Suomen Omakotiliitto ry koordinoi Sisäasiainministeriön toimeksiannosta "mökkiläiset mukaan kuntien ja kylien toimintaan" -projektia, jonka tavoitteena on kehittää vapaa-ajan asukkaiden osaamisen hyödyntämistä mökkikunnissa . Projektin puitteissa järjestetään yhteensä 19 alueellista koulutus- ja tiedotustilaisuutta eri puolilla Suomea vuosina 2007-2008. Kevään 2007 aikana kierrettiin 9 paikkakuntaa ja ensi keväänä on vuorossa 10 maakuntaa.

Hankkeen takana ovat Sisäasiainministeriö/Saaristoasiain neuvottelukunta, Suomen Omakotiliitto, Suomen Kylätoiminta ry, Suomen Kuntaliitto ja yrityskummeja.

Mikkelin tilaisuudessa maakuntajohtaja Hannu Vesa ehdotti, että mökkiläisten sairaanhoito järjestettäisiin joustavasti niin, että mökkikunnat aina saisivat kulut palvelujen käyttäjien kotikunnilta.

Hirvensalmen kunnanjohtaja Seppo Ruhanen kannatti Vesan ajatusta ja totesi, että juuri sairaanhoito on ainoa suuri menoerä jonka mökkiläiset voivat aiheuttaa. Hirvensalmi tarjoaa useimmat palvelut yhtä lailla mökkiläisille kuin omille asukkailleenkin. Pienessä kunnassa mökkiläisillä on keskeinen osa, eikä kunnilla pitäisi olla varaa olla palvelematta mökkiläisiä.

Hirvensalmella on kyselyillä seurattu mökkiläisten mielipiteitä ja toiveita. Viime aikoina mm. kunnan nettisivujen käyttö on noussut nopeasti. Äänioikeutta ottaisi vastaan melkein puolet mökkiläisistä, mutta vain 1 % voisi ajatella asettuvansa valtuustoehdokkaaksi. Mökkiläisistä suurin osa haluaa, että Hirvensalmi pysyy itsenäisenä kuntana, vain 6 % toivoo, että kunta liittyisi toiseen kuntaan.

Saaristoasiain neuvottelukunnan pääsihteeri Jorma Leppänen puolestaan korosti, että etätyötä tehdään jo paljon, tuoreen arvion mukaan sitä tekee 10 % työntekijöistä. Sekä Leppänen että Ruhanen korostivat, että osa mökeistä muutetaan myöhemmin vakituisiksi asunnoiksi. Mökkiläiset ovat kuntalain mukaan maanomistajina kunnan jäseniä mutta heillä ei ole äänioikeutta. Mökkiläistoimikuntia on perustettu noin 50 kunnassa.

Puumalan kesäasukas Maire Pietarinen toimii Mikkelin seudun mökkiläistoimikunnassa ja kertoi, että toimikunta on sitoutunut ja haluaa olla mökkikuntien hyödyksi.

Anttolan kesäasukas, ekonomisti Hannu Ranki kiinnitti huomiota mökkiläistoimikuntien valintatapaan. Ketä toimikunnat oikein edustavat ja mitä ne vievät eteenpäin?

Järvi-Suomen kylät ry:n alustaja Henrik Hausen ehdottikin, että mökkiläisten tärkein vaikutuskanava on kyläyhdistysten kautta. Tämä idea sai myös kannatusta. Alustus ohessa.

Lisää alustuksia Omakotiliiton kotisivuilla >>>

Mökkiläisten mukaan ottaminen kylien elämään

Henrik Hausen Mikkelissä 4.5.2007

Vapaa-ajan asukkaat eivät tule kyläämme retkeilemään, vaan he ovat investoineet tänne ja asuvat täällä osan vuodesta. He käyttävät palveluja ja osallistuvat kylän elämään monella tapaa. Osa vapaa-ajan asukkaista haluaa vetäytyä rauhaan lomansa ajaksi, mutta osa on erittäin kiinnostunut kylistä, niiden historiasta ja jopa niiden kehittämisestä.

Kylätoimikunnat ja kyläyhdistykset ovat luonnollinen osallistumisväylä myös vapaa-ajan asukkaille. Kun lähdetään mukaan kehittämään kylää ja sitä kautta lomakuntaa, niin voidaan myös vaikuttaa tärkeissä asioissa, kuten ympäristönsuojelussa ja kaavoituksessa.

Hyviä kokemuksia

Omassa kotikylässäni Pertunmaan Ruorasmäessä olemme tehneet yhteistyötä vapaa-ajan asukkaiden kanssa jo pitkään. Kylän ylpeyden aihe on näytelmätoiminta. Kuutena vuotena esitetyt, oman kylän historiasta kertovat näytelmät ja muina vuosina järjestetyt iltamat on kaikki tehty yhteistyössä vapaa-ajan asukkaiden kanssa.

Näytelmätoiminta ja kylähistorian kerääminen on yhdistänyt kylän kesäasukkaita ja muita niin, että vuonna 2002 tehdyssä kyläkyselyssä kuusi kesäasukasperhettä vastasi, että haluaisi asua vakituisesti kylässä. Kaikenlainen asioiminen on mutkatonta, kylässä toimii yksi mökkitalkkari ja muutkin isännät tarjoavat monipuolisesti rakennuspalveluja, teiden aurausta ja lanausta, polttopuun myyntiä ja muita palveluja. Kylälle on myös rakennettu 40 venepaikan satama talkootyöllä ja hankerahoituksella.

Vapaa-ajan asukkaat osallistuvat jo kyläyhdistysten toimintaan

Etelä-Savon kyläyhdistyksille 30.4.2007 lähetetyssä pikakyselyssä kyläyhdistykset suhtautuivat erittäin myönteisesti vapaa-ajan asukkaiden osallistumiseen kyläyhdistyksen toimintaan ja hallitukseen. Vastauksia tuli 35 kylästä ja näistä 17:ssä on jo hallituksessa kesäasukasjäsen (taulukko liitteenä).

Kesäasukkaiden katsotaan tuovan uusia ideoita toimintaan ja eräs vastaaja toteaa: "Käytämme myös hankinnoissa ja erikoisosaajina mökkiläisten ja entisten kyläläisten apua. Tämä on hyvä vinkki, jos tarvitsee jotain erikoisjuttua, niin aina löytyy jonkun tuttu joka pystyy auttamaan ja suhtautuminen on yleensä positiivista."

Juuri kylän kautta on luontevaa osallistua kunnan ja seudun kehittämiseen. Vapaa-ajan asukkailla on tähän monia tarpeellisia taitoja.

Palveluja tarvitaan jatkossakin

Etelä-Savossa on 160 000 "vakiasukasta" ja yli 45 000 kesäasuntoa. Maakunnan väkiluku alenee noin 1 000 hengellä vuodessa mutta samalla mökkien lukumäärä kasvaa noin 700:lla vuodessa. Monessa kylässä tämä tarkoittaa, että kun vapaa-ajan asukkaat otetaan huomioon, niin väkimäärä pysyy ennallaan tai jopa kasvaa. Kuntien kannattaisi ehdottomasti ottaa vapaa-ajan asukkaatkin huomioon, kun palveluja suunnitellaan. Kylillekin tarvitaan liikuntapaikkoja, kokoontumistiloja, teitä, kevyeen liikenteen väyliä ja ulkoilureittejä.

Mökkitalkkarista ja kyläavustajasta on tullut uusia tärkeitä ammatteja kylille, rakennusmiehiä ja kauppoja vapaa-ajan asukkaat ovat työllistäneet jo pitkään. Aktiivisimmilla kylillä tehdään oma palvelu- ja tuotehakemisto. Jopa pienimmissäkin kylissä joissa tällainen tehdään hämmästytään yleensä tarjolla olevien palvelujen suurta määrää ja monipuolisuutta.

EU:n maatalouspolitiikka on sellainen, että maatalous työllistää yhä pienemmän osan kyläläisistä ja uusia toimeentulomahdollisuuksia etsitään kylillä aktiivisesti. Joissakin kunnissa toimii työosuuskunta ja joissakin kunnissa 4H-yhdistys välittää työpalveluja. Olkaa siis mökkiläiset aktiivisia ja kyselkää kyläläisiltä, kyläyhdistykseltä tai vaikkapa kunnantoimistolta tarvitsemaanne palvelua. Uusi yritys tai sivutoimi saattaa syntyä vaikkapa kesäasukkaan ehdotuksesta.

Uusia tuulia kyliin

Vapaa-ajan asukkaat tuovat elämää ja uusia tuulia kyliin. Aktiivinen kylä tiedottaa ja järjestää erilaisia tilaisuuksia, joissa kyläläisiin pääsee tutustumaan ja kuulumisia vaihtamaan.

Mahdollisilla maallemuuttajilla ja mökkiläisillä on kaksi suurta huolta. Lähipalvelut ja kylähenki. Erityisesti kyläkoulut vetävät uusia asukkaita. Kylähengestä kysytään usein: "Arvostetaanko muuttajia vai kyräilläänkö naapureita?" Oma kokemukseni kyliltä on kuitenkin hyvä. Vaikka erilaisuutta saatetaan ihmetellä, niin asioihin suhtaudutaan käytännöllisesti ja reilusti. Kyläyhteisöön pääsee sisälle mutta kyllä se vaatii joskus ponnisteluakin.

Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana virinnyt kylätoiminta on muuttanut kyliä avoimemmiksi. Erilaisiin kehittämishankkeisiin on saatu rahaa jopa täällä maaseudulla aika huonossa huudossa olevalta EU:lta. Kylätoimintaanhan kaikki kyläläiset pääsevät mukaan ammatista riippumatta.

Ristiriitoja

Varmasti vakiasukkaiden ja vapaa-ajan asukkaiden välille voi tulla myös ristiriitoja. Esimerkiksi rantarakentamisesta ja metsien käsittelystä on erilaisia näkemyksiä. Kanssakäyminen ja yhdessä tekeminen kuitenkin auttavat löytämään myönteisiä ratkaisuja. Eri kyselyjen mukaan mökkiläiset arvostavat avointa kylämaisemaa, puhtaita vesiä, vanhoja metsiä ja eläimien näkymistä kylällä. "Tää on oikeeta landee, kun lehmiä näkyy ..."

Henrik Hausen, kyläasiamies, Järvi-Suomen kylät ry.