kylä

Järvi-Suomen kylät ry – Etelä-Savo

Mikä?

Etelä-Savon
kunnat ja kylät

Yhteystiedot: hallitus
ja kyläasiamies

Toiminta-
kalenteri

Liity
jäseneksi!

Maallemuuttopalvelu: Tervetuloa asumaan Etelä-Savon maaseudulle!
Uutisia ja tietoa maallemuutosta.

Kiinteistöjä ja tontteja

Punkaharjun Vaahersalo:

Ranta-asemakaavan alueella tontteja myynnissä omakotitaloille ja vapaa-ajan asunnoille. Työllistymismahdollisuus maatilamatkailuun.
Myytävät tontit >>>
Maatilamatkailu Mannila >>>
13.9.2013

Joroinen:
Yhteisöasumista maaseudulla!

Kolman koto -hankkeessa edistetään uusia yhteisöllisiä asumisvaihtoehtoja. Uudet alueet ovat eräänlaisia kyliä kylässä, niissä on yhteistiloja jne. Kolma on elävä ja vilkas kylä Joroisten kunnassa ja ensimmäiselle yhteisöalueelle on jo varattu alue kyläkoulun läheltä. Valmistelua jatketaan kyläläisten toimesta. Kiinnostuneet rakentajat voivat jo olla yhteydessä kuntaan tai hankevetäjä Markku Leväseen.
Juttu Ylen sivuilla 14.1. >>>
Hankkeen blogi ja yhteystiedot >>>
Tampereen teknillisen yliopiston yhteisöasumisen hanke ja laaja selvitys >>>
Maaseudun ekokyliä ja ekologisia asuinyhteisöjä >>>
Ryhmärakennuttamisen edistäminen sisältyy hallitusohjelmaan ja siihen valmistellaan selkeämpiä sääntöjä >>>
Ryhmärakennuttamisen portaali >>>
29.1.2013

Rantasalmi:
Tiemassaari eilen ja tänään

Hieno video kauniista Rantasalmen Tiemassaaresta, sukellus kylän elmämään ja kyläläisten tuntoihin.
Tiemassaari Eilen ja Tänään, Youtube, 32 minuuttia >>>
Tiemassaaren kotisivujen kuvagalleria >>>
23.1.2013

Pieksämäki:
Tarjolla hyviä kodinpaikkoja uudella Vääräntien asuinalueella

Siikamäki-Peiposjärvi >>>

Huomio!

Järvi-Suomen kylät ry toimii tiedon välittäjänä maallemuuttoasioissa, ei kiinteistövälittäjänä.Vastaukset kysymyksiin saatte parhaiten suoraan tontin tai kiinteistön omistajalta, jonka kanssa pitää myös neuvotella tontti- tai kiinteistökaupasta.

Tonttipörssit ja neuvonta

Etelä-Savossa toimii jo usealla kylällä tonttipörssi.
Kyläyhdistykset ovat kartoittaneet myytäviä ja vuokrattavia tontteja ja taloja. Kaavoja ja tontteja on myös kuntien kotisivuilla.

Hirvensalmen Lahnaniemi >>>
Kangasniemen kylien kiinteistöpörssi >>>
Kerimäen Anttola >>>
Kerimäen Kumpuranta-Rauvanniemi >>>
Kerimäen Kuonan kylät >>>
Kerimäen Raikuu-Pistala >>>
Kerimäen Toroppala >>>
Mikkelin Harjumaa >>>
Mikkelin Hiirola >>>
Mikkelin Ihastjärvi >>>
Mikkelin Korpijärvi >>>
Mikkelin Vehmaskylä >>>
Pieksämäen Siikamäki-Peiposjärvi >>>
Pieksämäen Venetmäki >>>
Rantasalmen tontit >>>
Länsi-Punkaharjun kylät >>>
Puumalan Hurissalo >>>

Ilmoita Jäskylle muista alueen tonttipörsseistä!

Maakuntaliiton tulomuuttokampanja >>>
Valtkakunnallinen portaali www.maallemuutto.info >>>

Jäsky on saanut maakunnan kehittämisrahaa maallemuuttopalvelun pystyttämiseen. Varsinainen hanke on loppunut, mutta toiminta jatkuu. Tavoitteena on edistää tulomuuttoa maakuntaan ja toisaalta aktivoida kyliä tuomaan kiinnostavia kiinteistöjä myyntiin.

Jos olet kiinnostunut muuttamaan maalle, ilmoita yhteystietosi ja toiveesi kyläasiamiehelle. Kyläasiamies ohjaa kysyjiä tietolähen yms. Yhdessä muuttajan kanssa hän voi selvittää kysymyksiä asunnosta, työstä, palveluista jne.

Kylien myytävät tai vuokrattavat tilat, talot ja tontit ilmoitetaan Jäskyn kyläasiamiehelle.
Kuntia ja kyliä pyydetään myös ilmoittamaan yhdyshenkilö kyläasiamiehelle, mielellään sähköpostiosoite ja puhelinnumero, jonne voimme ilmoittaa halukkaista muuttajista jne.

Maallemuuttohanke 2006-2007
Hankkeen loppuraportti >>>
Hankesuunnitelman yhteenveto >>>

Kirjallisuutta:

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) linjaus maaseudun kaavoituksesta ja rakentamisesta 2012
Linjauksessa tuodaan esille maaseudun yhteiskunnallisestikin painavia vahvuuksia ja tulevaisuuden tarpeita rakentamiseen ja kaavoitukseen liittyen.
Maaseutuasumisen teemaryhmä >>>

Suomenkielinen artikkeli yhdyskuntarakenteen tiiviyden merkityksestä asukkaiden elämäntapoihin ja hiilivaikutuksiin 2012
Jukka Heinonen ja Seppo Junnila ovat julkaisseet Aalto-yliopiston TIEDE+TEKNOLOGIA-sarjassa raportin Yhdyskuntarakenne, elämäntavat ja ilmastonmuutos. He ovat tutkineet, kuinka yhdyskunnan rakenteen tiiviys vaikuttaa keskimääräisen asukkaan hiilidioksipäästöjen kertymiseen. Raportti perustuu Heinosen aiempaan, huomioita herättäneeseen englanninkieliseen väitöskirjaan.
Raportti ja tiivistelmä >>>

"Kuntaliitokset eivät automaattisesti ratkaise maankäytön ristivetoja" 2012
Tämä otsikko on suora lainaus Kuntaliiton tiedotteesta, jossa kerrotaan Paras-hanketta arvioineen ARTTU-tutkimusohjelman kaupunkiseutuja tarkastelleesta tutkimuksesta. Siinä tarkastellaan viiden eri kaupunkiseudun maankäyttöpyrkimyksiä. Tutkimuksesta ovat vastanneet Aalto-yliopiston maankäyttötieteiden laitoksen yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmän (YTK) tutkimustiimi.
Kuntaliitto >>>

Maaseutu- ja kyläalueiden suunnittelun nykyisistä keinovalikoimista ja suunnittelun toimintaympäristöstä 2012
Oulun yliopiston arkkitehtuurin osastolla on toteutettu MMM/YTR-rahoitteinen hanke, jossa on selvitetty maaseutu- ja kyläalueiden suunnittelun nykyistä keinovalikoimaa ja suunnittelun toimintaympäristöä. Tavoitteena on siis ollut kuvata sitä monipuolisuutta, joka vaikuttaa maaseudun maankäytön suunnitteluun (lait, eri toimijoiden roolit ja tavoitteet, eri maankäyttötarpeet). Sisältää kokoavaa peruskuvausta aiheesta + syvällisemmän käsittelyn esimerkkialueen eli Iisalmen kaupungin kautta.
Raportti >>>
Hankkeen välijulkaisu, johon on koottu pilotointivaiheesta arkkitehtiopiskelijoiden havainnot esimerkkialue Iisalmen kylien maankäytön kehittämisestä >>>

Maatalous- ja maaseutumiljöön yhteensovittamisesta kaupunkiseutuun 2012
YTR:n julkaisusarjassa julkaistu teos käsittelee maatalous- ja kaupunkiseudun yhdyskuntasuunnittelun haastetta käyttäen esimerkkinään Seinäjoen kaupunkiseutua.
YTR >>>

Väitös muutoksista pohjoispohjalaisissa maaseutukirkonkylissä 2012
Väitös tarkastelee maaseutukirkonkylien rakentamista, liikennettä, kaavoitusta ja kehitystä aina 1860-luvulta 2000-luvulle.
Oulun yliopisto >>>

Väitös kulttuuriympäristöselvityksistä 2012
Väitös tarkastelee kulttuuriympäristöselvityksien merkitystä maaseudun maankäytön suunnittelun valmisteluvaiheessa.
Oulun yliopisto >>>

TEKESiltä Kestävä maankäyttö 2012
TEKES on julkaissut Kestävä maankäyttö. Uusia toimintatapoja, menetelmiä ja työkaluja -oppaan. Siihen on koottu esimerkkejä maankäytön suunnittelun uusista toimintatavoista, työkaluista ja menetelmistä. Ei erityisemmin käsittele maaseutualueita, mutta osallistamista ja uusiutuvien energiamuotojen huomioimista kyllä.
Tekes >>>

Kyläyleiskaavoitus
Anne Jarva ja Jouko Riipinen 2012.
Opas kannustaa parantamaan maankäytön suunnittelun laatua ja pohtimaan kussakin tilanteessa tarkoituksenmukaisia suunnittelun ja ohjaamisen menetelmiä. On tärkeää, että maaseudun ja kylien suunnittelu nähdään laajemmin osana seutujen ja kuntien kehittämistä.
Opas on tarkoitettu auttamaan suunnittelijoita, kyläläisiä, päätöksentekijöitä ja viranomaisia löytämään yhteisen kielen kylien kaavoituksessa ja muussa maaseudun suunnittelussa.
Ympäristöministeriö >>>

Monipuolisen asumisen paikka - Maaseutuasumisen teemaryhmän strategiset linjaukset 2011-2013
Pdf >>>

Tulomuuton edistäminen, muistio 2010
Henrik Hausen >>>

Toivota maaseudun uudet asukkaat tervetulleiksi 2008
Tiivis opas kunnille ja kylille >>>

Asuinmaaseutu - maaseutuasumisen kehittämisohjelma 2007-2010
Pdf, 3 Mt >>>

Lisää kirjallisuutta
Maaseutuasumisen teemaryhmä >>>

Uutisia maaseutuasumisesta ja kaavoituksesta

Elämänmuutos

Helsinkiläisistä tietotyöläisistä tuli maitotilan pitäjiä.
Juttu Länsi-Savossa 4.8.2013 >>>

Kokous ja kaikille avoin tutustumismatka teemana yhteisöasuminen

Yhteisöllisen asumisen hanke Kolman Koto on esillä Joroisten järjestöjen tapaamisessa 16.5. (huomio, ajankohta muuttunut!). Samalla pohditaan maaseutuasumisen markkinointia ja muuta yhteistyötä.
Hanke järjestää myös kaikille kiinnostuneille avoimen tutustumismatkan Keruun ekokylään maanantaina 6.5.2013. Toisena vierailukohteena on Tuulenkylän asuinyhteisö Jyväskylässä. Matkan tarkoituksena on tutustua ja ottaa oppia kohteiden ekologisuudesta ja yhteisöllisyydestä.
Kolman Koto -hanke >>>

Ekokylät yleistyvät vielä hitaasti

Kempeleessä toimii kymmenen talon ekokylä, joka ei kuulu edes normaaliin sähköverkkoon. Oulun Hiukkavaaraan aletaan rakentaa ainutlaatuisen isoa ekoaluetta. Säännöt hidastavat ekokylien rakentamista.
Yle Oulu 25.3.2013 >>>

Savonlinnassa käytiin vääntöä Anttolan kyläkaavasta

Savonlinnan kaupunginjohtaja vastusti Anttolan kaavoitusta IS 23.9. >>>
Kimmo Käärmelahden kirjoitus kylistä ja kaavoista >>>
Maakuntaliittokin vastustaa kaavaa 24.9. Voi voi.. >>>
Kyläyhdistys puoltaa 3.10. Asiakirjat 20.9. >>>
Savonlinnan kaupunginhallitus (19.11.) puoltaa kaavaa äänin 9-2 >>
Puruvesi-lehden pääkirjoituksessa todetaan että asiassa saatiin torjuntavoitto mutta että ilmapiiri antaa aihetta huoleen >>>
Savonlinnan kylät ry: Koko kaupunkia kehitettävä >>>

Asuinmaaseutu 2012 -seminaari keskusteli demokratiasta ja energiasta

Ministeri Henna Virkkusen kunta-alustus herätti mielenkiintoista keskustelua, joka pyöri enemmän lähidemokratian kuin kuntarajojen ympärillä. Työ- ja elinkeinoministeriön aluekehitysjohtaja Veijo Kavoniuksen mielestä yhdyskuntarakenteen eheyttämisestä ollaan siirtymässä enemmän kunkin alueen - myös maaseudun - vahvuuksien korostamiseen. Tutkija Jukka Heinosen laajat tutkimukset eri alueiden energiankäytöstä kirvoitti myös keskustelua. Heinonen siirtää energiatarkastelut tuotannosta kulutukseen. Esimerkiksi rakentaminen on suuri energiankuluttaja ja nykyisen yhdyskuntarakenteen hyödyntämistä pitäisi edistää.
Kuvia ja juttua seminaarista >>>
Tuore raportti Rovaniemen lähidemokratiamallista >>>
Tiiviistä kaupunkirakenteesta ei seuraa pieniä hiilidioksidipäästöjä >>>
28.3.2012

Enemmistö nuorista haluaisi asua maaseudulla

Ympäristöministeriö, joka vastaa myös asumisesta, on julkaissut nuorten asumista koskevan laajan tutkimuksen. Tutkimukseen haastateltiin yli tuhat Suomessa asuvaa 18-29 -vuotiasta. Hieman yli puolet vastaajista "asuisi mieluiten maaseutumaisessa ympäristössä". Lapsiperheistä kaksi kolmasosaa haluaisi asua maaseutumaisessa ympäristössä. Verrattuna edelliseen vuonna 2005 tehtyyn tutkimukseen kaikkien vastaajien osuudet ovat pysyneet ennallaan mutta helsinkiläisistä suurempi osa viihtyy kaupungissa kun taas muualla asuvista suurempi osa haluaisi asua maalla.

Omakotitalossa haluaisi asua 66 % nuorista. Asuinympäristön luonnonläheisyys on tärkeä 85 prosentille nuorista - ravintoloiden, kauppojen ja kulttuuripalvelujen läheisyys on tärkeä 70 prosentille.
Omaa kotia etsimässä - Nuorten asuminen 2010, pdf >>>
19.1.2011

Maaseudun mahdollisuudet esillä ympäristöseminaarissa

Professori Hilkka Vihinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta toi esille hyvin mielenkiintoisia näkymiä Mikkelissä 11.10.2010. Vihinen puhui Maatalousympäristön haasteet ja mahdollisuudet Etelä-Savossa -seminaarissa.

Maatalous ja maaseutu kehittyvät eri tahtiin
Maatalouden ja maaseudun suhde ei ole suoraviivainen: niiden kehitys kulkee monilla alueilla eri suuntaan. Vaikka maatalous jollakin alueella kehittyy, niin maaseudun asukasmäärä laskee ja on myös alueita, joilla asukasmäärä kasvaa ja maaseutu kehittyy mukavasti, vaikka maatalous taantuu. Tämä eriytyvä kehitys on saattanut vauhdittua sillä, että maatalouden tuottavuutta on parannettu tilakokoa suurentamalla, työvoimaa vähentämällä ja ostopanoksia lisäämällä.
Maatalouskin keskittyy alueellisesti, ja tämä kehitys on vauhdittunut EU-jäsenyyden aikana. Keskittyminen koskee sekä maatilojen määrää eri alueilla että tuotantosuuntia erikseen. Rakenne- ja investointituet osoittavat, missä tulevaisuudessa harjoitetaan maataloutta ja tukien tarkastelu osoittaa, että keskittyvä trendi tulee jatkumaan. Väli-Suomeen on kehittymässä kotieläintuotannon keskittymä.
Kaupunkien lähellä maatilatalous kehittyy palveluyrittäjyyden suuntaan: ratsastajille rakennetaan maneeseja ja lähiruokaa toimitetaan suoraan kuluttajille. Harvaan asutulla maaseudulla tilat kehittyvät myös monialaisiksi.
Maatalouden elinkeinopolitiikkaa pitäisi Vihisen mukaan uudistaa siten, että painotetaan uusia tuotantomuotoja ja hyvää johtamista. Maatilan uudistamista ja investointeja ei saisi lyödä laimin, vaikka viljelijä ikääntyy. Lähtökohtana pitäisi olla yrityksen elinkaari, ei perheen.

Biotalous ja monipaikkainen asuminen
Vihinen nosti esille biotalouden voimakkaana trendinä. Kyse ei ole vain energian tuottamisesta, vaan myös betonin ja muiden energiaintensiivisten materiaalien korvaamisesta biomateriaaleilla. Suomessa on erittäin hyvät mahdollisuudet kehittää biotaloutta: metsänkasvu on Euroopan kärkeä.
Monipaikkainen asuminen kuvaa toista trendiä paremmin kuin käsite vapaa-ajan asuminen. Halusimme tai ei, yhä suuremmalla osalla ihmisistä on kaksi tai useampia asuntoja.
Varmemmaksi vakuudeksi Helsingin sanomatkin kirjoitti tästä ilmiöstä 31.10. otsikolla ”Kaupunkikodista tuli ohikulkukämppä”. Esimerkkihenkilö viettää vain pari päivää kuukaudessa Helsingin asunnossaan, mutta ei aio luopua siitä, koska ”asun Savossa käytännössä ilmaiseksi”. Hän on kuitenkin edelleen kirjoilla Helsingissä ja maksaa tuloveronsa sinne.
Verotuskäytäntö on tässä suuri ongelma joka ajan myötä on pakko ottaa haltuun. Vihisen mielestä itsestään selvästi myös kakkos- ja kol-mosasuntojen kuntien pitäisi saada oma osuutensa tuloveroista. Tällä asialla on iso merkitys maaseutukunnille! Etelä-Savossa merkittäviä ovat erityisesti kesämökit, mutta on myös monia vanhuksia, jotka hankkivat asuntoja kaupungeista ja osa heistä siirtää myös kirjansa sinne omien terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujensa turvaamiseksi.
Itä-Suomessa on myös havaittavissa, että kaupunkikeskusten voimistuminen ei näy kovinkaan laajalti ympäröivälle maaseudulle. Jos kehittämispanokset keskitetään kaupunkeihin, maaseutu kuihtuu nopeasti. Maaseudun palvelujen saatavuus edellyttäisi omaehtoisia ratkaisuja, osan palveluista voisi myös siirtää pyörien päälle.
Pidemmällä tähtäimellä tilan rajallisuus on suuri ongelma globaalisti, ja silloin Suomen merkittävä kilpailuetu on mahdollisuus väljään asumiseen ja biotalouden kehittämiseen. Ekotehokkaan hajautetun teknologin kehittäminen on Suomessa jo aika pitkällä, ja se luo mahdollisuuksia myös kestävään hajautettuun asumiseen. Suomessa ja Etelä-Savossa kilpailuetuina on myös toimiva perusinfra ja palvelujen hyvä saavutettavuus koko alueella. Voimme tarjota hyvin monipuolisesti mahdollisuuksia erilaiseen asumiseen. Asumista, työtä, tuotantoa ja matkailua voidaan yhdistää sopivasti erilaisten ihmisten tarpeiden mukaan ja erilaisiin elämäntilanteisiin. Olisi myös tärkeää katsoa kokonaisuuksia: rujot avohakkuut voivat pilata kaupunkilaisten vaikutelmaa maaseudusta ja valmiuksia satsata varoja maaseudun kehittämiseen. Perinnemaisemien hoito voi tuoda ymmärrystä maaseudulle myös kaupungeissa. Kaupungeissa asuu kuitenkin äänestäjien enemmistö, ja heille maaseutu on ennen kaikkea ”pistäytymismaaseutua”.

Jätevesiasetuksesta asiallista tietoa
Seminaarissa puhunut Etelä-Savon Ely-keskuksen johtaja Pekka Häkkinen korosti hänkin, että puhdas ja hyvin hoidettu luonto on etu myös alueen maataloustuotteiden markkinoinnin kannalta. Maakunnassa onkin satsattu esimerkiksi jätevesien hoitoon palkkaamalla kolme neuvojaa, jotka jakavat puolueetonta ja asiallista tietoa uudesta jätevesiasetuksesta ja sen vaatimista toimista.
Kylät ja yhdistykset voivat osallistua ympäristön hoitoon käynnistämällä esimerkiksi kosteikkohankkeita.
Maatilatalouden rajut muutokset tulevat jatkumaan. Ely-keskuksen tekemien kyselyjen mukaan 20–30 % karjatiloista on lopettamassa lähivuosina, kasvinviljelytiloista jopa yli 40 % on lopettamassa, Häkkinen totesi.

Etelä-Savon luonnonkauneus uhanalainen
Ely-keskuksen biologi Sirpa Peltosen mukaan maatalouden yhdeksi tehtäväksi on nousemassa luonnon monimuotoisuuden vaaliminen. Maatalouden erityistukien ehtoja tullaan tiukentamaan – tukien vaikuttavuus on tarkassa syynissä. Etelä-Savossa perinnemaisemista erityisesti metsälaitumia, niittyjä ja hakamaita on säilynyt ja niiden ylläpitoon voisi saada tukea. Perinnebiotoopit eivät säily ilman käyttöä tai hoitoa.
Keskustelussa todettiin, että hyvin tärkeä osa Etelä-Savon houkuttelevasta maatalousmaisemasta on uhanalainen.
Insinööri Teemu Tuovinen – hänkin Ely-keskuksesta – esitti tilastoin ja esimerkein, että maakunnan vesiensuojelu ei vielä ole kunnossa. Huonosti hoidetut jätevedet, lannat ja jaloittelutarhat aiheuttavat haittoja ennen kaikkea lähiympäristössä: hajuja, kaivojen pilaantumisia ja järvien samentumisia.
Vesa Kallio MTK-Etelä-Savosta korosti, että maatalous on tärkeä työllistäjä – sosiaali- ja terveyssektorin jälkeen tärkein maakunnassa. Maatalouteen myös investoidaan edelleen. Suurimman ongelman hän näki kaupan keskittymisessä. Maatalouden tuottavuus on noussut, mutta yhä suurempi osa ruoan hinnasta valuu kaupalle ja tuottajat jäävät vähemmälle.
Kallio kiinnitti myös huomiota siihen, että markkinoiden vaihtelut ovat suurempia kuin koskaan, vaikka EU:n perustamissopimuksen eli Rooman sopimuksen tavoite on vakauttaa markkinat.
Kyläkirje 3/2010

Kulennoisten kyläkaava palkittiin

Etelä-Savon ympäristökeskus palkitsi vuoden 2009 hyvänä kaavatyönä Punkaharjun kunnan Kulennoisten osayleiskaavan.

Kulennoisten yleiskaava on uuden, 1.1.2009 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen mukainen kyläkaava, eli oikeusvaikutteinen ns. kuivan maan yleiskaava.

Sekä kaavaprosessi että itse kaavaratkaisu on toteutettu Kulennoisten osayleiskaavahankkeessa esimerkillisen laadukkaasti. Tavoitteiden asettelu, selvitysten teko, osallisuuden toteuttaminen, vaikutusten arviointi ja kaavaratkaisu muodostavat ketjun, jossa heikkoja lenkkejä ei ole. Maakunnan pilottina toimiminen oli varmasti haastava mutta samalla mielenkiintoinen tehtävä.

Kyläyleiskaavan tavoite on täydentää olemassa olevaa kylämäistä asutusta tavalla, joka on asutusrakenteen ja maiseman kannalta järkevä ja alueen perinteitä kunnioittava.
Lisätietoja ympäristökeskuksen sivuilla >>>
Kaavakartan ja liitteiden luonnokset kunnan sivuilla >>>
Jäskyn kyläkaavaseminaari kesäkuussa >>>
3.12.2009

Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu -seminaarissa 3.6.2009 keskusteltiin kaavoituksesta

Kyläsuunnittelua pohdittiin Pieksämäellä 3.6.2009 monipuolisesti. Tavanomaisten kylän kehittämissuunnitelmien ja maiseman hoitosuunnitelmien lisäksi myös kaavoitus voi olla itäsuomalaisen hajakylän kehittämisen väline. Päivään oli mahdutettu peräti 10 alustusta ja järjestäjillä oli sikäli tuuri, että kaikki pyydetyt kovatasoiset alustajat pääsivät paikalle. Osallistujia oli 74, joten Peiposjärven seurantalon sali oli täynnä. Järjestäjinä toimivat Järvi-Suomen kylät ry, Veej'jakaja ry sekä maa- ja metsätalousministeriön Maaseutuverkostoyksikkö.
Kuvia, muistio, seminaariesitelmät ja palautelomake >>>

kok42.jpg

Maallemuuton edistäminen kannattaa!

mess6.jpg

Jäskyn Etelä-Savon maallemuuttopalvelu osallistui yhteisosastoon Omakotimessuilla Vantaalla 24.-26.10.2008. Tällä kertaa olivat mukana neljä maakuntaa ja valtakunnallinen maallemuutto.info-palvelu. Vasemmalla kuvassa Etelä-Savon esittelijät Marjukka Koskenkorva ja Tuula Eloranta Pieksämäen Siikamäki-Peiposjärveltä. Alla Itä-Uusimaan Anita Kovalainen ja Etelä-Savon Marie-Louise Fant Savonlinnan Oravista. Eteläsavolaisia tontteja kysyttiin, ja täältä päin kotoisin olevia messuvierailijoita kävi juttelemassa.
Oravi >>>
Siikamäki-Peiposjärvi >>>

mess8.jpg
harjum.jpg

Mikkelin Harjumaan kyläkoulu oli monipuolisesti esillä Etelä-Savon radiossa 30.10. Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Heljä Kontio ja varapj Anu Marttinen kertoivat, että kylän asukaskampanja on tuottanut tulosta: useita perheitä on muuttamassa kylään ensi kevään ja kesän aikana. Tulos on "riittävä", kyläkoulu näyttäisi säilyvän, mutta vielä on tontteja myynnissä. Kylää on markkinoitu lehti-ilmoituksilla ja Jäskyn kautta www.maallemuutto.info-sivuilla. Kyläläiset korostavat, että vaikka markkinoinnilla halutaan turvata kyläkoulu, niin kaikki uudet asukkaat ovat tervetulleita kylään, ja kaikkia tulijoita kohdellaan tasapuolisesti, oli sitten lapsia tai ei.
Juttu Etelä-Savon radion sivuilla >>>
Toinen juttu >>>

Jäsky taas messuilla Helsingissä


Etelä-Savo kyläasiamiehen missinauha on kiinnittänyt huomiota jo useilla messuilla pääkaupunkiseudulla. 3.-6.4.2008 oli vuorossa OmaKoti -messut messukeskuksessa, kävijöitä tapahtumassa oli 53 000.

Messuosasto toteutettiin yhdessä kahden muun maakunnan ja www.maallemuutto.info -sivuston kanssa. Turun saariston perinneleipä houkutteli osaltaan ihmisiä juttelemaan maallemuutosta. Maalle kuuluu myös aidot makuelämykset!

Messut eivät tuo paljon tarkkoja yhteydenottoja mutta henkilökohtainen kohtaaminen messuilla on varmasti paikallaan muun maallemuuton tiedotustyön ohessa.

Kylien tonttipörssit saavat näkyvyyttä messuilla ja maallemuutto.info -sivuston kautta. Kylien tonttipörssejä vain voisi olla enemmän.


Henrik

Jäsky mainosti Etelä-Savoa Elma-messuilla Helsingissä

Elma1.jpg

Jäskyn oli mukana Helsingin messukeskuksessa järjestetyillä ELMA eli Elävä Maaseutu -messuilla 23.-25.11.2007 Jäsky mainosti messuilla Etelä-Savoa yhdessä viiden muun maakunnan kanssa Onni muuttaa maalle -osastolla. Messuilla oli 37 000 kävijää ja myös maallemuutto-osastolla kävi vilinä ja käytiin monta hyvää keskustelua maallemuutosta ja siihen liittyvistä asiasta. Jäskyn osallistumisen mahdollisti Etelä-Savon maallemuuttopalvelu -hanke.

Elma2.jpg

Maallemuuttoa markkinoitiin

Maakuntien erilaisia asumisvaihtoehtoja tuotiin esille Onni muuttaa maalle -osastolla Helsingin Oma Koti -messuilla 19.-22.4.2007. Messuilla markkinoitiin kylien ja kuntien asuntoja, tontteja ja tonttipörssejä. Osastoa esiteltiin laajasti myös mm. Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä 20.4. Etelä-Savon maallemuutosta ja kyläasiamiehestä oli kokosivun juttu samassa lehdessä 4.5.2007.
Onni muuttaa maalle: maakuntien maallemuuton messuosasto Helxingin Oma Koti -messuilla
Maallemuuttopalvelun kautta kiinteistöjä markkinoidaan myös suuren valtakunnallisen www.etuovi.com -nettipalvelun kautta. Palvelu on ainakin hankkeen ajan vuoden 2007 loppuun asti ilmainen. Mahdollisimman tarkat tiedot ja mielellään kuvia myytävästä kiinteistöstä lähetetään kyläasiamiehelle, joka laittaa ne näkyviin palveluun ja välittää omistajan yhteystiedot kysyjille.
Kohteet ovat menneet hyvin kaupaksi. Etuovessa on nyt 8 Jäskyn kohdetta ja uusia kohteita toivotaan kunnilta, kylistä ja yksityisiltä.

Jäsky kyläasiamies
Tuula Eloranta
kylaasiamies.tuula.eloranta at gmail.com

Jäsky puheenjohtaja
Ilkka Sutinen
0400-722 145
ilkka.sutinen at tyynela.fi

Suomen kylätoiminta ry
02-738 1761
info @kylatoiminta.fi

Palaute: kylaasiamies.tuula.eloranta at gmail.com

Pääsivulle