 |
Järvi-Suomen kylät ry |
|||
Suomen kylätoiminta ry:n kultainen ansiomerkki Pentti Niemiselle, Järvi-Suomen kylille uusi puheenjohtaja |
||
|
Järvi-Suomen kylät ry kokoontui 1.12.2007 maallemuuttoseminaariin ja syyskokoukseen Kangasniemen Ruokomäen kylätalossa. 
Pentti Niemiselle kultainen ansiomerkkiKokouksessa luovutettiin Suomen kylätoiminta ry:n kultainen ansiomerkki kangasniemeläiselle Pentti Niemiselle. Nieminen on ensimmäinen eteläsavolainen, joka saa tämän Suomen kylätoiminta ry:n hallituksen myöntämän, järjestön arvokkaimman ansiomerkin. Pentti Niemisen kultaisesta ansiomerkistä päätettiin Suomen kylätoiminta ry:n hallituksessa 1.11.2007 Jäskyn esityksestä. Pentti Nieminen oli mukana perustamassa Suurolan kylätoimikunnan vuonna 1988 ja oli heti alussa kantavana voimana, kun kylässä useampana kesänä järjestettiin Hölmölän hiihtokilpailut kesäisellä niityllä. 1990-luvun alusta lähtien Pentti Nieminen tekee tiivistä yhteistyötä Kangasniemen kunnan maaseututoimen kanssa kunnan kylien yhteistyön edistäjänä. Pentti ja hänen vaimonsa Anja ovat myös seurakunta-aktiiveja. Mm. heidän aloitteestaan on Suurolassa jo useampana vuonna järjestetty metsäkirkko ulkoilureitin varrella. Pentti on kuulunut Mikkelin läänin kyläasiain neuvottelukuntaan ja Jäskyn hallitukseen jo 17 vuoden ajan. Hän oli mukana järjestämässä kyläpäivät Kangasniemelle vuonna 1995. Hän on Jäskyn ylivoimaisesti aktiivisin jäsenten hankkija. Kunniamaininta Pieksämäen Kotamäen kylälleKun Etelä-Savon vuoden kyläksi valittiin Ruokomäki niin hyviä hakijoita oli useita. Jäskyn hallitus päätti antaa kunniamaininnan Pieksämäen Kotamäen kylälle, jossa Tuomiojärven laavu- ja lintutornihanke juuri on valmistunut. Myös uimaranta, maitolaituri, ilmoitustaulut ja jätekatos on rakennettu ja ylläpidetty talkoilla. Kylässä toimii useita aktiivisia yhdistyksiä, mm. mopokerho Hurraottajat. Kunniakirjan ottivat vastaan kotamäkeläiset aktiivit Asko Siikanen ja Jarmo Heikkilä. 
Ilkka Sutinen valittiin uudeksi puheenjohtajaksiJärvi-Suomen kylät ry:n uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Ilkka Sutinen Mikkelin Haukivuorelta. Ilkka Sutinen toimii Veej'jakaja ry:ssä ja on myös Suomen kylätoiminta ry:n hallituksen varajäsen. Hallitukseen valittiin Sutisen lisäksi kolme uutta jäsentä: Leena Äärimaa Hirvensalmelta varsinaiseksi sekä Annikki Vänttinen Heinävedeltä ja Jarmo Heikkilä Pieksämäeltä varajäseniksi. Entinen puheenjohtaja, Piällysmies ry:n toiminnanjohtaja Matti Falck kieltäytyi uudelleenvalinnalta vedoten toimintaryhmäkiireisiin EU:n uuden ohjelmakauden alkaessa. Falck jatkaa kuitenkin hallituksessa varajäsenenä. Ensi vuoden hallituksessa on jäseniä ympäri Etelä-Savoa: Ilkka Sutinen, Mikkeli, puheenjohtaja 
Kokouksen sihteeri Henrik Hausen ja puheenjohtaja Marjatta Valkonen. Marjatta Valkonen on Ruokomäen kyläyhdistyksen sihteeri, puheenjohtajana tässä Vuoden kylän kyläyhdistyksessä toimii Tarja Mykkänen.   |
Terveisiä eduskunnastaKansanedustaja Katri Komi onnitteli kokouksessa Etelä-Savon vuoden kylää Ruokomäkeä, joka siis toimi kokouksen isäntänä sekä kunniamaininnan saanutta Kotamäen kylää. Hän totesi hanketoiminnan tulleen maaseudulle jäädäkseen. Hanketoiminta on osin raskasvetoinen ja vaatii kyliltä vahvaa yhteisöllisyyttä, mutta Komin arvion mukaan hankkeet voivat myös lisätä yhteisöllisyyttä. Erityisesti hän haluaisi suunnata kehitysvaroja naisten ja nuorten sekä kansainvälisiin hankkeisiin. 
Yhteistyötä seurakunnan kanssaKangasniemen kirkkoherra, rovasti Seppo Komonen kertoi, että seurakunnalla on varsin aktiivinen toiminta kylissä. Maakirkkoja järjestetään kesäisin useassa kylässä, esimerkiksi metsäkirkko on järjestetty useana vuonna Suurolassa. Kangasniemellä tärkeä toimintamuoto on ikäihmisten virkistyspäivät, joita järjestetään viikoittain viidessä kylässä, muun muassa Ruokomäen hienossa kylätalossa, jossa aina on hyvä osanotto. 
Maaseutu, kaupungit ja taajamat; ristivetoa vai vuorovaikutusta?Muuttoliiketutkija Hannu Kytö Kuluttajatutkimuskeskuksesta on tutkinut maallemuuttoa, viimeisimmän tutkimuksen haastattelut ovat vuosilta 2001-2004. Keskuksen uusi maallemuuton tutkimuskokonaisuus on laaja ulottuen kartoituksista ja kyselyistä kehittämisehdotuksiin asti. Tutkittuja kuntia on ympäri Suomen, yksi kyselykunta on Etelä-Savon Mäntyharju. Hannu Kytö totesi Jäskyn seminaarissa, että kaupunkien muuttovoitto on hiipunut ja muuttovirrat kaupunkeihin ja maaseudulle ovat tasaantuneet. Viitteitä on siitä, että paluumuuttoaalto olisi käynnistynyt. Yhä suurempi osa maallemuuttajista on myös tyytyväinen muuttoonsa. Maaseudun tärkeimmät vetovoimatekijät ovat asuinalueen viihtyvyys, mutta muuttajien keskuudessa on myös niitä, jotka painottavat ekologista elämäntapaa, hevosten ja muiden eläinten pitomahdollisuuksia tai tapahtumarikasta elämää. Kytö korosti, että aktiivisille maallemuuttajille pitää olla tarjolla väljiä vaihtoehtoja eikä vain tiiviisti kaavoitettuja pientaloalueita. Pendelöinti eli työssäkäynti eri kunnassa kuin asuinkunta on varsin yleistä eikä rajoitu maaseutuun, eteläisimmässä Suomessa yli puolet työssäkäyvistä pendelöivät. Seminaarissa tuli esille, että maaseutua kehittävät paitsi kunnat, seurakunnat ja yrittäjät myös yhdistykset: kylien tonttipörssihankkeet ovat onnistuneet jopa yli odotusten ja yhteisöllisyys on tärkeä osa maaseudun vetovoimaisuutta. Kyläyhdistyksillä on paljon yhteistyötä kesäasukkaiden kanssa ja kesäasuntoja muunnetaan yhä enemmän myös vakituisiksi asunnoiksi. Toimintasuunnitelmaa muokattiin, jäsenmaksut ennallaanJärvi-Suomen kylien ensi vuoden toimintasuunnitelmassa päätettiin turvata kokoontumistilat kylillä sekä kyläkoulut kylien luontevina keskuksina. Yhteistyötä kuntien kanssa pyritään saamaan säännölliseksi ja yhteistyötä muiden maaseutujärjestöjen kanssa tiivistetään. Järvi-Suomen kylät ry toimii Etelä-Savon noin 220 kyläyhdistyksen yhteistyöelimenä. 
Marjatta Valkonen onnittelee uutta puheenjohtajaa 
Osanottajia seminaarissa ja kokouksessa oli 30. |
|
|
Jäsky kyläasiamies |
Jäsky puheenjohtaja |
Palaute: henhaus@gmail.com |