kylä

Järvi-Suomen kylät ry – Etelä-Savo

Mikä?

Etelä-Savon
kunnat ja kylät

Yhteystiedot: hallitus
ja kyläasiamies

Toiminta-
kalenteri

Liity
jäseneksi!

Maaseutuvaikutusten arviointi (Rural proofing)

Uutiset, linkit

Maaseutuvaikutusten arvioinnin infoiltapäivä

Aika: 13.5.2013
Paikka: Kuntatalo, Toinen linja 14, kh B 1.4, Helsinki

Maaseutuvaikutusten arviointi on lähestymistapa, joka auttaa maaseutunäkökulman sisällyttämisessä eri prosesseihin. Maaseudulla päätösten vaikutukset ovat usein erilaiset kuin keskuksissa, mikä johtuu maaseudun erityispiirteistä, kuten harvasta asutuksesta ja pitkistä välimatkoista. Tämän vuoksi on tärkeää, että maaseutuvaikutukset selvitetään jo asioiden valmisteluvaiheessa, jotta maaseudun asukkaiden, yritysten ja toimijoiden näkökulma voidaan ottaa huomioon päätöksiä ja niistä seuraavia käytännön ratkaisuja tehtäessä.

Tämän infoiltapäivän tarkoituksena on tukea maaseutuvaikutusten arvioinnin soveltamista käytännössä kuntauudistuksessa ja maakunnallisessa kehittämistyössä. Tilaisuudessa esitellään maaseutuvaikutusten arvioinnin lähestymistapaa sekä käytännön esimerkkejä arvioinnin soveltamisesta kunta- ja maakuntatasolla. Tilaisuus on tarkoitettu kuntien ja aluehallinnon virkamiehille ja luottamushenkilöille sekä maaseudun järjestötoimijoille. Tilaisuus on osallistujille maksuton. Ennen tilaisuutta on mahdollisuus omakustanteiseen lounaaseen Kuntaliiton henkilöstöravintolassa. Päivän puheenjohtajana toimii erityisasiantuntija Christell Åström.

Ohjelma
12.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaiskatsaus maaseutuvaikutusten arviointiin maaseutuylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen, työ- ja elinkeinoministeriö
12.20 Maaseutuvaikutusten arviointi kuntauudistuksessa erityisasiantuntija Christell Åström, Kuntaliitto
12.50 Ruotsinkielisten kuntien näkemyksiä maaseutuvaikutusten arviointiin
erityisasiantuntija Peter Backa, Svenska Temagruppen
13.20 Lohjan kokemukset maaseutuvaikutusten arviointiprosessista kuntaliitostilanteessa projektipäällikkö Pirjo Sjögren, Lohjan Kylät ry:n Läntistä lähidemokratiaa -hanke
13.50 Kahvitauko
14.10 Oulun käytännöt maaseutunäkökulman sisällyttämisestä kuntauudistukseen projektipäällikkö Rita Porkka, Oulun kaupungin KantriOulu-hanke
14.40 Maaseutuvaikutusten arviointi työkaluna maakunnallisessa kehittämistyössä maaseutuasiantuntija Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus
15.10 Maaseutuvaikutusten arviointi maakuntaliiton toiminnassa maaseutuasiamies Jari Lantta, Etelä-Karjalan liitto
15.30 Keskustelua ja kysymyksiä; miten maaseutuvaikutusten arviointia voitaisiin kehittää?
16.00 Päätös

Ilmoittautuminen joko sähköpostilla; christell.astrom@kuntaliitto.fi tai puh. (09) 771 2030/ 040 766 9179 viimeistään 3.5.2013

MVA käyttöön päätöksenteon tueksi, Seija Korhonen 5.9.2012 >>>
MVA osana kuntaliitosten valmistelua. Hanna-Mari Kuhmonen, huhtikuu 2012 >>> Miksei kukaan auttanut Osmoa? Liisa Helanto Lahden kuntaliitoksen MVA:sta 15.10.2010 >>>
MVA on tärkeää, Hannu Katajamäki 4.1.2010


Linkit

Maaseutupolitiikan yhteistyryhmä YTR, Maaseutuvaikutusten arviointi >>>
Kuntaliitto, Maaseutuvaikutusten arviointi >>>
What is rural proofing? Department for Environment, Food and Rural Affairs, UK >>>

Maaseutuvaikutusten arviointi

Teksti YTR:n tammikuussa 2013 julkaistusta esitteestä.

Työkalu onnistuneiden päätösten tueksi

Elinvoimainen maaseutu ihmisille, yrityksille ja organisaatioille

Päättäjällä on valtioneuvoston tuki maaseutuvaikutusten selvittämiseen

Päätöksentekijän avuksi on kehitetty maaseutuvaikutusten arviointi (MVA). Se on työkalu, jonka avulla maaseutunäkökulman saa sisällytettyä valmisteluun onnistuneiden päätösten tueksi.

Päätöksillä – niin valtakunnan, alueen kuin kunnan tasolla – on aina vaikutuksensa maaseutuun. Siellä vaikutukset ovat usein erilaisia kuin keskuksissa, ja vieläpä erilaisia riippuen siitä, minkälaisesta maaseudusta on kyse. Maaseutuvaikutusten arvioiminen antaa mahdollisuuden vahvistaa myönteisiä maaseutuvaikutuksia ja ennaltaehkäistä kielteisiä.

Kuntaliitoksessa kunnan asukasmäärä kasvaa, ja maaseutumaisuus lisääntyy.

Asioiden välinen yhteys on tunnistettava ennen päätöksentekoa.

Mitä ovat maaseutuvaikutukset?

Maaseudulla tyypillisiä piirteitä ovat väljä asutus ja pitkät välimatkat. Alueiden erilaisuudesta johtuen päätösten vaikutukset ovat maaseudulla usein erilaisia kuin keskuksissa. Päätösten seuraamuksia maaseudun ihmisille, yrityksille ja organisaatioille ei useinkaan ajatella eikä siten tunneta.

Maaseutuvaikutusten arvioinnin tarkoituksena on

• varmistaa, että vaikutukset maaseudun ihmisiin, yrityksiin ja organisaatioihin sekä maaseudun kehittämisen tavoitteisiin otetaan huomioon jo ennen päätöksentekoa
• ehkäistä haitallisia maaseutuvaikutuksia ja vähentää niistä aiheutuvien ylimääräisten tukitoimien tarvetta
• lisätä kaupunki- ja maaseutualueiden välistä tasa-arvoa
• parantaa päätöksentekoa
• lisätä tietoa maaseutukysymyksissä

Maaseutuvaikutusten arviointi tuo esiin eri hallinnonalojen ja organisaatioiden päätösten vaikutukset. Sen kautta voidaan löytää mahdollisia vaihtoehtoisia ratkaisumalleja päätökselle. Maaseutuvaikutusten arvioinnilla pystytään edistämään maaseudun asukkaiden oikeudenmukaista kohtelua, alueellista tasa-arvoa ja maaseudun toimintaedellytysten säilymistä.

Maaseutuvaikutusten arvioinnissa päätöksen tai politiikan aiheuttamat merkittävät maaseutuvaikutukset tunnistetaan ja kuvataan. Arvioinnin apuna voidaan käyttää tarkistuslistaa, johon on koottu maaseutupoliittisesti keskeiset huomioonotettavat asiakokonaisuudet. Tarkistuslista auttaa hahmottamaan, millaisia mahdollisia vaikutuksia päätöksellä on maaseudulle.

Tarkistuslistan kokonaisuudet:

1. Maaseudun elinkeinot, yrittäjyys ja työ
2. Maaseudun osaaminen ja innovaatiot
3. Maaseutuasuminen ja palveluiden järjestäminen (palveluiden määrä, laatu, hinta ja saavutettavuus)
4. Maaseudun saavutettavuus, yhteydet ja infrastruktuurin toimivuus
5. Maaseudun vetovoimatekijät ja vahvuudet
6. Yhteisöllisyys, sosiaalinen pääoma, lähidemokratia ja paikallisten olosuhteiden huomioon ottaminen

Vaikutukset vaihtelevat

Maaseutuvaikutukset ovat laadultaan ja voimakkuudeltaan erilaisia eri alueilla ja eri puolilla Suomea. Harvaan asutun maaseudun näkökulma on keskeinen, koska siellä vaikutukset ovat merkittävimmät.

Milloin arviointi tehdään?

Arviointi voidaan jaotella ennakkoarviointiin, toimeenpanon aikaiseen arviointiin ja loppuarviointiin.

Tärkeintä on arviointi ennen päätöksentekoa, jolloin päätöstä voidaan tarvittaessa vielä muuttaa. Esimerkillisessä tilanteessa nämä eri ajankohtina suoritetut arvioinnit muodostavat kokonaisuuden.

Päätöksenteon valmistelu

Asioiden välinen yhteys on tunnistettava ennen päätöksentekoa. Vaikutusarvioinnit ja ennakkoarviointi ml. maaseutuvaikutusten arviointi (MVA)

Päätös

Toimeenpanon käynnistäminen

Toimeenpano

Jatkuva arviointi ja väliarviointi ml. MVA

Seuranta

Loppuarviointi ml. MVA

Työkalu kuntapäättäjille

Kuntakenttä muuttuu

Kuntakenttä on kohdannut monia muutoksia 2000-luvulla. Kuntien lukumäärä on vähentynyt ja suuntaus näyttää jatkuvan.

Kunta- ja palvelurakenneuudistus on tuonut mukanaan uuden moniaineksisen kuntatyypin, jossa laajat maaseutualueet ja keskuskaupunki yhdistyvät. Kuntaliitoksien toteutuessa kunnan asukasmäärä kasvaa, maaseutumaisuus lisääntyy, ja usein maaseudun elinvoimaisena pitäminen muuttuu haasteellisemmaksi. Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus on yhä enemmän yhden kunnan sisällä tapahtuvaa.

Kuntaliitostilanteessa on tärkeää huomioida uskottavalla tavalla alueelliset erityispiirteet. Lähtökohtana tulee olla se, että yhdistyvän kunnan eri osat tuovat tärkeitä voimavaroja koko uuden kunnan menestymisen tavoitteluun. Tämän tulisi näkyä myös kuntastrategiassa. Siksi on tärkeää jo kuntaliitosselvityksen yhteydessä luoda suunnitelma maaseudun kehittämiseen ja tarkastella, millä tavalla erilaiset päätökset ja politiikat vaikuttavat maaseudulla. Maaseutuvaikutusten arviointi on tähän sopiva työkalu.

Maaseutunäkökulmaa kuntaliitosselvityksiiin

Suomessa on tarve saada maaseutunäkökulma aikaisempaa paremmin osaksi päätösten valmistelua ja toteuttamista. Maaseutuvaikutuksen arviointia on jo useita vuosia suositeltu käytettävän työkaluna päätösten ja politiikkojen valmistelussa muiden vaikutusarviointien rinnalla silloin, kun niillä on alueellisia vaikutuksia.

Työ- ja elinkeinoministeriön kesäkuussa 2012 hyväksymässä maaseutupoliittisessa toimenpideohjelmassa 2012–2015 on yhtenä keskeisenä toimenpide-ehdotuksena maaseutuvaikutusten arvioinnin liittäminen osaksi kuntaliitosselvityksiä, liittymissopimuksia ja yhteistoiminta-alueiden valmistelua.

Kuntaliitto suosittelee maaseutuvaikutusten arviointia käytettävän niin kuntaliitosten suunnittelussa kuin toteutuksessa.

Huomaa tämä

• Maaseutuvaikutuksia on tärkeä arvioida koko kuntaliitosprosessin aikana sekä kun yhdistymishallitus tekee päätöksiä käytännön kysymyksistä.
• Maaseutuvaikutusten arvioinnille valitaan vastuuhenkilö, jonka tehtävänä on seurata ja arvioida maaseutuvaikutuksia valmistelujen ja suunnitelmien edetessä.
• Vastuuhenkilö kokoaa seurantaryhmän, jonka tehtävänä on arvioida maaseutuvaikutuksia kuntaliitosselvityksen edetessä ja liittymissopimusten muovautuessa. Ryhmä koostuu maaseudun asiantuntijoista, kuten maaseutuvirkamiehistä, luottamushenkilöistä sekä toimintaryhmien ja kyläyhdistysten edustajista.

Kuntaliitoksen toteutuessa tulee maaseutuvaikutuksen arviointia käyttää niin toimeenpanon aikaiseen kuin myös jälkeenpäin tapahtuvaan arviointiin.

Esimerkkejä päätösten vaikutuksista

Kielteisten vaikutusten lumipalloefekti

Erään maakunnan kylien tiestön kehittämistarpeita selvitettiin. Aihe oli ollut esillä joissakin kunnissa ja siitä oli keskusteltu myös maakuntatasolla sekä tiehallinnon edustajien kanssa. Keskustelussa kyseenalaistettiin tiestön turvallisuuteen liittyvät kehittämistarpeet muutamassa kylässä.

Eräästä kylästä oli lakkautettu koulu ja kyläkauppa. Toisessa kylässä puolestaan kunta oli uhannut lakkauttaa kyläkoulun. Näiden epävarmuustekijöiden vuoksi tieturvallisuuden parantamiselle ei nähty tarvetta.

Yhden palvelun katoaminen tai uhanalaisuus vaikutti siis myös muita palveluja koskeviin päätöksiin.

Myönteisiä vaikutuksia yhteissuunnittelulla ja vuoropuhelulla

Kunnan sivistysjohtajan mukaan yksi kyläkouluista oli tarpeen lakkauttaa. Kuntaan oli kuitenkin laadittu esimerkillisellä yhteissuunnittelulla maaseutuohjelma, jonka seurantaryhmässä oli mukana kunnan eri sektoreiden johtajat, luottamushenkilöitä ja yhteistyöja viranomaistahojen edustajia. Seurantaryhmän kokouksessa kouluasia nousi keskusteluun, ja sitä tarkasteltiin sivistystoimea laaja-alaisemmin eri näkökulmista. Selvisi, että kylälle oli vastikään kaavoitettu lisää alueita ja sinne oli syntynyt myös vesiosuuskunta. Seurauksena kylän väkiluku oli kasvanut ja kylälle rakennettiin koko ajan lisää. Myös koulun oppilasmäärä oli kasvanut ja kasvun ennustettiin edelleen jatkuvan.

Elinkeinosektorin näkökulmasta koulun lakkauttaminen nähtiin kunnan elinkeinopolitiikan vastaiseksi. Uusien asukkaiden myötä kylälle oli tullut myös uusia yrityksiä ja työntekijöitä. Koulun lakkauttaminen merkitsisi lapsiperheille tärkeän vetovoimatekijän menettämistä, ja mahdollisesti myös yritysten perheellisten työntekijöiden lähtemistä. Keskustelun jälkeen päätettiin, ettei koulua lakkauteta.

Muuttuvassa maailmassa maaseudun mahdollisuudet kannattaa nähdä myös pidemmällä aikavälillä.

Maaseutupolitiikka.fi, maaseutuvaikutusten arviointi >>>

Tukea hyvien päätösten tekijöille

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR on valtioneuvoston asettama yhteistyöelin. Verkostomaiseen työhön osallistuu yli 500 ihmistä eri ministeriöistä sekä muista organisaatioista koko Suomesta.

Teksti YTR:n vuonna 2013 julkaistusta esitteestä.

Jäsky kyläasiamies
Tuula Eloranta
kylaasiamies.tuula.eloranta at gmail.com

Jäsky puheenjohtaja
Ilkka Sutinen
0400-722 145
ilkka.sutinen at tyynela.fi

Suomen kylätoiminta ry
02-738 1761
info @kylatoiminta.fi

Palaute: kylaasiamies.tuula.eloranta at gmail.com

Pääsivulle