Järvi-Suomen kylät ry

Etelä-Savon
kunnat ja kylät

Yhteystiedot: hallitus
ja kyläasiamies

Toiminta-
kalenteri

Liity
jäseneksi

Etelä-Savon kyläohjelma 2002-2006

Hyväksytty 2.4.2002

1 Tämä ohjelma

Alueellamme on monenlaisia kyliä, kaupunkien tai kuntakeskusten läheisiä ja syrjäisempiä, pieniä muutaman kymmenen asukkaan kyliä ja isoja satojen asukkaan keskittymiä. Vaikka kaupunkien läheisillä ja syrjäisillä kylillä on erilaisia tarpeita, emme ole halunneet korostaa tätä jakoa vaan enemmänkin etsineet yhteisiä piirteitä.

Tämän ohjelman päämääränä on omaleimaiset kylät jotka taitavasti osaavat yhdistää perinteitä ja uutta. Kyliä on jo muutaman vuoden kehitetty omaehtoisesti mm. hanketoiminnalla. Tilanne on ollut kuin elokuvassa Yksin kotona: selviytyminen omillaan on ollut kasvattavaa, mutta vaatinut todella suuria muutoksia asenteissa ja osaamisessa. Tämä muutosprosessi on vielä kesken. Vieläkin tarvitaan lisää rohkeutta, uskoa omiin mahdollisuuksiin ja pitkäjännitteisyyttä kylien kehittämiseen.

Ohjelman tarkoituksena on ennen kaikkea toimia kylätoimikuntien työkaluna ja innostuksen lähteenä.. Lisäksi se toimii Järvi-Suomen kylät ry:n (Jäskyn) ja sen toiminta-alueen eli Etelä-Savon maakunnan toimintaryhmien yhteistyön ohjenuorana.

Ohjelma perustuu Jäskyn aiemmalle ohjelmatyölle joka alkoi jo vuonna 1992 Jäskyn edeltäjän Milkan järjestämällä kyläkyselyllä ja vuoden 1993 Mikkelin läänin kylätoimintapäivien seminaareilla. Järvi-Suomen kyläliiteri kirjoitettiin vuonna 1995 ja Valo sytyttää jään eläväksi -ohjelma 1997.

Etelä-Savon kyläohjelman laatiminen alkoi vuonna 2001 laajalla kyläkyselyllä (tulokset tilattavissa sähköpostilla, osoite yllä). Ohjelmaa valmistelleen työryhmän johtajana on toiminut Eila Puhakainen, kyselyn kysymykset laadittiin Rantasalmen ympäristökasvatusinstituutissa ja ohjelmatekstin on kirjoittanut Henrik Hausen. Kuvitus on Mirjam Gyllingin, mukana mm. Etelä-Savon maakuntalintu kuhankeittäjä, -kasvi lumme, -eläin saimaannorppa ja -kala muikku. Ohjelman laatimiseen saatiin Maa- ja metsätalousministeriön maaseutuosaston myöntämä avustus.

Lausuntoja ja ajatuksia ohjelman luonnosvaiheessa ovat antaneet mm. Maaseutukeskus Mikkeli ry (johtaja Heikki Pahkasalo), Etelä-Savon ympäristökeskus (toimialapäällikkö Pekka Häkkinen, insinööri Vesa Rautio), Itä-Suomen lääninhallitus (maaherra Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen, kouluneuvos Matti Hänninen), Etelä-Savon maakuntaliitto, mm. Kangasniemen, Savonrannan, Pertunmaan, Punkaharjun ja Rantasalmen kunnat sekä useat yksittäiset kylät ja yksityishenkilöt.

Ohjelma hyväksyttiin Järvi-Suomen kylät ry:n kevätkokouksessa Rantasalmella 2.4.2002.

2 Alue ja toimintaryhmät

Etelä-Savon alueella on noin 220 kylää Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen kaupunkien ja 19 muun kunnan alueella. Alueella on erittäin paljon vesistöjä, se on harvaan asuttu ja alkutuotantovaltainen. Alueen maaseutualueella asuu noin 140 000 henkeä, joista noin puolet kuntien keskustaajamissa ja puolet maaseutukylissä. Vain harvoissa maaseutukylissä on varsinaisia kylätaajamia. Kaupunkien keskusta-alueilla on lisäksi noin 30 000 asukasta.

Järvi-Suomen kylät ry (Jäsky) on Etelä-Savon kylien alueellinen yhteenliittymä, joka toimii kylien yhteistyön edistäjänä mm. järjestämällä joka toinen vuosi pidettäviä kyläpäiviä. Alueellamme on kolme toimintaryhmää:

• Savonlinnan seudun kuuden kunnan ja Savonlinnan kaupungin maaseutualueella toimii Piällysmies, joka toteuttaa tavoite 1-ohjelmaa.
• Juvan seudulla Rajupusu LEADER toimii kuuden kunnan alueella ja toteuttaa LEADER+-ohjelmaa.
• Mikkelin ja Pieksämäen seutukuntien kuuden kunnan ja kahden kaupungin maaseutualueella toimii Veej´jakaja, joka toteuttaa Pomo-ohjelmaa.

Lisäksi Pertunmaan kunta kuuluu Päijänne-LEADER+ -alueeseen ja Jäppilä Mansikka POMO-alueeseen.

Maaseutualueen väestömäärät ovat Piällysmies: noin 40 000, Rajupusu: 26 000 ja Veej´jakaja 70 000 asukasta.

3 Yksin kotona ? Haasteita kylien asukkaille

3.1 Palvelujen turvaaminen

Palveluntuotanto maaseudulla on ongelmien edessä. Maaseudun asutuksen harveneminen ja myös alhainen tulotaso johtavat siihen, että kunnilla on vaikeuksia verovaroin vastata ikääntyvän väestön kasvavaan palvelun tarpeeseen. Säästötoimet tuntuvat varsinkin maaseutukylissä, pienissä kylissä kunta ei tarjoa enää juuri ollenkaan palveluja. Yksityiset palvelut tarvitsevat nekin riittävän väestöpohjan ja uusia ratkaisuja.

Julkisen sektorin vaihtoehdoksi on esitetty ns. kolmatta sektoria eli yhteisötaloutta. Tämä tarkoittaa mm. järjestöjen ylläpitämiä palveluja. Tällaisia ratkaisuja on tutkittava ja kokeiltava. Kolmannellekin sektorille on taattava riittävät resurssit. Kolmannen sektorin halvemmat palvelut eivät saa perustua vain alhaiseen palkkatasoon tai projektien määräaikaisuuteen. Se johtaisi palveluammattien arvostuksen laskuun ja henkilöstövajeisiin.

Sekä yksityisiä että julkisia palveluja on pyrittävä parantamaan uusilla monipalvelu -ratkaisuilla, mutta samalla on palvelujen riittävä rahoitus ja väestöpohja turvattava. Yksityisellä puolella maaseudun pienten erikoisliikkeiden on erikoistuttava monelle alalle. Kylän tai kirkonkylän kirjakauppias on ehkä samalla kenkäkauppias ja kirjanpitäjä, tai sitten hän vuokraa pari hyllyä naapurikunnan kenkäkauppiaalle ja sivuhuoneen vaatetusliikkeelle. Monipalvelupisteistä lisää kappaleessa 5.7.

3.2 Kyläkoulu on voimavara, ei rasite

Kyläkoulut ovat monien vanhempien mielestä ihanteellisia lasten kasvuympäristöjä. Erityisesti alimpien luokkien oppilaat hyötyvät pienestä yksiköstä, ja yhdistettynä erityisopetukseen ja kyläpalvelujen tuottamiseen tällainen yksikkö voi olla myös taloudellisesti mahdollinen. Kyläkoulujen Etelä-Savo houkuttelee uusia lapsiperheitä alueelle.

Kyläkyselystämme käy ilmi, että kylä voi olla toimelias ja hyvä asua ilman omaa kouluakin. Tapaamispaikkana voi toimia lakkautettukin koulu tai seurojentalo. Kylän ehkä viimeisenä julkisena palvelupisteenä kouluun kohdistuu kuitenkin voimakkaat tunteet.

Koulupäätökset on tietenkin tehtävä lähtien lasten parhaasta, joskus se voi edellyttää jopa koulun lakkauttamistakin. Toisaalta kunnalla on velvoite ylläpitää koulupalveluja tasapuolisesti kaikille asukkaille. Ei voi olla moraalisesti oikein, että kunta paikkaa talouttaan retuuttamalla pieniä lapsia tuntikaupalla päivittäin pitkin mutkaisia sorateitä.

3.3 Asuntoja halukkaille

Alueemme pieniinkin kyliin muuttaa joka vuosi uusia asukkaita, ja paikoitellen on jopa kova kilpailu tyhjistä asunnoista ja tonteista. Valitettavasti vielä useampi muuttaa poispäin, mutta niin kauan kuin muuttovirta ei ole yksisuuntainen, niin sitä voidaan varmasti ohjata myös maaseudulle edullisemmaksi. Yksi avaintekijä on sopivien vuokra- ja omistustalojen sekä tonttien ja pienten viljelytilojen löytyminen kyliltä.

On myös totuttava siihen, että ihmiset asuvat välillä kaupungeissa esimerkiksi opiskelun takia ja välillä maaseudulla etätyötä tehden ja lasten kasvuympäristön takia. Muita syitä lyhyemmälle tai pidemmälle maalla asumiseen voivat olla vaikkapa halu pitää hevosia tai rauhassa keskittyä taiteelliseen tai tieteelliseen työhön.

Näille maaseudulle arvokkaille muuttajille olisi oltava tarjolla sopivia asumisvaihtoehtoja. Yksityiset kiinteistövälittäjät toimivat yleensä tehokkaasti, mutta saattaa olla sekä kiinteistöjen myyjiä että ostajia, joita yksityinen kiinteistövälitys ei tavoita, ja silloin voisivat kylätoimikunnat, kunnat tai seudulliset autiotilahankkeet toimia välittäjänä. Maallemuuttokampanjat käsitellään myös kappaleessa 5.9 Kaupunki ja maaseutu yhteistyössä.

3.4 Työpaikat ja elinkeinojen kehittäminen

Maaseudulla on tilaa ja perinteitä tuottaa mm. ruokaa, puuraaka-ainetta ja energiaa. Alkutuotannon säilyminen Suomessa on turvattava kansainvälisestä integraatiosta huolimatta. Alkutuotannon avulla hoidetaan myös kulttuuriympäristöä ja siitä pitäisi saada korvaus esimerkiksi ympäristönhoito- tai seutusopimusten perusteella.

Maaseudulle sopivat kuitenkin myös monen muun alan tuotanto ja palvelut. Maaseudun uudet elinkeinot voivat perustua esimerkiksi

• perinteisiin: käsityöalalla ja elintarvikkeiden jalostuksessa yhdistetään paikallisesti omintakeinen perinne uusiin mahdollisuuksiin ja asiakkaiden makuvaatimuksiin.
• maaseudun kiireettömään yrittäjyyteen: vaikka perinteisellä perhetilalla on monenlaisia tehtäviä, niihin tartutaan ajallaan ja tietty seestyneisyys säilyy, vaikka toimeentulo on omasta työstä kiinni. Kaikkien kanssa ei tarvitse olla kaiken aikaa, vaan jokaiselle jää myös omaa rauhaa. Tätä kiireettömyyttä ei saa "kehittää" pois, vaan se on nähtävä voimavarana esimerkiksi palvelusektorilla: meillä on teille aikaa.
• uuteen teknologiaan: vaikka uuden teknologian käyttöönotto toistaiseksi on merkinnyt tuotannon keskittymistä, niin kevyenä ja siirrettävänä se soveltuu myös hajautettuun tuotantoon.

Yksi asutuksen keskittymisen tärkeimmistä taustatekijöistä on isojen kaupunkien kehittyneet työmarkkinat.

• Maaseudun ja pienten kaupunkien pienillä työmarkkinoilla yrityksellä voi olla vaikeuksia löytää sopivia työntekijöitä.
• Vastaavasti ammattilaisilla on vaikea löytää sopivia työpaikkoja. Erityisesti nuoret naiset ovat nykyään pitkälle koulutettuja, työn löytyminen heille on maaseudun kohtalonkysymys.

Hyvät tiet ja liikkumismahdollisuudet sekä etätyövaihtoehdot laajentavat maaseudun työmarkkinoita ja ovat siksi elintärkeitä maaseudun kilpaillessa yritysten ja asukkaiden sijoittumisesta. Etätyöstä, tietoliikenneyhteyksien kehittämisestä ja kyläyrittämisestä lisää kappaleessa 5.5.

Maaseudun asukkaiden on jatkossa kouluttauduttava yhtä pitkälle kuin kaupunkilaisten.

• Osittain se edellyttää jalkautumista kaupunkiin opiskelemaan.
• Osin se onnistuu uuden tietoliikennetekniikan avulla. Kyläkoulu tietokoneineen ja kirjastoineen on ehdottomasti oltava kyläläisten käytössä iltaisin ja viikonloppuisinkin.
• Tiivis kyläyhteisö antaa mahdollisuuksia kehittää mestari-kisälli –tyyppistä käytännön kouluttautumista joko virallisella oppisopimuksella tai muulla tavoin.

Maaseutuympäristö on aina vaatinut kekseliäisyyttä arjen ja työn asioissa. Maaseudun rauhallinen elämänrytmi edesauttaa innovatiivisuutta ja maaseudullekin voidaan luoda eri alojen osaamiskeskittymiä ja luovuuden saarekkeita. Voidaan myös verkottua laajempaan osaamisverkostoon. Järviluonnon keskus, Salmela, Retretti ja Juvan luomukarjatalouskeskittymä ovat esimerkkejä siitä, että maaseudullakin voidaan keskittyä opetukseen, kulttuuriin tai johonkin erityistuotantosuuntaan ja näin saavuttaa etuja. Osaamisesta katso myös kappale 5.4.

3.5 Kylien ilmapiiri ja yhteistoiminta

Kylien ilmapiiri syntyy ihmisten yhteistoiminnassa. Jotta kylä voisi houkutella uusia asukkaita, ilmapiirin pitää olla avoin ja erilaisuutta hyväksyvä. Kylät, joissa on vahvaa ja pitkäjännitteistä yhteistoimintaa ovat myös niitä, joissa erilaisuus on jokapäiväistä ja se hyväksytään. Passiivisuus ja eristyneisyys luo kyräilevän ja luotaan työntävän kylähengen. Siksi on tärkeää jatkuvasti ylläpitää ja uudistaa kylätoimintaa ja siihen liittyviä perinteitä.

Maaseudullakin huomaa, että ihmisten muuttaminen ja liikkuminen jatkuvasti lisääntyy. Kiinnittyminen omaan kylään ei enää ole itsestäänselvyys. Osa uusista asukkaista ei hakeudu mukaan kyläyhteisöön, vaan käy töissä tai harrastaa muualla. Monipuolinen kylätoiminta antaa monenlaisille ihmisille "tarttumispinnan" ja houkuttelee mukaan niin nuoria kuin vanhoja ja niin yrittäjiä, työntekijöitä, eläkeläisiä kuin työttömiäkin.

Yhteistyö ulospäin on kylien elinehto. Työmarkkinathan ovat jo paljon laajempia kuin yhden kylän tai kunnan alue. Varsinkin nuoret toivovat tiivistä kanssakäymistä kylien kesken, maaseudun ja kaupunkien kesken ja laajemmin ulkomaille asti.

3.6 Kyläympäristö

Maisema ja erilaiset luontokohteet ovat Jäskyn kyläkyselyn mukaan kyläläisten erityisen mielenkiinnon kohteita. Ympäristökohteet mainitaan niin tärkeimpien säilytettävien asioiden joukossa, kylien tärkeimpinä viihtyvyystekijöinä kuin tärkeimpänä vahvuutena uusien työpaikkojen luomiseen. Maalaismaisemassa tärkeitä ovat avoin viljelty pelto, eläimet ja rakennukset. Kylän historia on siinä ikään kuin tarjottimella mutta myös rappeutuminen näkyy helposti.

Kyläympäristöhankkeet vaativat monen tahon yhteistoimintaa. Maanomistajat, asiantuntijat ja kylän talkooväki pitää saada työskentelemään yhteisen asian edestä. Pusikoiden raivaaminen voi onnistua vapaaehtoisvoimin ja hyvällä tahdolla, mutta jo kaislikoiden niitto vaatii jo koneita, rahaa ja ehdottomasti asiantuntemusta, jotta saadaan haluttuja tuloksia aikaan. Rakennustapasuosituksilla ja kaavoituksella huolehditaan siitä, että kehittyvä maisema ei ole sekava ja luotaantyöntävä. Kyläympäristöhankkeen käynnistämisestä lisää kappaleessa 5.6.

4 Haasteista yhteiseen päämäärään

Etelä-Savon kylien merkittävimmät haasteet voidaan esittää seuraavanlaisena taulukkona. Kaupunkien läheisellä maaseudulla ja syrjäisemmillä kylillä ongelmat ovat tietenkin hieman erilaisia mutta emme halua korostaa tätä eroa. Seuraavat kohdat läpi käymällä huomataan, että eri kylillä on enemmän yhdistäviä kuin erottavia piirteitä:

Järvi-Suomen kylien yhteinen päämäärä on:

• omaleimaiset kylät, joissa kunnioitetaan perinteitä mutta samalla jatkuvasti luodaan uutta.
• Asukkaille, kesäasukkaille ja matkailijoille tarjotaan paikkoja, joissa viihdytään ja tehdään yhdessä.
• Palvelut ja työpaikat turvataan riittävällä asukaspohjalla sekä yhteistyöllä kylissä, kylien välillä, taajamien ja kaupunkien kanssa sekä alueen ulkopuolelle.

5 Tartutaan toimiin: kehittämisen alueet

5.1 Kyläsuunnitelma: hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

Kyläsuunnitelma on lyhyt ja naseva yhteenveto kylän yhteisistä päämääristä. Se toimii kylän pitkän tähtäimen suunnitelmana ja mielipiteen ilmaisuna kunnan ja hankerahoittajien suuntaan. Siinä tuodaan esille kylän yhteiset päämäärät, vahvuudet ja mahdollisuudet sekä ongelmat ja uhat. Hankkeet ja muut toimenpiteet, joilla päämääriin on tarkoitus päästä, tuodaan esille mahdollisimman tarkasti.

Kylätoimikunta/kyläyhdistys vastaa kyläsuunnitelman kokoamisesta. Se laaditaan kylän yhteisten tulevaisuuskeskustelujen perusteella, ja valmistelu voidaan jakaa eri työryhmille. Mukaan pitäisi saada kylän eri yhdistyksiä ja yrittäjiä. Usein tehdään myös kyläkysely, niin että suunnitelma edustaa kaikkien kyläläisten mielipiteitä. Hyvän suunnitteluprosessin aikana nousee esille erilaisia kehittämishankkeita, joita asetetaan tärkeysjärjestykseen ja viedään eteenpäin.

Kyläsuunnitelmassa voidaan ottaa kantaa maankäyttöön, mutta kaavoitus on niin hidas ja kallis prosessi, että sitä ei kylässä kannata jäädä odottamaan, tai sitten esimerkiksi osayleiskaavan tekeminen pitäisi saada reilusti kevyemmäksi ja joustavammaksi.

Kylä on pieni ja tiivis yksikkö, jossa sitoutuminen yhteiseen suunnitelmaan voi olla vahva, kaikki voivat tuntea suunnitelman omakseen. Hyvän suunnitteluvaiheen aikana opimme myös näkemään ja arvostamaan omaa kyläämme, sen maisemia, yhteistoimintaa ja henkeä.

• Tuodaan esille yhteinen päämäärä: Millaisen haluaisimme kylämme olevan?
• Nostetaan esille tärkeimmät asiat kylän kehittämisessä
• Asetetaan osatavoitteita
• Kaikilla kyläläisillä mahdollisuus osallistua
• Toimii "käyntikorttina" kunnan ja hankerahoittajien suuntaan, uusien asukkaiden tiedonlähde

Kyläsuunnitelman teemat, esim.

• Kylän historia, luonto, asukkaat ja elinkeinot tällä hetkellä
• Järjestötoiminta, harrastukset, perinne- ja kylätapahtumat. Kylän ilmapiiri
• Kylän kehittämis- ja edunvalvontatoiminta: mitä on jo tehty
• Kylämaisema, luontoympäristö, nähtävyydet ja näiden kehittäminen
• Rakennukset ja liikuntapaikat
• Kunnallistekniikka, vesi, tiet jne.
• Kylän palvelut, koulu kylän keskuksena, kyläkonttori, palvelut työllistäjänä
• Asunnot, tontit. Tarve, rekisteri, kylän markkinointi uusille asukkaille
• Yrityshankkeet, yrittäjien yhteistoiminta, matkailukohteet, palvelu- ja tuotehakemistot
• Kylän vetovoimatekijät, ongelmat, mahdollisuudet ja uhat
• Yhteiset tavoitteet ja päämäärät kylällä ja kyläsuunnitelmalla on tärkeä tuoda esille!
• Kylän kärkihankkeet

Kunnan eri kylien suunnitelmat toimivat kunnan ja esimerkiksi tiehallinnon suunnittelun perustana. Kerran paperille laitettua asiaa on myös helpompi ajaa eteenpäin kunnan hallinnossa, eikä yhteistyötä muiden kylien kanssa sovi unohtaa.

Jäsky ja toimintaryhmät:

1. Edistävät kyläsuunnittelua kaikissa alueen kylissä, tarvittaessa käyttäen hyväksi lievää kiristystä ja lahjomista. Vasta suunnitelmallisuuden pohjalta nousee hyviä hankkeita.
2. Järjestävät koulutusta ja levittävät tietoa kyläsuunnittelun ja osallistavan suunnittelun menetelmistä.
3. Kannustavat kyläyhdistyksiä osallistumaan aktiivisesti vireillä oleviin kaavoitushankkeisiin. Tähän uusi maankäyttö- ja rakennuslaki tarjoaa hyvät edellytykset.
4. Jäsky toimii yhä enemmän toimintaryhmien yhteistyöelimenä hoitaen osan hanketyön tiedotuksesta.

5.2 Hanketyö: ongelmat ja ratkaisut

Alkuinnostuksen jälkeen on moneen kylään levinnyt hankeväsymys: osallistuvien määrä on pikemminkin laskussa ja vetäjät väsyvät monimutkaiseen byrokratiaan, turhauttavaan päätösten odottamiseen ja tiukkoihin aikatauluihin. Hanke- ja kehitystyötä syytetään olemattomista tuloksista ja kateus kukkii.

Hanketyö on kuitenkin tehokas tapa rakentaa kylää. Pienellä julkisella tuella saadaan aikaan tuloksia. Omalla työllä rakennetuista tuloksista voimme olla ylpeitä. Hanketyö on tällä hetkellä ainoita vastavoimia vahvoille keskittäville voimille.

Hankkeiden suurin ongelma on rahoituksen kankea byrokratia. Viranomaisten on ymmärrettävä, että kylätoimijat tarvitsevat apua hakemusten tekoon ja hankalien kaavakkeiden ja seurantaraporttien laadintaan. Jos kylätoimikunnilta vaaditaan tarkkaa kirjanpitoa, seurantaa ja omarahoitusta, niin niille on ohjattava myös resursseja näiden tehtävien hoitoon. Vaadittavat tulokset on suhteutettava tarjottuihin mahdollisuuksiin.

Hanketyötä on arvioitava tavallisen kyläläisen näkökulmasta. Silloin nähdään, että toinen suuri ongelma on se, että hankkeiden tavoitteet usein asetetaan ulkoa. Tehdään sitä, mihin arvellaan saatavan rahoitusta. Kylätoimikunnan vapaaehtoistyö ei kuitenkaan kestä sitä, että toiminta suuntautuu muuhun kuin kyläläisten itse asettamiin tavoitteisiin. Aito kumppanuus viranomaisten, kansalaisjärjestöjen ja yritysten kesken edellyttää, että tavoitteet ja pelisäännöt asetetaan yhdessä.

Hankesuunnittelun muistilista:

• Selvitetään (paikallinen) tarve.
• Sovitaan tavoitteista ja siitä, ketkä ovat näiden tavoitteiden takana.
• Varmistetaan hankkeen vaikuttavuus. Auttaako se todella saavuttamaan tavoitteita, jääkö jotakin hankkeen jälkeen.
• Jaetaan hanke vaiheisiin ja tehtäväkokonaisuudet osiin.
• Arvioidaan miten paljon aikaa kukin vaihe vie ja mitä resursseja tarvitaan. Esimerkiksi asiantuntijaresurssien kohdalla tyydytään vain parhaimpaan.
• Mietitään vaiheille realistinen aikataulu ja tehtäviin vastuuhenkilöt.
• Tehdään kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma. Likviditeetti: missä vaiheessa saadaan rahaa ja missä vaiheessa isot laskut pitäisi maksaa? Tarvitaanko esimerkiksi kuntaa välirahoittajana?
• Sovitaan tulosten arviointiperusteista: liikevaihdon kasvu?, yhteistyöverkostot?, palvelun parantuminen?, oppiminen kylällä?
• Tiedotussuunnitelma: kenelle pitäisi saada tietoa hankkeesta ja miten se onnistuu? Paikallislehdet, tiedotteet…
• Raportointi: mitä tietoja on kerättävä hankkeen aikana ja miten ne raportoidaan rahoittajille jne.?

Jäsky ja toimintaryhmät:

1. Palkkaavat alueelle kyläasiamiehen. Etelä-Savon kyläasiamies palkataan ensin Equal kylätaloushankkeeseen puolipäiväisenä ja myöhemmin rinnakkaishankkeen avulla kokopäiväisenä.
2. Edistävät kyläyhdistysten rekisteröitymistä. Joka kylällä pitäisi olla ainakin yksi rekisteröitynyt yhdistys joka voi hakea hankerahaa ja vastata hankkeiden taloudesta.

5.3 Tiedottamalla uudet ideat lentoon

Avoimella tiedotuksella luomme luottamuksen ilmapiirin, jossa sekä kyläläiset että ulkopuoliset vakuuttuvat toiminnastamme. Avoimella tiedotuksella niin menestyksistä kuin vastoinkäymisistä torjumme väärät huhut ja kateellisuudet, joita esimerkiksi hanketoiminnan liepeillä liikkuu.

Paikalliset lehdet huomioivat mielellään kylätoimintaa ja sen saavutuksia, erityisesti jos tarjoamme käytännön toimintaa eikä pelkkiä lausuntoja tai muita "kulissitapahtumia". Tyhjästä ei kannata tiedottaa mutta aina kun jotakin todellista tapahtuu, niin tiedotus on tärkeä osa järjestelyjä. Tiedottamisella voidaan "juosta kylä maailmankartalle", ja se pitää tehdä jatkuvasti uudestaan.

Kyläkyselyssä mainitaan tehokkaina tiedotuskanavina myös ilmoitustaulut ja kylätiedotteet. Muutamassa kylässä käytetään hyväksi Internetin mahdollisuudet tarjota ajankohtaista tietoa halukkaille. Jäsky tarjoaa joustavat ja ilmaiset internetosoitteet kylille Internetixin verkkoympäristössä. Sivuja on nyt noin 50 ja tärkeä lyhyen ajan tavoite on niiden saattaminen ajan tasalle.

Jäsky toimii:

1. Hakee rahoitusta Jäskyn ja toimintaryhmien yhteiselle tiedotuslehdelle, jossa tiedotetaan kyläsuunnittelusta, hanketoiminnasta ja toimintaryhmien ajankohtaisista asioista.
2. Järjestää koulutusta kylätiedottamisesta ja Internet-kotisivujen laatimisesta
3. Aktivoi kyliä tekemään kotisivuja ja päivittämään vanhoja, tavoitteena noin 100 toimivaa kylien kotisivua

5.4 Osaaminen

Kyläkoulu on seudun hermokeskus. Uusi teknologia ja elinikäisen oppimisen idea antavat hyvät mahdollisuudet kehittää kyläkoulua paikalliseksi koulutuskeskukseksi. Myös lukiot ja kansanopistot voivat erikoistua ja edistää maaseudulla tarvittavaa monipuolista osaamista. Samoin kuin Mikkeliin kehittyvä eko- ja maaseutuyliopisto, nämä oppilaitokset voivat käyttää hyväksi kyläkouluverkostoa ja tarjota opetusta ympäri maakuntaa.

Jokaiseen kehittämishankkeeseen voidaan liittää koulutusta. Jotta hanke todella olisi uudistava ja innovatiivinen, kylä tarvitsee melko varmasti siihen ulkopuolista asiantuntemusta. Oli sitten kyse yritysten tai kylän kehittämishankkeesta, yhteistyö erilaisten oppilaitosten ja asiantuntijoiden kanssa on melkein aina tarpeellista. Hankkeen näkyvien tulosten lisäksi kylällä opitaan jotakin uutta. Etsimällä uusia ratkaisuja voimme aina olla askeleen edellä.

Kylän ns. sosiaalinen pääoma on yhdistelmä yksittäisten kyläläisten erilaisia taitoja sekä kylän yhteistyötaitoja. Kylän yhteistyön onnistuminen edellyttää mm. että kyläläisten kesken vallitsee luottavainen ilmapiiri. Jokaisen hankkeen tavoitteena tulisi olla kyläläisten osaamisen ja yhteistyön eli kylän sosiaalisen pääoman kartuttaminen.

5.5 Yrittämisen kehittäminen kylillä, kyläyrittäminen

Yritystoiminta tarvitsee yrittäjiä. Kylä voi olla mukana luomassa hyvät puitteet yrittämiselle. Pienet askeleet, kuten palveluhakemistojen julkaiseminen, tuo yrittäjät näkyviin ja parantaa yritysilmapiiriä kylällä. Kesäasukkaat ovat kiinnostuneita paikallisista palveluista ja osa ehkä tiiviimmästäkin yhteistyöstä kylän yrittäjien kanssa. Yrityskummit ovat yrittäjiä tai eläkeläisiä, jotka vapaaehtoisesti neuvovat aloittavia pienyrittäjiä. Matkailu on ehkä se ala, jolla kylän yrittäjien ja kylätoimikunnan yhteistyö alkaa, onhan matkailuyrittäjien yhteismarkkinointi samalla kylän markkinointia. Myös muilla aloilla voidaan edistää hankinta-, markkinointi- ja koulutusyhteistyötä yrittäjien kesken.

Nopeiden tietoliikenneyhteyksien rakentaminen kylille tulee olemaan lähivuosien tärkeä tavoite. Taajamat voivat saada laajakaistayhteytensä ilman tukea mutta pienemmillä kylillä se vaatii ilmeisesti niin julkista tukea, yhteistyötä kuin kekseliäisyyttäkin.

Kylän erikoistuminen, sen "oman jutun" keksiminen voi myös tuoda uusia toimeentulomahdollisuuksia kylälle, oli se sitten yrttien viljely, pajukylä, perhokalastusalue, kylän historian esilletuominen tai jotakin muuta.

Jäsky ja toimintaryhmät:

1. Osallistuvat valtakunnalliseen yhteisötaloushankkeeseen ja laativat alueen yhteisötalouden strategiaohjelman vuoteen 2004 mennessä
2. Seuraavat laajakaistaverkon rakentamista eri alueilla ja ottavat kantaa siihen ja muihin yritystoiminnan puitetekijöihin

5.6 Kyläympäristöhankkeen käynnistäminen

Kyläympäristö on kylillä ylpeyden ja huolen aihe. Kulttuurimaisema ja luontoympäristö ovat niin viihtyvyyden kuin yritystoiminnankin kehittämisen perusta Järvi-Suomen kehittämisessä.

Avoin kulttuurimaisema vaatii hoitoa. Rakentaminen perinteitä kunnioittaen vaatii tietoa. Kyläympäristöhankkeen käynnistäminen lähtee liikkeelle niin kuin muutkin hankkeet: saatetaan yhteen kaikki asianomaiset ja hankitaan asiantuntija-apua paikalle. Levitetään tietoa niillekin maanomistajille, joita on vaikea saada liikkeelle kokouksiin tai koulutukseen. Suunnitellaan ja tarjotaan asiantuntija- ja talkooapua. Aluearkkitehti voi auttaa suunnittelemaan uuden asutuksen sijoittamista, ympäristökeskus osaa laskea vesistön valumia ja suunnitella vesistön tilan edellyttäviä toimenpiteitä. Myös maisemansuunnitteluun on saatavilla asiantuntija-apua.

Kylämaiseman kehittämiseen tulisi ottaa mukaan maanomistajat, rantojen omistajat, kylätoimikunta ja muut yhdistykset, kaikki asukkaat, kesäasukkaat, viljelijät ja maataloudesta luopujat, virkamiehet, luottamushenkilöt, metsäyhtiöt, maaseutuyrittäjät.

Kylämaisemakoulutuksessa voisi käsitellä esimerkiksi ranta-alueita, tienvarsia, näkymiä, rakennuskulttuuria, viherrakentamista, perinnepuutarhojen kasveja, perinnemaisematyyppejä, historiallisia kohteita, maisemahistoriaa.

5.7 Koulu tai kylätalo kehitetään tapaamispaikaksi ja palvelukeskukseksi

Kyläkoulu on monella kylällä viimeinen julkinen palvelupiste. Kyläkoulun tai kylätalon kehittäminen monipuoliseksi palvelupisteeksi edellyttää kyläsuunnittelijoilta luovaa mielikuvitusta ja luottamusta kyläläisiin. Terveydenhoitajan vastaanotto, kirjasto, liikunta- ja käsityöpiirit, nuorisotilat ja atk-koulutus ovat monipalvelupisteiden tavallisimmat toiminnot.

Kehittyneempi palvelukeskus voi rakentua myös esimerkiksi hanketoimiston tai kaupan ympärillä ja siihen voi sisältyä esimerkiksi:

• Julkisia palveluja: kirjasto, lastenhoito, vanhusten palvelut, terveyspalvelut, liikuntatiloja, työnvälitys, postipalvelu, kunnan tiedotukset, matkailuinfo.
• Kaupallisia palveluja: kauppa, kioski, kahvila, käsitöiden ja maataloustuotteiden suoramyynti, toimisto- ja atk-palvelut.
• Yhdistystoiminta: eri yhdistysten kokoontumiset, tavarat ja arkistot, seurakunnan piirit, nuorisotilat ja kehittämishanketoimisto.

Toimenpiteet:

1. Monipalvelukeskukset tarvitsevat yhteiskunnan ja lainsäädännön tukea, tavoitteena palvelujen saatavuuden tasa-arvo myös maaseudulla
2. Kokeiluja voidaan kuitenkin jo käynnistää olemassa olevien toimintojen yhteydessä.

5.8 Nuoret, ikääntyneet, kesäasukkaat: kaikkia tarvitaan

Nuorten sitouttaminen kylälle on suuri haaste. Valmiiden kaavojen tarjoaminen osallistumiselle ei ehkä onnistu, nuoret kaipaavat varmasti ennemmin toimintaa kuin kylätoimikunnan kokouksissa istumista. Tärkeämpää onkin ehkä se, että luotamme nuoriimme ja annamme heille kokoontumistiloja ja muita toimintaresursseja käyttöön. Opiskelumahdollisuudet mukaan lukien erilaiset etäopiskelumuodot sekä työpaikat edesauttavat nuorten sitoutumista kotikylään. Myös liikenne- ja muut yhteydet kylän ulkopuolelle ovat nuorille tärkeitä, esimerkiksi kansainväliset hankkeet herättävät varmasti juuri nuorten mielenkiinnon.

Jotta saisimme mukaan toimintaan ja viihtymään kylällä kaikkia eri ryhmiä, pitää toimintamme olla mahdollisimman monipuolista ja avointa. Eläkeläiset, kesäasukkaat, jopa poismuuttaneet kyläläiset ovat kylälle voimavaroja, joita kaikkia tarvitaan. Muualle muuttaneet kyläläiset ovat kiinnostuneita seuraamaan kylän asioita ja ehkä toimimaan kylän hyväksi. Ehkä heille voisi lähettää kylän tiedotuslehden ja muualla opiskeleville kylän nuorten lehden?

5.9 Kaupunki ja maaseutu yhteistyössä

Etelä-Savon alueen asukkaista alle viidennes asuu kaupunkien keskusta-alueilla. Kaupunkien laaja palvelutarjonta on siis täysin riippuvainen ympäröivältä maaseudulta tulevista asiakkaista. Kaupungin ja maaseudun välinen yhteistyö ei ole vain sitä, että maaseudun käsityöläiset esittelevät tuotteitaan Mikkelin torin laidalla. Kaupungeilla ja maakunnalla on yhteiset työmarkkinat, maaseudulta käydään töissä kaupungissa ja kaupunkilaiset viettävät vapaa-aikaa maaseudulla jne.

Kaupunkilaisille voidaan järjestää tutustumiskäyntejä maaseutukyliin ja kyläkouluihin. Tavoitteena on esitellä elävä kylä, jossa asutaan ja tehdään töitä. Käynnit voivat olla suunnattuja mahdollisille muuttajille; lapsiperheille, jotka haluavat sijoittaa lapsensa kyläkouluun jne. Taajamiin ja kaupunkiin voidaan myös järjestää näyttelyitä ja tempauksia, joissa esitellään kylien elämää.

Lähiruoka kiinnostaa kaupunkilaisia. Järjestetään tiedotusta ja markkinointia teemoina lähiruoka, luomu tai paikallinen käsityö.

Jäsky toimii:

1. Edistää lähiruoka- ja maallemuuttokampanjoita alueella.
2. Etsii kylille kaupungeista kiinnostuneita kumppaneita esimerkiksi kaupunginosaseuroista tai nuorisojärjestöistä

5.10 Kansainvälisten hankkeiden käynnistäminen

Varsinkin Leader+ mutta myös muilla alueilla on hyvät mahdollisuudet saada tukea kansainvälisille hankkeille. Varsinkin nuoret ja koulutetut ihmiset varmasti arvostavat kylää, joka pitää yhteyksiä ystävyyskylään tai ystävyyskouluun jossakin muualla Euroopassa tai pidemmällä. Muualla voi olla kokemuksia ja malleja, joista kylän yrittäjillä olisi apua.. Pohjoismaisia kumppaneita voi etsiä Hela Norden skall leva –verkoston kautta, muualta Euroopasta esimerkiksi Leader -verkoston kautta.

Esimerkkejä kansainvälisistä hankkeista: kyläaktiivien, yhdistysten, nuorten, viljelijöiden ja pienyrittäjien vaihto-ohjelmat, kyläkouluyhteistyö, koulutushankkeet ja nuorten harjoittelupaikat.

1. Toimintaryhmät ja Jäsky: Levittävät tietoa kansainvälisistä hankkeista ja mahdollisista yhteistyökumppaneista
2. Kylätoimikunnat: Kannustavat koulujen opettajia ja muita kiinnostuneita käynnistämään kansainvälisiä hankkeita.

5.11 Kuntien tuki kylälle

Kylätoimikunnat ovat monessa alueemme kunnassa jo "ansainneet" tukea paljon nykyistä enemmän. Kylätoimikunnat ovat jo tärkeä osa kuntaorganisaatiota. Ne eivät ehkä kaavioissa näy, mutta niitä käytetään kuntamarkkinoinnissa, matkailumainonnassa, tiedotuskanavana, erilaisisten tilaisuuksien järjestelyissä jne. Kun kunta käyttää hyväksi kylätoimikuntia ja kyläyhdistyksiä, niin sen olisi myös annettava niille riittävästi resursseja käyttöön. Joissakin kunnissa kylätoimikunnat saavat esimerkiksi käyttää kopiokoneita jne. mutta vain harvassa kunnassa kunta maksaa kylätoimintaan tuntuvaa yleisavustusta.

Kunnan tulisi myös suunnittelussaan huomioida kylien suunnitelmat ja kiistatapauksissa kylätoimikunnan mielipiteen tulisi painaa enemmän kuin esimerkiksi yksittäisen asukkaan tai kesäasukkaan.

Jäsky pyrkii vaikuttamaan siihen että:

1. Jokaiseen kuntaan nimetään kylien yhteyshenkilö
2. Kunnat järjestävät säännöllisiä tapaamisia kunnan johdon ja kylätoimikuntien edustajien kesken
3. Kunnat avustavat kylien hanketoimintaa asiantuntija-avulla ja varaamalla riittävät kuntaosuudet hankkeisiin.
4. Kaikki kunnat tukevat kylätoimikuntia vuosittaisilla toiminta-avustuksilla.

Muutamia julkaisuja, joissa on käsitelty tässä esiteltyjä asioita:

Hyyryläinen, Torsti ja Pertti Rannikko, toim. (2000) Eurooppalaistuva maaseutupolitiikka. Tampere: Vastapaino.

Ihmisten maaseutu, Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma (2000) Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, julkaisu 8/2000, myös Internetissä: www.mmm.fi/maaseudun_kehittaminen/yhteistyoryhma/kokonaisohjelma/osa1.pdf

Ihmisen mittainen Pohjois-Karjala, Maaseutupoliittisen ohjelman liiteosa (2000) Internetissä sama osoite kuin yllä /osa2.pdf.

Jäskyn kyläkysely 2001 – tulokset. Muistio tilattavissa: Henrik Hausen, puh. 015- 689 676, sähköposti henhaus@nic.fi .

Kylätoiminnan suuntaviivat 2000-2002 (2000) Suomen kylätoiminta ry, julkaisu 1/2000

Maaseudun toimintaryhmien hyvät käytännöt (2001) Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, Seinäjoki.

Laamanen, Kati (1999) Kylätoiminta murroksessa, Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, Mikkeli, julkaisuja 65.

Lahtinen, Eija (1989) Kylätoiminnan menestystekijät, Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, Mikkeli, julkaisuja 62.

Mäntylä, Kaj ym. (1998) Haja- ja loma-asumisen uudet muodot, Teknillinen korkeakoulu, Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B76.

Tilaa ohjelman täydellinen versio, 36-sivuinen vihko jossa on tämän tekstin lisäksi kuvia, kyläkyselyn yhteenveto yms.
Julkaisija: Järvi-Suomen kylät ry
Teksti: Henrik Hausen, henhaus@nic.fi
Kuvat: Mirjam Gylling
Taitto: Hämeen maaseudun kehittämisosuuskunta/ Johanna Sahinoja
ISBN: 952-91-4629-9
Huhtikuu 2002

Hinta 5 euroa sis. postimaksun.

"Monet valtakunnalliset ohjelmat konkretisoituvat vain kunnissa ja kylissä tapahtuvan elävän toiminnan kautta. Etelä-Savon kyläohjelman valmistelu on erinomainen osoitus halusta saada aikaan paikallista kehitystä kylätasolla. Kylien omien henkisten ja fyysisten resurssien avulla kylillä on mahdollisuus ryhtyä itse tulevaisuutensa tekijöiksi."

Maaherra Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen

Jäsky kyläasiamies
Henrik Hausen
puh. 015-689 676
henhaus@mbnet.fi

Jäsky puheenjohtaja
Ilkka Sutinen
0400-722 145
ilkka.sutinen at tyynela.fi

Suomen kylätoiminta ry
02-738 1761
info @kylatoiminta.fi

Palaute: henhaus@mbnet.fi

Pääsivulle