kylä

Järvi-Suomen kylät ry – Etelä-Savo

Mikä?

Etelä-Savon
kunnat ja kylät

Yhteystiedot: hallitus
ja kyläasiamies

Toiminta-
kalenteri

Liity
jäseneksi!

Lähidemokratiaa! Uutisia, kampanjateksti ja linkkejä

Vaikuttaminenko ei kiinnosta?

Etelä-Suomen Sanomat, Lahti: Tulevaisuustyöpajan suosio yllätti - kaikki eivät mahtuneet mukaan >>>
17.9.2013

Pelkkä edustuksellinen demokratia vai osallistuminen?

Kansalaisfoorumin pääsihteeri Aaro Harju kiteyttää Helsingin sanomien mielipidekirjoituksessa vaatimuksia lähidemokratiasta:

Kuntalakiin "...tu­lee kir­ja­ta sel­lai­set vai­kut­ta­mi­sen ta­vat, et­tä kan­sa­lai­set pää­se­vät to­del­li­ses­ti an­ta­maan pa­nok­sen­sa pai­kal­li­seen ke­hit­tä­mi­seen. Jos näin ei ta­pah­du, kan­sa­lai­set tur­hau­tu­vat lo­pul­li­ses­ti lei­kit­tä­mi­seen. Suo­ma­lai­nen de­mo­kra­tia va­joaa en­tis­tä sy­vem­pään us­kot­ta­vuusk­rii­siin..."
Helsingin sanomat 19.8.2013 >>>
19.8.2013

Kuntalaki ja lähidemokratia

Kuntalain uudistamiseksi on koottu seurantaryhmä ja muun muassa demokratiajaosto. Tämä jaosto on järjestänyt kuulemistilaisuuksia kunnille, tutkijoille ja järjestöille. Jäskyn kyläasiamies pääsi mukaan tähän järjestökeskusteluun ja ministeriöiden puolella suoraan demokratiaan ja lähidemokratiaan suhtaudutaan nyt melko myönteisesti. Onhan kunnanosahallinnon kehittäminen mainittu jopa hallitusohjelmassa.

Kuntaliiton alustaja korosti, että suoran demokratian elimiin pitää olla luottamus mutta myös toimivaltaa. "Näennäisdemokratia kääntyy itseään vastaan" - pelkät keskustelufoorumit eivät riitä vaan aina pitää olla myös suunniteltuna miten esille tulleet asiat viedään eteenpäin kunnan päätöksenteossa. Myös avointa viestintää korostettiin ja joitakin toimintamalleja voisi ottaa maankäyttö- ja rakennuslaista, jossa tämänhetkisistä laeista asukkaiden mielipiteitä "joudutaan" ottamaan kaikkein eniten huomioon.

Järjestöt toivat kuulemisessa esille, että sitovilla kansanäänestyksillä on jo laaja kannatus. Kansanäänestyksen "uhka" pakottaisi päättäjiä aidosti kuuntelemaan asukkaita. Sosiaalialan järjestöt esittivät avoimempia toimintatapoja, kumppanuutta hallinnon ja kolmannen sektorin välille, osallistumisen uusien muotojen kehittämistä sekä selkeämpää päätöksentekoa. Varsinkin maakuntatason päätöksenteko on tällä hetkellä aika vaikea hahmottaa.

Itse toin esille, että kunnanosahallinnon pitäisi huomioida kyläsuunnitelmat ja laatia omia suunnitelmia. Kunnanosahallinnon toimialat voisivat vaihdella. Lakiin pitäisi kirjata, että jos alueella on halua perustaa alueellinen päätöksentekoelin, niin kunnan pitää se perustaa ja neuvotella asukkaiden kanssa toimialasta. Seija Korhonen Pohjois-Savosta kertoi monista käytännön ongelmista, jotka tulevat järjestöille kuntaliitosten yhteydessä. Maaseutukunnissa tuki järjestöille on usein pieni, mutta toimitilat halvat tai ilmaiset. Kaupungeissa taas kunnan tiloilla on usein kovat vuokrat tai ainakin järjestöjen pienessä budjetissa ne tuntuvat kovilta. Tämä sama asia tuli esille myös Punkaharjulla järjestetyssä kansalaistoimintaillassa 7.3.

Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta esitti yleisiä toimia kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseksi: kunnan järjestöstrategia, Leader-tyyppinen kolmikantayhteistyö jne. Peter Backa muistutti, että tutkimusten mukaan jopa yrittäminen kärsii siitä, että asukkailla on tunne että ei voi vaikuttaa yhteiskunnallisesti. Eri puolilla maailmaa on löydetty alueita, joilla juuri vahva järjestötoiminta on myös taloudellisen menestyksen taustalla.

Järjestökuulemisessa yleishenki oli, että kuntalaisiin voidaan luottaa ja järjestöjäkin kannattaa ottaa mukaan kuntaa kehittämään. Sen sijaan kuntakuulemisen työpajoissa helmikuussa oli tullut esille myös erittäin hallintokeskeisiä mielipiteitä. Esimerkiksi Mikkelistä selostettiin neljän aluejohtokunnan toimintaa mutta esitettiin, että näiden pienestä budjettivallasta tulisi luopua ja että kuuleminen on tärkeämpi kuin budjettivalta. Entisen Suomennimen alue on kaupungin edustajan mukaan liian pieni aluejohtokunnalle - onkohan tästä kysytty asukkailta? Aluejohtokuntien perustaminen kaikkialle kaupungin alueelle ei esitetä, vaan Mikkelille riittäisi pelkkä Minun Mikkelini foorumi.

Onneksi aluejohtokunnilla on myös tukijansa. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja toi esille aluejohtokuntien määrärahat ja vaikuttaminen myönteisessä valossa mielipidekirjoituksessaan Länsi-Savossa.

Kuntalakiuudistuksen demokratiajaosto >>>
Kuntien kuulemistilaisuus, mm. linkki "tiivistelmä kuulemistilaisuuden työpajoista". Siinä pdf-tiedoston sivuilla 9-10 on Mikkelin jonkun edustajan kannanottoja >>>
Minun Mikkelini foorumi >>>
Mikkeliä koskeva luku Alueellista demokratiaa? -selvityksestä >>>
19.3.2013

Ristiinan kylät tapasivat Vitsiälässä

Ristiina liittyi vuodenvaihteessa Mikkeliin. Alueen kylät keskustelivat uudesta tilanteesta Vitsiälän kylätalo Sampolassa viime lauantaina. Mukana olivat myös Ristiinan aluejohtokunnan puheenjohtaja Jari Viitikka sekä Mikkelin valtuuston ja hallituksen jäseniä. Ristiinan alueelle on nimetty aluejohtokunta jonka rooli ja asema ovat vasta muotoutumassa. Keskustelussa todettiin, että alueen kylät jatkossakin järjestävät yhteisiä tapaamisia ja tiivistävät yhteistyötä. Myös ideat Ristiinan tai koko Mikkelin kylien yhteisjärjestöstä oli esillä. Ristiinan kylien seuraava kokous on Närhilän kylätalossa 21.4. klo 16.

Eniten keskustelua herätti aluejohtokunnan jakamien avustusten jakoperusteet. Luonnoksen mukaan vain rekisteröidyt yhdistykset saavat avustuksia kun Ristiinassa myös rekisteröimättömät kylätoimikunnat ovat saaneet avustuksia. Tähän toivottiin siirtymäaikaa ja Jäskyn kyläasiamies lupautui avustamaan kyliä rekisteröitymisessä. Rekisteröityminen maksaa Jäskyn ennakkotarkastettujen mallisääntöjen kanssa 30 euroa, ilman mallisääntöjä 100. Myös on vielä hieman epäselvää mille järjestöille aluejohtokunnan rahat jaetaan. Ne järjestöt, jotka voivat hakea tukea muualta eri sektorien lautakunnilta eivät voi hakea aluejohtokunnalta. Joka tapauksessa aluejohtokunnan alueella on nyt korkeammat tuet muutaman vuoden ajan kuntaliitoksen jälkeen, sitten tuet tasataan koko kaupungin alueella.
19.3.2013

Mikkeli tutkii aluejohtokuntien roolia

"Maaseutukaupungiksi laajentunut Mikkeli aikoo vaalikauden aikana selvittää aluejohtokuntien asemaa, roolia ja yhdenmukaista valintatapaa."
"...Mikkelin kehitysjohtaja Soile Kuitunen kuitenkin pohtii, että aluejohtokuntien toimintamalleja on uudistettava.
– Pelkkä lausunnon antaminen suunnitelmista ja päätöksistä ei vastaa paikallisen tekemisen ja kansalaisyhteiskunnan nykyaikaisia vaatimuksia, sanoo Kuitunen."
Länsi-Savon uutinen 26.1.2013 >>>
Keskustelu aloitettiin jo syksyllä 2011 mutta se jäi kesken >>> (sivu poistettu).
Mikkeliä koskeva luku Alueellista demokratiaa? -selvityksestä >>>

Mikkelin ja Savonlinnan uudet aluejohtokunnat aloittavat - Suomenniemi Etelä-Savoon (Jäskyn kyläviesti 18.1.2013)

Mikkelin ja Savonlinna seutujen kuntaliitosten seurauksena neljä uutta aluetta saa aluejohtokunnan: Kerimäki, Punkaharju, Ristiina ja Suomenniemi. Ennestään aluejohtokuntia on myös Anttolan, Haukivuoren ja Savonrannan alueilla. Aluejohtokunnilla ei ole vielä riittävästi sananvaltaa eikä riittäviä resursseja käytettävissään, mutta ne osoittavat oikeaa suuntaa lähidemokratian kehittämisessä.

Paikallisella asiantuntemuksella saadaan parempia päätöksiä ja vahva kansalaisyhteiskunta järjestöineen on verraton apu kuntien ja koko maakunnan kehittämiseksi. Valtakunnallisessa vertailussa Mikkelin ja Savonlinnan lähidemokratiaelimet ovat edistyksellisiä: päätösvaltaa ja resursseja on kuitenkin jaettu keskimääräistä enemmän.

Kylissä kuntaliitokset herättävät huolta. Esimerkki Ristiinan, nykyisin Mikkelin Himalanpohjan kotisivuilta: " Kuinka kyläyhdistyksemme tulee näkymään aluejohtokunnassa, tehdäänkö poliittisia valintoja vai mitkä valinnat tulevat kysymykseen, ja mikä rooli yleensä tulee olemaan kyläyhdistyksillä nyt tapahtuneen kaupunkilaistumisen myötä."

Valintatapa ei ole kaikkein keskeisin asia lähidemokratiaelimistä puhuttaessa. Käytännössä eri tavalla valitut lähidemokratiaelimet ovat toimineet hyvin. Kuitenkin lähtökohtana pitää olla, että ne edustavat paikallisia järjestöjä ja asukkaita. Oli hienoinen pettymys, että Ristiinan kohdalla päädyttiin kokonaan poliittiseen nimitykseen vaikka Haukivuoren ja Anttolan aluejohtokuntiin vain osa jäsenistä on valittu puolueista ja osa järjestöistä. Tärkein on kuitenkin, että aluejohtokunnat aktiivisella otteella lunastavat paikkansa alueen kehittäjinä ja että yhteistyö kyliin on läheinen niin että koko alue saa äänensä kuuluviin - onhan esimerkiksi Ristiina ja Kerimäki aika laajoja alueita.

Uusi vuosi tuo myös uusia kylätoiminta-alueita Etelä-Savoon. Suomenniemen kylät eivät ole meille vielä tuttuja, mutta ovat kuulemma aktiivisia ja tottuneita kantamaan vastuuta. Tervetuloa suomenniemeläiset mukaan myös Jäskyn toimintaan!

Opintokeskusten hanke tuottaa verkkosivuston ja opiskelumateriaalia

"Järjestöt lähidemokratian tukena" on eri opintokeskusten yhteishanke. Rahoitus on Euroopan sosiaalirahastosta ja hanketta vetää OK-opintokeskuksen koulutussuunnittelija Minna Pesonen.
Hanke OK-opintokeskuksen kotisivuilla >>>

Länsi-Savo korostaa aluejohtokuntien vastuuta

"...Alueet tarvitsevat profiilia, ja asukkaiden tulee herätä nykyistä aktiivisempaan kehittämisajatteluun. Paikallinen kehittäminen ei lähde liikkeelle kuin nimenomaan paikallisesti. Emokaupungin tehtävä on luoda edellytykset alueen kehittymiselle."
Länsi-Savon pääkirjoitus 18.1.2013 >>>

Paikallisyhteisöille annettava mahdollisuuksia, ei tuputettava malleja ylhäältä

Kansalaisten valitsemat lähidemokratiayhteisöt ja sopimusmenettelyt luovat tulevaisuuden uskoa kunnanosiin. Lähidemokratiayhteisöt perustetaan aina paikallisyhteisöjen omasta aloitteesta.
Suomen kylätoiminat ry:n kannanotto >>>
4.1.2013

Turku uuden demokratian eturintamaan

Turussa päätettiin käynnistää toimet osallisuuden ja vaikuttamisen parantamiseksi. Osallisuudessa on kyse vuorovaikutuksesta, viestinnästä ja yhteistyöstä kuntalaisten, virkamiesten ja luottamushenkilöiden välillä.

Lasten parlamenttiYhtäältä tavoitteena on edustuksellisen demokratian tukeminen ja siten muun muassa äänestysaktiivisuuden kasvu. Toisaalta suoralla osallistumisella tuetaan kansalaisuutta, jonka yhtenä tavoitteena on kunnan kokeminen omaksi.
Turun kaupungin kotisivujen uutinen 20.12.2012 >>>

Salossa lähidemokratiaa pitäisi kehittää, ei lopettaa

Salossa ei ole herätty tajuamaan asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien merkitystä todetaan Turun Sanomien pääkirjoituksessa.
Turun Sanomat: Lähidemokratia unohtui >>>
17.12.2012

Onko valmiutta ottaa paikallistaso mukaan?

Paljon poliittista nöyrtymistä pitää myös tapahtua, että puolueet antavat Etelä-Suomen liitoskuntien aluelautakuntien jäsenten valinnan Rovaniemen malliin kylille. Asioihin voidaan kylläkin vaikuttaa paikallisella tasolla hyvin kohtuullisilla varoilla.
Pohjois-Karjalan kyläasiamies Tuomo Eronen >>>
5.12.2012

Aluejohtokuntia uudistetaan

Mikkelissä on meneillään aluejohtokuntien ja kylien neuvottelukunnan uudistaminen. Asia on esillä Mikkeli-Foorumissa tänä syksynä. Tavoitteena on, että syntyisi kokemus vaikuttamismahdollisuuksista eikä niiden puutteesta.
Lue lisää >>>
27.10.2011

Uutisia lyhyesti

Mikkeliläisten kokemuksia aluejohtokunnista >>>
Anttolan ja Haukivuoren aluejohtokuntien mielestä kaupunki ei ota tarpeeksi aikaisin asukkaita mukaan ottamaan kantaa asioihin.
14.11.2012
Osallistuvaa budjetointia Helsingin kaupunginkirjastossa >>>
Työpajoissa kaupunkilaiset pääsivät itse päättämään, miten keskustakirjastoa kehitetään 100 000 eurolla.
7.11.2012
Ritva Pihlajan verkkokolumni >>>
Maaseudun asukkaat haluavat osallistua yhteisiin asioihin. Kuntalainen ei voi olla vain kerran neljässä vuodessa kuntavaaleissa äänestävä vaikuttaja ja palveluja käyttävä asiakas, vaan kuntalaisen on voitava olla myös kuntayhteisön aktiivinen toimija ja oman elinympäristönsä kehittäjä.
1.11.2012
YTR:n vaaliteesit maaseudun puolestapuhujille >>>
Lähidemokratia, maaseutuvaikutusten arviointi, palvelukumppanuudet ja maaseutuasuminen keskeisiä kysymyksiä.
16.1.2012
Rovaniemen Yläkemijoen aluelautakunta >>>
Aluelautakunta on pysynyt 2,1 miljoonan vuosibudjetissaan ja jopa hieman alittanutkin sitä. Lautakunta vastaa alueensa kylien koulu- ja päiväkotitoiminnasta, terveydenhuollosta, vanhushuollosta ja kotihoidosta sekä nuorisotoiminnasta ja kulttuuri- ja liikuntapalveluista.
13.10.2012
Hannu Katajamäen juttu Yläkemijoesta >>>
Lähidemokratiakeskustelu Lahdessa 10.10.2012 >>>
Savonlinnan kylät ry:n tavoitteet valtuustokaudelle >>>


Kukoistava kansalaisyhteiskunta

Ritva Pihlajan alustus Kylä välittää -hankkeen loppuseminaarissa Hollolassa 22.11.2012. Selostus ja ajatuksia.

Ritva Pihlaja perusteli lähidemokratian kehittämisen tarpeen muun muassa sillä, että kuntien luottamushenkilöiden määrä on vähentynyt paljon, erityisesti liitoskunnissa. Valtuustoissa ja lautakunnissa käsiteltävät asiat ovat monimutkaistuneet ja kunnan sisällä voi eri alueiden välillä olla isojakin eroja. Äänestysprosentin alentuminen pitäisi myös laittaa hälytyskellot soimaan.

Kuka sitten ajaa lähidemokratian kehittämistä? Tällä hetkellä ei juuri kukaan: poliitikot eivät halua luopua vallasta. Virkamiehet kokevat, että lähidemokratiaelimet aiheuttaisivat lisää työtä ja kuntalaiset eivät innostu jos ei heille anneta oikeaa valtaa päätöksenteossa. Jonkun pitäisi siis potkaista kehitys käyntiin - ehkä kylätoimintaliike.

Kukoistavan kansalaisyhteiskunnan kehittämisen keskiössä on kunnan, järjestöjen, kylien ja kaupunginosien yhteistyön suunnitelmallisuus. Kuntalainen ei ole vain asiakas vaan aktiivinen osallistuja. Tähän perustuu koko kuntien itsehallinto ja demokratia. Jo perustuslaissa yksilön oikeus osallistua taataan kansalaisille.

Ritva korosti myös, että lähidemokratiaelinten toimivuus on paljon riippuvainen siitä, että niiden suhde kuntaan on läheinen. Lähidemokratia ei voi elää irrallaan kunnan muusta suunnittelusta ja päätöksenteosta.
- Kommentti: lähidemokratiaelimillä pitää olla varsinaista päätösvaltaa. Suurin osa asioista varmaan on niitä pieniä paikallisia asioita, joista päästään helposti yhteisymmärrykseen mutta ilman varsinaista päätöksentekovaltaa paikallinen kiinnostus voi lopahtaa.

Keskeinen tavoite kukoistavalla kansalaisyhteiskunnalle on luottamuksen rakentaminen. Robert D. Putnamin kuuluisien tutkimusten perusteella kaikenlainen yhteistoiminta muiden kanssa rakentaa luottamusta, joka on tärkeä edellytys pätevälle yhteiskunnalliselle toiminnalle. Arttu-tutkimuksen kyselyaineisto ja laskeva äänestysprosentti osoittaa, että epäluottamus kuntalaisten keskuudessa on nyt suurta ja tämä vaatisi uuden suunnan. - Luottamus ja sosiaalinen pääoma on myös modernin kansantaloustieteen mukaan tärkeä toimivan talouden perusta.
Kuvia seminaarista >>>
Ritvan PowerPoint diat >>>
Muu seminaariaineisto >>>
4.12.2012 HH

Alueellinen lähidemokratia ja kylien kehittäminen
- nyt on aika toimia!

Maaseudun pienin kehittämisyksikkö on kylä. Suomen maaseudulla on melko kattavasti kyläyhdistyksiä ja kylätoimikuntia, yhteensä lähes 4 000. Kylätoimijoiden kokemus on, että ne kylät, joilla on tiiviit yhteydet kuntaan, kehittyvät suotuisammin kuin ne kylät, jotka syystä tai toisesta ovat jääneet enemmän yksin.

Lähidemokratiaa tulee kylätoimintaliikkeen mielestä kehittää yhteistyönä järjestöjen ja kunnan kesken. Tätä yhteistyötä tulee vaalia lisäämällä tiedotusta, laatimalla kunnan osa-alueille kehittämissuunnitelmia sekä ottamalla järjestöjä ja asukkaita mukaan suunnittelemaan kaavoitusta, peruspalveluja, kulttuuria ja tapahtumia.

Kuntavaalit käydään syksyllä 2012 ja uusi kuntalaki valmistuu noin vuonna 2014 - nyt on aika toimia!

1. Laaja selvitys

Lähidemokratiasta on valmistunut laaja ja perusteellinen selvitys: Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa (valtiovarainministeriö 2012, 210 sivua). Selvitys on luettavissa netissä ja tilattavissa ministeriöstä. Siihen kannattaa perehtyä!

Alueellista demokratiaa? -julkaisu on ladattavissa valtionvarainministeriön sivuilta >>>

Selvityksen tekijät Ritva Pihlaja ja Siv Sandberg päätyvät suomalaisten ja pohjoismaisten esimerkkien pohjalta esittämään kolmea mallia. Ensimmäinen vaihtoehto on nimeltään "Kukoistava kansalaisyhteiskunta". Muut mallit ovat "Vahvat aluelautakunnat" ja "Lähikunta".

Ensimmäinen malli "Kukoistava kansalaisyhteiskunta" on hahmoteltu kuntalain vähimmäisvaatimukseksi ja se on tarkoitettu toteutettavaksi kaikissa kunnissa, myös niissä, joissa toteutetaan muita malleja.

2. Miksi lähidemokratiaa?

Kuntien laajentaminen kuntaliitoksilla johtaa siihen, että luottamushenkilöitä valtuustoissa ja lautakunnissa on yhä vähemmän, ja päätöksenteko läheisistäkin asioista karkaa pidemmälle asukkaista. Kaikissa kunnissa luottamushenkilöiden päätettäväksi tulevat asiat ovat entistä laajempia ja monimutkaisempia.

Kaikilla kunnan asukkailla on oikeus toimiviin lähipalveluihin kuten lasten päivähoitoon, perusopetukseen sekä kiireellisiin terveyspalveluihin ja muuhun välttämättömään huolenpitoon. Myös alueiden yhteisistä tarpeista kuten teiden kunnossapidosta, laajakaistan ja vesihuollon rakentamisesta, liikuntapaikkojen ja kokoontumistilojen ylläpidosta pitää huolehtia.

Paikallista elinvoimaa, eli alueiden peruspalveluja, turvallisuutta ja kehittymistä, voidaan vahvistaa aivan ratkaisevasti kukoistavan kansalaisyhteiskunnan avulla. Yhdistykset ja kunnat ovat eräässä suhteessa samassa veneessä: osallistuminen on muuttanut muotoaan, elinikäinen osallistuminen on osittain vaihtunut tilanteen mukaan vaihtuvaan aktivoitumiseen.

Aktiivinen kuntalaisuus on asia, johon paikallisyhteisöissä opitaan vähitellen. Aktiivinen kuntalainen on kunnalle voimavara. Kokemukset osoittavat, että kun annetaan vastuuta ja päätösvaltaa lähidemokratiaelimille, ovat asukkaat valmiit ottamaan laajempaa vastuuta. Yksi selvityksen innoittaja on Rovaniemen Yläkemijoen aluelautakunta, joka on toiminut noin 20 vuotta ja kehittynyt alueensa aktiiviseksi tiedottajaksi ja tekijäksi.

Myös kaupungeissa asukastoiminta on viime vuosina saanut uusia muotoja. Spontaani järjestötoiminta, uudenlaiset tapahtumat ja paikallinen kulttuuri vahvistavat kaupunginosien yhteisöllisyyttä ja vetovoimaa.

Osaaminen ja osaamisen kehittäminen on tärkeä osa lähidemokratiaa. Sekä paikalliset asukkaat että kunnan päätöksentekijät tarvitsevat koulutusta uudenlaiseen vuorovaikutukseen.

Kunnat ja kylät eivät enää pärjää yksin. Nyt on aika yhdistää voimia kunnassa kaikkien hyvinvoinnin turvaamiseksi.

  • Onko asukkaiden osallistuminen järjestettävä alueellisesti vai esimerkiksi ikä- tai kuluttajaryhmittäin?
  • Ovatko kunnanvaltuutetut valmiita luovuttamaan päätösvaltaa alueille?

3. Onko hyviä esimerkkejä?

Alueellista demokratiaa -selvityksen tekijät ovat paikan päällä tutustuneet Mikkelin, Oulun, Posion, Rovaniemen, Salon, Sonkajärven, Suomussalmen ja Vantaan lähidemokratiaesimerkkeihin. Lisäksi on kartoitettu muiden paikkakuntien esimerkkejä ja tilannetta Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa sekä osallistuvaa budjetointia Brasiliassa, Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa ja Saksassa.

Suomalaisia lähidemokratiaesimerkkejä on jo yli 60, mutta suurin osa niistä voidaan luokitella keskustelufoorumeiksi - varsinaista päätösvaltaa lähidemokratiaelimillä on vain muutamissa kunnissa. Hyviä pirteitä löytyy kaikista tutkituista esimerkeistä - joskin myös ongelmia.

Aluejohtokunnat vahvistavat paikallista yhteisöllisyyttä jakaessaan avustuksia ja järjestäessään tapahtumia. Mikkelin Anttolan aluejohtokunta valitsee Vuoden nuoren.

Oulun alueelliset yhteistyöryhmät ylläpitävät asukastupia jotka toimivat asukkaiden kohtaamispaikkoina. Asukasyhdistysten vapaaehtoistoiminta ja yhteistyöryhmien puolivirallinen toiminta täydentävät toisiaan. Posiolla kunnanjohtaja toimii kyläneuvoston valmistelijana ja sihteerinä - kunnassa ymmärretään, että kunta tarvitsee kyliä ja kylien asukkaita aktiivisiksi kumppaneiksi.

Yläkemijoen aluelautakunta Rovaniemellä päättää laajasti oman 1000 asukkaan alueensa lähipalveluista ja kehittämisestä. Sillä on oma budjetti näihin tehtäviin, ja se on kyennyt kantamaan taloudellista vastuuta sekä päättämään kipeistäkin asioista, kuten koulujen lakkauttamisista. Aluelautakunta tiedottaa aktiivisesti toiminnastaan ja toimii alueen kehittäjänä.

Salon aluetoimikuntien jäsenet ovat innostuneita ja sitoutuneita kehittämään omaa aluettaan. Mukana on paljon nuoria ja toimikunnat ovat nostaneet esille asukkaiden kannalta tärkeitä asioita. Kaupungin näkökulmasta pienet asiat voivat olla asukkaille tärkeitä.

Sonkajärven Sukevan aluelautakunnan ylläpitämä yhteispalvelupiste on asukkaiden ahkerassa käytössä ja alueen eräänlainen olohuone. Muuallakin Suomessa on hyviä monipalvelupisteitä, joihin on koottu julkisia ja kaupallisia palveluja.

Brasilian Porto Alegren miljoonakaupungissa viidesosa kaupungin talousarviosta laaditaan yhteistyössä asukkaiden kanssa alue- ja teemakokouksissa osallistuvan budjetoinnin keinoin.

Lähidemokratian riittävät valtuudet ja resurssit sekä kunnan toimintatapojen uudistaminen voi luoda uutta innostusta koko kunnan kehittämiseen!

  • Miten saamme lähidemokratian kirjattua sitovasti kuntalakiin?
  • Pitäisikö suoran demokratian toteuttamiseen varata valmistelutyötä ja muita resursseja yhtä lailla kuin edustukselliseen demokratiaan (valtuusto, lautakunnat)?
  • Mitä kokeiluja kunnat voisivat toteuttaa jo nyt?

4. Lähidemokratia vaatii kukoistavan kansalaisyhteiskunnan!

Kaikki lähidemokratiavaihtoehdot perustuvat siihen, että kansalaisyhteiskuntaa vahvistetaan ja kunnan toimintatapoja uudistetaan. Paljon voidaan tehdä jo nykyisen lainsäädännön puitteissa ja sekä isoissa että pienemmissä kunnissa.

  • Säännöllistä ja avointa tiedotusta voidaan lisätä ja keskusteluyhteyttä asukkaisiin voidaan parantaa.
  • Kansalaisraateja, sähköisiä foorumeja ja muita metodeja voidaan hyödyntää kuntaorganisaation työssä.
  • Kunnan johto ja asukkaat voivat perustaa yhteisiä suunnitteluryhmiä kunnan hankkeisiin.
  • Asukkaita voidaan ottaa mukaan osallistuvaan budjetointiin.
  • Kunnan ja järjestöjen yhteistyön kehittämiseksi voidaan laatia toimintasuunnitelma sekä sopimukset työnjaosta ja tehtävistä.
  • Alueille voidaan laatia omia kehittämissuunnitelmia - esimerkiksi kyläsuunnitelmilla on nostatettu kylien yhteistoimintaa, linjattu palvelujen kehittämistä ja edistetty yrittäjien yhteistyötä.
  • Alueiden kokoontumistiloista pitää huolehtia, ne ovat yhteistoiminnan edellytys.
  • Palveluja voidaan järjestää yhteistyössä kolmannen sektorin eli järjestöjen kanssa. Ammattityötä ei ole tarkoitus siirtää talkootyön piiriin mutta järjestöt voivat osallistua eri tavoin organisointiin ja ne ovat oman alueensa asiantuntijoita.
  • Kulttuuri, liikunta, talkoot ja spontaanit tapahtumat vahvistavat yhteisöjä.
  • Tiedotuksella vahva paikallinen yhteisöllisyys pidetään avoimena ja mahdollistetaan uusien asukkaiden pääseminen mukaan yhteisöön.

Menestyvä kunta vaalii aktiivisesti kansalaisyhteiskuntaa alueellaan!

  • Mitä sinun kuntasi voi tehdä alueen järjestötoiminnan vahvistamiseksi?
  • Onko vaikutuskanavia tarpeeksi erilaisia eri ikäryhmille, asukkaille, yhdistyksille?
  • Pitäisikö järjestää sitovia kunnallisia kansanäänestyksiä esimerkiksi vaalien yhteydessä?
  • Mitä kylät ja kaupunginosat voivat tehdä kuntansa vahvistamiseksi?

Jatkuu -->

5. Aluelautakunta on kunnan ja yhdistysten yhteistyöelin

Kylän tai muutaman kylän alueelle voidaan perustaa vahva aluelautakunta, jolla on budjetti käytettävissään ja laaja päätäntävalta alueen asioista. Vaihtoehtoja voivat olla esimerkiksi vastuualueissa:

  • laaja malli: perusopetus, päivähoito, kulttuuri, liikunta, nuoriso, terveysneuvonta, äitiys- ja lastenneuvolat, kouluterveydenhuolto, kotihoito (Yläkemijoen aluelautakunta esimerkkinä)
  • lähipalvelumalli: päivähoito, ikäihmisten koti- ja asumispalvelut, nuoriso
  • inframalli: teiden, ulkoilu-, lähiliikunta- ja viheralueiden sekä kiinteistöjen kunnossapito, laajakaista, puhelin, vesi
  • vapaa-aikamalli: kulttuuri, kirjasto, liikunta, nuoriso
  • näiden erilaiset sovellukset tai yhdistelmät

Aluelautakuntia voidaan perustaa kaikille kunnan alueille tai ehkä vielä paremmin niille alueille, jotka näin itse vaativat.

Tärkeää on myös, että aluelautakunta koetaan alueen ja kunnan yhteistyöelimenä eli kumppanuutena. Maaseudun kehittämisessä on hyviä kokemuksia Leader-toimintaryhmistä, joiden hallitukset kootaan kuntien, järjestöjen, yrittäjien ja asukkaiden edustajista ja jotka ovat näiden kumppanuuselin.

Kunta ja sen aluelautakunnat muodostavat kehittämiskumppanuuden!

  • Miten alueet määritellään?
  • Miten aluelautakunnan valmistelu- ja sihteeriresurssi järjestetään?
  • Miten lautakunnan jäsenet valitaan?
  • Voisiko sinun kunnassasi tällaista mallia kokeilla?

6. Lähikunta puolustaa entisen kunnan palveluja ja kehittämistä

Lähikunta on tarkoitus perustaa entisen kunnan alueelle kuntaliitoksen jälkeen - alue voidaan rajata toisinkin. Lähikunta säilyttää olemassa olevan rakenteen ja se voisi estää entisen kuntakeskuksen kuihtumisen ja säilyttää joitakin palveluja lähellä kyliä. Lähikunta vastaa oman alueen lähipalveluista ja kehittämisestä ja sen valtuusto valitaan yleisillä vaaleilla. Mallilla on esikuvia muissa Pohjoismaissa.

Lähikunta ei ole peruste kuntaliitoksille tai niitä vastaan. Jos kuntaliitokseen kuitenkin on päädytty tai päädytään, niin lähikunta voi puolustaa entisen kunnan niitä palveluja, jotka pitää säilyttää lähellä asukkaita.

  • Onko lähikunnalla mahdollisuuksia vaikuttaa entisen kunnan palveluihin ja kehittymiseen?
  • Miten lähikunnan ja suurkunnan talousarviot sovitetaan yhteen?

7. Kylä- ja kaupunginosatoiminta kehittää alueita

Maassamme on noin 4 000 kyläyhdistystä tai kylätoimikuntaa ja ne ovat perustaneet 19 maakunnallista kylätoimintayhdistystä - esimerkiksi Varsinais-Suomen kylät ry, Hämeen kylät ry, Kainuun Nuotta ry jne. Maakunnalliset kylätoimintayhdistykset toimivat läheisessä yhteistyössä alueen Leader-toimintaryhmien kanssa. Valtakunnallinen kylätoimintayhdistys on nimeltään Suomen Kylätoiminta ry ja se julkaisee MaaseutuPlus-lehteä.

Jos sinua kiinnostaa lähidemokratia ja paikallinen vaikuttaminen niin, lähde mukaan kylä- ja kaupunginosatoimintaan ja tee aloitteita kunnassasi.

Tämän muistion kokosi Henrik Hausen muiden kyläasiamiesten avustuksella.
10.10.2012


Muita linkkejä:

Kuntalaki >>>
"Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti.. .. järjestämällä kunnan osa-aluetta koskevaa hallintoa..." (27 §)
Lisäksi säännöksiä aloiteoikeuksista, tiedottamisesta jne.
Perustuslaki >>>
"Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen."
Kuntaliiton lähidemokratiasivut >>>

Jäsky kyläasiamies
Tuula Eloranta
kylaasiamies.tuula.eloranta at gmail.com

Jäsky puheenjohtaja
Ilkka Sutinen
0400-722 145
ilkka.sutinen at tyynela.fi

Suomen kylätoiminta ry
02-738 1761
info @kylatoiminta.fi

Palaute: kylaasiamies.tuula.eloranta at gmail.com

Pääsivulle