Jäsky logo

Järvi-Suomen kylät ry

Etelä-Savon
kunnat ja kylät

Yhteystiedot: hallitus
ja kyläasiamies

Toiminta-
kalenteri

Liity
jäseneksi

JÄRVI-SUOMEN KYLÄT RY

Onnistunut seminaari ja syyskokous Vuoden kylässä

Järvi-Suomen kylät ry eli Jäsky on Etelä-Savon kylien yhteenliittymä. Yhdistys kokoontui syyskokoukseen Pieksämäen Siikamäki-Peiposjärvellä lauantaina 22.11. Kokousta edelsi kyläkierros ja seminaari "Menestyksellinen kylätoiminta". Noin 50 osanottajaa saivat myös nauttia koululaisten ja sopraano Eilamaria Leskisen lauluista. Kaksi Vuoden kylän Siikamäki-Peiposjärven pitkäaikaista aktiivia palkittiin Suomen kylätoiminta ry:n hopeisella ansiomerkillä: kyläyhdistyksen tiedottaja Tuula Eloranta sekä kyläyhdistyksen rahastonhoitaja ja tonttisihteeri Seppo Intke. Molemmat ovat toimineet pitkään ja pitkäjännitteisesti kylänsä ja maaseudun puolesta.

Jäskyn toimintasuunnitelmassa painopistealueiksi nostetaan kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen sekä kylien kokoontumistilat. Uutena asiana nostettiin esille arjen turvallisuus maaseudulla, Jäsky edistää hälytysrinkien ja naapuriavun järjestelyitä.

Järvi-Suomen kylien puheenjohtajana jatkaa mikkeliläinen Ilkka Sutinen. Uusi hallitus on koottu ympäri maakuntaa:
Asko Hirvonen, Savonlinna, varalla Riitta-Liisa Kallioinen, Savonlinna,
Jouko Mälkiä, Enonkoski, varalla Esko Makkonen, Savonranta,
Riitta-Leena Jantunen, Mikkeli, varalla Veli Oinonen, Ristiina,
Seppo Intke, Pieksämäki, varalla Leo Sistonen, Sulkava,
Eila Puhakainen, Juva, varalla Veikko Simelius Heinävedeltä,
Leena Suhonen, Rantasalmi, varalla Jarmo Heikkilä, Pieksämäki,
Pentti Nieminen, Kangasniemi, varalla Matti Falck, Kerimäki,
Leena Äärimaa, Hirvensalmi, varalla Marita Mattila, Mäntyharju.

Syyskokoukseen kuului kyläkierros, jonka tutustumiskohteet olivat suoramyyntihalli, hoivakoti, lämpölaitos, seurantalo, metsästysseuran lahtivaja, kota, ryhmäperhepäiväkoti ja kyläkoulu. Siikamäki-Peiposjärven kyläaktiivit kertoivat kylänsä toiminnan kehittymisestä aina kylätoimikunnan perustamisesta 30 vuotta sitten tähän syksyyn, jolloin kylä nimettiin valtakunnalliseksi vuoden kyläksi.

eltta3.jpg

Seminaarin osanottajat saivat myös nauttia koululla keitetystä hirvikeitosta ja tilaisuudessa julkistetusta "Kyläeltasta". Eltta on perinteinen nimi lettipullalle. Paikalla olijoista noin puolet tunsi sanan ennestään, itäpuolessa maakuntaa käytetään nimeä eltti. Kyläeltta on yrittäjä Henna Laitinen-Taipaleen kehittämä leivonnainen, jonka jatkossa voi ostaa vaikkapa tuliaiseksi Siikamäen suoramyyntihallista.

Paneelikeskustelussa oli mukana Pieksämäen kaupunginjohtaja Tapio Turunen. Turusella oli varsin myönteinen kuva kylistä ja hän totesi, että monenlaiset asumisympäristöt ovat Pieksämäen vahvuus. Välimatkoja Turunen ei pitänyt suurena ongelmana. Asuessaan ja työskennellessään yli kymmenen vuotta Helsingissä hänen työmatkansa kesti aina yli puoli tuntia. Paneeliin ilmoittautuneet kansanedustajat eivät päässeet paikalle, mutta Jari Leppä tervehti osallistujia aamukahvilla Siikamäen suoramyyntihallissa.

Kuva-albumi >>>

Kuva-albumi >>>

Lähikoulu on lapselle hyvä

peltonen.jpg Taina Peltonen

Seminaarissa puhui myös kasvatustieteen tohtori, Suomen lähikouluyhdistyksen puheenjohtaja Taina Peltonen. Peltonen on huolissaan siitä, että koulutuksellisesta tasa-arvon ulkopuolelle ollaan jättämässä erityisesti haja-asutusalueiden ja lähiöiden lapset. Jopa eduskunnan hallintovaliokunta tähdentää lähi- ja kyläkoulujen merkitystä, mutta valtionosuusuudistus on jo johtanut siihen, että koulutuspalveluja puretaan maaseudulla ja kaupunkien lähiöissä.

Perusopetuspalvelut on määritelty lähipalveluksi, mutta lähipalvelun määrittely puuttuu. Lasten matkoihin kuluu jopa yli 3 tuntia ilman, että kunnille tulisi siitä sanktioita. OECD:n raportti ylistää Suomea tasa-arvon kehittämisestä, mutta on nyt huolissaan kehityksestä ja suosittaa resurssien lisäämistä haja-asutusalueille.

Peltonen on toiminut opettajana erikokoisissa kouluissa ja tutkijana. Nyt hän toimii Mänttä-Vilppulan opetustoimen johtajana. Hän käsitteli myös yleistä hokemaa "seinissä säästämisestä ja laatuun satsaamisesta". Kyllä koulutilakin vaikuttaa opetuksen laatuun. Siirtyminen suurempiin yksiköihin on tutkimusten mukaan johtanut myös luokkakoon kasvuun (Koskinen 2005, Lyytinen 2008). Koulujen lakkauttamisten säästöt eivät ole siirtyneet opetuksen tason nostamiseen. Sinänsä erikokoisia kouluja tarvitaan, mutta pienet koulut ja yhdysluokat ovat monella tavalla hyvä ratkaisu lasten kannalta maaseudulla ja lähiöissä. Lähikoulussa lapsi kuuluu omaan ympäristöönsä ja yhteisöönsä, ja hänen identiteettinsä rakentuu myös paikkaan. Vanhempien osallistuminen koulutyöhön on siellä luontevaa.

Peltonen korosti, että yhdysluokkaopetuksesta käydään vilkasta keskustelua ulkomailla, mutta Suomessa sitä on tieteellisesti tutkittu vasta vähän aikaa. Hän nosti puheessaan esille useita etuja siitä, että ryhmä muodostuu eri-ikäisistä lapsista. Sosiaalisia taitoja harjoitellaan monipuolisemmin, auttaminen ja yhteistyö on hienotunteisempaa, lapsista kehittyy itsenäisempiä.

Erikokoisten koulujen oppimistuloksia on jo jonkun verran tutkittu Suomessakin. Peltonen viittasi Antero Malinin väitöskirjaan, joka perustuu laajaan Pisa-tutkimukseen ja jonka mukaan lukutaito opitaan yhtä hyvin pienessä kuin isossa koulussa. Mitään opetuksen tasoon liittyvää syytä ei myöskään ole sille, että pyrittäisiin pois kaksiopettajaisista kouluista kolmiopettajaisiin. Yhdysluokkaopetus toteutuu jopa parempana, kun on enemmän kuin kaksi luokka-astetta yhdessä.

Suomessa peruskoululaisten kokemukset omista vaikuttamismahdollisuuksistaan ovat kansainvälisessä vertailussa vaatimattomat, maamme sijoittui sijalle 20, kun tutkimuksessa oli mukana 28 maata. Pienissä kouluissa on suoria vaikuttamismahdollisuuksia, ja tämä edesauttaa koulussa viihtymistä.

Monet opettajat ja vanhemmat vastustavat ensin yhdysluokkia, mutta Peltosen mukaan tämä johtuu eniten siitä, että sen etuja ei tunneta. Opettajankoulutuksessa yhdysluokkaopetusta käsitellään vähän jos ollenkaan, eikä vanhemmille tiedoteta asiasta tarpeeksi.

Peltonen valotti myös, minkälaisia asioita tulisi huomioida, kun kunnan kouluverkon vaihtoehtoja arvioidaan ja vertaillaan. Päätökset pitää tehdä lasten edun mukaisesti, mutta myös koulun merkitys kylän keskuksena pitää ottaa huomioon. Eri kunnissa päätökset tehdään kovin erilaisin perustein. On kuntia, joissa kyläkoulut ovat tärkeä osa kunnan kehittämisstrategiaa. Hyviä esimerkkejä on siitäkin, että keskustan oppilaille on tarjottu mahdollisuus käydä kyläkouluissa sekä parikouluista ja muista luovista ratkaisuista. Esimerkkejä Peltosella oli mm. Luvialta, Oulaisista, Virroilta ja Ikaalisista.

Taina Peltosen uusi artikkeli ja laaja lähdeluettelo maaseudun kouluista löytyy kirjasta Hyvinvoinnin arki maaseudulla. Kirja löytyy myös netistä sivuilta www.maaseutupolitiikka.fi - julkaisut - julkaisusarja - 2008 - YTR 3/2008 ja artikkeli sivuilta 55-65. ( Suora linkki >>> )

Jäsky kyläasiamies
Tuula Eloranta
kylaasiamies.tuula.eloranta at gmail.com

Jäsky puheenjohtaja
Ilkka Sutinen
0400-722 145
ilkka.sutinen at tyynela.fi

Suomen kylätoiminta ry
02-738 1761
info @kylatoiminta.fi

Palaute: kylaasiamies.tuula.eloranta at gmail.com

Pääsivulle