kylä

Järvi-Suomen kylät ry – Etelä-Savo

Mikä?

Etelä-Savon
kunnat ja kylät

Yhteystiedot: hallitus
ja kyläasiamies

Toiminta-
kalenteri

Liity
jäseneksi!

Laajakaistauutisia Jäskyn kotisivuilta ja linkkejä

Laajakaista etenee Juvalla ja Kangasniemellä

Etelä-Savon maakuntaliitto kilpailuttaa Laajakaista kaikille -hankkeen tukea kahdelle alueelle Juvalla ja Kangasniemellä. Hankkeisiin on varattu myös kunnissa tukea valtion ja EU:n hanketuen lisäksi. Laajakaista kaikille -hanke toteutetaan valokuidulla, koska valokuitu on nopein ja luotettavin laaakaistateknologia. Kännykkäverkkoja rakennetaan eri operaattoreiden toimesta ja kilpaillen, eikä niitä voida tukea hankevaroin.
Maakuntaliiton tiedote >>>
Kangasniemen kunnallislehti >>>
HH 31.12.2013

Miljoonahankkeella terveyssovelluksia kuituverkkoon

Kuusiokuntien ja Suupohjan alueella Pohjanmaalla on osuuskunta Kuuskaistan valokuituverkko. Siinä kokeillaan nyt uusia terveysteknologiasovelluksia EU:n parlamentin hyväksymän miljoonahankkeen rahoituksella.
Paitsi laajakaistaa myös sovelluksia pitää kehittää jotta saadaan kaikki hyöty irti uudesta verkkoteknologiasta.
EU:n budjetista rahaa terveysteknologian testaamiseksi kuituverkossa. Yle 23.10.2013 >>>

Valokuitu ja langattomat verkot

Isot operaattorit käyvät kampanjaa valokuituverkkoja vastaan koska haluavat keskittyä mobiiliverkkojen rakentamiseen ja saada niihin asiakkaita. Tässä lyhyt yhteenveto valokuidun eduista.
Viisi väärää uskomusta valokuidusta osa 2/5. Kuitua, kuitua -blogi >>>
24.10.2013

Uusi ehdotus langattomasta laajakaistasta

Alueelliset tietoliikenneyhtiöt ehdottavat, että uusia radiotaajuuksia pitäisi ottaa käyttöön valokuituverkkojen jatkeeksi alueilla, joilla kuituyhteyksien rakentaminen on liian kallista tai hidasta. Viimeinen kilometri kodin ja kuituverkon välillä hoidettaisiin 700 megahertsin taajuudella. Järjestelmää on testattu Lapualla ja siitä voisi olla apua nopean laajakaistan rakentamisessa.

Idea on kiinnostava. Tosin aiemmissa kiinteissä langattomissa yhteyksissä on ollut omat ongelmansa eikä Wimax tai @450-verkko ole yleistynyt. Lisäksi langaton yhteys kuluttaa aina energiaa ja vaatii ylläpitoa joten säästö voi pidemmällä aikavälillä jäädä pieneksi.
Yle 15.10.2013 >>>

Onko valokuidulle kysyntää?

Padasjokelaisessa valokuituhankkeen blogissa oiotaan vääriä uskomuksia valokuidusta. Kansainvälinen katsaus osoittaa, että valokuitu on erittäin haluttu teknologia - mobiiliteknologiat täydentävät mutta eivät korvaa valokuitua!
Viisi väärää uskomusta valokuidusta osa 1/5. Kuitua, kuitua -blogi >>>
11.10.2013

Tietotekniikkakoulutusta tarjolla!

Etelä-Savon Maatila ICT-hanke on käynnistynyt. Hankkeen tavoitteena on edistää ja monipuolistaa Etelä-Savon maaseudun ja maaseutuyritysten tietotekniikan hyödyntämistä ja sähköistä asiointia. Hanke tarjoaa monipuolista tietotekniikkakoulutusta koko maakunnan alueella vuosina 2013 - 2014. Tavoitteena on jokaiselle sopiva koulutus, jossa oma osaaminen ja tarpeet ovat koulutuksen lähtökohta. Tarjolla on 20 tunnin mittaisia koulutuspaketteja, joiden sisältö räätälöidään asiakkaiden tarpeiden mukaan. Koulutuspaketin hinta on 80 €.

Myös yksittäisiltä kyläkunnilta voisi löytyä koulutusta tarvitsevia ja sopivin edellytyksin (Riittävän kokoinen ryhmä ja sopiva koulutuspaikka) ja voisimme tuoda koulutusta suoraan kylällenne. Kylätalo tai iso tupa käyvät loistavasti koulutuspaikaksi ja tusinan verran kiinnostuneita olisi jo hyvän kokoinen ryhmä.
Esite kylille >>>
Hankkeen kotisivut >>>

Etelä-Savon laajakaistatilanne

Laajakaista kaikille -hanke etenee nopeasti muissa maakunnissa. Kuitulaajakaistaa rakennetaan hankkeessa EU:n, valtion ja kuntien tuella - osuuskuntia ja osakeyhtiöitä on perustettu rakentamista varten koska puhelinyhdistykset, Sonera ja muut operaattorit satsaavat enemmän langattomiin yhteyksiin.

Monilla alueilla Etelä-Savossa kiinteä langaton Wimax-verkko tarjoaa luotettavammat yhteydet kuin gsm-verkon mokkulat. Gsm-verkon toimivuutta voi myös lisätä kiinteällä ulkoantennilla.

Pertunmaa

Etelä-Savonkin maaseudulla kuitulaajakaista kuitenkin etenee. Pertunmaalle on rakennettu runkoverkko Laajakaista kaikille -hankkeen pilottihankkeena. Vaikka vain taajamien ulkopuoliset alueet, vakituiset asunnot ja yritykset ovat varsinaisen tuen piirissä, niin hanke on tuonut kuidun myös taajamiin ja vapaa-ajan asukkaille. Pertunmaalla on nyt kesäkuussa käynnistynyt lisäksi tasa-arvohanke, jonka avulla runkoverkosta kauempana sijaitseviin taloihin saa kuitua kohtuullisemmin kustannuksin.

Hirvensalmi

Hirvensalmen hanke tuo kuitulaajakaistan rajoitetulle alueelle. Alueen ensimmäinen vaihe valmistui toukokuussa ja verkossa on nyt 267 liittymää. Toinen vaihe käynnistyy tänä vuonna ja jos liittyjiä on riittävästi tiedossa niin kolmas vaihe kesällä 2014. Rakentajana on Mikkelin puhelinyhdistys MPY.

Mäntyharju

Maakuntaliitto käynnisti toukokuussa julkisen tuen haun Mäntyharjun kunnan alueelle rakennettavasta laajakaista verkosta. Määräaikaan mennessä saatiin yksi hanke-ehdotus, jonka teki MPY. Hanke-ehdotus sisältää tilaajamääräehdon eli verkon rakentaminen edellyttää vähintään 200 sitoutunutta tilaajaa 28.2.2014 mennessä. Lisäksi edellytyksenä on, että Mäntyharjun kunta tekee myönteisen päätöksen hankkeen rahoittamisesta.

Uudet hankkeet

Etelä-Savossa on edelleen mahdollista käynnistää uusia hankkeita. Useimmat kunnat kuuluvat 22 prosentin kuntaosuusluokkaan ja niissä hankkeista pitäisi saada päätös jo syksyllä. 8 ja 33 prosentin kunnissa on vähän enemmän aikaa, mutta päätöksiä pitäisi tehdä mahdollisimman pian. Naapurimaakunnissa on runsaasti hyviä malleja osuuskunnista ja osakeyhtiöistä, jotka rakentavat kuitulaajakaistaa. Laajakaista kaikille -tuki edellyttää, että myös kunnat osallistuvat hankkeisiin. Maakuntaliitto avustaa hankkeiden suunnittelussa ja julkisen tuen haussa.

Maakuntaliiton laajakaista-asiantuntijana toimii Matti Koivisto, sähköposti matti.koivisto at esavo.fi
15.8.2013

Kuuskaista rakentaa kuituverkkoa Keski-Suomeen

ELY-keskus myöntää tukea Karstulan, Kyyjärven, Pihtiputaan, Toivakan ja Viitasaaren verkkojen rakentamiseen yhteensä noin 5,5 miljoonaa euroa.
Yle 17.5.2013 >>>

Laajakaistalle vauhtia Pohjois-Savossa

Laajakaistayhteyksien puuttuminen on vaikeuttanut Pohjois-Savon maatilojen toimintaa, sanoo Savon Kuidun hallituksen jäsen Hannu Halonen. Tilanteeseen on tulossa nyt muutos, sillä nopeiden tietoliikenneyhteyksien rakentaminen Pohjois-Savon maaseuduille on viimein alkanut.
- Langattomat verkkoyhteydet ovat niin epävarmoja ja kaupallisilla operaattoreilla näyttää olevan heikosti haluja tehdä maaseudulle kunnollisia langattomia verkkoja. Ihmiset tekevät töitä langattomalla verkolla aamuyöstä, kun ne ei muuten toimi.
Yle 16.5.2013 >>>
Yle 4.4.2013 >>>

Valokuituverkkoa kylän voimin

Tornion Kaakamon kyläyhdistys ei anna periksi valokuituverkon saamisessa. Kyläyhdistys selvittää valokuidusta kiinnostuneiden kotitalouksien määrän, minkä jälkeen se hakee ELY-keskukselta tukea.
Yle 13.5.2013 >>>

Kymijoen maaseudun valokuiturakentaminen vauhdilla käyntiin

Kymijoen Kyläkuitu -osuuskunnan verkon rakentaminen on käynnistynyt Valkealassa, Iitissä ja Elimäellä.
Kymijoen Kyläkuitu 8.5.2013 >>>
Yhteenveto kuitulaajakaistan mahdollisuuksista tänään ja huomenna >>>

Viljelijät innostumassa sähköisestä tukihausta

"Ongelmallisin tekijä sähköisessä tukihaussa Etelä-Savossa on, että noin kolmanneksella viljelijöistä tietoliikenneyhteys ei toimi tai se on liian hidas."
Länsi-Savo 10.4.2013 >>>

Lahnaniemen kotisivut ja kylät facebookissa

Hirvensalmen Lahnaniemi on tunnettu Herkkujen yö -tapahtumasta ja kylä on muutenkin vilkas ja yritteliäs. Kylässä on oma koulu ja kylätalona toimii hieno hirvimaja. Kylän uudet kotisivut on laadittu yhdessä Jäskyn kanssa - Jäsky tarjoaa kotisivupalvelua ilmaiseksi kylille.

Noin neljälläkymmenellä eteläsavolaisella kylällä on myös facebook-sivut. Ne on nyt merkitty Jäskyn kotisivulinkkien yhteyteen erillisellä linkillä faceb.. Myös esimerkiksi punkaharjulaiset facebook-ryhmä toimii yhteistyössä aluejohtokunnan kanssa.
Lahnaniemi >>>
6.4.2013

Nopea kiinteä laajakaista jäämässä haaveeksi Etelä-Savossa

"Asiantuntija Matti Koivisto Etelä-Savon maakuntaliitosta myöntää, että aikataulu on takunnut, eikä parannusta juurikaan ole luvassa.
– Tiukkoja neuvotteluja käydään ainoastaan yhden kunnan kanssa. Toinenkin kunta saattaa olla mahdollista, mutta siihen ne sitten jäävät, sanoi Koivisto Pieksämäellä maaseudun laajakaistaillassa. Sen järjesti Pieksämäen Kylät ry:n Kyläkumppani-hanke.

Koiviston mukaan valokuitua tarvitaan kaikesta huolimatta nykyistä paljon lähemmäksi käyttäjiä, sillä mobiiliyhteydet eivät takaa riittävän tehokkaita ja toimivia yhteyksiä."

"Suunnitelma valokaapelista on toteuttamista vaille valmis Jäppilässä, Virtasalmella, Montolassa, Syvänsissä ja Tihusniemessä. Näillä alueilla rakentaminen on edelleen mahdollista. Kaupunki laittoi hankkeen kuitenkin jäihin viime metreillä..."
Länsi-Savo 28.3.2013 >>>

Hirvensalmelle kuitulaajakaista - ilmoitaudu mukaan!

Ohjeet ja kartat MPY:n sivuilla >>>

EU-komissaari: Jokainen ansaitsee nopean laajakaistan

"Komissaari Neelie Kroesin mukaan jokainen ansaitsee nopean laajakaistan. Hän haluaa raivata byrokratian, joka jarruttaa nopeiden kaapeliyhteyksien vetämistä ja estää uusia kilpailijoita pääsemästä markkinoille.
Komission suunnitelmia tiistaina esitelleen Kroesin mukaan nopean laajakaista puuttuminen heikentää Euroopan kilpailukykyä..."
Jutun mukaan vanhojen operaattoreiden laiskuus on EU:n laajuinen ongelma, uudet operaattorit rakentavat uusista valokuituliittymistä 70 prosenttia.
Digitoday 27.3.2013 >>>

Mobiililaajakaistan laskutus muuttuu

Mobiililaajakaistassa laskutus muuttuu parin vuoden sisällä niin, että laskutetaan siirretyn datan mukaan. Näin arvioi Soneran toimitusjohtaja Robert Andersson Aamulehden haastattelussa. "Operaattoreiden pitää investoida verkkoihin, tukiasemiin, 4G-teknologiaan, mutta nykyinen hinnoittelu ei kata verkkoihin sijoitettuja rahoja". Koska monenlainen asiointi siirtyy nettiin, koteihin tarvitaan entistä kipeämmin kiinteitä liittymiä, nykyään siis lähinnä kuitua.
Aamulehti 25.3.2013 >>>

Sähköiset palvelut - tulevaisuuden haltuunotto -seminaari

Torstaina 11.4.2013 klo 12 - 16 Siilinjärvellä seminaari sähköisten palvelujen kehittämisestä. Tilaisuudessa pureudutaan keskeisimpiin sähköisten palvelujen kehittämiseen liittyviin kysymyksiin valtionhallinnosta yhdistys- ja järjestökentälle saakka. Seminaarin aiheita ja asiantuntijoita:

  • Valtakunnallista kehitystyötä - missä mennään SADe-ohjelma? ohjelmakoordinaattori Tiina Kotonen-Pekkanen valtiovarainministeriön SADe-ohjelmasta
  • Kilpailuetua ja menestystä sähköisillä palveluilla, tietotekniikka-asiantuntija ja tietokirjailija Petteri Järvinen
  • Yhteistyön kantava voima - kylät palvelukeskuksina, case Kainuu, toiminnanjohtaja Veli-Matti Karppinen Kainuun Nuotta ry:stä / PALKE - palvelukeskukset maaseutualueille hankkeesta
Järj. Kaista Savoon >>>
24.3.2013

Ohjeita mobiililaajakaistan toimivuuden parantamiseen!

Monilla alueilla joudutaan tyytymään mobiiliverkkoon jos Wimax ei toimi ja kuitua ei vielä ole rakennettu. Mobiiliverkon toimivuutta voidaan parantaa erityisesti erillisellä ulkoantennilla.
Viestintäviraston uudet ohjeet 19.3.2013 >>>

Tietoliikenneilta Pieksämäellä 26.3.2013

Yhteydet toimiviksi - maaseudun laajakaistailta järjestetään Pieksämäen Poleenissa tiistaina 26.3. klo 18, kahvi alkaen klo 17.30. Paikalla on Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan edustaja sekä kaupungin, maakuntaliiton, operaattoreiden ja asennuspalvelun asiantuntijat.

Nyt ei kannata enää välittää operaattoreiden ja kaupungin itkuvirsistä hankkeen kalleudesta vaan vaatia maaseudullekin kunnon yhteydet! Rakentajana voisi olla oma osuuskunta Rautavaaran tyyliin tai laajempi maakunnallinen yhtiö tai osuuskunta. Näistä on erittäin runsaasti esimerkkejä ympäri Suomea.
Ohjelma ja ilmoittautuminen >>>
12.3.2013

Jääkö Etelä-Savo kelkasta?

Laajakaistaosuuskuntia ja -hankkeita perustetaan nyt ahkerasti eri puolilla Suomea ja vielä ahkerammin Ruotsissa. Myös Etelä-Savossa maakunnallisen ohjausryhmän toiminta jatkuu ja maakuntaliitto avustaa kuntia Laajakaista kaikille -hankkeiden käynnistämisessä. Erityisen aktiivinen maakunta on ollut vapaa-ajan asuntojen saamiseksi mukaan laajakaistahankkeisiin. Nyt toteutettujen hankkeiden (Pertunmaa) ja käynnissä olevien hankkeiden (Hirvensalmi) yksi hankala asia on ollut rahoituskäsittelijöiden nuiva suhtautuminen vapaa-ajan asuntojen huomioimisesta linjojen suunnittelussa.

Paitsi rahoittajien byrokratia myös kuntien suhtautuminen on aiheuttanut ongelmia. Ohjausryhmässä harmiteltiin että esimerkiksi Pieksämäellä jo oli Soneran hyvä tarjous valokuituverkon rakentamiseksi mutta kaupungissa ei saatu aikaiseksi päätöstä kaupungin omasta osuudesta kustannuksiin.

Ohjausryhmän kokouksessa 14.2. todettiin myös, että Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisryhmä asetti suuria odotuksia paikkaan sitomattomien yritysten sijoittumiseen maakuntiin. Tämä edellyttäisi kuitenkin kunnon kiinteitä yhteyksiä - käytännössä kuitulaajakaistaa. Esimerkki onnistuneesta osuuskunnasta oli esillä: Pohjois-Karjalan Rääkkylässä Valopiuha on saanut liittyjiä yli odotusten. Syksyllä Valopiuhalla oli yhdeksän kaivinkonetta ympäri Rääkkylää ja keväällä jatketaan kaivuuta.

Hirvensalmella valokuituhanke etenee ja infoiltoja on järjestetty kylissä. Myös Mäntyharjulla ja Kangasniemellä tutkitaan mahdollisuuksia saada maaseudun runkoverkko edes alulle. Asialla on kiire, sillä suuri osa kunnista saa osan rahoituksen maaseutuohjelmasta ja silloin hakemus pitää olla valmis ennen kesää että se ehditään käsittelemään tänä vuonna ennen kuin ohjelmakausi päättyy. Kuntien oma aktiivinen rooli on keskeinen valokuituverkon saamiseksi!
12.3.2013

Laajakaistaa rakennetaan Keski-Suomen maaseudulle

Laajakaistayhteyksien rakentaminen Keski-Suomessa on käynnistynyt ensimmäiseksi Uuraisilla ja Toivakassa. Keski-Suomessa Verkko-osuuskunta Kuuskaistan asiakkailla tilaajayhteys sisältyy 1353 euron liittymämaksuun pituudesta riippumatta ja on valtakunnan edullisimpia.
Laajakaistajuttu Keski-Suomen maaseutulehdessä >>>
Koko lehti luettavissa tässä >>>
29.1.2013

Asikkalaan perustettiin kuituosuuskunta

Asikkalaan perustettiin kuituosuuskunta 10.1.2013. Osuuskunnan perustamista on valmisteltu, asiasta on tiedotettu ja kuitulaajakaistan tilaajia on kartoitettu Päijänne-Leaderin rahoittamassa Valosa-hankkeessa. Osuuskunta jättää laajakaistaverkon tukihakemuksen Hämeen ELY-keskukselle, jossa tähän on varattu rahoituskehystä. Tarkoituksena on päästä kaivamaan kuitua maahan tänä tai viimeistään ensi vuonna.
Valosa-hankkeen uutinen 16.1.2013 >>>

Laajakaistarahoista tulee kisa

"Laajakaistayhteyksien yhteyshenkilöiden valtakunnallisessa kokouksessa 16.1. rakentamishankkeiden rahoituspäätöksiä esitellyt Antero Kauppinen Pohjois-Savon Ely-keskuksesta kertoi, että 26,4 miljoonan euron valtion tukipotista on enää käytettävissä noin yhdeksän miljoonaa euroa. Projekteja on kovasti suunnitteilla varsinkin Pohjois-Pohjanmaalla ja muuallakin Suomessa. Eniten tästä Ely-keskuksen jakamasta rahoituspotista on sidottu Pohjois-Savoon ja Keski-Suomeen."
Maakaista 16.1.2013 >>>

Langaton laajakaista: Paljon pettyneitä käyttäjiä

Tietokone-lehden suuri 4g/lte-kysely tuotti ristiriitaisia tuloksia. Monet ovat innoissaan lupaavasta uudesta tekniikasta, mutta kun liittymä on hankittu, suuri joukko kokee pettymyksen. Kuuluvuutta ei olekaan, nopeudet jäävät tuntuvasti odotetusta ja yhteys pätkii.
Tietokone 14.1.2013 >>>

Mobiiliverkkojen dataliikenne kasvaa ja kallistuu

Soneran toimitusjohtaja Robert Andersson uskoo, että mokkulayhteyksien hinta kasvaa voimakkkaasti ja mobiilinetin käytöstä aletaan laskuttaa käyttömäärän mukaan. Nettiliikenne kasvaa 70-80 prosenttia vuodessa ja verkkoihin joudutaan investoimaan rajusti jotta ne eivät menisi aivan tukkoon.
Kiinteisiin kuituverkkoihin sen sijaan mahtuu liikennettä lähes rajattomasti, joten ne ovat tulevaisuuden ratkaisu.
Turun sanomien verkkosivut 13.12.2012 >>>

Hirvensalmelle kuitulaajakaista!

Hirvensalmelle rakennetaan kuituverkko koteihin. Hankkeen toteuttaa MPY kuten aiemmin Pertunmaalla. Kunnan osuus hankkeessa on lähes puoli miljoonaa euroa mutta kunnon yhteydet nähdään kunnan kehittymisen edellytyksenä. Muuallakin kuituverkot ovat houkutelleet uusia yrittäjiä ja asukkaita.
Ylen uutinen 21.6. >>>
22.6.2012

Laajakaista kaikille -hanke etenee

Osuuskunta Kuuskaista rakentaa valokuituverkon Jyväskylän kaupungin maaseutualueille. Jyväskylässä on kuntaliitosten ansiosta laajat maaseutualueet. Päätös on tervetullut sikälikin, että muualla kaupungit ovat olleet nihkeitä laajakaistan rakentamiselle korkean 33 % maksuosuuden takia. Jyväskylän hanke käynnistyy myös oikein, tiedotuskampanjalla.
Jyväskylän kaupungin tiedote ja infolehti >>>
1.6.2012

Kuitua ja kyläverkkoja Ruotsiin

Ruotsin kuituliittymien määrä kasvoi viime vuonna reippaasti ja on nyt 900 000. Kuluttajat ovat valmiita maksamaan nopeasta laajakaistasta ja kiinteät liittymät täydennetään mobiililiittymillä. Yhä useampi kunta on aktiivinen kuiturakentaja ja operaattorit ovat investoineet yhteensä noin 8,5 miljardia kruunua laajakaistainfraan vuonna 2011.

Bredbandsforumin uutiskirjeessä on myös tietoa "Kuitua kylään" -luentosarjasta. 180 kyläyhdistystä suunnittelee omia verkkojaan Ruotsin maaseudulle, yhteensä näihin kaavaillaan liittyjiä noin 20 000. Luentokiertueella on korostettu neljää periaatetta: 1. Alueen kaikki asukkaat tasavertaisesti mukaan suunnitteluun., 2. Kylien yhteistyöllä laajempia verkkoja., 3. Kunnan ja lääninhallituksen tuki hankkeille on tärkeä., 4. Verkon käyttövarmuuteen kannattaa satsata.
Ruotsin Bredbandsforum >>>
1.6.2012

Maakunnan puhelinyhtiöistä keskustellaan

"- Se minua eniten harmittaa, että rahaa on palanut aika reippaasti. Samalla rahalla olisi saatu rakennettua puolet Etelä-Savon maakaapelin runkoverkosta. Kun olisi kuitua maassa, olisi jotain konkreettista olemassa. Olisi viety kuitu eteläsavolaisiin koteihin ja vapaa-ajanasunnoille. Ei kuidun vetäminenkään ole kummoinen bisnes, sillä raha tulee pitkän ajan kuluessa takaisin.
- Mokkulat eivät ole ratkaisu tähän maakuntaan, sen myrskyt ovat osoittaneet. Kuitua maahan ja palveluja kuitua pitkin asiakkaille, Partanen toteaa."
Kari Partanen Yle Etelä-Savon uutisessa >>>
25.5.2012

Hallitus säilyttää sadan megan laajakaistatavoitteen

Hallituksen uuden periaatepäätöksen perustelumuistiosta käy ilmi, että Etelä-Savo on paljon naapurimaakuntia jäljessä nopean kiinteän laajakaistan rakentamisessa. Valtion määrärahasta on sidottu kaksi kolmasosaa, osassa maakuntia tuen tarve ylittää jo kiintiön ja maakuntakiintiöitä ollaankin poistamassa. Laajakaistaa rakennetaan nyt paljon pienten osuuskuntien ja kuntien perustamien yhtiöiden voimin. Niiden mahdollisuuksia saada lainaa parannetaan.
Päätös ja muistio >>>
Pohjois-Savossa aloitetaan jo rakentamista kuntien yhtiön voimin >>>
Keski-Suomi kirii laajakaistan kärkimaakunnaksi >>>
Asikkalassa suunnitellaan valokuituverkkoa Leader-varoin >>>
"Tilanne vaihtelee suuresti eri puolilla maata", Yle 8.5. >>>
Laajakaistojen rakentamista helpotetaan, MT 16.5. >>>
3.5.2012, päivitetty 16.5.

Laajakaistaosuuskunta vihdoin Etelä-Savoonkin?

Liikenne- ja viestintäministeriö pyrkii vauhdittamaan valokuituverkkojen rakentamista muuttamalla laajakaistarakentamisen tukea koskevaa lakia. Uudistuksilla pyritään helpottamaan sekä kuntien muodostamien osuuskuntien ja yhtiöiden että isojen operaattoreiden laajakaistahankkeita. Ministeriö on lähettänyt muutosehdotuksen lausuntokierrokselle, nyt olisi korkea aika painostaa kuntia suunnittelemaan uusia osuuskuntia tai yhtiöitä.
Liikenne- ja viestintäministeriön tiedote >>>

Pertunmaalla kuitulaajakaistaa on jo rakennettu, mutta hinnoittelu esti monia liittymästä. Nyt on haettu lisätukea niille, jotka asuvat pidemmällä runkolinjasta. Katso alla.

Operaattorit parantavat pikku hiljaa kännykkäyhteyksiä myös maaseudulla - hyvä niin. Valitettavasti operaattorit myös häiritsevät kunnollisen kiinteän laajakaistan rakentamista maaseudulle yliampuvalla langattoman verkon mainonnalla. Tietoverkkotekniikan professori pitää arvioita uuden 4G-verkon tehokkuudesta ja hyödyistä liian toiveikkaina.
Professori 4G:stä: Turhan optimistista >>>
18.4.2012

Pertunmaa: Nopea laajakaista tasahinnalla

Pertunmaan kunta on käynnistänyt kaksiosaisen EU-osarahoitteiset tasa-arvohankkeet, joiden tarkoituksena on mahdollistaa nopeat laajakaistayhteydet tasahinnalla koko pitäjän alueella.

1. Esiselvityshankkeella kartoitetaan liittymien tarve 30.4.2012 mennessä ja laaditaan reitti- ja jatkosuunnitelmat.

2. Esiselvityksen pohjalta käynnistetään varsinainen tasa-arvohanke, jonka aikana rakennetaan valokuituyhteydet, mikäli suunniteltu rahoitus toteutuu.

Kutsumme Pertunmaan kunnan laajakaistayhteyksien kehittämistyöhön kaikkia asiasta kiinnostuneita. Hanke on avoin myös kesä-asukkaille. Nyt kannattaa ottaa laajakaistayhteydet naapureiden kanssa puheeksi, sillä useampi mukaan lähtijä alueeltasi parantaa yhteyden saatavuutta alueellasi.

Lisätietoja hankkeesta antaa hankevetäjä Esko Kilpinen puh. 040-5965495, email: esko.kilpinen at pp.inet.fi ja www.pertunmaa.fi (lisätietoja ja esisopimuslomake etusivun alalaidassa).
Lihavanpään sivut 11.4.2012

Tietoja jo rakennetusta Pertunmaan pilottiverkosta

- Kaapelireittiä yhteensä noin 220 km
- Asennettuja kaapeleita noin 330 km
- Jatkoskaappeja noin 100
- Käsiteltäviä kuituja noin 11 500 kpl
- Ensimmäiset laajakaistat käyttöön lokakuun alussa 2011
- Liittyjiä 190 kpl + 14 rivitaloa mikä on selvästi alle tavoitteen
- Liittymismaksu taajamissa 1 875 euroa sis. verkkopäätteen
- Liittymismaksu muualla 1 265 euroa sis. verkkopäätteen + 6 euroa/metri 100 metriä ylittävästä matkasta runkoverkosta. Etäisyys mitataan linnuntietä ja on alempi, jos liittyjiä on useampia.
- Laajakaista esim. 10/10 megabittiä 39,90 euroa/kk.

Koteihin halutaan kiinteä laajakaista

Mobiililaajakaistayhteyksiä hankitaan sekä puhelimiin että tietokoneisiin kovaa vauhtia mutta koteihin halutaan myös kiinteä laajakaistayhteys ja kiinteää yhteyttä arvostetaan erilaisia mokkuloita enemmän. Nämä tiedot käyvät ilmi Viestintäviraston markkinakatsauksesta, joka perustuu TNS Gallupin laajaan, 3 000 vastaajan kyselyyn. Myös kaikissa vertailuissa kiinteä kuitulaajakaista on paras kiinteässä käytössä.

Pertunmaalla on jo rakennettu kuitulaajakaista valtakunnallisen Laajakaista kaikille -hankkeen tuella. Koko maassa maakuntaliitot ovat kilpailuttaneet 226 hanketta ja 117 niistä on menossa eteenpäin. Etelä-Savon hankkeisiin on tullut huonosti tarjouksia. Jotta Laajakaista kaikille edistyisi muualla Etelä-Savon maaseudulla, kuntien tulisi nyt perustaa osuuskuntia tai yhtiöitä edistämään hanketta. Maassa on jo noin 20 kuituosuuskuntaa.
Viestintävirasto, Markkinakatsaus 1/2012 >>>
Terveisiä Pertunmaalta >>>
Laajakaistapalveluista valitetaan paljon >>>
Ohjeita mobiililaajakaistan toimivuuden parantamiseen >>>
Jäskyn laajakaistauutisia koottu omalle sivulle >>>
21.2.2012, päivitetty 27.2.

Pertunmaa: Jatkohankkeella huojennusta kuitukaapelin hintaan

Pertunmaan kuitukaapelihankkeelle ollaan käynistämässä jatkohanketta, jolla on tarkoitus kohtuullistaa kaukana runkoverkosta sijaitsevien kiinteistöjen liittymämaksua. Maksu olisi kiinteä kaikille tämän jälkeen liittymän ottaville etäisyydestä riippumatta.

Kaksiosaisen hankkeen ensimmäisessä vaiheessa selvitetään kuinka paljon on niitä, jotka ottavat liittymän, mikäli lisäverkon rakentaminen toteutuu. Esisopimukset liittymistä on tarkoitus tehdä kevääseen mennessä. Pertunmaan kunnassa hanketta vetävät Erkki Ojala ja Esko Kilpinen.

Pertun kuitu -pilottihanke on siinä vaiheessa, että runkokaapeli ja tilaajakohtaiset kaapelit on kaivettu maahan ja noin puolet 190 liittymästä on kytketty toimintavalmiiksi. Toivolantien suunnalla liittymät on pääosin kytketty Karankamäentietä lukuunottamatta. Kytkennät on tarkoitus saada valmiiksi maalikuun loppuun mennessä.
O.K. 30.1.2012

Laajakaista kaikille -hanke jatkuu

Talousarvioesityksessä myönteinen asia on, että Laajakaista kaikille -hanke jatkuu ja sen määrärahoja nostetaan. Hankkeessa on menossa väliarviointi, jonka lausunnoissa on vaadittu selkeämpiä ehtoja ja rahoituksen nopeaa käsittelyä. Hanke perustuu pääosin valokuitujohtoihin, mutta mahdollisesti loppujakelu joillakin alueella voidaan hoitaa langattomastikin.

Mobiililaajakaista ei korvaa kuituverkkoa vaan toimii täydentäjinä. 3G:n ja 4G:n siirtonopeudet laskevat voimakkaasti jos etäisyys mastosta kasvaa. Näin Ruotsissa on arvioitu, että hyvä 4G-peitto ja nopea tiedonsiirto edellyttää lähettimiä noin 500 metrin välein. Se on siis tekniikka, joka sopii paremmin kaupunkeihin, jossa lähettimet voidaan sijoittaa rakennusten seiniin ja katoille. Kyläverkkohankkeista järjestetään koulutus Helsingissä 1.9.
28.8.2011

Laajakaistahanke eteenee

Laajakaista kaikille -hanke etenee Päijät-Hämeessä, Pohjois-Savossa, Kainuussa ja Kymenlaaksossa. Uusissa hankkeissa rakentajina ovat DNA, puhelinyhdistysten Kaisanet sekä kuntien osakeyhtiö ja osuuskunnat. Päijät-Hämeen Sysmän ja Hartolan hanke on sikäli mielenkiintoinen, että siihen sisältyy myös liikkuvan langattoman verkon parantaminen. Kiinteiden liittymien hinta tällä alueella on kylläkin huomattavasti korkeampi kuin esimerkiksi Pertunmaan pilottihankkeen alueella.

Kouvolassa ja Iitissä kunnat tekivät myös periaatepäätökset lainantakauksista Osuuskunta Kymijoen Kyläkuidun hankkeelle. Pohjois-Savossa on perustettu myös laajakaistan tiedotus- ja markkinointihanke. Viidessä eteläisessä maakunnassa on yhteinen tiedotushanke "Sadan megan maakunta".
6.5.2011

Laajakaista kaikille

Valtioneuvosto teki 4.12.2008 periaatepäätöksen valtakunnallisesta laajakaistahankkeesta, jolla 99 % väestöstä saadaan nopean sadan megabitin laajakaistan piiriin. Käytännössä tämä tarkoittaa valokuituyhteydet kotiin asti. EU:n, valtion ja kuntien tukemilla hankkeilla rakennetaan valokuitu korkeintaan kahden kilometrin päähän vakituisista asunnoista. Ratkaisu on kallis, mutta sen pitäisi vastata tarpeita vuosikymmeniksi eteenpäin. Keväällä 2011 tehtiin ensimmäisiä päätöksiä hankkeista, joihin sisältyi myös langattoman verkon vahvistaminen, joten käytännössä osa viimeisten kahden kilometrin yhteyksistä tullaan ainakin aluksi hoitamaan langattomasti.

Laajakaistaseminaarissa vilkas keskustelu

Pertunmaan kunnan ja maakuntaliiton järjestämässä Uusia eväitä verkkoon -seminaarissa keskusteltiin vilkkaasti sekä Pertunmaan pilottihankkeesta että Laajakaista kaikille -hankkeen kuulumisista.
Lue lisää >>>
20.4.2011

Laajakaistahanke rahoitetaan televerolla

Valtion laajakaistahankkeen rahoitusvaje voitaisiin kattaa uudella televerolla, sanoo viestintäministeri Suvi Lindén (kok.). Laajakaista kaikille -hankkeen kustannukset ovat yleisesti kohonneet kaksinkertaisiksi valtion arvioihin verrattuna. Lindénin mukaan julkisen tuen osuutta laajakaistahankkeessa ei koroteta, ja rahoitusvaihtoehdoksi jää uuden veron säätäminen.

- Ilman kuitua ei ole tulevaisuutta. Maaseudun kilpailukyky on toimivien tietoliikenneyhteyksien varassa. Olen aivan varma, että tämä hanke viedään päätökseen, ja puuttuvat rahat löytyvät varmasti, kun kassan pohja alkaa näkyä, sanoo Lindén.

Lindén lupaa myös, että " Julkista tukea saava verkko on ns. open access -verkko, eli sinne voi palveluja tarjota kuka tahansa" Valtiontuesta on tehty vasta yksi päätös Miehikkälän pilottihankkeelle. Lindénin sai 4.4. Intelligent Community Visionary of the Year for 2011 tunnustuksen työstään laajakaistapalvelun säätämiseksi jokaisen perusoikeudeksi sekä hänen aktiivisesta työstään YK:n laajakaistakomissiossa.
Maaseudun kehittämisen uutiskirje 2/2011 >>>

Maakuntiin omat yhtiöt ja tiedotushankkeet laajakaistalle

Pohois-Savoon kuitulaajakaistaa rakentavat Savon Kuitu, Rautavaaran tietoverkko-osuuskunta sekä Kaisanet. Kaisanet on Kainuun ja Iisalmen puhelinyhdistysten perustama osakeyhtiö. Edullisimpia liittymiä tarjoaa Rautavaaran osuuskunta. Kuituverkkojen tueksi käynnistetään kolmivuotinen Kaista Savoon -niminen viestintä- ja markkinointihanke. Sen tarkoituksena on valokuituverkkoon liittyvän tiedon, kiinnostuksen ja osaamisen lisääminen. Myös Lapissa selvitetään yhteisyrityksen perustamista hallinnoimaan laajakaistan rakentamista.
Maaseudun kehittämisen uutiskirje 2/2011 >>>

Uutislinkkejä:

Lappilaiset Kylät: Laajakaista samalla hinnalla koko maahan. 13.10.2013 >>>
Vieremä ehti ensin. Pohjois-Savon kuituverkkoa. Savon Sanomat 13.10.2013 >>>
Ministeriö lyttää Kuusamon mobiilisuunnitelmia. Koillissanomat 8.10.2013 >>>
Kaikkia Etelä-Savon kotitalouksia ei saada laajakaistaverkon piiriin tavoiteajassa, Yle Etelä-Savo 20.8.2013 >>>
Kuituosuuskuntia perustetaan Etelä-Karjalaan. Missä viipyy Etelä-Savo? Yle 14.8.2013 >>>
4g yleistyy kaupungeissa mutta ei maaseudulla. Tietokone 9.8.2013 >>>
4g-nopeus putoaa nopeasti jo 100 m päässä. Tietoviikko 9.8.2013 >>>
Miksi Suomessa ei rakenneta enempää kuituverkkoja? Suomi OECD:n tilastojen häntäpäässä. Tietoviikko 19.7.2013 >>>
Utajärvelle laajakaistaosuuskunta. Kaleva 16.7.2013 >>>
Uusia laajakaistahankkeita käynnistyy vilkkaasti myös haja-asutusalueille. Verkkouutiset 11.7.2013 >>>
Mobiili ei pärjää nopeuskilpailussa. Kouvolan sanomat 10.7.2013 >>>
Kuhmoon perustettiin laajakaistaosuuskunta. Kuhmolainen 31.5.2013 >>>
Kymenlaakson Kyläkuidun toiminta-alue laajenee. Kouvolan sanomat 24.5.2013 >>>
Laajakaistan runkoverkkoihin ei enää tule tukea EU:n uudella ohjelmakaudella. MT 24.5.2013 >>>
Sonera rakentaa kuitulaajakaistaa Kittilään. Yle 23.5.2013 >>>
Mobiilidata ilman latausrajoja jo harvinaista Euroopassa. Tietokone 20.5.2013 >>>
Saarenputaan kyläyhdistykselle rahoitus kyläverkkoon. 14.5.2013 >>>
Valokuitua rakennetaan kovaa vauhtia kerrostaloihin, 13.5.2013 >>>
Tulevaisuus on kuidussa, Kokkola 11.4.2013 >>>
Selvitys: Kiinteät laajakaistat toimivat, mokkuloissa ongelmia >>>
Valosa tuo maailman Asikkalaan - hankekatsaus >>>
Pankit siirtyvät videoneuvotteluaikaan. Mtv3 12.3.2013 >>>
Kylien laajakaistaverkot on Ruotsin uusi kansanliike. Land 9/2013 >>>
DI Kari Partanen poltti päreensä pätkivään laajakaistaan. Harava-antenni parantaa kuuluvuutta mutta kuitua toivotaan. Etelä-Savon radio 11.3.2013 >>>
Ohjeita mobiililaajakaistan toimivuuden parantamiseen >>>
Wimax on Etelä-Savolle hyvä välivaihe mutta tulevaisuus on kuidussa. Etelä-Savon radio 11.3.2013 >>>
Laajakaistahankkeiden pelätään uppoavan byrokratiaan. Etelä-Savon radio 11.3.2013 >>>
Sodankylä perustaa oman yhtiön laajakaistan rakentamiseen >>>
Multia saa lähes miljoona euroa tukea laajakaistaan. Keskisuomalainen 21.2.2013
Valopiuha järjestää infotilaisuuksia rääkkyläläisille. Valopiuha 19.2.2013 >>>
Älypuhelimille liikenneruuhkia jo lähivuosina. Tietokone 23.1.2013 >>>
Mobiilinetit ruuhkautuvat ja yhteysnopeuksiin tulossa hidasteita. Aamulehti 16.1.2013 >>>
Kännykkäverkot ruuhkautuvat vääjäämättä tulevina vuosina. BBC >>>
Laajakaistan taloudellisia vaikutuksia selvitetty >>>
Ei tarjouksia. Rakentamiseen tarvitaan kylien aktiivisuutta. 14.12.2012 >>>
Padasjoen valokuituverkkoa kilpailutetaan. 27.11.2012 >>>
Maaseudun tulevaisuuden katsaus laajakaistahankkeisiin >>>
Hirvensalmen kuituhanke Länsi-Savossa 3.11.2012 >>>
Parannukset laajakaistahankkeiden rahoitukseen vahvistettu 1.11.2012 >>>
Laajakaista kaikille etenee sittenkin. 22.10.2012 >>>
Rovaniemen laajakaistaseminaari 31.5.2012 >>>
Rääkkylässä alettiin kaivamaan 350 km laajakaistaa 1.6.2012 >>>
Kaistalla! -lehti valokuiturakentamisesta Ylä-Savossa >>>
Langaton laajakaista ei korvaa kiinteää >>>
Kuvasarja Pertunmaan laajakaistahankkeesta >>>
Laajakaistapalveluista tehdään paljon valituksia >>>
Valokuitu kotiin -verkkojen kannattavuus on hyvä >>>
Pudasjärvelle osuuskunta. 10.2.2012 >>>
Keski-Suomessa rakentaminen etenee. 14.12.2011 >>>
Karvian pilottihanke. 17.10.2011 >>>
Pohjois-Savossa rakentaminen etenee. 3.5.2011 >>>
Halpa mobiilisurffaus kohta tiensä päässä >>>
Suomen laajakaistakeskustelu eksynyt. Uutinen 2.6.2010 >>>
Wimax oli hyvä väliaikaisratkaisu. Uutinen vuodelta 2005 >>>

Muita linkkejä

Huippunopea laajakaista. Toimenpideohjelma. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisu >>>
Näin testaat yhteytesi nopeuden. Yle 6.5.2013 >>>
Ohjeita mobiililaajakaistan toimivuuden parantamiseen >>>
Kuiturakentajan käsikirja -blogi >>>
Laajakaistahankkeiden rahoitukseen helpotuksia. 16.5.2012 >>>
Laajakaista kaikille, liikenne- ja viestintäministeriö >>>
Laajakaista kaikille Etelä-Savon maakuntaliiton sivuilla >>>
100 megan Suomi. Infokortit eri aiheista >>>
Kuuskaista verkko-osuuskunta >>>
Pohjanmaan kuituverkot >>>
Savon Kuituverkko Oy >>>
Rautavaaran tietoverkko-osuuskunta >>>
Kymijoen kyläkuitu >>>
Rääkkylän osuuskunta >>>
Viestintävirasto, internet ja puhelin >>>
Sadan megan maakunta. Häme, Kaakkois-Suomi, Uusimaa >>>
Kuitu kotiin asti - opas valokuituyhteyden hankkimisesta >>>


Ruotsissa 100 miljoonaa euroa julkista tukea laajakaistaan

Ruotsissa satsataan vuosina 2010-2014 lähes miljardi julkista tukea kruunua laajakaistan rakentamiseen. Näin kertoo Ruotsin It- ja alueministeri Anna-Karin Hatt. Tuettaviin kohteisiin kuuluu tyhjien putkien asentaminen aina kun muita putkia asennetaan. Ruotsi paistatteleekin jo nyt ykköspaikalla yhteysvertailuissa.
Maaseudun kehittämisen uutiskirje 2/2011 >>>

Laajakaista nopeutuu - kaupungeissa

Telekonserni DNA lopettaa toukokuussa hitaimpien laajakaistaliittymien uusmyynnin. Valikoimista poistuvat alle kymmenen megabitin liittymät. DNA:n hitain laajakaistaliittymä kiinteässä verkossa on tulevaisuudessa kymmenen megaa. Elisa nostaa valokuituverkkoonsa toimitettavan laajakaistan enimmäisnopeudet 250 megabittiin sisäänpäin ja 50 megabttiin sekunnissa ulospäin.
Maaseudun kehittämisen uutiskirje 2/2011 >>>

Laajakaistahanke etenee - tai sitten ei

Viestintäministeri Suvi Lindén pitää maaseudun laajakaistahanketta tärkeänä alueellisen tasa-arvon kannalta. Kunnilla on nyt ainutlaatuinen tilaisuus laittaa viestintäinfrastruktuurinsa kerralla kuntoon. Lindén puhui aiheesta liikenne- ja viestintäministeriön järjestämässä Laajakaistafoorumissa 16. helmikuuta.

Myös liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen luottaa siihen, että operaattorit rakentavat kuitulaajakaistaa oletusten mukaan 95 % peitolle ilman tukea ja että tukihanke etenee hyvin. Hän myös asettaa toiveensa kunnallisiin verkkoyhtiöihin. Se on hyvä vaihtoehto, mutta on kunnalle aika suuri investointi - silloinhan kunta vastaa sekä kunnan että operaattorin osuudesta hankkeessa.

Tekniikan tohtori Nisse Husberg toteaa, että operaattorit eivät ole kovinkaan kiinnostuneita rakentamaan kuituverkkoa. Osuuskunnat ja muut pienet toimijat rakentavat, mutta muuten on melko nihkeää. Tuesta huolimatta monet maakunnat ovat jääneet kokonaan ilman tarjouksia. Australiassa pyrittiin myös ensin saamaan kaupallisia operaattoreita rakentamaan, mutta toisin kuin Suomessa tajuttiin pian, että näin ei tule valmista. Siellä valtio investoi omaan yhtiöön, joka toimii rakennuttajana ja rakentaa kuituverkon. Verkko on avoin ja operaattorit voivat sen kautta tarjota laajakaista- ja muita palveluja.

Liikenne- ja viestintäministeriö on myös julkaissut uuden esitteen Vauhtia verkkoon, jossa kuitulaajakaistan edut tulevat selkeästi esille.
Maaseudun kehittämisen uutiskirje 1/2011 >>>

Uusi koulu ja laajakaista kiinnosti ja innosti

Kimmo Airas, Mikkelin kaupunki ja Juha Putkonen, MPYKeskellä Ihastjärven koulun rehtori Strandman
Taustalla Elisan edustaja Ari Pulkkinen Mikkelin Ihastjärvellä oli 11.1. koolla viitisenkymmentä innokasta kyläläistä keskustelemassa laajakaistasta. Paikalla oli maakuntaliiton, kaupungin, Jäskyn ja kahden operaattorin edustajat. Hyvä, että kaupunki ajoissa informoi ja kuuntelee kyläläisten tuntoja. Hyvä, että kyläläiset olivat erittäin kiinnostuneita ja esittivät olellisia kysymyksiä ja ehdotuksia vaikka kustannus- ja muita asioita on vielä auki.
12.1.2011

Tulevaisuuden laajakaista?

Viestintävirasto on tuottanut infomateriaalin Laajakaista 2015 - Mitä, kenelle ja miksi? Monet tulevaisuuden palvelut vaativat nopean 100 megan laajakaistan. Esimerkiksi langattomat 4G-yhteydet mahdollistavat vain alle 20 megan yhteysnopeuksia, jos etäisyys tukiasemasta on kaksi kilometria tai enemmän. Esitteen mukaan nopea kuituliittymä on kallis, se maksaa 500-3 000 euroa, mutta:
"Kuituliittymän rakentamisella kotiin saakka varaudutaan samalla seuraavan 50 vuoden tietoliikennetarpeita varten".
Viestintäviraston esite >>>
25.12.2010

Satelliittilaajakaista huonosti toimiva hätäratkaisu

TeliaSoneralla on tarkoitus tarjota laajakaistayhteyksiä satelliitin kautta jo ensi keväänä. Palvelu ostetaan eurooppalaiselta satelliittioperaattorilta Eutelsat Communicationsilta. Palvelun pitäisi olla saatavilla kaikkialla maassa. Hinnaksi on alustavasti kaavailtu 40 euroa kuussa 4 megabitin yhteydestä. Nopeimmillaan satelliittiyhteys yltää 10 megabitin sisääntulevaan liikenteeseen ja 4 megabitin ulosmenevään liikenteeseen. Yhteys vaatii lautasantennin ja modeemin, joiden yhteishinnaksi Sonera arvioi 500 euroa. Tärkeä ero nykyisiin laajakaistayhteyksiin on latenssiaika. Se on satelliittiin noin 600 millisekuntia kun se esimerkiksi nykyiseen Wimax-verkkoon tyypillisesti on noin 50 ms. Tämä haittaa erityisesti pelaamista ja videoneuvotteluja.

Toinen ongelma on rajallinen kapasiteetti: tekniikan tohtori Nisse Husberg kertoo, että kyseessä on uusi KA-SAT satelliitti jossa kaksisuuntainen kommunikointi tapahtuu kapeina säteinä. Samaa sädettä jaetaan 2 500 tilaajan kesken ja pieni kapasiteetti johtaa siihen, että kuukausittaisia latausmääriä joudutaan rajoittamaan. Satelliitti toimii myös hyvin rajoitetulla alueella.
Kauppalehden uutinen >>>
Ruotsinkielinen laajakaista-keskustelupalsta >>>
Englanninkielinen juttu KA-SAT-satelliitista >>>
7.12.2010

kuitukuvaPertunmaa: Laajakaista kaikille -hankkeen kaivutyöt käynnistyivät

Valokuituverkon rakentaminen alkoi Pertunmaalla 11.8.2010. Maaseudun runkoverkon kyntäminen tienpenkkaan aloitettiin yksityistieltä, jolta luvat heltisivät nopeimmin. Pertunmaan 150 km verkko rakennetaan maakunnan pilottihankkeena. Sen kustannusarvio on 1,6 miljoonaa euroa, josta kunta maksaa 22 prosenttia eli 350 000 euroa. Kaksi kolmasosaa verkosta rahoitetaan julkisista varoista ja yhden kolmasosan maksaa operaattori.

Laajakaista kaikille -hanke eteenee muutenkin maakunnassa ripeästi, seuraavia kohteita jo kilpailutetaan. Etelä-Savon muut kunnat ovat lähdössä mukaan paitsi Savonlinna, jolla silläkin on vielä mahdollisuus lähteä mukaan, sillä hanke kestää vuoteen 2015 asti.
Kuvasarja ja lisää tietoa >>>
Lisätietoja myös Jäskyn kyläkirjeessä >>>
ja Etelä-Savon radiossa >>>
13.8.2010

Pertunmaa: Laajakaista edullisemmin kimpassa

Kyläyhdistyksen kokouksen aluksi MPY Palveluiden myyntineuvottelija Kalle Käyhkö kertoi nopean laajakaistan rakentamisesta kylän alueelle. Lähipäivinä selviävät laajakaistahankkeen tukialueen tarkat rajat. Tiheästi asutut kirkonkylän ja Lihavanpään keskustat ovat tukikelvottomia alueita, mutta valokuidun runkoverkko rakennetaan näille alueille kaupallisesti. Tukikelvottomilla alueilla hinta on kiinteä 1.570 euroa (plus verkkopääte 305 euroa) matkasta riippumatta. Kiinteistökohtaista tukikelpoisuutta ja liittymämaksun suuruutta voi tiedustella Kalle Käyköltä (kalle.kayhko@concept10.fi, puh 0440 190 655).

Tukikelpoisella alueella liittymismaksu on 960 + 305 = 1 265 euoroa sadan metrin säteellä runkoverkosta. Kauemmas kaapelin vetäminen maksaa 6 euroa metriltä. Etäisyys runkoverkosta mitataan linnuntietä. Maksusta voi saada alennusta jakamalla kustannuksia naapurusten kesken. Runkolinjaa voidaan myös siirtää aktiivisille kyläkunnille sieltä, missä liittyjiä ei ole. Kannattaa siis olla aktiivinen ja kerätä talokimppoja.

Lihavanpään vesiosuuskunnan ja kyläyhdistyksen kokousten välillä myyntineuvottelija Kalle Käyhkö kertoi nopean laajakaistan rakentamisesta kylän alueelle.
O.K. 17.5.2010

Pertunmaa: Laajakaistasta lisätietoa kyläkokouksessa

Pertunmaalla odotellaan viimeisiä viranomaispäätöksiä, jotta sadan megabitin laajakaistaverkkoa päästäisiin rakentamaan. Pertunmaalle rakennetaan runkoverkkoa 150 kilometriä ja tilaajaverkkoa 50 kilometriä. Hankkeen kustannusarvio on 1,6 miljoonaa. Kolmasosan kustannuksista maksaa valtio, kolmasosan operaattori sekä kolmasosan kunta ja EU.

- Emme voi aloittaa rakentamista ennen kuin olemme saaneet lopullisen tukipäätöksen. Parhaassa tapauksessa pääsemme auraamaan kuitukaapelia maahan alkukesästä, jolloin ensimmäiset liittymät olisivat käytössä ehkä marraskuussa, MPY Palvelujen osastopäällikkö Juha Putkonen totesi Pertun Kuitu -laajakaistahankkeen tiedotustilaisuudessa Pertunmaan nuorisotalolla torstaina 15.4.

Samoihin aikoihin kaapelin auraamisen kanssa alkaa liittymien myyminen asiakkaille. Perusliittymämaksu tukikelpoisella alueella on 960 euroa ja verkkopääte maksaa 305 euroa. Perusliittymämaksu sisältää 100 metriä talokaapelia. Sen yli menevä kaapeli maksaa asiakkaalle 6,10 euroa metriltä tai itse kaivettuna 2,44 euroa metriltä.

- Nämä hinnat ovat voimassa runkoverkon rakentamisen aikaan. Sen jälkeen liittymismaksu on 1.570 euroa. Liittymä kannattaa siis hankkia hankkeen yhteydessä, vaikka sen ottaisikin käyttöön vasta myöhemmin. Hankkeen yhteydessä tulemme tarjoamaan myös maksun jaksottamista yhdelle tai kahdelle vuodelle, Juha Putkonen kertoi.

Edellä mainitut hinnat koskevat aluetta, jolle runkoverkko rakennetaan yhteiskunnan tuella. Kaupallisesti toteutettavilla alueilla Kuortissa, kirkonkylässä ja Lihavanpäässä liittymismaksu on 1.570 euroa kaikilta asiakkailta. Hankkeen toteuttamisen jälkeen kaupallinen liittymismaksu nousee 610 eurolla. Tukikelvotonta aluetta ei ole vielä rajattu tarkasti.

Liittymien käyttömaksut ovat käyttöön otettavasta tehosta riippuen 40, 55 tai 88 euroa.
Lisää ja tarkempaa tietoa laajakaistan rakentamisesta, hinnoista ja käytöstä Lihavanpään Talouskylän alueella saadaan yhdistyksen vuosikokouksessa 16.5.2010.
O.K. 16.4.2010

Pertunmaa ym.: Laajakaista kehittyy ja etenee maaseudullakin

Laajakaistan käyttö kehittyy kovaa vauhtia, esimerkiksi karjatiloilla ja matkailuyrityksissä luotettavat yhteydet ovat jo elinehto. Verkon kautta järjestetään videoneuvotteluja, jaetaan erilaisia palveluja ja tilataan televisiokanavia.

Niin sanottu yleispalveluvelvoite astui voimaan 1.7. Tämä tarkoittaa, että jokaisella asukkaalla ja yrityksellä on oikeus kohtuuhintaiseen ja laadukkaaseen 1 Mbit/s yhteyteen. Kohtuullinen hinta on viestintäviraston (www.ficora.fi) mukaan tällä hetkellä 30-40 euroa kuukaudessa.

Luotettava ja nopea laajakaista, jolla voidaan siirtää myös esimerkiksi televisiokanavia, vaatii kuituverkon. Laajakaista kaikille hankkeella tällainen verkko rakennetaan koko maahan. Pertunmaalla aloitetaan tämän hankkeen pilotin rakentaminen. Myös muun muassa Mäntyharjun Toivolassa rakennetaan valokuitukaapelia ja myydään liittymiä kodeille.

Hanke on EU:n ja valtion tukema, mutta silti kuntien ja yksityisten maksuosuudet muodostuvat melko korkeiksi. Liittymismaksu on esimerkiksi Pertunmaalla runkolinjan vieressä 1 265 euroa. Hinta sisältää verkkopäätteen, mutta pätee vain korkeintaan 100 metriä runkoverkosta. Tämän etäisyyden jälkeen tulee lisämaksu, joka on noin 6 euroa metriltä. Etäisyys lasketaan linnuntietä runkolinjan lähimmästä kohdasta. Lisämaksua saa alemmas keräämällä liittymiskimppoja, yhteisestä linjasta maksetaan vain kerran. Myös omalla kaivutyöllä voi alentaa hintaa. Yli 2 km:n liittymille on oma tukensa.

Kuukausimaksu on alimmillaan pelkällä laajakaistalla 27,40 euroa, mutta verkon kautta on jo saatavilla muitakin palveluja. 15,02 eurolla kuussa saa television kaapelikanavat ja viikon tallennuspalvelun - eli ohjelmia voi katsoa viikon sisällä silloin kun itselle sopii.

Laajakaistaliittymä nostaa kiinteistön jälleenmyyntiarvoa ja siksi se on luultavasti kannattava korkeista kustannuksista huolimatta. Silti on suunnitteilla hankkeita, joilla tuettaisiin myös 100 m-2 km:n liittymälinjoja, jotta saataisiin vauhtia maaseudun kuiduttamiseen.

Enonkosken, Hirvensalmen, Joroisten, Pieksämäen (kunnan itäosa) se-kä Rantasalmen hankkeita kilpailutetaan parhaillaan niin, että operaattoreiden hakemukset pitää jättää viimeistään 31.8. Syksyn kilpailutusta varten on kerätty seuraava erä hankkeita, jotka on tarkoitus käynnistää 2011: Heinävesi (hankealueena kunnan pohjoisosa), Kangasniemi, Mikkeli Juvan suunta, Mikkeli Kangasniemen suunta, Mäntyharju, Puumala, Ristiina sekä Sulkava. Hankkeita riittää sitten vuoteen 2015 asti, ja muut kunnat ovat lähdössä mukaan paitsi Savonlinna, joka näillä näkymin olisi jättämässä tuen käyttämättä.

Maakuntaliitto järjestää infoseminaarin Laajakaista kaikille hankkeesta kuntien ja kylien toimijoille alustavasti keskiviikkona 8.9. aamupäivällä. Jäskyn kyläasiamies on jäsenenä Laajakaista kaikille -hankkeen Etelä-Savon ohjausryhmässä, joten allekirjoittanut seuraa asiaa tiiviisti.
Jäskyn kyläkirje 1/2010

Pertunmaa: Laajakaista kaikille -hankkeen pilotti rakennetaan tänä vuonna.

Pertunmaan kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan 15.2. hyväksyä Pertun kuitu -laajakaistahankkeen toteuttamisen. Valtuuston kokouksessa läsnä ollut MPY:n osastopäällikkö Juha Putkonen kertoi, että operaattori alkaa kerätä liittymisiä kevään aikana ja valokaapelin kaivaminen maahan alkaa kesän tultua.

Ennen runkoverkon rakentamista liittymismaksu on 790 euroa, johon sisältyy kiinteistökohtaista kaapelia 100 metriä runkolinjasta sivuun. Siitä eteen päin lisähinta on 5 euroa metriltä. Jos saman kaivannon varrella on useampia liittyjiä, kustannuksia jaetaan heidän kesken. Runkoverkon rakentamisen jälkeen liittymismaksu on 1.290 euroa.

Liittymän kuukausimaksu 10 megabitin nopeudella on 37 euroa, 100/10 megan nopeudella 45 euroa sekä 100/100 megan nopeudella 72 euroa kuukaudessa.
Tarkemmin Lihavanpään kylän kotisivulla >>>
Tietoja muiden maakuntien pilottihankkeiden kustannuksista >>>
Mihin 100 megaa tarvitaan? >>>
Kannattaako liittyä? Laskelma Pohjanmaalta >>>
18.2.2010

Laajakaista paranee hitaasti tai nopeasti

linden2.jpg

Seminaarin alustukset maakuntaliiton sivuilla ei löydy enää.

Maaseudun laajakaista on Etelä-Savossa paremmin saatavilla kuin ehkä missään muussa maakunnassa. Jatkorakentamiseenkin on tarjolla tukea, kunhan pian löydetään hyvä etenemissuunta. Maakuntaliiton järjesti tietoyhteiskuntaseminaarin näistä asioista 3.12.2008

Seminaarin pääpuhuja, viestintäministeri Suvi Lindén oli melko innostunut tietoverkon mahdollisuuksista muun muassa palvelujen ja opetuksen aloilla. Esimerkiksi tulkkauspalvelut voidaan hyvin tarjota verkon kautta, jos vain kaista on tarpeeksi laaja ja nopea. Päätösten mukaan 1 Mbit/s laajakaista tulee niin sanotuksi yleispalveluksi vuoden 2010 loppuun mennessä. Tämä antaa valtiovallalle mahdollisuuden valvoa yhteyksien laatua ja hintaa.

Seminaarissa keskusteltiin siitä, onko tämä nopea vai hidas aikataulu. Uudet asukkaat ja yritykset eivät enää saa langallisia ADSL-liittymiä, ja joka paikassa langattomat vaihtoehdot eivät vielä toimi. Monet seminaarissa olivat sitä mieltä, että varsinainen laajakaista langattomana tarkoittaa Savonlinnan ja Mikkelin puhelinyhdistysten tarjoamia Wimax-liittymiä (Näitä markkinoidaan varmuuden vuoksi kahdella eri nimellä "langaton SPY laajakaista" ja "laajakaista eSavo"). Lindén tosin uskoi kovasti myös @450-verkon mahdollisuuksiin tarjota lähivuosien laajakaistaa. Vielä tämä verkko ei kata koko maakunnan aluetta ja kokemukset ovat vaihtelevia, osa käyttäjistä on hyvinkin tyytyväisiä, kun taas toiset epäilevät ruuhkautumista ja nopeuksien riittämistä.

Pidemmällä tähtäimellä tarpeeksi nopeat yhteydet saadaan vain valokuidulla, ja Lindénillä oli tuomisenaan hyviä uutisia valokuidun tuesta. Hallitus on linjannut, että nopea 100 Mbit/s laajakaista tulisi olla ainakin lähes kaikkien ulottuvilla vuoden 2015 loppuun mennessä. 95 % verkosta toteutuu hallituksen mukaan kaupallisesti ja loput eli harvaan asutun maaseudun verkko rahoitettaisiin valtion, kuntien ja operaattoreiden osuuksilla. Valtion tuki on vuosina 2010-2015 yhteensä enintään 66 miljoonaa euroa eli 11 miljoona vuodessa. Hyvä uutinen oli, että EU:n komission elvytyspaketissa on laajakaistaan varattu miljardi euroa. Tästä pitäisi Suomelle tulla vähintään 25 miljoonaa euroa. Tämä summa jaetaan rakennerahastoalueille eli Itä- ja Pohjois-Suomeen.

Maakuntakohtaiset investoinnit suunnitellaan maakuntaliitoissa, joilla siis on tärkeä rooli. Maakuntien tarpeet pitäisi olla laskettu ensi vuoden lokakuun loppuun mennessä ja itse rakentamiseen päästäisiin syksyllä 2010. Lähiajan kysymys on, jääkö Sonera, puhelinyhdistykset, alueelliset kaapeliosuuskunnat ja muut mahdolliset toimijat odottamaan tukea, jolloin tuki siis hidastaisi kehitystä.
3.12.2008

Jäskyn laajakaistaillassa kartoitettiin vaihtoehtoja

Jäsky järjesti laajakaistaillan Pieksämäen Naarajärven Kanttilassa 18.6.2008. Laajakaistaillan taustalla oli ongelmat Internet laajakaistan saatavuudessa ja toimivuudessa maakunnan maaseutualueilla. Samalla haluttiin katsoa laajakaistan tärkeitä teknologiavalintoja pidemmälle tulevaisuuteen.

Eeva Polvi Etelä-Savon maakuntaliitosta kertoi valtakunnallisista ja maakunnallisista laajakaistastrategioista. Valtakunnallinen strategia toteutettiin vuosina 2004-2007 ja sen johtopäätös oli, että markkinalähtöinen strategia ja kilpailu on laskenut hintoja. Etelä-Savon maakunnallisen strategian lähtökohtana oli, että meillä väestö jakautuu muita maakuntia tasaisemmin ympäri aluetta, maaseutu on meillä kauttaaltaan asuttu. Päädyttiin langattoman verkon rakentamiseen ja siihen saatiin EU:n ja valtion tukea. Langaton WLL ja Wimax-verkko onnistui hyvin ja verkkoa on laajennettu mm. Etelä- ja Pohjois-Karjalaan sekä Kainuuseen.

Puhleinverkon alasajo huolestuttaa ja maakuntahallitus otti huhtikuussa melko tiukan kannan Soneran suunnitelmiin. Soneran tarjoama @450-verkko ei Polven mukaan ole pysyvä ratkaisu. Syksyllä maakuntaliitossa käynnistyy maaseudun laajakaistastrategian uudistaminen ja Eeva Polvi lupasi, että myös kylätoimijat pääsevät mukaan vaikuttamaan tuleviin valintoihin.

Ulf Grindgärds Pohjanmaalta kartoitti verkostojen tulevaisuuden näkymiä. Asukkaiden ja yritysten itse verkkoon tuottama aineisto, yhteisöllisyys, terveyspalvelut, opetus ja etätyö kaikki tulevat vaatimaan erittäin paljon lisää kaistatilaa. Tällöin valokuitu kodista asti on ainoa tarpeeksi nopea ratkaisu. Kuituteknologia on lisäksi kustannustehokas: alkuinvestoinnin jälkeen se kuluttaa vähän energiaa ja vaatii vähän ylläpitoa verrattuna langattomiin ratkaisuihin. Etätyö, palvelujen tarjoaminen verkon kautta ja videoneuvottelut vähentävät matkustustarvetta ja näin energiakäyttöä.

Ulfin tarjoama malli on alueellinen verkko-osuuskunta. Oma omistus takaa kilpailun eikä yksi yritys yhtäkkiä voi keikauttaa tilannetta kuten nyt Sonera. Osuuskunnat ovat jo rakentaneet valokuituverkkoja mm. Pohjanmaalle. Suurimmassa Kuuskaistan verkossa on jo 1 400 liittyjää. Verkkoja voi käyttää puheluiden, datan ja televisiokuvan siirtoon. Ulfin arvion mukaan kiinteistöjen arvo nousee enemmän kuin mitä liittymämaksuina on maksettu. Valokuitukaapeli kulkee pikkusormen paksuisessa suojakuoressa ja on sinänsä halpa mutta kaivamistyö tietysti maksaa - kustannuslaskelman perusteella voisi arvioida julkisen rahan tarpeen.

Laajakaistaillan osallistujat olivat kiinnostuneita ja huolissaan maakunnan laajakaistanäkymistä. Pitäisi huolehtia siitä, että kaikkialla maakunnassa on jatkuvasti toimivat laajakaistayhteydet. 3G ja @450-verkot voivat toimia mökeillä tai täydentävänä ratkaisuna, mutta kotitalouksissa ja yrityksissä ne eivät ole pysyvä ratkaisu. Pitkällä tähtäimellä valokuitukaapeli kodista asti vaikuttaa erittäin mielenkiintoiselta ratkaisulta.
18.6.2008

Viestintäministeri Suvi Lindénille

KANNANOTTO LAAJAKAISTAPALVELUIHIN

Maaseutu on putoamassa laajakaistapalvelujen kehityksestä. Samaan aikaan, kun muualla laajakaistapalvelut paranevat, on Sonera ilmoittanut lankapuhelimien ja ADSL-liittymien alasajosta maaseudulla, vaikka kaikkialla ei ole hyviä vaihtoehtoja tarjolla. Käytännössä yhtiö on jo nyt rajoittanut uusien liittymien myynnin ja vanhojen liittymien nopeuden nostoa.

Internet ja laajakaista kehittyvät nopeasti. Uusia palveluja siirretään verkkoon ja nopeuksia lisätään. Maaseudun yritysten ja kotitalouksien on pysyttävä kehityksessä mukana, täälläkin on seurattava kehitystä. Meillä Etelä-Savossa on maaseudullakin yrityksiä, joiden liiketoiminta tapahtuu kokonaan tai osittain verkon kautta. Kaikki yritykset ja maatilat saavat yhä enemmän tarpeellisia palveluja vain verkon kautta.

Yhteyksien nopeuden tarpeelle ei voi asettaa pysyvää rajaa. Kun muualla yhteydet nopeutuvat, on meidänkin pysyttävä tahdissa mukana.

Etelä-Savossa on kunnianhimoisesti rakennettu langatonta laajakaistaverkkoa kyliin. Maakuntaliiton hankkeilla on rakennettu yli 120 Wimax-tukiasemaa, peitto on jo hyvä, ja langattoman laajakaistan käyttö muun muassa vapaa-ajan asunnoilla on lisääntynyt.

Tähän asti kuitenkin puhelinkaapelit ja langattomat verkot ovat täydentäneet toisiaan. Etelä-Savon maasto on erittäin vaihtelevaa eikä joka paikkaan saada hyviä yhteyksiä langattomalla verkolla helposti. Myös matkapuhelinverkossa on meillä vielä katvealueita. Ainakin tällaisilla paikoilla on tarkoituksenmukaista säilyttää lankaverkko, kunnes hyvä vaihtoehto on tarjolla.

Tämän vuoden alussa Sonera on yksipuolisesti ryhtynyt toimenpiteisiin, joilla lankaverkkoa ajetaan alas vaikka takeita vaihtoehdoista ei ole olemassa. Yhtiö on jo aiemmin nostanut lankapuhelimien perusmaksuja maaseudulla ilman että valtiovalta olisi siihen puuttunut. Nyt tilaajat ovat saaneet kirjeitse tietää, että lankaverkkoja puretaan laajoilta alueilta vuonna 2009.

Tilalle on tarjottu @450-laajakaistaa. 450-verkon pitäisi olla koko maan peittävä vuoden 2009 loppuun mennessä, mutta ennen verkon rakentamista ei mahdollisista katveista ole tietoa. 450-verkkoon tarjotaan korkeintaan 1 Mbit/s:n nopeuksia. Käytännössä verkko on ollut paljon hitaampi ja ajoittain ruuhkautuva. Joka tapauksessa tämä on paljon vähemmän kuin kaupungeissa yleistyvien nopeiden laajakaistojen nopeudet.

Kunnon langaton laajakaista edellyttää ilmeisesti Wimax-liittymää, joka taas ei toimi kaikissa maastoissa.

Vaihtoehdot langallisille ADSL-liittymille näyttävät siis osittain epävarmoilta. Lisäksi liittymän vaihtaminen tulee maksamaan. Wimax-liittymä maksaa noin 300 euroa, ja lisäksi kuukausimaksut ovat korkeammat kuin kaupungeissa.

Sonera on jo hiljaisesti heikentänyt palveluaan maaseutualueilla. Se on lopettanut uusien ADSL-lankayhteyksien myynnin ja kieltäytyy nostamasta vanhojen laajakaistayhteyksien nopeuksia. Tämä tietenkin vaikuttaa yritysten halukkuuteen asettua maaseudulle ja vaikeuttaa kyliemme elinkeinotoiminnan kehittämistä.

Posti- ja telelaitos jaettiin ja yhtiöitettiin vuonna 1994. Telepuolesta tuli aikanaan Sonera. Yhtiöittämisen yhteydessä annettiin ymmärtää, että velvollisuus pitää yhteydet kunnossa säilytetään. Tästä on säädetty myös viestintämarkkinalaissa, mutta Sonera yrittää nyt vähin erin lipsua velvoitteistaan. Tätä emme voi hyväksyä.

Etelä-Savon kylät vaativat nyt, että valtiovalta ja palveluntarjoajat kehittävät maaseudun viestintäpalveluja niin, että pysymme kehityksessä mukana ja voimme käyttää niitä palveluja joita muuallakin käytetään puhelinverkon ja internetin kautta.

Myös ylimääräiset kustannukset on korvattava, jos asiakkaita pakotetaan vaihtamaan liittymätyyppiä.

Mikkelissä 26.4.2008, kevätkokous

Järvi-Suomen kylät ry

Jäsky kyläasiamies
Tuula Eloranta
kylaasiamies.tuula.eloranta at gmail.com

Jäsky puheenjohtaja
Ilkka Sutinen
0400-722 145
ilkka.sutinen at tyynela.fi

Suomen kylätoiminta ry
02-738 1761
info @kylatoiminta.fi

Palaute: kylaasiamies.tuula.eloranta at gmail.com

Pääsivulle