen vanhemmat osallistuivat isojen koulujen vanhempia useammin kouluympäristön (tilat ja piha-alueet) suunnitteluun, kehittämiseen ja toteuttamiseen, järjestyssääntöjen laadintaan, koulun toiminnan arviointiin ja koulun juhlien järjestämiseen."
Vanhempainliitto >>>
2300 pieksämäkeläistä barrikadeilla kyläkoulujen puolesta >>>
Mikkelin Ihastjärvelle rakennetaan uusi kyläkoulu >>>
Lisää koulu-uutisia >>>
11.8.2011

Pienkoululisä takaisin -adressi luovutettiin opetusministerille

Pienkoulu1.jpg

Erikoislääkäri Virpi Kyyröläinen ja opetusministeri Henna Virkkunen. Kuvat: Pirja Peltomäki.

Pienkoululisä takaisin -adressin luovutettiinn opetusministeri Henna Virkkuselle keskiviikkona 23.3.2011.

Adressissa on 1 608 allekirjoitusta. Adressin luovutti joukko Kangasniemen kyläaktiiveja sekä Suomen kylätoiminta ry:n pääsihteeri Risto Matti Niemi ja Järvi-Suomen kylät ry:n kyläasiamies Henrik Hausen.

Korvamerkitty pienkoululisä poistettiin kuntien valtionavustuksista vuonna 2006. Vaikka vaikutus kuntatalouteen ei ollut suuri, niin poistamisesta seurasi kyläkoulujen ja kaupunkien lähikoulujen lakkautusaalto joka on vain jatkunut. Kouluja on lakkautettu huomattavasti enemmän kuin mitä oppilasmäärien laskeminen olisi vaatinut.

Kangasniemen Hokan kyläkoulun johtokunnan jäsen, erikoislääkäri Virpi Kyröläinen totesi puheenvuorossaan opetusministerille, että " Suomessa on hyvä koulujärjestelmä, joka koostuu isoista ja pienistä kouluista lähellä lapsia. Nyt kyläkoulu on uhanalainen. Tutkimusten mukaan juuri pienen koulun yhdysluokkapedagogiikka on vertaansa vailla. Opetus on modernia. Turvallinen yhteisö tukee oppimista ja ehkäisee syrjäytymistä tehokkaasti."

Pienkoulu2.jpg

Kyläasiamies Henrik Hausen totesi, että jo nykyisessä hallitusohjelmassa luvataan vahvistaa lähikouluperiaatetta, mutta mihinkään käytännön toimenpiteisiin valtiovalta ei ole tämän suhteen ryhtynyt. Pääsihteeri Risto Matti Niemi vaati, että lähipalveluista pitäisi säätää tarkemmat vaatimukset kunnille.

Ministeri Virkkunen korosti, että koululaisista huolehditaan edelleen ja että koulukuljetusten keskimääräinen matka ei ole kasvanut. Hän sanoi arvostavansa pienissä kouluissa erityisesti yhteisöllisyyttä sekä koulun ja kotien yhteistyötä ja kiitti lähetystöä aktiivisuudesta tärkeän asian edestä.

Suomen Lähikoulut ry:n puheenjohtajan, kasvatustieteen tohtori Taina Peltosen mukaan pienkoululisä olisi tärkeä signaali valtiovallalta. Perusopetuspalvelut on määritelty lähipalveluksi, mutta lähipalvelun määrittely puuttuu.

Adressissa vaaditaan pienkoululisän palauttamista seuraavan hallituskauden aikana.

Adressi luovutetaan myös muille puolueille. Ensimmäisten eduskuntaryhmien puheilla käytiin jo keskiviikkona eduskunnassa.
Kuvia >>>
24.3.2011

Ihastjärven uudesta koulusta mallikoulu >>>
19.3.2011

Miksi juuri kyläkoulu?

"Tulimme Kangasniemelle parikymmentä vuotta sitten. Jätimme taaksemme levottoman, yli 500 oppilaan koulun Helsingissä. Halusimme keskittyä tekemään juuri sitä työtä, johon olimme saaneet koulutuksen. Nyt nautimme työstämme joka päivä."
Lue Kangasniemen Hokan koulun opettajien kokemuksia kyläkoulusta Hehkuva Hokka -hankkeen lehdestä >>>
19.3.2011

Pienkoululisä halutaan takaisin: tärkeä vaalikysymys!

Valtiovalta poisti kunnille maksettavan pienkoululisän vuonna 2006. Sen jälkeen kylä- ja korttelikoulujen alasajo on kiihtynyt. Nykyisessä hallitusohjelmassa lukee näin: "Syrjäytymisen ehkäisemiseksi painotetaan lasten ja nuorten oikeutta henkisesti ja fyysisesti turvalliseen kasvuympäristöön. Ihmisten yhdenvertaisuutta ja alueiden välistä tasa-arvoa vahvistetaan. Lähikouluperiaatetta vahvistetaan." Ohjelman kirjain on kuitenkin jäänyt tyhjäksi ja nyt vaaditaan seuraavaan hallitusohjelmaan selkeä kannanotto pienkoululisän puolesta.

Asiasta jätetään adressi opetusministeri Henna Virkkuselle 23.3. Adressi on Kangasniemen kyläyhdistysten alullepanema. Adressissa sanotaan muun muassa: "Suomessa on viime vuosina lakkautettu neljä kertaa enemmän kouluja kuin mitä oppilasmäärän väheneminen olisi edellyttänyt. Tahti on vain kiihtynyt entisestään valtion lopetettua pienkoululisän kunnille. Tuhansien kyläkoulujen lakkautusten aikana opetuskustannukset ovat vain jatkaneet kasvuaan."

Suomen Lähikoulut ry:n puheenjohtajan, kasvatustieteen tohtori Taina Peltosen mukaan pienkoululisä olisi tärkeä signaali valtiovallalta. Perusopetuspalvelut on määritelty lähipalveluksi, mutta lähipalvelun määrittely puuttuu.

Siirtyminen suurempiin yksiköihin on tutkimusten mukaan johtanut myös luokkakoon kasvuun. Koulujen lakkauttamisten säästöt eivät ole siirtyneet opetuksen tason nostamiseen. Sinänsä erikokoisia kouluja tarvitaan, mutta pienet koulut ja yhdysluokat ovat monella tavalla hyvä ratkaisu lasten kannalta maaseudulla ja lähiöissä. Lähikoulussa lapsi kuuluu omaan ympäristöönsä ja yhteisöönsä, ja hänen identiteettinsä rakentuu myös paikkaan. Vanhempien osallistuminen koulutyöhön on siellä luontevaa.
Adressi, allekirjoita! >>>
19.3.2011

Kolin 22 oppilaan kyläkoulua kehitetään

Innostava esimerkki siitä että hallitusohjelman lähikouluperiaate voidaan ottaa todesta >>>
Allekirjoita adressi pienkoululisän puolesta!
Adressi >>>
8.3.2011

Nyt kyläkouluja pelastamaan!

Allekirjoita adressi pienkoululisän puolesta! Adressi ideoitiin Kangasniemen kyläkouluseminaarissa.
Adressi, allekirjoituksia on jo yli 800 >>>
Etelä-Savosta on viimeisen kymmenen vuoden aikana lakkautettu yli 60 koulua, oppilasmäärät eivät ole vähentyneet samassa suhteessa.
Yle: "Kouluja lakkautetaan enemmän kuin tarvitsee" >>>
Etelä-Savosta lakkautettiin viime vuonna seitsemän koulua >>>
Lakkautusten seurauksena pienten koululaisten koulumatkat venyvät tuntien pituisiksi.
"Nyt Roope ja Ville istuvat takseissa, busseissa ja seisovat pysäkeillä kyytiä odottaen kaksi ja puoli tuntia - joka päivä." >>>
Tutkijat arvostelevat kuntien hätäisiä kyläkouluratkaisuja. Lakkautukset perustellaan säästöillä mutta tarkemmat laskelmat osoittavat, että säästöjä ei aina synny.
Yle: Vips vaan ja koulu on kadonnut >>>
On myös kuntia, jossa kyläkoulut on päätetty kehittää eikä lakkauttaa. Eteläpirkanmaalainen Urjala pitää koulunsa pystyssä. Oppilasraja on 17 ja siitä pidetään kiinni.
Tässä kunnassa ei kyläkouluja hevin lakkauteta >>>
Asiantuntijoiden puheenvuoroja on koottu uuteen kirjaan Eläköön kyläkoulu! (PS-kustannus 2010, 284 sivua). Kirjassa ovat mukana didaktiikan professori Esko Kalaoja, kasvatustieteen tohtori Gunilla Karlberg-Granlund, kasvatustieteen tohtori Risto Kilpeläinen, kasvatustieteen professori Eira Korpinen, kasvatustieteen tohtori, sivistystoimenjohtaja Taina Peltonen ja filosofian tohtori Sami Tantarinmäki.
Kirjan esittely >>>
Kirjan tilaaminen >>>
Kyläkoulujen puolesta toimitaan aktiivisesti myös Etelä-Savossa
Petteri Koskikallion kirjoitus on julkaistu myös Rantasalmen lehdessä >>>
Niina Lahikaisen kirjoitus Kangasniemen kouluseminaarista >>>
Henrik Hausenin kirjoitus julkaistiin Länsi- ja Itä-Savossa >>>
Ihastjärvelle rakennetaan uusi kyläkoulu >>>
22.2.2011

Kyläkouluseminaarin ajatuksia

Kangasniemellä pidettiin 15.1.2011 kyläkouluseminaari. Mukaan saatiin asiantuntijoita ja osallistujia läheltä ja kaukaa. Kuulimme ja pohdimme yhdessä ilmiötä nimeltä kyläkoulu. Se on parhaimmillaan kylän, kunnan ja koko Suomen voimavara ja vetovoimatekijä.
Näin kirjoittavat Hokan kylän seminaariosanottajat. He myös keräävät adressia asiasta.
Lue kyläkouluseminaarin herättämiä ajatuksia >>>
Allekirjoita adressi pienkoululisän puolesta >>>
Pienkoululisää kannatetaan Itä-Suomen Avi:ssa, juttua ei enä löydy.
1.2.2011

Ajankohtaista tietoa kyläkouluista

Kirjan kansiKangasniemellä järjestetään mielenkiintoinen kyläkouluseminaari lauantaina 15.1.2011 klo 10-15. Seminaarissa alan asiantuntijat pohtivat yhdessä yleisön kanssa kyläkoulujen merkitystä ja mahdollisuuksia. Kasvatustieteen asiantuntijoiden keskuudessa kyläkouluilla on laaja kannatus ja viimeisten tutkimusten mukaan kyläkoulujen lakkauttaminen ei aina ole tuonut toivottuja säästöjä.

Asiantuntijoiden puheenvuoroja on myös koottu uuteen kirjaan Eläköön kyläkoulu! (PS-kustannus 2010, 284 sivua). Kirjassa ovat mukana didaktiikan professori Esko Kalaoja, kasvatustieteen tohtori Gunilla Karlberg-Granlund, kasvatustieteen tohtori Risto Kilpeläinen, kasvatustieteen professori Eira Korpinen, kasvatustieteen tohtori, sivistystoimenjohtaja Taina Peltonen ja filosofian tohtori Sami Tantarinmäki. Näistä Kilpeläinen ja Korpinen ovat mukana myös Kangasniemen seminaarissa.
Kangasniemen kyläkouluseminaari >>>
Kirjan esittely >>>
Kirjan tilaaminen >>>
28.12.2010

Rantasalmella kuohuu

Kouluverkkotyöryhmä esittää kaikkien kyläkoulujen lakkauttamista. Esimerkiksi Osikonmäen koulussa on yli 50 oppilasta ja kyläyhdistys tukee koulua monin tavoin - koululle on muun muassa lahjoitettu älytaulu. Tuusmäestä matkat muodostuisivat todella pitkiksi ja pienimmille raskaiksi. Petteri Koskikallio epäilee, että hyvin toimivien kyläkoulujen alasajo voi vaikuttaa koko kunnan vetovoimaan ja tulevaisuuteen.
Koskikallion kirjoitus on julkaistu myös Rantasalmen lehdessä >>>
19.11.2010

Ihastjärvelle uusi kyläkoulu!

Mikkelin Ihastjärvelle kuuluu hyvää: Kylälle rakennetaan ensi vuonna uusi koulurakennus vanhan paikalle. Keskusteluissa on ehdotettu myös koulun siirtämistä tai lakkauttamista, mutta aktiivinen kylä sai nyt pitää koulunsa. Oppilasmäärä on kasvussa, tällä hetkellä se on 56. Vanha koulurakennus ei täytä vaatimuksia ja nyt on varattu 2,2 miljoonaa euroa uuden koulun rakentamiseen.

ihast5.jpg

Maaseutukaupunki Mikkeli kehittyy myös kyliensä ansiosta!
Kuvat koululaisten tonttutanssista ja Ihastjärven kyläyhdistyksen tontti-illasta ovat vuodelta 2007.

Kylän kotisivut >>>
Uutta koulua juhlitaan koulun blogisivuilla >>>
25.10.2010

Pienet koulut ovat erinomaisia oppimis- ja kasvuympäristöjä

Kasvatustieteen maisteri Risto Kilpeläinen on väitöstyössään tutkinut kyläkoulujen nykytilaa opettajien käytännön kokemusten perusteella. Väitös tarkastetaan Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutusyksikössä 18. kesäkuuta.

– Kyläkoulujen kasvatuksellinen helmi on se, että eri-ikäisiä lapsia opetetaan yksilöllisesti samassa luokassa. Yhteenkuuluvuuden tunne syntyy yhdysluokassa automaattisesti, kun isommat lapset auttavat pienempiä oppilaita. Samalla opitaan hyväksymään erilaisuutta ja toimimaan yhdessä, Kilpeläinen selvittää.

Pienissä kouluissa yhteistyö sujuu paitsi koulun sisällä myös koulun, kodin ja ympäröivän kyläyhteisön kesken.

– Koko palettia pyörittävät opettajat, joiden työmotivaatiolla on suuri merkitys koko koulun toiminnalle ja ilmapiirille. Suuri osa kyläkoulujen opettajista viihtyy työssään.

Kilpeläinen katsoo, että pienillä kouluilla voisi olla suurikin merkitys tulevaisuuden koulusuunnittelussa. Yhä suurenevat kouluyksiköt eivät hänen mukaansa ole parhaita ratkaisuja.
Tutkimuksen voi tilata hintaan 30 euroa + lähetyskulut 5 €/kpl. Tilaus sähköpostilla: rikilpel ät hotmail.com tai puhelimella numerosta 040 5895879. Maksupuoli hoituu kirjan mukana tulevalla tilisiirrolla.
Satakunnan kansa >>>
Oulun yliopiston tiedote >>>
6.6.2010, päivitetty 23.6.

Harjumaan koululle jatkoaikaa

Mikkelin Harjumaan koulu saa vielä kolme vuotta toimia kolmeopettajaisena, vaikka tämänhetkisen ennusteen mukaan oppilasmäärä laskee ensi syksynä 34:ään. Ennusteen mukaan seuraavina vuosina koulussa on taas 36 oppilasta.
Koulun tulevaisuus kävi epävarmaksi, kun Mikkeli on muutamassa vuodessa nostanut oppilasrajoja rajusti. Vielä kymmenen vuotta sitten kyläkoulun oppilasmäärän raja oli 14 oppilasta joka sitten nostettiin kuuteentoista. Kolmiopettajaisen koulun raja on nykyään 36 ja kahden opettajan kouluja Mikkelissä ei enää ole.

Nyt tehdyn kompromissin mukaan Harjumaan koulu jatkaa kolme vuotta kolmiopettajaisena ja samaan aikaan naapurikylän Vanhalan kyläkoulu remontoidaan. Vuonna 2013 molempien kylien oppilaat viedään Vanhalan kouluun. Koulujen väli on 10 km. Myös kyläläiset hyväksyvät tämän kompromissin jonka mukaan yhden koulun säilyminen varmistuu Jyväskyläntien suunnalla.
Länsi-Savon uutinen ei enää löydy netistä.
Harjumaa.fi kylän kotisivut >>>
18.2.2010, päivitetty 20.2.







Kyläkouluja myös säilytetään

Kangasniemellä Kutemajärven ja Hokan kylien ahkera kampanja kyläkoulujen puolesta palkittiin ja näiden kylien koulut (Korholan koulu ja Hokan koulu) saavat jatkaa. Sen sijaan Mäenkylän koulu päätettiin valitettavasti lakkauttaa äänin 19-8. Myös Koittilan, Vuojalahden ja Äkryn kyläkoulut jatkavat esitysten mukaisesti.

Hirvensalmella kyläverkkotyöryhmä esitti lakkautusaikataulun kaikille neljälle kyläkoululle. Kyläläiset ja myös kunnanjohtaja asettui tätä esitystä vastaan. Valtuustossa käytiin 16.11. tiukka keskustelu esityksestä ja äänestyskin päättyi tasan 10-10. Alustavasti päätettiin kahden koulun lakkauttamisaikataulusta ja kahta pyritään säilyttämään. Yhtään koulua ei vielä lopullisesti päätetty lakkauttaa.

Kyläkouluista on taas keskusteltu koko syksyn, esimerkiksi toimivan 63 oppilaan kyläkoulun lakkauttaminen Kerimäellä on paha takaisku koko maakunnan kehittämiselle. Onneksi myös myönteisiä uutisia on tullut!
Kannanotto Hirvensalmen kouluverkkotilaisuudessa 24.9.2009 >>>
Mielipidekirjoitus, julkaistu Länsi- ja Itä-Savossa >>>
23.12.2009

Kyläkouluja puolustetaan yhä laajemmin

Kyläkouluista on tämän päivän Opettaja-lehdessä 9 sivua juttuja ja erittäin myönteisessä hengessä. Lehteä julkaisee opettajien ammattijärjestö OAJ. Kyläkoulumielenosoitukset mm. Kangasniemellä oli esillä TV:ssä Suomi express-ohjelmassa. Myös Helsingissä puolustetaan lähikouluja ja kirjastoja: tämän päivän Helsingin sanomien mukaan Pajusen lakkautuslista on kaatumassa laajaan vastustukseen.
Etelä-Savon radion päätoimittaja Kari Toiviainen puolustaa kyläkouluja Nurkkapuheissaan 27.11. "Kannattaa pohtia, moniko 1500:sta Etelä-Suomeen vuosittain pakenevasta tekee muuttopäätöksen palvelujen supistumisen takia."
Opettaja-lehden 11.12. jutut >>>
Suomi-express 9.12. mm. koulumielenosoituksista ei löydy enää Areenassa.
Suomi express 25.11.: Äidit taistoon kyläkoulujen puolesta ei löydy enää.
Etelä-Savon radio, Nurkkapuheet >>>
Etelä-Savon radio 25.11.: Kyläkoulun lakkauttaminen polkee lasten oikeuksia >>>
Pienkouluraportti >>
Taina Peltonen Jäskyn syyskokouksessa 2008 >>>
11.12.2009

Kyläkouluista keskustellaan

Kyläkoulupäätöksillä on monenlaisia vaikutuksia.
Sami Tantarinmäen verkkokolumni >>>
Kyläkouluista keskustellaan myös Facebook-ryhmässä "Kyläkoulu-Byskolan".
Muista myös:
Pienkouluraportti >>>
Taina Peltonen Jäskyn syyskokouksessa 2008 >>>
Jäskyn kyläkouluseminaari 2006 >>>

Lähikoulu on lapselle hyvä. (Jäskyn syyskokousseminaari 22.11.2008)

peltonen.jpg Taina Peltonen

Seminaarissa puhui myös kasvatustieteen tohtori, Suomen lähikouluyhdistyksen puheenjohtaja Taina Peltonen. Peltonen on huolissaan siitä, että koulutuksellisesta tasa-arvon ulkopuolelle ollaan jättämässä erityisesti haja-asutusalueiden ja lähiöiden lapset. Jopa eduskunnan hallintovaliokunta tähdentää lähi- ja kyläkoulujen merkitystä, mutta valtionosuusuudistus on jo johtanut siihen, että koulutuspalveluja puretaan maaseudulla ja kaupunkien lähiöissä.

Perusopetuspalvelut on määritelty lähipalveluksi, mutta lähipalvelun määrittely puuttuu. Lasten matkoihin kuluu jopa yli 3 tuntia ilman, että kunnille tulisi siitä sanktioita. OECD:n raportti ylistää Suomea tasa-arvon kehittämisestä, mutta on nyt huolissaan kehityksestä ja suosittaa resurssien lisäämistä haja-asutusalueille.

Peltonen on toiminut opettajana erikokoisissa kouluissa ja tutkijana. Nyt hän toimii Mänttä-Vilppulan opetustoimen johtajana. Hän käsitteli myös yleistä hokemaa "seinissä säästämisestä ja laatuun satsaamisesta". Kyllä koulutilakin vaikuttaa opetuksen laatuun. Siirtyminen suurempiin yksiköihin on tutkimusten mukaan johtanut myös luokkakoon kasvuun (Koskinen 2005, Lyytinen 2008). Koulujen lakkauttamisten säästöt eivät ole siirtyneet opetuksen tason nostamiseen. Sinänsä erikokoisia kouluja tarvitaan, mutta pienet koulut ja yhdysluokat ovat monella tavalla hyvä ratkaisu lasten kannalta maaseudulla ja lähiöissä. Lähikoulussa lapsi kuuluu omaan ympäristöönsä ja yhteisöönsä, ja hänen identiteettinsä rakentuu myös paikkaan. Vanhempien osallistuminen koulutyöhön on siellä luontevaa.

Peltonen korosti, että yhdysluokkaopetuksesta käydään vilkasta keskustelua ulkomailla, mutta Suomessa sitä on tieteellisesti tutkittu vasta vähän aikaa. Hän nosti puheessaan esille useita etuja siitä, että ryhmä muodostuu eri-ikäisistä lapsista. Sosiaalisia taitoja harjoitellaan monipuolisemmin, auttaminen ja yhteistyö on hienotunteisempaa, lapsista kehittyy itsenäisempiä.

Erikokoisten koulujen oppimistuloksia on jo jonkun verran tutkittu Suomessakin. Peltonen viittasi Antero Malinin väitöskirjaan, joka perustuu laajaan Pisa-tutkimukseen ja jonka mukaan lukutaito opitaan yhtä hyvin pienessä kuin isossa koulussa. Mitään opetuksen tasoon liittyvää syytä ei myöskään ole sille, että pyrittäisiin pois kaksiopettajaisista kouluista kolmiopettajaisiin. Yhdysluokkaopetus toteutuu jopa parempana, kun on enemmän kuin kaksi luokka-astetta yhdessä.

Suomessa peruskoululaisten kokemukset omista vaikuttamismahdollisuuksistaan ovat kansainvälisessä vertailussa vaatimattomat, maamme sijoittui sijalle 20, kun tutkimuksessa oli mukana 28 maata. Pienissä kouluissa on suoria vaikuttamismahdollisuuksia, ja tämä edesauttaa koulussa viihtymistä.

Monet opettajat ja vanhemmat vastustavat ensin yhdysluokkia, mutta Peltosen mukaan tämä johtuu eniten siitä, että sen etuja ei tunneta. Opettajankoulutuksessa yhdysluokkaopetusta käsitellään vähän jos ollenkaan, eikä vanhemmille tiedoteta asiasta tarpeeksi.

Peltonen valotti myös, minkälaisia asioita tulisi huomioida, kun kunnan kouluverkon vaihtoehtoja arvioidaan ja vertaillaan. Päätökset pitää tehdä lasten edun mukaisesti, mutta myös koulun merkitys kylän keskuksena pitää ottaa huomioon. Eri kunnissa päätökset tehdään kovin erilaisin perustein. On kuntia, joissa kyläkoulut ovat tärkeä osa kunnan kehittämisstrategiaa. Hyviä esimerkkejä on siitäkin, että keskustan oppilaille on tarjottu mahdollisuus käydä kyläkouluissa sekä parikouluista ja muista luovista ratkaisuista. Esimerkkejä Peltosella oli mm. Luvialta, Oulaisista, Virroilta ja Ikaalisista.

Taina Peltosen uusi artikkeli ja laaja lähdeluettelo maaseudun kouluista löytyy kirjasta Hyvinvoinnin arki maaseudulla. Kirja löytyy myös netistä sivuilta www.maaseutupolitiikka.fi - julkaisut - julkaisusarja - 2008 - YTR 3/2008 ja artikkeli sivuilta 55-65. ( Suora linkki >>> )

Pienkouluraportin julkistamistilaisuus 18.12.2007 >>>

Jäskyn kyläkouluseminaari 2006 >>>

Jäsky kyläasiamies
Tuula Eloranta
kylaasiamies.tuula.eloranta at gmail.com

Jäsky puheenjohtaja
Ilkka Sutinen
0400-722 145
ilkka.sutinen at tyynela.fi

Suomen kylätoiminta ry
02-738 1761
info @kylatoiminta.fi

Palaute: kylaasiamies.tuula.eloranta at gmail.com

Pääsivulle