|
RUORASMÄEN KYLÄOSUUSKUNTA Pertunmaan kunnanhallitus TARJOUS RUORASMÄEN KOULUKIINTEISTÖSTÄ Tarjoudumme perustettavan Ruorasmäen kyläosuuskunnan nimissä kehittämään Ruorasmäen koulukiinteistöstä yritys- ja toimintakeskuksen. Kehittämishanke sisältää kolme osaa:
Nämä hankkeet rahoitettaisiin osin osuuskunnan ja yrittäjien omarahoituksella, osin hankerahoituksella, osin talkoovoimin ja osin kyläyhdistyksen varoilla. Talon ylläpitokustannukset saadaan katettua yrittäjiltä perittävällä vuokralla. Kaksi vuokraajaa on jo tiedossa mutta jos vuokraajia ei ole jatkuvasti, niin myös näytelmätoiminnan ylijäämällä voidaan taloa ylläpitää. Kauppahinta Lisäksi tarjoamme koulukiinteistöstä kauppahintana 10 000 euroa. Kauppahinta maksetaan kunnalle kuukauden kuluessa siitä, kun kunnan myyntipäätös on saanut lainvoiman. Kauppahinta katetaan osuuskunnan osuuspääomalla. Osuuskunnan perustaminen Päätös Ruorasmäen kyläosuuskunnan perustamisesta tehtiin kyläkokouksessa 23.10.2004. Osuuskuntaan tuli heti kymmeniä jäseniä 200 euron osuudella. Valmistelevaan työryhmään valittiin Henrik Hausen, Esko Kilpinen, Jyrki Nurminen ja Neija Lepistö. Jatkoneuvottelut Tulemme mielellämme esittelemään suunnitelmia ja olemme valmiit neuvottelemaan kaupan ehdoista. Pertunmaalla 28.10.2004 Perustettavan RUORASMÄEN KYLÄOSUUSKUNNAN nimissä Henrik Hausen Esko Kilpinen Jyrki Nurminen Neija Lepistö LIITTEET: Hankesuunnitelma, osuuskunnan säännöt HANKESUUNNITELMA RUORASMÄEN YRITYS- JA TOIMINTAKESKUS 1 Taustaa Pertunmaan väkiluku alenee sekä pitkällä että lyhyellä aikavälillä mitattuna. Kehittämistoimia tarvitaan nyt kaikissa kylissä. Asikkalan kunta on menestyksellisesti pystynyt lisäämään uusien asukkaiden tuloa kyliin mm. monipuolisella tonttitarjonnalla ja tiiviillä yhteistyöllä kunnan ja kylien kesken. Kesän kyläasumisen messujen suuren markkinointikampanjan perusteella asikkalalaiset esittivät, että kiinnostuneita muuttajia on hyvin monenlaisia ja osa etsii juuri kylän yhteisöä ja maaseudun rauhaa. Ruorasmäen kylällekin on tullut uusia asukkaita ja kyläsuunnitelmaa varten tehdyssä kyläkyselyssä Ruorasmäen kesäasukkaista 35 % ilmoittivat harkitsevansa pysyvää muuttoa kuntaan. Siksi emme halua nähdä kylämme kuihtuvan vaan olemme päättäneet lähteä kehittämään sitä. Joutsjärvi-Ruorasmäen kyläsuunnitelma valmistui kaksi vuotta sitten ja yhtenä kehittämiskohteena siinä tuotiin esille kylätalo. Kylätalon toiminnan kehittäminen on kuitenkin ollut vaikeaa nyt kun taloa on uhannut myynti. Ruorasmäen koulun lakkauttamisen yhteydessä kunnanvaltuusto päätti, että koulukiinteistö annetaan kyläläisten käyttöön kylätaloksi. Talo onkin ollut aktiivisessa käytössä. Kyläyhdistyksen seurannan mukaan talossa on ollut noin 100 käyttökertaa vuodessa. Laajakaistayhteyksien saaminen kylään on parantanut yrittämismahdollisuuksia merkittävästi. Päätös perustaa kyläosuuskunta sai erittäin myönteisen vastaanoton. Osakkaita on tulossa enemmän kuin tavoitellut 50. Osuuskunnan riveissä on jo monien eri alojen yrittäjiä ja asiantuntijoita: atk, elektroniikka, eri kielien opettajia, kalastus, kirjanpito, kuljetusala, konepaja, lastenhoito, leipomo, maatalous, maatilamatkailu, matkailupalvelut, metsä- ja konepalvelut, mökkipalvelu, neuleet, ompelimo, rakennusala, talous, teknikko, terveydenhoito, valokuvaus jne... 2 Tavoitteet Yritys- ja toimintakeskushankkeen tavoitteena on kylän elinvoimaisuuden lisääminen, kylän yritystoiminnan tukeminen, palvelujen kehittäminen ja yhteisöllisen toiminnan tukeminen. Tavoitteena on, että:
3 Kohderyhmät Hankkeen kohderyhmänä on kylän kaikki asukkaat (noin 150) ja vapaa-ajan asukkaat sekä alueen yritykset. Osuuskunta voi toimia laajemmankin alueen työosuuskuntana. Myös osuuskunnan toimiala on kirjoitettu laajaksi koska Pertunmaalta puuttuu toistaiseksi työosuuskunta. 4 Toimenpiteet 1 Yritystoiminnan edellytysten kehittäminen Taloon hankitaan vuokralle yrittäjiä ja järjestöjä. Tilat varustetaan niin, että ne käyvät yrityskäyttöön. Keittiöön tarvitaan isompi uuni ja uusia työtasoja. Muuten tiloja on tutkittu kiinnostuneen yrittäjän ja kunnan terveystarkastajan kanssa ja todettu soveltuviksi. Isot luokkahuoneet sisustetaan kokous-, kurssi- ja juhlakäyttöön noin 40 hengelle. Pienemmät luokkatilat sisustetaan toimistotiloiksi ja hankitaan yhdessä yrittäjien ja siellä toimivien yhteisöjen kanssa tarvittavat kalusteet ja koneet. Hankkeet toteutetaan yrittäjien kanssa yhteistyössä niin että osa rahoituksesta tulee suoraan yrittäjältä, osa hankerahoituksena. Kesäleiritoiminta ei tarvitse suuria investointeja, majoitus voi olla lattiamajoitusta tai telttamajoitusta joka voidaan toteuttaa yhteistyössä partiolaisten kanssa. Talon tyhjälle ullakolle voidaan myöhemmin rakentaa 4-5 aamiaismajoitushuonetta. Talon ylläpitokuluista suurin osa saadaan peitettyä yrityksiltä perityillä vuokrilla. Lämmitys vie vuodessa noin 2 000 euroa.
Omarahoitus: 10 800 euroa. Yrittäjiltä ja osuuskunnan omasta pääomasta. 2 Kyläpalvelujen kehittäminen Kyläosuuskunta ryhtyy markkinoimaan kylän palveluja niin, että kesäasukkaidenkin on helppo niitä löytää ja käyttää. Kyläosuuskunnan käynnistämisvaiheessa saadaan tukea osuuskunnan sivutoimisen työjohtajan palkkaamiseen. Kaikesta osuuskunnan kautta tehtävästä laskutuksesta pieni osa menee osuuskunnan kulujen kattamiseen. Käynnistetään kesäperjantaisin toimiva kylätori ja kahvila. Urheilukenttä ja kuntorataa kunnostetaan. Kentälle voidaan talvella tehdä jäärata. Tien varteen rakennetaan aita turvallisuuden parantamiseksi.
Omarahoitus: 7 400 euroa josta 3 700 talkootyötä ja 3 700 osuuskunnan tulorahoituksella. 3 Yhdistystoiminnan edellytykset Kylän vilkas yhdistystoiminta tukee kylän kehittämistä ja houkuttelevuutta. Kyläyhdistys järjestää vuosittain hiihtotapahtumia, teatteri- ja muita retkiä, näytelmiä, kyläkokouksia, puurojuhlia, kesäkauden avajaisia, lauluiltoja jne. Ruorasmäen Kisailijat järjestävät mm. perinteisen hölkkätapahtuman Kukon kierros, ensi kesänä 20. kerran. Kylätalolla kokoontuu voimistelupiiri ja nuorten kerhot sekä kokoontuu osakaskunnat, tiekunnat jne. Kaikki tämä toiminta tarvitsee tukikohdan. Kylähistorian tutkimista ja erilaisten perinteiden vaalimista jatketaan ja näiden pohjalta kirjoitetaan lisää näytelmiä ja kyläkirja. Näytelmätoiminnan tueksi rakennetaan teatterikatsomo.
Omarahoitus: 9 400 josta 4 700 talkootyötä ja 4 700 teatteritoiminnan tuloja ja kylälehden ilmoitustuloja. Esimerkiksi vuoden 2003 näytelmä yhdellä esityksellä tuotti 1 700 euroa ylijäämää. Kyläyhdistyksellä ja näytelmätoiminnalla on tällä hetkellä yli 4 000 euroa säästöjä edellisten vuosien ylijäämistä. 5 Organisaatio ja resurssit, riskit Toimintaan palkataan sivutoiminen työntekijä osuuskunnan toimistoon mutta suuri osa työstä joudutaan alussa tekemään talkootyönä. Osuuskuntaan tullaan saamaan enemmän kuin ensin tavoitellut 50 osakasta. Kuitenkin kylätalosta maksettava 10 000 euroa on suuri summa kun resursseja pitää turvata myös talon käytön kehittämiseen. Tähän tämä suunnitelma antaa mahdollisuuksia mutta teettää myös paljon työtä. Tässä esitettyjen kehittämishankkeiden yhteissumma on 70 000 euroa. Huomattavalle osalle tästä on saatavissa erilaista hankerahoitusta. Näytelmätoiminnan ylijäämällä voisimme peittää välttämättömät ylläpitokulut jollei investointeja taloon tehtäisi. Olemme kuitenkin lähteneet sille linjalle, että talon toimintaa voimakkaasti kehitetään. Toivomme, että yhteistyö kunnan ja paikkakunnan yritysten kanssa tulee jatkossa sujumaan jotta onnistuisimme tässä urakassa. Kyläyhdistyksen pääsivulle >>> |
.. |