 |
Järvi-Suomen kylät ry |
|||
Teemana kyläkoulu: uutisia vuosien varreltaPienet koulut suosittujaSuomen vanhempainliitto on julkistanut laajan Vanhempien barometrin tulokset. Kyselyyn tuli 1 600 vastausta ja tulokset ovat pienten koulujen puolustajille jopa yllättävän mieluisat. "Mitä pienemmässä kouluyhteisössä lapsi opiskeli, sitä viihtyisämpänä, siistimpänä, turvallisempana, ulkoilemaan houkuttelevampana ja liikennejärjestelyiltään turvallisempana vanhemmat sitä pitivät. Myös oppituntien työrauhan nähtiin olevan pienissä kouluissa parempi ja opettajilla nähtiin olevan niissä enemmän aikaa lasten oppimisen ja kasvun tukemiseen. Vanhemmat kertoivat lastensa kertoneen koulukiusaamisesta useammin pienissä kuin isommissa kouluissa. Pienissä kouluissa opiskelevien lasten vanhemmat kertoivat muita useammin, ettei koulukiusaamisen ehkäisyyn ja puuttumiseen liittyviä toimintatapoja ole esitelty vanhemmille. Vanhemmat olivat tyytyväisimpiä kodin ja koulun yhteistyöhön pienimmissä kouluissa. Vanhempien osallisuus oli niissä isompia kouluyhteisöjä runsaampaa.
Pienten koulujen vanhemmat osallistuivat isojen koulujen vanhempia useammin kouluympäristön (tilat ja piha-alueet) suunnitteluun, kehittämiseen ja toteuttamiseen,
järjestyssääntöjen laadintaan, koulun toiminnan arviointiin ja koulun juhlien järjestämiseen." Pienkoululisä takaisin -adressi luovutettiin opetusministerille
Ihastjärven uudesta koulusta mallikoulu >>> Miksi juuri kyläkoulu?"Tulimme Kangasniemelle parikymmentä vuotta sitten. Jätimme taaksemme levottoman, yli 500 oppilaan koulun Helsingissä. Halusimme keskittyä tekemään juuri sitä
työtä, johon olimme saaneet koulutuksen. Nyt nautimme työstämme joka päivä." Pienkoululisä halutaan takaisin: tärkeä vaalikysymys!Valtiovalta poisti kunnille maksettavan pienkoululisän vuonna 2006. Sen jälkeen kylä- ja korttelikoulujen alasajo on kiihtynyt. Nykyisessä hallitusohjelmassa lukee näin: "Syrjäytymisen ehkäisemiseksi painotetaan lasten ja nuorten oikeutta henkisesti ja fyysisesti turvalliseen kasvuympäristöön. Ihmisten yhdenvertaisuutta ja alueiden välistä tasa-arvoa vahvistetaan. Lähikouluperiaatetta vahvistetaan." Ohjelman kirjain on kuitenkin jäänyt tyhjäksi ja nyt vaaditaan seuraavaan hallitusohjelmaan selkeä kannanotto pienkoululisän puolesta. Asiasta jätetään adressi opetusministeri Henna Virkkuselle 23.3. Adressi on Kangasniemen kyläyhdistysten alullepanema. Adressissa sanotaan muun muassa: "Suomessa on viime vuosina lakkautettu neljä kertaa enemmän kouluja kuin mitä oppilasmäärän väheneminen olisi edellyttänyt. Tahti on vain kiihtynyt entisestään valtion lopetettua pienkoululisän kunnille. Tuhansien kyläkoulujen lakkautusten aikana opetuskustannukset ovat vain jatkaneet kasvuaan." Suomen Lähikoulut ry:n puheenjohtajan, kasvatustieteen tohtori Taina Peltosen mukaan pienkoululisä olisi tärkeä signaali valtiovallalta. Perusopetuspalvelut on määritelty lähipalveluksi, mutta lähipalvelun määrittely puuttuu. Siirtyminen suurempiin yksiköihin on tutkimusten mukaan johtanut myös luokkakoon kasvuun. Koulujen lakkauttamisten säästöt eivät ole siirtyneet opetuksen tason
nostamiseen. Sinänsä erikokoisia kouluja tarvitaan, mutta pienet koulut ja yhdysluokat ovat monella tavalla hyvä ratkaisu lasten kannalta maaseudulla ja lähiöissä.
Lähikoulussa lapsi kuuluu omaan ympäristöönsä ja yhteisöönsä, ja hänen identiteettinsä rakentuu myös paikkaan. Vanhempien osallistuminen
koulutyöhön on siellä luontevaa. Kolin 22 oppilaan kyläkoulua kehitetäänInnostava esimerkki siitä että hallitusohjelman
lähikouluperiaate voidaan ottaa todesta >>> Nyt kyläkouluja pelastamaan!Allekirjoita adressi pienkoululisän puolesta! Adressi ideoitiin Kangasniemen kyläkouluseminaarissa. Kyläkouluseminaarin ajatuksiaKangasniemellä pidettiin 15.1.2011 kyläkouluseminaari. Mukaan saatiin asiantuntijoita ja osallistujia läheltä ja kaukaa. Kuulimme ja pohdimme yhdessä ilmiötä
nimeltä kyläkoulu. Se on parhaimmillaan kylän, kunnan ja koko Suomen voimavara ja vetovoimatekijä. Ajankohtaista tietoa kyläkouluista
Asiantuntijoiden puheenvuoroja on myös koottu uuteen kirjaan Eläköön kyläkoulu! (PS-kustannus 2010, 284 sivua). Kirjassa ovat mukana didaktiikan professori Esko
Kalaoja, kasvatustieteen tohtori Gunilla Karlberg-Granlund, kasvatustieteen tohtori Risto Kilpeläinen, kasvatustieteen professori Eira Korpinen, kasvatustieteen tohtori,
sivistystoimenjohtaja Taina Peltonen ja filosofian tohtori Sami Tantarinmäki. Näistä Kilpeläinen ja Korpinen ovat mukana myös Kangasniemen seminaarissa. Rantasalmella kuohuuKouluverkkotyöryhmä esittää kaikkien kyläkoulujen lakkauttamista. Esimerkiksi Osikonmäen koulussa on yli 50 oppilasta ja kyläyhdistys tukee koulua monin tavoin -
koululle on muun muassa lahjoitettu älytaulu. Tuusmäestä matkat muodostuisivat todella pitkiksi ja pienimmille raskaiksi. Petteri Koskikallio epäilee, että hyvin toimivien
kyläkoulujen alasajo voi vaikuttaa koko kunnan vetovoimaan ja tulevaisuuteen. Ihastjärvelle uusi kyläkoulu!
Kylän kotisivut >>> Pienet koulut ovat erinomaisia oppimis- ja kasvuympäristöjäKasvatustieteen maisteri Risto Kilpeläinen on väitöstyössään tutkinut kyläkoulujen nykytilaa opettajien käytännön kokemusten perusteella. Väitös tarkastetaan Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutusyksikössä 18. kesäkuuta. – Kyläkoulujen kasvatuksellinen helmi on se, että eri-ikäisiä lapsia opetetaan yksilöllisesti samassa luokassa. Yhteenkuuluvuuden tunne syntyy yhdysluokassa automaattisesti, kun isommat lapset auttavat pienempiä oppilaita. Samalla opitaan hyväksymään erilaisuutta ja toimimaan yhdessä, Kilpeläinen selvittää. Pienissä kouluissa yhteistyö sujuu paitsi koulun sisällä myös koulun, kodin ja ympäröivän kyläyhteisön kesken. – Koko palettia pyörittävät opettajat, joiden työmotivaatiolla on suuri merkitys koko koulun toiminnalle ja ilmapiirille. Suuri osa kyläkoulujen opettajista viihtyy työssään. Kilpeläinen katsoo, että pienillä kouluilla voisi olla suurikin merkitys tulevaisuuden koulusuunnittelussa. Yhä suurenevat kouluyksiköt eivät hänen mukaansa ole
parhaita ratkaisuja. 
Harjumaan koululle jatkoaikaaMikkelin Harjumaan koulu saa vielä kolme vuotta toimia kolmeopettajaisena, vaikka tämänhetkisen ennusteen mukaan oppilasmäärä laskee ensi syksynä
34:ään. Ennusteen mukaan seuraavina vuosina koulussa on taas 36 oppilasta.
Nyt tehdyn kompromissin mukaan Harjumaan koulu jatkaa kolme vuotta kolmiopettajaisena ja samaan aikaan naapurikylän Vanhalan kyläkoulu remontoidaan. Vuonna 2013 molempien kylien oppilaat
viedään Vanhalan kouluun. Koulujen väli on 10 km. Myös kyläläiset hyväksyvät tämän kompromissin jonka mukaan yhden koulun säilyminen varmistuu
Jyväskyläntien suunnalla.
Kyläkouluja myös säilytetäänKangasniemellä Kutemajärven ja Hokan kylien ahkera kampanja kyläkoulujen puolesta palkittiin ja näiden kylien koulut (Korholan koulu ja Hokan koulu) saavat jatkaa. Sen sijaan Mäenkylän koulu päätettiin valitettavasti lakkauttaa äänin 19-8. Myös Koittilan, Vuojalahden ja Äkryn kyläkoulut jatkavat esitysten mukaisesti. Hirvensalmella kyläverkkotyöryhmä esitti lakkautusaikataulun kaikille neljälle kyläkoululle. Kyläläiset ja myös kunnanjohtaja asettui tätä esitystä vastaan. Valtuustossa käytiin 16.11. tiukka keskustelu esityksestä ja äänestyskin päättyi tasan 10-10. Alustavasti päätettiin kahden koulun lakkauttamisaikataulusta ja kahta pyritään säilyttämään. Yhtään koulua ei vielä lopullisesti päätetty lakkauttaa. Kyläkouluista on taas keskusteltu koko syksyn, esimerkiksi toimivan 63 oppilaan kyläkoulun lakkauttaminen Kerimäellä on paha takaisku koko maakunnan kehittämiselle.
Onneksi myös myönteisiä uutisia on tullut!
Kyläkouluja puolustetaan yhä laajemminKyläkouluista on tämän päivän Opettaja-lehdessä 9 sivua juttuja ja erittäin myönteisessä hengessä. Lehteä julkaisee opettajien
ammattijärjestö OAJ. Kyläkoulumielenosoitukset mm. Kangasniemellä oli esillä TV:ssä Suomi express-ohjelmassa. Myös Helsingissä puolustetaan lähikouluja ja
kirjastoja: tämän päivän Helsingin sanomien mukaan Pajusen lakkautuslista on kaatumassa laajaan vastustukseen.
Kyläkouluista keskustellaanKyläkoulupäätöksillä on monenlaisia vaikutuksia.
Lähikoulu on lapselle hyvä. (Jäskyn syyskokousseminaari 22.11.2008)
Seminaarissa puhui myös kasvatustieteen tohtori, Suomen lähikouluyhdistyksen puheenjohtaja Taina Peltonen. Peltonen on huolissaan siitä, että koulutuksellisesta tasa-arvon ulkopuolelle ollaan jättämässä erityisesti haja-asutusalueiden ja lähiöiden lapset. Jopa eduskunnan hallintovaliokunta tähdentää lähi- ja kyläkoulujen merkitystä, mutta valtionosuusuudistus on jo johtanut siihen, että koulutuspalveluja puretaan maaseudulla ja kaupunkien lähiöissä. Perusopetuspalvelut on määritelty lähipalveluksi, mutta lähipalvelun määrittely puuttuu. Lasten matkoihin kuluu jopa yli 3 tuntia ilman, että kunnille tulisi siitä sanktioita. OECD:n raportti ylistää Suomea tasa-arvon kehittämisestä, mutta on nyt huolissaan kehityksestä ja suosittaa resurssien lisäämistä haja-asutusalueille. Peltonen on toiminut opettajana erikokoisissa kouluissa ja tutkijana. Nyt hän toimii Mänttä-Vilppulan opetustoimen johtajana. Hän käsitteli myös yleistä hokemaa "seinissä säästämisestä ja laatuun satsaamisesta". Kyllä koulutilakin vaikuttaa opetuksen laatuun. Siirtyminen suurempiin yksiköihin on tutkimusten mukaan johtanut myös luokkakoon kasvuun (Koskinen 2005, Lyytinen 2008). Koulujen lakkauttamisten säästöt eivät ole siirtyneet opetuksen tason nostamiseen. Sinänsä erikokoisia kouluja tarvitaan, mutta pienet koulut ja yhdysluokat ovat monella tavalla hyvä ratkaisu lasten kannalta maaseudulla ja lähiöissä. Lähikoulussa lapsi kuuluu omaan ympäristöönsä ja yhteisöönsä, ja hänen identiteettinsä rakentuu myös paikkaan. Vanhempien osallistuminen koulutyöhön on siellä luontevaa. Peltonen korosti, että yhdysluokkaopetuksesta käydään vilkasta keskustelua ulkomailla, mutta Suomessa sitä on tieteellisesti tutkittu vasta vähän aikaa. Hän nosti puheessaan esille useita etuja siitä, että ryhmä muodostuu eri-ikäisistä lapsista. Sosiaalisia taitoja harjoitellaan monipuolisemmin, auttaminen ja yhteistyö on hienotunteisempaa, lapsista kehittyy itsenäisempiä. Erikokoisten koulujen oppimistuloksia on jo jonkun verran tutkittu Suomessakin. Peltonen viittasi Antero Malinin väitöskirjaan, joka perustuu laajaan Pisa-tutkimukseen ja jonka mukaan lukutaito opitaan yhtä hyvin pienessä kuin isossa koulussa. Mitään opetuksen tasoon liittyvää syytä ei myöskään ole sille, että pyrittäisiin pois kaksiopettajaisista kouluista kolmiopettajaisiin. Yhdysluokkaopetus toteutuu jopa parempana, kun on enemmän kuin kaksi luokka-astetta yhdessä. Suomessa peruskoululaisten kokemukset omista vaikuttamismahdollisuuksistaan ovat kansainvälisessä vertailussa vaatimattomat, maamme sijoittui sijalle 20, kun tutkimuksessa oli mukana 28 maata. Pienissä kouluissa on suoria vaikuttamismahdollisuuksia, ja tämä edesauttaa koulussa viihtymistä. Monet opettajat ja vanhemmat vastustavat ensin yhdysluokkia, mutta Peltosen mukaan tämä johtuu eniten siitä, että sen etuja ei tunneta. Opettajankoulutuksessa yhdysluokkaopetusta käsitellään vähän jos ollenkaan, eikä vanhemmille tiedoteta asiasta tarpeeksi. Peltonen valotti myös, minkälaisia asioita tulisi huomioida, kun kunnan kouluverkon vaihtoehtoja arvioidaan ja vertaillaan. Päätökset pitää tehdä lasten edun mukaisesti, mutta myös koulun merkitys kylän keskuksena pitää ottaa huomioon. Eri kunnissa päätökset tehdään kovin erilaisin perustein. On kuntia, joissa kyläkoulut ovat tärkeä osa kunnan kehittämisstrategiaa. Hyviä esimerkkejä on siitäkin, että keskustan oppilaille on tarjottu mahdollisuus käydä kyläkouluissa sekä parikouluista ja muista luovista ratkaisuista. Esimerkkejä Peltosella oli mm. Luvialta, Oulaisista, Virroilta ja Ikaalisista. Taina Peltosen uusi artikkeli ja laaja lähdeluettelo maaseudun kouluista löytyy kirjasta Hyvinvoinnin arki maaseudulla. Kirja löytyy myös netistä sivuilta www.maaseutupolitiikka.fi - julkaisut - julkaisusarja - 2008 - YTR 3/2008 ja artikkeli sivuilta 55-65. ( Suora linkki >>> ) Pienkouluraportin julkistamistilaisuus 18.12.2007 >>>Jäskyn kyläkouluseminaari 2006 >>> |
Kangasniemellä järjestetään mielenkiintoinen kyläkouluseminaari
lauantaina 15.1.2011 klo 10-15. Seminaarissa alan asiantuntijat pohtivat yhdessä yleisön kanssa kyläkoulujen merkitystä ja mahdollisuuksia. Kasvatustieteen asiantuntijoiden
keskuudessa kyläkouluilla on laaja kannatus ja viimeisten tutkimusten mukaan kyläkoulujen lakkauttaminen ei aina ole tuonut toivottuja säästöjä.
Taina Peltonen|
Jäsky kyläasiamies |
Jäsky puheenjohtaja |
Palaute: henhaus@gmail.com |