KYLÄTOIMINNAN tausta ja tarve.
Ritva Kämäräisen puhe Osikonmäen kyläyhdistyksen 30-vuotisjuhlassa 19.2.2010.
Kylätoiminta syntyi 1960-luvulla mm. maaltamuuton seurauksena jolloin usko maaseudun elinvoimaisuuteen oli pahasti hiipumassa. Silloin kylät päättivät kieltäytyä
ulkopuolelta tarjotusta tulevaisuuskuvasta. Ensimmäiset kylätoimikunnat perustettiin 1970-luvun puolivälissä yleensä kylien aloitteesta. Kylätoimikuntien
lukumäärä lisääntyi räjähdysmäisesti ja toiminnan edistämisvauhtia edisti yhteistyötahojen mukaantulo. Useat yliopistot ja Suomen Kunnallisliitto
olivat tärkeimpiä vauhdittajia. Uudentyyppinen kylätoimintaliike kehittyi laajaksi yhteiskunnalliseksi liikkeeksi joka pyrki hillitsemään maaseudun autioitumista.
Etenemissuunta oli poikkeuksellisesti haja-asutusalueilta keskuksiin päin.
Tänä päivänä kylätoimikuntia ja -yhdistyksiä on vajaat 4000. Talkootoiminnassa on mukana kymmeniä-, ellei satojatuhansia kylien asukkaita. Alussa toiminta
oli kylien edunvalvontaa mutta tänä päivänä yhä enemmän palvelujen ja elinkeinojen kehittämiseen tähtäävää toimintaa. Leimaa antavaa
on suunnitelmallisuus, pitkäjänteisyys, kouluttautuminen sekä taloudellinen toiminta. Siis; toiminta ei ole pelkästään mukavaa yhdessäoloa vaan siihen
yhdistyvät sekä taloudelliset että sosiaaliset ulottuvuudet.
Rantasalmella kylätoiminnan alkuun saattamisessa olivat keskeisiä yleinen yhteiskunnallinen tarve sekä Rantasalmen kansalaisopiston käynnistämä toiminta
kylätoiminnan aikaansaamiseksi koko kunnan alueella. Rehtori Sakari Niemi käynnisti kansalaisopistoille tulleen oppaan pontimena kyläkierrokset tavoitteena kylätoiminnan
aloittaminen mahdollisimman monissa kylissä. Mukaan tehtävään liittyivät elinkeinoasiamies Eila Saarinen sekä kulttuurisihteeri Kaija Piispa. Taustanäkemyksinä
esiteltiin erittäin hyvät kokemukset Toivakan Ruuhimäen kylästä.
Tavoitteena meilläkin oli luoda edellytyksiä kylien kehittämiseen, elinvoimaisuuden vahvistamiseen, hyvään ympäristöön, kyläyhteisön fyysisen ja
henkisen laadun nostamiseen. Paikallisesti hyödyntäen sitä sosiaalista pääomaa ja yhteisöllistä osaamista mitä kylistä löytyi. Toiminta
käynnistyikin suotuisasti. Kansalaisopisto käynnisti välittömästi kylätoimikuntien koulutuksen. Asiantuntijoiden avulla etsittiin ns. työvälineitä
kylätoimintaan.
V:lta 1982 on lehtileike koulutustapahtumasta jossa rehtori Kari Pääskynen Suomen Nuoriso Opistosta oli kouluttajana. Artikkelissa kerrotaan mm. osikonmäkeläisten mukanaolosta.
Tilaisuudessa kartoitettiin kylän vahvuudet ja heikkoudet, pyrittiin lisäämään toimijoitten tahtotilaa - kuinka löytää sopivia yhteistyökumppaneita
tavoitteiden saavuttamiseksi - yhteisöllisyyden lisäämiseksi.
Kylätoiminta on meillä sinnitellyt 30 - vuoden ajan mielestäni ansiokkaasti. Tähän aikaan mahtuu suunnaton määrä työtä, hikeä ja - ehkä
kyyneleitäkin - mutta paljon paljon onnistumisen mielihyvää! "Monumenttejakin" on syntynyt jotka ovat käyttökelpoisia - toivon mukaan - tulevinakin päivinä. On
ollut suuri ilo olla mukana ideoimassa ja toteuttamassa kanssanne työtä Osikonmäkeläisten ja ehkäpä koko kunnan hyväksi. Sydämestäni tulevat kiitokset
Teille jokaiselle sekä niille laajasydämisille yhteistyökumppaneille, niin yksityisille kuin eri yhteisöille, oman kunnan, maakunnan ja jopa valtakunnan tasolle! Olemme tulleet
kiitettävästi kuulluksi!
Ruusu siitä Teille jokaiselle!
Mutta - kyläyhdistyksen työ jatkuu uusin haastein! ONNEA, MENESTYSTÄ, SISUA, PERÄÄNATAMATTOMUUTTA sekä PALJON LÄHIMMÄISEN RAKKAUTTA KYLÄYHDISTYKSELLE
JA KAIKILLE OSIKONMÄKELÄISILLE !
"Niin kiitos isänmaastani, jonka annoit hoidettavaksi. Suo että yksi kukka saa, kädestäin maatain kaunistaa. Katson taakse vuosiin menneisiin. Arkeen juhlaan, lapsen unelmiin.
Vaihtuessa vuosikymmenten, tahdon laulaa siitä kiitoksen"! (Kiitoslaulu elämälle/Matti Hintikka)
Ritva Kämäräinen
|