Kassin talosta kylätalo. - Perinteikäs mutta ränsistynyt iso maatalo saa uuden kukoistuksen.

Yhteenveto hankesuunnitelmasta

Joutsjärven ja Ruorasmäen kylät jäivät ilman kokoontumistilaa, kun kunta viime keväänä myi entisen kyläkoulun asunnoksi yksityiselle. Kassin talon omistaja Jarmo Häkkinen ehdotti heinäkuussa, että talon voisi kunnostaa kokoontumistilaksi. Hän on valmis vuokraamaan talon kyläyhdistykselle, aluksi 20 vuodeksi, jos se kunnostetaan.

Ehdotus herätti innostusta ja taloa tutkittiin tarkemmin. Arkkitehti Tuija Mustonen Mäntyharjulta palkattiin suunnittelemaan talon mahdollista kunnostusta vanhaa arvokasta rakennusta kunnioittaen. Kyläyhdistyksen iskuryhmä kävi 30.8.2008 tutustumassa Pieksämäen Paltasen ja Kangasniemen Ruokomäen kylätalohankkeisiin.

Hankkeesta on jätetty alustava hakemus Päijänne-Leader toimintaryhmälle. Kunnostushankkeen kulut tulisivat olemaan 60 000 - 80 000 euroa jonka lisäksi tehtäisiin talkootöitä noin 20 000 euron edestä. Hankkeeseen haetaan 75 % avustusta.

Hankkeesta ei vielä ole tehty lopullisia päätöksiä, vaan asia on tulossa kyläkokouksen käsiteltäväksi keskiviikkona 1.10. klo 19 Eila ja Lasse Tuomisen luona (Lassen mökkipalvelu, Joutsantie 1427).

Hankkeen tausta

Kassi on yksi kylän vanhimmista taloista, ja se mainitaan jo Suomen asutuksen yleisluettelossa 1720-luvulla. Talosta tehtiin kylänäytelmä vuonna 2000 otsikolla "Voihan Fanny - tarinoita Kassin talosta ja Kassin viereltä". Kirjoittaja on kylän kesäasukas ja näyttelijöinä oli 30 kylän asukasta ja kesäasukasta. Näytelmä oli yksi useista kylän historiaa käsittelevistä näytelmistä. Se lisäsi kiinnostusta isoa tyhjää taloa kohtaan, joka silloin oli perikunnan omistuksessa. Ruorasmäen kansakoulu aloitti Kassin pihatuvassa ennen kuin koulurakennus valmistui, vuosina 1912-1917.

Nykyinen päärakennus on rakennettu 1900-luvun alussa. Se on ollut asumattomana melkein 20 vuotta. Talossa ei ole vesijohtoa eikä viemäriä. Piha on kasvanut umpeen, mutta talo on ryhdissään. Komea sali on kooltaan yli 40 neliömetriä ja korkeuttakin on 3,50 m. Koko talo on yksikerroksinen, huoneet ovat korkeat ja pinta-alaa on noin 180 neliömetriä.

Kokoontumistilalle on suuri tarve Ruorasmäen kylässä, kylätalona käytössä ollut koulu on ollut käytössä parhaimpina vuosina reilusti yli 100 päivää. Kylätalon tuleva käyttö:

  • Kylätaloa käytetään kokoontumis-, juhla- ja kurssitilana sekä kesäisin järjestetään leirejä. Myös läheinen kunnan omistama Lylyksen kangas toimii kesäleiripaikkana.
  • Kylän liikuntapalvelut turvataan kun voimistelupiiri kokoontuu kylätalossa ja siihen hankitaan myös kuntosalivälineet. Heinäkuussa järjestetään hölkkätapahtuma.
  • Kylän kesänäytelmätoiminta elvytetään ja kylätalon pihassa esitetään taas kylän historiasta kertovia näytelmiä ja järjestetään iltamia.
  • Kylätalossa on mahdollista järjestää kahvilatoimintaa kesäisin.
  • Taloon ja ulkorakennukseen mahtuu myös pieni kylämuseo joka lisää talon kiinnostavuutta. Esineistöä on jo kerättynä kylässä.
  • Muu yhteisöllinen toiminta säilyy ja kehittyy. Kylän järjestöt sekä tie- ja osakaskunnat voivat kokoontua talossa. Hirvipeijaiset ja muut tapahtumat voidaan taas järjestää omalla kylällä.
  • Kaikesta käytöstä kerätään pientä vuokraa, tarjotaan myös pitopalvelua ja kesänäytelmät ja kahvilatoiminta tuovat tuloja, joilla talo ylläpidetään.

Tavoitteet ja tuotokset

Kylätalohankkeen tavoitteena on kylän elinvoimaisuuden lisääminen ja yhteisöllisen toiminnan tukeminen. Kylässä on runsaasti kesäasukkaita jotka innokkaasti osallistuvat kylän toimintaan. Kyläkyselyssä vuonna 2002 jopa kuusi kesäasukasperhettä ilmoitti haluavansa asua vakituisesti Pertunmaalla.

Toisena tavoitteena on säilyttää kylän merkittävä rakennus jolla on ainakin "kylähistoriallinen" arvo. Ilman kunnostusta rakennus ei tule säilymään.

Hankkeella saadaan taas kokoontumistila joka on nykyisen laajuisen kylätoiminnan ehdoton edellytys. Lisäksi kylän rakennusperintö saadaan tältä osin pelastettua rapistumiselta.

- Talo ja piha kunnostetaan niin, että rapistuminen keskeytetään, kuitenkin vanhaa kunnioittaen.

- Talo sisustetaan kokoontumis- ja juhlatilaksi. Hankitaan juhliin ja kokouksiin sopivat kalusteet noin 70 hengelle sekä kokouksissa ja kursseilla tarvittavaa tekniikkaa.

- Rakennetaan keittiö, wc, vesijohto, viemäri sekä lämmitys.

- Tilat suunnitellaan niin, että pienempi tila on jatkuvasti lämmin voimistelu- ja muita kerhoja ja kokouksia varten. Muussa osassa taloa on alhainen peruslämpö ja se lämmitetään juhlia ja muita isompia tapahtumia varten.

- Kuntosali ja toimisto monipuolistavat talon käyttöä. Hälytyslaitteet estävät vahingontekoa.

- Ulkorakennuksiin tehdään kesämajoitustiloja sekä kuivakäymälät kesätapahtumia varten.

Hankkeen sisältö; toteutustapa ja toimenpiteet

Kunnostustyöt tehdään pääosin palkatun kirvesmiesten voimin, talkootyötäkin riittää talon maalauksessa, pihan kunnostuksessa jne. Hanke on tarkoitus saada valmiiksi kahdessa vuodessa.

Arkkitehdin arvion mukaan talon perustus on kunnossa, korjausta vaatii vain kuistin osuus ja tupaan vievät kiviportaat.

Muut kunnostustoimenpiteet on eritelty arkkitehdin laatimassa muistiossa: yläpohjan eristäminen, julkisivun ja ikkunoiden korjaus, kuistin korjaus, sisätilojen kunnostus, saniteettitilojen ja keittiön rakentaminen, aitta- ja varastorakennuksen kunnostus, pihan laittaminen. Pihaan tehdään myös parkkialue. Lisäksi kylätaloon hankitaan kuntosalivälineet sekä kokoustekniikkaa talon käytön monipuolistamiseksi.

Arkkitehti laatii talon korjaussuunnitelman ja työselostukset sekä pihasuunnitelman. Talon pohjaratkaisuksi on tällä hetkellä kolme vaihtoehtoa, joiden pohjalta laaditaan lopullinen suunnitelma. Palkataan työnjohtaja ja kylältä kirvesmies. Sähkö- ja lvi-työt suunnittelee ja tekee alan urakoitsijat.

Taloon hankitaan tuolit, pöydät, kuntosalilaitteet, piirtoheitin, videotykki, valkokangas. Varastokaappeja, hyllyjä ja toimistokalusteet hankitaan käytettynä tai saadaan ilmaiseksi.

Kyläyhdistyksen pääsivulle >>>
Järvi-Suomen kylät ry:n pääsivulle >>>