 |
Järvi-Suomen kylät ry |
|||
Etelä-Savon kyläpäivä Pieksänmaalla 15.10.2005Päivän aloittivat Jäppilän kyläntytöt koskettavilla lauluillaan. 
Vasemmalta Anne Hänninen, Mervi Levänen, Ulla Pitkänen ja Heli-Maarit Moilanen ja säestäjänä takana flyygelillä Eero Norontaus. Kyläpäivän kulttuuri- ja seminaariohjelmat pidettiin Pieksänmaan Naarajärvellä kunnantalon yhteyteen rakennetussa hienossa Kanttila-salissa. Pieksänmaan kunnantalo on rakennettu vuonna 1988 ja se on professori, arkkitehti Jouni Koiso-Kanttilan suunnittelema. Kunnantalon yhteydessä on ruokailutilat ja 260-paikkainen Kanttila-sali. 
Avaus. - Jäskyn puheenjohtaja Ritva Partanen kertoi, että Jäskyn edeltäjän Mikkelin läänin kyläasiain neuvottelukunta perustettiin tässä samassa salissa vuonna 1992. Järjestö oli edelläkävijä, se oli toinen kylätoimikuntien yhteenliittymä Suomessa, vain Lapissa oli perustettu vastaava neuvottelukunta jo aiemmin. Ritva Partanen iloitsi erityisesti siitä, että maakuntamme toimintaryhmät ja kylien yhteenliittymä ovat lähentäneet yhteistyötään viime vuosina. Järjestöjen yhteistä tiedotustoimintaa vauhditetaan tänä vuonna käynnistyneellä Kyläverkko-hankkeella. Maakuntien asema tulee vahvistumaan mm. valtioneuvoston politiikkaohjelmissa ja tämäkin asettaa alueen kylätoimijoiden yhteistyölle lisävaatimuksia. 
Pieksänmaan kunta ja kylät. - Pieksänmaan kunnanjohtaja Juha Nousiainen kertoi, että myös Pieksänmaan kunta on edelläkävijä: kolmen maaseutukunnan yhteenliittymä on toiminut hyvin. Palvelutuotanto on myös yhteinen kaupungin kanssa, mutta kunta on silti tyytyväinen päätökseen pysyä itsenäisenä. Kunta on tukenut kyliä mm. infran rakentamisella: vesijohtoihin ja teihin on satsattu koko kunnan alueella, "näissä olemme varmasti seudun kärjessä". - Kylätoiminta on yhä tärkeämpi erityisesti tietojen ja tarpeiden esilletuomisessa kun palvelujen tuotantoalueet joka tapauksessa kasvavat. Kuntien kannattaa tukea kylätoimintaa, se on myös viisaasta varautumista muutoksiin, hän totesi. Myös uutta monipuolista kirjastoautoa ollaan juuri hankkimassa. Yritystoiminnassa ja myös maataloudessa on juuri nyt erittäin myönteinen trendi ja oikeastaan ainoa huolestuttava sektori on kuntatalous. Kuntarakenneuudistuksen yhteydessä Nousiainen toivoi keskustelua erityisesti valtion ja kuntien työnjaosta. 
Maaseudun kehittämiseen uudet ohjelmat. - Kimmo Kurkko, Veej'jakaja toimintaryhmän toiminnanjohtaja esitteli ryhmän uuden ohjelman rakentamista vuosille 2007-2013. Kurkon laskelmien mukaan toimintaryhmien hankerahoituksen määrä tulee pysymään suuruusluokaltaan nykytasolla ja kun muu hankerahoitus supistuu niin toimintaryhmien merkitys kasvaa. Keskustelua. - Paikalla oli myös Piällysmies-toimintaryhmän toiminnanjohtaja Matti Falck joka totesi, että ohjelmat osin kirjoitetaan yhteistyössä vaikka maakunnan kolmen toimintaryhmän perinteet ja lähestymistavat ovatkin erilaisia. Pieksänmaan kyläyhdistysten neuvottelukunnan Kylälemmarin puheenjohtaja Terho Häkkinen kehotti pitämään "vauhti päällä". Kylätoiminnan arvostus kylillä ja kunnassa riippuu siitä, että myös saadaan aikaiseksi. Kun kyse on vapaaehtoistoiminnasta, niin aktiivisuuden taso tietenkin vaihtelee. Kehittämisen kärjessä juuri nyt on Pieksänmaan kylistä hänen mukaansa Siikamäki-Peiposjärvi. 
Yleisöä kyläpäivän seminaarissa oli 82 henkilöä, esiintyjät ja kyläretkien osallistujat ja talkooväki mukaan lukien noin 130 henkeä. 
Pieksänmaan itäkeskus. - Siikamäki-Peiposjärvi on Tuula Elorannan mukaan nasakoitten naisten ja messevien miesten eläväinen kylä. Kylässä on 110 vakituista asukasta ja innovatiivisia yrittäjiä jotka ovat perustaneet hoitokodin ja valmistavat grillihiiliä. Mutta ennen kaikkea kylässä on visio. Kylän hyvä sijoittuminen Pieksämäen ja Varkauden väliin yhdistettynä aitoon maaseutumaisuuteen ovat houkutelleet uusia asukkaita -35 henkeä kahden viime vuoden aikana. Myös vaippaikäisten kärrikerhossa on runsaasti jäseniä. Kylällä vaalitaan perinteitä ja pidetään hauskaa Nostalgia-iltamissa mutta katsotaan myös eteenpäin. Tonttien ja kiinteistöjen markkinointi on aloitettu ja myös maanomistajat on saatu mukaan. Päivähoitopalveluihin etsitään parannusvaihtoehtoja yhdessä kunnan kanssa ja tavoitteena on saada koulu kaksiopettajaisesta kolmiopettajaiseksi ensi syksyyn mennessä. Laajakaista on tulossa kylään vasta maakuntaliiton langattoman laajakaistahankkeen avulla, listassa on 60 halukasta liittyjää. Hankemaailmaa Tuula pitää "kummallisen byrokraattisena" mutta pitkäjänteiseen toimintaan olisi pyrittävä. Siihen tarvitaan aktiivien joukko mutta yhtä paljon myös vähemmän aktiivisten kyläläisten tuki. Keskustelussa tuli ilmi kyläkoulun merkitys asukkaiden saamisessa ja pysymisessä kylällä. Esimerkiksi Tihusniemestä on lakkautettu koulu ja vaikka kylän sijainti on hyvä ja kunnalla on siellä tontteja niin uusia asukkaita ei ole tullut. 
Aktiiviset kylät -hankkeen vetäjä Aarre Damski esitteli Helsingin yliopiston Mikkelin Ruralia-instituutin Kyläke kyläsuunnittelun työkalupakkia.     Poleenin teatterin näyttelijöiden Polte-ryhmä oli ohjelmassaan tavoittanut hyvin 1960-luvun hengen. 60-luvulla perinteet, kapina, hippiaate ja hieman naiivi tulevaisuuden usko löivät yllättävilläkin tavoilla kättä. |
Valtakunnallinen kylähullu Esko Ropponen toi oman tervehdyksensä kyläpäivään. Hulluuttakin kylien kehittämisessä tarvitaan! 
Joensuun yliopiston ympäristöpolitiikan professori Pertti Rannikko on sosiologi ja maaseudun tutkija joka on tehnyt myös kaupunkitutkimusta. Hän kertoi, miten hänen kotikuntansa Kiihtelysvaaran kuntaliitos Joensuun kanssa on vienyt uskoa kylistä ja piti Pieksänmaan ratkaisua (maaseutukukuntien yhdistyminen) huomattavasti onnistuneempana maaseudun kannalta. Tärkein on kuitenkin oma toimintamme ja sen edellytyksenä on selkeät visiot. Pitää tunnistaa ne kehitysvirrat, joista voi olla omalle kylälle hyötyä ja tarttua niihin. Rannikko kehotti tutkimaan, mitä "kasvualoja" omalta kylältä löytyy. Vanhentuneiden mielikuvien varaan ei kannata rakentaa, vaan on katsottava avoimesti eteenpäin. Toinen tärkeä asia on kylien avoimuus uusille asukkaille ja uusille elinkeinoille. Rannikon alustus löytyy omalla sivullaan >>>. 
Vuoden kylänä palkittiin Puumalan Hurissalon kylä. Palkinnon vastaanottivat kyläyhdistyksen puheenjohtaja Sirkku Moisio, kyläaktiivit Päivi Kuronen ja Eino Kontinen sekä kyläkauppias Jorma Tikka. Vuoden kylä on Etelä-Savossa valittu vuodesta 1989 lähtien, alkuvuosina sitä tosin sanottiin Mikkelin läänin kyläksi. Maakunnan vuoden kyläksi on valittu yksi Pieksänmaalainen kylä: vuonna 2001 vuoden kylä oli Venetmäki. Nykyään vuoden kylän valitsee Etelä-Savossa maakuntaliiton hallitus Järvi-Suomen kylät ry:n esityksestä. Puumalan osuuspankki osallistui ystävällisesti vuoden kylän palkitsemiseen. Hurissalo palkittiin vilkkaana kulttuurikylänä, kylässä on kesäteatteri, kuoro ja monenlaisia tilaisuuksia. Yhteistyön sujuminen kylän sisällä on esimerkillistä, mm. kyläkauppa on aktiivinen vaikuttaja. Kylää on aktiivisesti markkinoitu asuinpaikkana ja asukasluku on nousussa. 
Maakuntaliiton kunniakirjan ja Puumalan osuuspankin stipendin luovuttavat Reino Matilainen, maakuntavaltuuston 2. varapuheenjohtaja, Pieksämäki, Maritta Hämäläinen, maakuntahallituksen jäsen, Pieksänmaa, Marita Mattila, maakuntavaltuuston ja -hallituksen jäsen, Mäntyharju ja Jyrki Kuva, maakuntasihteeri. Reino Matilainen totesi kunniakirjaa luovuttaessaan, että kunta ei tee kylää vaan vireät kylät tekevät kunnan. 
Järvi-Suomen kylät palkitsivat Hurissalon Sakari Salosen kutomalla Revontuli-ryijyllä. Palkinnon luovuttivat Jäskyn puheenjohtaja Ritva Partanen, varapuheenjohtaja Matti Falck ja hallituksen jäsen Eila Puhakainen. 
Vuonna 2004 Etelä-Savon vuoden kyläksi valittiin Varistaival Heinävedeltä, kahden luostarin välissä sijaitseva aktiivinen kylä. Viime vuoden Vuoden kylän kukkatervehdyksen toivat Varistaipaleen kyläyhdistyksen varapuheenjohtaja Riitta Turunen ja sihteeri Ulla Simelius. 
Seuraavaksi palkittiin kylätoimintaa edistäneenä kuntana Mikkeli. Kunta palkitaan nykyään joka toinen vuosi ja vuonna 2003 kunniakirjan ja komean kiertopalkintopokaalin sai Juvan kunta. Kiertopalkinto on Esko Ropposen lahjoittama ja jää siis Mikkeliin kahdeksi vuodeksi. Palkinnot ottivat vastaan Mikkelin maaseutulautakunnan puheenjohtaja Pekka Auvinen ja Mikkelin Kylien neuvottelukunnan puheenjohtaja Hannu Karttunen. Auvinen kiitti kaupungin saamasta huomiosta ja toivoi, että palkinto rohkaisee kaupunkia jatkamaan kuntaliitoksen aikaan laaditun maaseudun kehittämisohjelman viitoittamalla tiellä. 
Lopuksi huomioitiin kylähullun hatulla henkilö, joka on toiminut aktiivisesti maakunnan kylätoiminnan hyväksi. Hattu on juvalaisen Anneli Varjuksen huovuttama ja tämäkin kunnianosoitus jaetaan joka toinen vuosi. Tänä vuonna oli poikkeuksellisesti päätetty jakaa kaksi kylähullun hattua Eino Vähätiitolle ... 
... ja Jouko Mälkiälle. 
Kyläpäivään kuului vielä kaksi onnistunutta kyläretkeä. Nämä kuvat ovat ns. Poikamiesten kierrokselta, osuuskunta Jalostuspalvelun uljaasta Sonnihovista 
ja Anolan viinitilalta. Toinen retki suuntautui Jäppilään ja Kotamäen kylään. Kyläpäällikkö Asko Siikasen luotsaama retki veti linja-auton täyteen ja sai paljon kiitosta. |
|
Jäsky kyläasiamies |
Jäsky puheenjohtaja |
Palaute: henhaus@gmail.com |