Jäsky logo

Järvi-Suomen kylät ry

Etelä-Savon
kunnat ja kylät

Yhteystiedot: hallitus
ja kyläasiamies

Toiminta-
kalenteri

Liity
jäseneksi

JÄRVI-SUOMEN KYLÄT RY
Etelä-Savon kyläkouluseminaari 11.2.2006.
Muistio, Henrik Hausen

Linkkejä:
Taina Peltosen alustus Pohjois-Savon kylien kotisivuilla, PowerPoint -esitys >>>
Kari Lehtolan alustus Pohjois-Savon sivuilla, PowerPoint -esitys >>>
Kyläasiamies Henrik Hausenin alustus >>>
Juttu mm. Juha Juurikkalan koulutyöstä Apu-lehdessä ei löydy enää.
Raportti Ilon pedagogiikasta >>>
Päijät-Hämeen kyläkouluseminaari 23.9.2006 videoitiin, ei löydy enää.
Tulostettava versio tämän sivun tekstistä >>>

Kyläkouluseminaari kiinnosti

Etelä-Savon kyläkouluseminaari 11.2.2006 herätti suurta kiinnostusta ympäri maakuntaa. Paikalla oli yli 100 aikuista ja parikymmentä lasta. Tunnelmaa viritti ensin Kaipolan ja Kaartilankosken koulujen oppilaiden reipas ja hauska kyläkoululaulu sekä sketsi.

Seminaarin avannut Sulkavan kunnanjohtaja Juri Nieminen kiitteli kyläkouluasiassa virinnyttä aktiivisuutta ja totesi, että kunnan omistama komea hirsilinna harvoin on ollut näin täynnä innokkaita ihmisiä. Hän pahoitteli sitä, että kuntien talousongelmat tahtovat viedä kohti keskittymistä.

Sekä kasvatustieteen tohtori Taina Peltonen että sivistystoimen tarkastaja Kari Lehtola korostivat, että suomalaisen koulutuksen keskeinen tavoite tasa-arvo on nyt vaarassa. Maakuntajohtaja Hannu Vesa ehdotti laajaa kyläkouluohjelmaa, jossa Etelä-Savon tai useamman maakunnan yhteishankkeena tutkittaisiin luovia ratkaisuja. "Kustannustehokas koulu voi olla 1-, 2-, 3- tai vaikkapa 6-opettajainen". Joroisten sivistystoimen johtaja Sinikka Häyrinen kertoi, että kunnan lähtökohtana on alueellinen tasa-arvo mutta valitettavasti päätöksissä kuitenkin korostuu talous. Opettaja Juha Juurikkala peräänkuulutti syvemmälle menevää muutosta koulussa - liikaa ollaan vielä kiinni perinteisessä palkkio-rangaistus -menetelmässä.

Etelä-Savossa on noin 120 koulua, jossa on alaluokkien opetusta. Mitään suurta lakkautusaaltoa ei vielä ole meneillään - kouluja lakkautetaan 3-6 vuodessa. Mustia vuosia olivat 1998 ja 2002, jolloin molempina vuosina lakkautettiin 9 koulua. Viime vuonna kouluja lakkauttivat Mikkeli ja Mäntyharju. Eniten kouluja oppilasmäärään verrattuna on Hirvensalmella - silti kunnan opetustoimen menot eivät ole erityisen korkeat.

Väitöskirjatutkimuksen pienistä kouluista tehnyt Taina Peltonen korosti niitä etuja, joita kyläkoulussa on oppilaan kannalta. Tietenkin joitakin kouluja joudutaan lakkauttamaan, kun ikäluokat pienenevät, mutta hyvin varovaisesti tulisi hänen mielestään edetä.

Oppimistulokset pienissä kouluissa ovat Peltosen mukaan hyvät. Maaseudun oppilaat menestyvät tasokokeissa aivan yhtä hyvin kuin kaupunkienkin, vaikka maalla huomattavasti pienempi osa lapsista on ollut päivähoidossa. Uusimman vertailun mukaan (Malin 2005) etelän oppilaat eivät enää ole etevimpiä koulussa, vaan tämän sijan ovat vieneet maaseudun tytöt.

Yhdysluokkaopetusta eli niin sanottua multi-age -opetusta, jossa eri-ikäiset oppivat yhdessä, sovelletaan nykyään kaupunkikouluissakin sekä Suomessa että etenkin Hollannissa ja Kaliforniassa. Peltonen osoitti erittäin selkeästi ja vakuuttavasti, että yhdysluokka on eduksi oppilaan sosiaaliselle, tiedolliselle ja myös moraaliselle kehitykselle. Yhdysluokassa huolehditaan luonnollisesti nuoremmista oppilaista, eikä oppilaiden välinen kilpailu korostu.

Keskustelua käytiin hieman siitä, opetetaanko yhdysluokkaopetuksen menetelmiä tarpeeksi tuleville luokanopettajille ja käytetäänkö yhdysluokkaopetuksen mahdollisuuksia tarpeeksi hyväksi kyläkouluissamme.

Sulkavan Kaipolan koulun Opinavain-palkittu jääkausiprojekti perustuu juuri yhdysluokkaopetukseen ja uuteen teknologiaan ja osoittaa, että kyläkoulut voivat kulkea kärjessä koulutuksen kehittämisessä. Hankkeessa kuudesluokkalaisten tehtävänä oli suunnitella ja toteuttaa jääkauteen liittyvä opetus 3. ja 4. luokan oppilaille. Oppilailla oli käytettävissään tietokoneita, gps-laitteita, digikameroita ja muuta teknologiaa sekä opettajien tuki. Vanhemmat oppilaat toimivat maastoretkien ryhmänjohtajina, ja kerätty materiaali koottiin koulun internetsivuille.

Viimeisten tutkimusten mukaan (Esko Kalaoja) myös opettajat viihtyvät paremmin kyläkouluilla kuin isommissa yksiköissä.

Peltonen kertoi myös käytännön kokemusten perusteella niistä ongelmista, joihin pitkät koulukuljetukset johtavat. Pahimmillaan oppilaan koko koulutyö vaarantuu!

Toisaalta kylissä on valmiutta tulla vastaan ja yhdessä koulutoimen kanssa löytää muita säästöjä kuin koulujen lakkauttamiset. Luvian kunnassa päätettiin säästää luopumalla uuden koulun rakentamisesta, ja opetus on sen sijaan sijoitettu ympäri kuntaa kyläkouluihin.

Itä-Suomen lääninhallituksen sivistystoimentarkastaja Kari Lehtola totesi, että ollaan erittäin lähellä laittomuuden tilaa. Peruskoulutus on lähipalvelu, joka on tarjottava tasapuolisesti kaikille lapsille. Pitkiin koulumatkoihin joudutaan puuttumaan, kun 2,5 tunnin määräaika päivässä ylitetään.

- Koulujen lakkauttamisilla kunnat syövät omaa tulevaisuuttaan. Koulutus on investointi tulevaisuuteen. Häviäjiä ovat ne kunnat, jotka nyt lakkauttavat koulujaan. Näin ankarin sanoin Lehtola suomii kuntia, jotka kevein perustein supistavat kouluverkkojaan.

- Kaikki lakkautukset eivät ole tuoneet säästöjä. Koulumenojen kasvuun vaikuttaa tällä hetkellä kaikkein eniten erityisopetuksen tarpeen kasvu, Lehtola totesi kyläkouluseminaarissa.

Maakuntajohtaja Hannu Vesa totesi alustuksessaan, että Etelä-Savo on hajanaisesti asuttu alue ja että asutus tulee keskittymään. Toisaalta hän näki myös joitakin mahdollisuuksia siinä, että maakunta on sivussa mutta kuitenkin lähellä pääkaupunkiseutua: "luontovara-alue, jossa on hyviä palveluja". Juuri hyvät palvelut erottavat suomalaisen maaseudun esimerkiksi Venäjän Karjalan laajoista erämaa-alueista.

Vesa ehdotti kyläkouluille ja muille lähipalveluille erityisohjelmaa, siihen voisi saada mukaan naapurimaakuntia. "Sympatiani ovat maaseudun ja teidän aktiivisten ihmisten puolella". Myös yksityisteiden ylläpitoon pitäisi löytää uusia ratkaisuja.

- Kustannustehokas koulu voi olla 1-, 2-, 3- tai vaikkapa 6-opettajainen, Vesa totesi ja peräänkuulutti uusia järjestelyjä: kylissä pitää miettiä luovia ratkaisuja, niitä on turha odottaa meiltä maakuntaliiton virkamiehiltä.

Vesa otti etäisyyttä Palveleva Etelä-Savo -mietinnön kohtaan, jossa todetaan että tavoitellaan vähintään 3-opettajaisia kouluja. Mietintö merkittiinkin maakuntahallituksessa vain tiedoksi. Lausunnossaan 13.2.2006 kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta maakuntahallitus toteaa näin:

"Perusopetus järjestetään mahdollisimman lähellä koululaisia. Kouluverkkoa tulee tarkastella yli kunta- ja muiden hallinnon rajojen ja hakea parhaiten oppilaita palveleva ratkaisu. Kuntien tulee myös kyläyhteisöjen kanssa hakea ratkaisuja, jotka mahdollistavat taloudellisten säästötavoitteiden saavuttamisen ja kyläkoulujen jatkamisen."

Halmeniemen yksityiskoululle Vesa olisi myöntänyt luvan, "juuri tällaisia uusia sabluunoita pitäisi luoda maaseudun palveluille". "Oli onnetonta, että lupaprosessissa koulu niputettiin yhteen kristillisten koulujen kanssa".

Joroisten kunnan sivistystoimen johtaja Sinikka Häyrinen toi seminaarissa esille käytännön koulutyön vaikeuksia. Joroisissa on melko kattava kouluverkko: kuusi koulua, joista kaksi on isompia taajamakouluja ja neljä kyläkouluja. Alueellinen tasa-arvo on kouluverkon lähtökohta, mutta päätökset kulminoituvat talouslaskelmiin.

Häyrisenkin mielestä koulupolitiikka on kuntastrategian osa, eikä päätöksiä voida perustaa vain taloudellisiin laskelmiin. Koulu tulisi nähdä myös kylän toimintakeskuksena.

Synkimmän kuvan nykyisestä koulusta maalasi opettaja Juha Juurikkala. Hänen mielestään opettajat eivät ole päässeet irti perinteisestä palkkio-rangaistus -menetelmästä. Hänellä on opettajakokemusta isoista ja pienistä kouluista. Juurikkala on määrätietoisesti pyrkinyt rakentamaan uutta, oppilaskeskeistä pedagogiikkaa. Kokemustensa perusteella hän pysyy kannassaan, että terve lapsi arvostaa oppimista ja koulumenestystä ja että lapselle voidaan antaa suuri vapaus itse määrätä työskentelytavoistaan ja työrytmistään.

- Koulukasvatus on yhteistyötä eri sukupolvien välillä. Paras koulu on se, jossa aikuisella on tarpeeksi aikaa oppilasta kohti, pohtii Juurikkala, joka itse opettaa yhden opettajan koulussa Mäntyharjun Halmeniemellä. Koulussa on 13 oppilasta, joista 4 tarvitsee erityisapua.

Yhdysluokat ovat Juurikkalankin mielestä hyvä perusta uudelle koululle. Yhdysluokan tärkein etu on kilpailutilanteen poistuminen ja toisten kyttäämisen loppuminen. "On myös suuri harha kuvitella, että kaikki oppilaat oppisivat samaan tahtiin ja samaan tapaan".

Seminaarissa kuultiin vielä lyhyt puheenvuoro Sulkavan "Kyläkoulut kyläläisten ja kylien yhdistäjäksi" -hankkeesta, jossa kaksi kylää yhdessä kehittää koulujaan ja hankkii uusia asukkaita. Lopuksi kuultiin katsaukset kymmenestä kylästä. Kaikkein huonoin tilanne on Punkaharjun Hiukkajoella, jossa 30 oppilaan toimiva kyläkoulu on päätetty lakkauttaa jo ensi syksynä. Myös monessa muussa kunnassa kyläkoulujen lakkauttamisesta keskustellaan. Kylien välinen yhteistyö kyläkouluvaihtoehdon puolustamiseksi on virinnyt mm. Ristiinassa ja Sulkavalla.

Jäsky kyläasiamies
Henrik Hausen
puh. 0400-992 699
henhaus@gmail.com

Jäsky puheenjohtaja
Ilkka Sutinen
0400-722 145
ilkka.sutinen at tyynela.fi

Suomen kylätoiminta ry
02-738 1761
info @kylatoiminta.fi

Palaute: kylaasiamies.tuula.eloranta at gmail.com

Pääsivulle