 |
Järvi-Suomen kylät ry |
|||
Kylätoiminnan ja kuntien välinen suhde on järjestettävä uudelleen(Teksti on Suomen kylätoiminta ry:n ajankohtaistiedotteesta marraskuussa 2008. Samat aiheet olivat esillä valtaakunnallisessa Lokaali juhlaseminaarissa Sallassa 4.10.2008) Kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa tavoitellaan palveluiden parempaa saatavuutta. Kunta- ja palvelurakenneuudistus johtaa kuntakoon suurentumiseen ja palvelujen kokoamiseen nykyistä suurempiin yksiköihin. Kokemus on osoittanut, että kuntaliitokset keskittävät palveluja ja kansalaisten on sopeuduttava piteneviin asiointimatkoihin. Varovasti arvioiden kuntia on Suomessa kymmenen vuoden kuluttua alle 300. Paikalliskehittäjien valtakunnallisessa kattojärjestössä Suomen Kylätoiminta ry:ssä (SYTY) on huomattu, miten kunta- ja palvelurakenteiden uusimisen myötä kyläyhdistykset joutuvat yhä enemmän vastaamaan palvelujen toteuttamisesta. Maaseudun asukkaat kärsivät etenkin niissä kuntaliitoksissa, joissa laajat maaseutualueet muodostavat uuden suurkunnan keskuskaupungin kanssa. Tämä on valtava haaste kylätoiminnalle, Leader-ryhmille ja muille paikalliskehittäjille. Haasteista selvitään paikallisen suunnitelmallisen kehittämistyön avulla sekä toteuttamalla uusia toimintamalleja, työtapoja, verkostoyhteistyötä ja uusia palvelutuotteita. Palvelut on edelleen mahdollista turvata lähellä palvelujen tarvitsijoita. Tällä hetkellä suurenevissa kunnissa suunnitellaan aluefoorumeita, jotta kuntien osa-alueiden asiat tulisivat huomioon otetuiksi kunnan päätöksenteossa. Ne ovat käytännössä kuulemis- ja lausunnonantoelimiä. Suurenevien kuntien toiminnallinen suunnittelu on syytä tehdä kyläperusteisesti. Monet kirkonkylät tulevat tavallisten kylien joukkoon tässä suunnittelutyössä. Palvelujen järjestämisessä tarvitaan entistä enemmän julkisen vallan, yritystoiminnan ja kansalaistoimijoiden yhteistyötä sekä työnjakoa kylittäin. Uusissa suurkunnissa tarvitaan työmuotoja, joissa paikallistoimijat saavat äänensä kuuluviin ja kunta ja paikalliset vastuunkantajat voivat sopia tehtävistä. Tällainen on mm. kunnan kylien yhteistyöelin, kylä- ja kotiseutuneuvosto, joka toimisi myös kunnan kumppanina suunniteltaessa kylillä toteutettavia tehtäviä. Nimi voi olla toinenkin, mutta olennaista on, että kylien ja kunnan välinen linkki on paikallisten kansalaistoimijoiden oma toimielin, joka pystyy edesauttamaan muitakin hankkeita kuin kunnan kanssa sovittavia. Suomen Kylätoiminta ry pitää maaseudun ja kylätoiminnan kannalta tärkeänä, että kyläsuunnitelmat kytketään osaksi kunnan budjetti- ja kaavoitusprosessia. SYTYn tavoitteena on järjestely, jossa osa suurentuneiden kuntien budjeteista "alueellistetaan" kyläsuunnitelmien kautta. Tätä varten on irrotettava kunnan budjetista muutama prosentti kyläkohtaiseen kehittämistyöhön. Määrärahat päättäisi kunnanhallitus kunnanvaltuuston määrittelemien periaatteiden mukaisesti. Kylien vastuulle siirrettäisiin esimerkiksi maankäytön suunnitteluun, lasten päivähoitoon sekä erilaisiin hoivan lähipalveluihin liittyviä tehtäviä. Kylien budjetit ja kolmen seuraavan vuoden yleissuunnitelmat hyväksyttäisiin vuosittain kunnanvaltuuston budjettikokouksessa kunnanhallituksen ja kylä- ja kotiseutuneuvoston neuvotteluihin perustuen. |
Mikkelin kaupungin kylien neuvottelukunnan toimintasääntöHyväksytty kylien neuvottelukunnan kokouksessa 6.2.2002 § 5. 1. Yhdistymissopimuksen mukaisesti entisen Mikkelin maalaiskunnan alueen kylätoimikunnat ovat nimenneet kylien neuvottelukunnan, jonka jäsenistä on muodostettu kylien neuvottelukunnan työvaliokunta. 2. Mikkelin kaupungin kylien neuvottelukunnan ja työvaliokunnan tarkoituksena on: 3. Kylien neuvottelukuntaan nimetään pääsääntöisesti kustakin kylätoimikunnasta/-seurasta yksi (1) edustaja. Neuvottelukunnasta muodostettuun työvaliokuntaan nimetään edustajat tiesuunnittain. Työvaliokunta toimii mm. neuvottelukunnan esitysten ja päätösten toteuttajana ja toimeenpanijana. Sekä neuvottelukunnan että työvaliokunnan toimikausi on neljä (4) vuotta. 4. Työvaliokunta nimeää keskuudestaan puheenjohtajan, joka toimii samalla kylien neuvottelukunnan puheenjohtajana. 5. Kylien neuvottelukunta on päätösvaltainen kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kaksitoista (12) neuvottelukunnan jäsentä on läsnä. Työvaliokunta on päätösvaltainen kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään neljä (4) jäsentä on läsnä. 6. Kylien neuvottelukunnan ja sen työvaliokunnan kokouskutsut postitetaan vähintään viikkoa ennen kokousta. 7. Kylien neuvottelukunnan ja työvaliokunnan sihteerinä toimii hallintosihteeri Sirpa Vahvaselkä. Neuvottelukunnan nykyinen sihteeri on toimistosihteeri Riitta Hartikainen, puh. 015-194 2012, sähköposti etunimi.sukunimi@mikkeli.fi ja se kokoontuu noin kaksi kertaa vuodessa. 31.10.2007 otettiin kantaa kyläkoulujen puolesta. Neuvottelukunnan
pöytäkirjat >>> Pieksämäen LemmariPieksämäen kylien neuvottelukunta sai nimeksi Kylälemmari kylien kehittämispäivässä 15.11.2003 Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii Venetmäen kyläpäällikkö Terho Häkkinen (yhteystiedot Venetmäen kotisivuilla). Neuvottelukunnan lisäksi perustettiin kolme työryhmää: elinkeino-, kulttuuri- ja kylätoimintaryhmät. |
|
Jäsky kyläasiamies |
Jäsky puheenjohtaja |
Palaute: henhaus@gmail.com |