Jäsky logo

Järvi-Suomen kylät ry

Etelä-Savon
kunnat ja kylät

Yhteystiedot: hallitus
ja kyläasiamies

Toiminta-
kalenteri

Liity
jäseneksi

Pieni on parempi

Suomen kylätoiminta ry:n julkaiseman kouluraportin mukaan pienten koulujen oppilaat selviävät eteenpäin paremmin kuin isojen koulujen kasvatit. Koulun koolla on jopa suurempi merkitys kuin luokkakoolla. Kokemusten mukaan pienessä koulussa sekä oppilaat että vanhemmat sitoutuvat paremmin kouluyhteisöön, ja tällä on suuri merkitys koulumenestyksen kannalta.

Raportin tekijä tohtori Cynthia Reeves perustaa raporttinsa 166 tutkimukseen, joista suurin osa on yhdysvaltalaisia. Reeves on tutkija ja konsultti, joka työskentelee Pohjois-Carolinan osavaltiossa Yhdysvalloissa, Center for Teaching Quality -tutkimuslaitoksessa. Raportti julkistettiin joulukuussa 2007 Mikkelissä ja Vaasassa.

Suomalainen pienten koulun opettajana työskennellyt tutkija Gunilla Karlberg-Granlund on kirjoittanut raporttiin johdannon, joka yhdistää ulkomaalaiset tutkimustulokset suomalaiseen asiayhteyteen. Suomalaiset koulut ovat keskimäärin pienempiä kuin amerikkalaiset ja meidän tulisi arvostaa tätä. Seitsemännessä luvussa Karlberg-Granlund syventää ajankohtaisia kysymyksiä fyysisen kouluympäristön merkityksestä pohjoismaisesta näkökulmasta.

Raportissa vertaillaan pieniä ja isoja kouluja erilaisista näkökulmista. Vastaavia laajoja vertailuja ei ole tehty Suomessa. Reeveskään ei halua syyllistää isojen koulujen opettajia eikä väittää, etteikö isossakin koulussa voitaisi tehdä hyvää työtä. Hienotunteisuuden ei kuitenkaan pitäisi olla este tehdä tärkeitä vertailututkimuksia.

Suomessa koulupäätökset tehdään hyvin paljon "mutu" -tuntumalla, jokainenhan katsoo olevansa koulualan asiantuntija. Raportilla halutaan tuoda koulupäätöksiin enemmän tutkimukseen pohjaavia perusteita. Yksi syy siihen, että raportti tilattiin amerikkalaiselta tutkijalta oli se, että Yhdysvalloissa on laaja liike, jonka myötä suuria kouluja jaetaan pienempiin. Tarkoitus on saada opetukseen läheisyyttä ja yhteenkuuluvuutta.

Pienen ja suuren koulun määritelmät vaihtelevat riippuen esimerkiksi siitä, mitä kouluastetta on tutkittu ja minkälaisessa ympäristössä tutkimus on tehty, vertailut näyttävät yleistä trendiä. Vertailuja tehdään seitsemästä eri näkökulmasta:

1. Opiskelutulokset ovat pienemmissä kouluissa yleensä parempia kuin suurissa. Koulun koko on ratkaisevampaa kuin ryhmäkoko.

2. Opetuksen laatu on pienemmässä koulussa parempi kuin isoissa. Isossa koulussa voi olla laajemmat valinnanmahdollisuudet, mutta pienempi koulu on joustavampi. Yhdysluokkaopetus on laajasti käytössä pienissä kouluissa, ja sillä on Reevesin mukaan suuria sosiaalistumiseen liittyviä etuja, eikä se haittaa opetuksen laatua.

3. Oppilaiden sitoutumisen on todettu olevan parempaa pienemmissä yksiköissä. Yhteisöllisyys pienissä kouluissa ehkäisee syrjäytymistä.

4. Turvallisuus ja järjestys on parempi pienissä kouluissa, väkivaltaista käyttäytymistä on selvästi enemmän isoissa kouluissa.

5. Vanhempien ja paikallisyhteisön osallistuminen koulutyöhön on paljon laajempaa pienissä kouluissa. Tällä on todettu olevan suuri merkitys oppilaiden menestymiseen.

6. Opettajien työolosuhteet ovat pienissä kouluissa parempia kuin isoissa. Kyselyjen mukaan opettajat suhtautuvat myönteisemmin koulun johtoon ja työmoraali on parempi pienissä kouluissa. Tälläkin on todettu olevan yhteyttä oppilaiden parempaan menestymiseen.

7. Koulun fyysisellä ympäristöllä on suuri merkitys kouluviihtyvyydelle. Pohjoismaisissa tutkimuksissa on nostettu esille maaseutuympäristön etuja koulutyön kannalta.

Suomen kylätoiminta ry haluaa raportilla antaa uusia virikkeitä koulukeskusteluun. Kansainvälisellä yhteistyöllä saadaan uusia virikkeitä maaseudun kehittämiseen, ei tietenkään valmiita reseptejä.

Etelä-Savossa on vielä yli 100 ala-asteen peruskoulua joista noin 90 on kyläkouluja - meillä on siis vielä paljon puolustettavaa! Kyläkoulut on maakunnan tärkeä kilpailutekijä, joka voi houkutella tänne uusia asukkaita. Myös pienillä yläasteilla ja lukioilla on merkitystä maakunnan kehittämisessä. Muutamissa kunnissa pienten koulujen arvo on jo tajuttu, mutta esimerkiksi Ristiina lakkautti kaikki kolme kyläkoulunsa vuonna 2006 vaikka niissä oli 22-46 oppilasta kussakin. Sulkava lakkautti kaksi kyläkoulua 2007, mm. Kaartilankosken 30 oppilaan kasvavan koulun Partalansaaressa.

Julkistamistilaisuudessa 18.12.2007 Mikkelissä kyläkoulujen opettajat Jaana Strandman ja Hannu Karttunen kertoivat kokemuksistaan. Jaana kertoi myös Ihastjärven koulun blogista (ihastjarvi.vuodatus.net) johon kirjoittavat oppilaat ja henkilökunta ja joka on innostanut nuoria ja tiivistänyt yhteydenpitoa koteihin ja kylään. Blogihanke on kutsuttu Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa (ITK) -messuille Hämeenlinnaan ensi huhtikuussa.
Ihastjärven koulun blogisivut >>>
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa -messujen kotisivut >>>

Lääninhallituksen tarkastaja Kari Lehtola kiitteli raporttia tarpeelliseksi ja kertoi, että koulujen lakkauttamisia on jo joissakin kunnissa peruttu, kun entiset lakkautukset eivät olekaan tuoneet toivottuja säästöjä.

Tilaisuuteen osallistuneet 4H-piirin edustajat toiminnanjohtaja Ismo Näkki ja koulutuspäällikkö Juha Intke olivat myös huolissaan kylien kerhotoiminnasta kun koulumatkat pitenevät ja kylien kokoontumistilat häviävät.

Ylen Itä-Suomen uutiset ja Etelä-Savon radion toimittajat kävivät päivällä tekemässä juttua raportista ja Ihastjärven koulusta. Jutussa haastateltiin myös Mikkelin opetuslautakunnan puheenjohtajaa Ulla Haposta. Hän suhtautuu myönteisesti kyläkouluihin mutta hänen mainintansa kolmiopettajaisista kouluista tarkoittaisi valitettavasti 3-4 koulun lakkauttamista. Mikkelissä on nyt melko kattava kouluverkko (25 alakoulua, joista kolme on kahden opettajan kouluja) mutta myös jo nyt pitkiä koulumatkoja.

Pieni on parempi -raporttia voi tilata Järvi-Suomen kylät ry:stä, puh. 0400-992 699 (kyläasiamies Henrik Hausen). Sitä voi lukea myös pdf-tiedostona tässä:
Pieni on parempi - Pienten koulujen laatu tutkimusten valossa, Cynthia Reeves, fil.tri. >>>
Liten är naggande god - Den lilla skolan och kvaliteten i ljuset av forskning. >>>

Raportissa on alhaalla sivulla 5 painovirhe alaviitteiden numeroinnissa. Pitää olla:
13 LeFevre and Hederman…
14 Fanning, J. …
15 Jimerson, L. …

Kuvat Mikkelin Ihastjärven koulun tonttuleikkiharjoituksista.

Jäsky kyläasiamies
Tuula Eloranta
kylaasiamies.tuula.eloranta@gmail.com

Jäsky puheenjohtaja
Ilkka Sutinen
0400-722 145
ilkka.sutinen at tyynela.fi

Suomen kylätoiminta ry
02-738 1761
info @kylatoiminta.fi

Palaute: kylaasiamies.tuula.eloranta at gmail.com

Pääsivulle