|
Järvi-Suomen kylät ry |
|||
|
JÄRVI-SUOMEN KYLÄT RY |
||
TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009Hyväksytty syyskokouksessa 22.11.2008 1 JohdantoJärvi-Suomen kylät ry (Jäsky) toimii Etelä-Savon paikalliskehittäjien yhteistyöelimenä sekä kylätoiminnan kehittäjänä ja edunvalvojana. Yhteistyössä alueen toimintaryhmien ja muiden järjestöjen kanssa Jäsky ajaa maaseudun ja kansalaisvaikuttamisen asioita maakunnan päätöksenteossa. Alueellamme toimii neljä toimintaryhmää sekä 220 kylää tai kyläryhmää, joissa on kylätoimintaa. Jokaisella kylätoiminta-alueella on kyläyhdistys, kylätoimikunta tai muu yhdistys, joka toimii kyläyhdistyksen tavoin eli on avoin kaikille kyläläisille ja toimii koko kylän kehittämiseksi. Vuosi 2008 on jäänyt välivuodeksi yhdistyksen toiminnassa. Perustoimintaa on pidetty yllä, mutta erittäin pienillä resursseilla. Pienellä osa-ajalla työskennelleeltä kyläasiamieheltä on jäänyt mm. kyläohjelman kirjoittaminen odottamaan. Vuoden 2009 toiminnan painopistealueita ovat: - Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaamisen kehittäminen. Kylien tueksi käynnistetään kyläasiamieshanke johon sisältyy koulutusta ja muuta tukitoimintaa. Rahoitus haetaan toimintaryhmiltä. - Kokoontumistilat: Kylien kokoontumistiloista kerätään tiedot, tiedotetaan erilaisista kylätalomalleista ja edistetään hyviä ratkaisuja kylille. Kylä- ja seurantalojen markkinointia edistetään alueellisella yhteistyöllä. Kyläkoulut toimivat luontevasti kylien keskuksina ja niitä puolustetaan ja kehitetään. - Laajakaista-, vesihuolto- ja tieasioita seurataan ja niiden kehittäminen edistetään. - Lähipalvelut ja asukasvaikuttaminen: Uusien palvelu- ja lähidemokratiaratkaisujen edistäminen, kuntien kylien yhteistyön lisääminen ja kyläsuunnitelmien saaminen kuntasuunnittelun pohjaksi. - Arjen turvallisuus maaseudulla. Edistetään kylien hälytysrinkien muodostamista ja erilaisia naapuriavun järjestelyjä. Tehdään yhteistyötä ja mahdollisesti oma hanke maaseudun työllistymispolkujen luomiseksi. Kerätään tietoa turvallisuuden tekijöistä kylillä, miten esimerkiksi yöpäivystysten ja muiden palvelujen karkaaminen yhä etäämmälle vaikuttaa turvallisuuden tunteeseen. - Kyläohjelma kirjoitetaan valmiiksi. Sen pohjaksi on jo kerätty tietoa kylien neuvonpidon kysymyksillä, joihin on tullut hyvin vastauksia. 2 Kyläasiamies- ja kylätalohankeHankkeella vahvistetaan Etelä-Savon kyliä niin, että kylät käynnistävät hankkeita ja pystyvät ottamaan vastuuta oman alueensa kehittämisestä. Hankkeeseen palkataan kyläasiamies kylien tueksi. - Kylille laaditaan koulutuspaketti, joka toteutetaan kylissä tai kunnissa tarpeen mukaan. Kyliä aktivoidaan, yhteistyötä kylien järjestöjen kesken sekä kylien välillä edistetään ja tuodaan esille keinoja, joilla erityisesti nuoria saadaan mukaan kylien kehittämistyöhön. - Tiedotetaan aktiivisesti hanketoiminnan käytännön tuloksista ja maallemuutosta myös käytännönläheisesti. Julkaistaan hankelehti yhdessä toimintaryhmien kanssa ja osallistutaan valtakunnalliseen maallemuuttokampanjaan. - Kylätaloja ja kylien muita kokoontumistiloja tuetaan, niistä laaditaan luettelo ja yhteinen markkinointimateriaali sekä tehdään yhteistyötä Etelä-Savon ympäristökeskuksen ja Etelä-Savon rakennusperintöyhdistyksen kanssa. - Osallistutaan valtakunnalliseen kylätoimintayhteistyöhön ja valmistaudutaan esiintymään yhdessä toimintaryhmien kanssa Mikkelin Farmari 2010 sekä Mäntyharjun Vapaa-ajan asuminen 2011 messuilla. Valtionavun sekä hankkeiden avulla Jäsky edistää kyläsuunnittelua, yhteistyötä, keskustelua ja tiedotusta maakunnan maaseutualueilla ja toimintaan otetaan mukaan kaupunginosayhdistyksiä, joissa on samanlaisia tavoitteita. Jäsky tekee yhteistyötä muiden hankkeiden kanssa. Jäskyn kaikkia kyliä kattava osoiterekisteri on tietyin edellytyksin myös sen yhteistyöhankkeiden käytössä. Kyläyhdistysten rekisteröimisellä varmistetaan, että ne voivat osallistua hankkeisiin ja kantaa vastuuta kylien kehittämisestä. Osallistutaan mahdollisesti valtakunnalliseen Työllistämispolkuja kylätoiminnan voimavaroin sekä neljän maakunnan ESR-välittäjäorganisaatiohankkeisiin jos Jäskyn resurssit mahdollistavat tämän. Jos näihin hankkeisiin ei voida osallistua, niin edistetään työllistämistä kylissä ja sosiaalisen pääoman kasvattamista kylillä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. 3 Vuoden teematKylätoimintaa ei voi keskittää vain yhden teeman ympärille, vaan erilaisia maaseutuasumisen, työllisyyden ja yhteistyön toimenpiteitä tarvitaan jatkossakin. 3.1 Lähidemokratiaa kyläsuunnittelullaKyläsuunnittelu tuo pitkäjännitteisyyttä kylien kehittämistoimintaan ja kyläsuunnitelma toimii hanketoiminnan tukena, sillä voidaan vaikuttaa kunnan suunnitteluun ja se on hyvä infopaketti uusille asukkaille, vapaa-ajan asukkaille jne. Kyläsuunnitelmia pitää myös ottaa huomioon kuntasuunnittelussa. Muita menetelmiä, jolla kunta kuuntelee asukkaiden toiveita pitää kehittä - varsinkin jos kuntakoko kasvaa ja päätöksenteko näin siirtyy pidemmälle asukkaista. Kunnan kylien välisellä yhteistyöllä pystytään vaikuttamaan kunnan kehittämissuuntiin. 3.2 Kylien kokoontumistilatKylien yhteisöllisyys ja maakunnan sosiaalinen pääoma ovat riippuvaisia siitä, että joka kylässä on asianmukaiset kokoontumistilat kylätoimijoille, nuorille, kansalaisopiston piireille jne.. Kokoontumistiloista kerätään tiedot, tiedotetaan erilaisista malleista ja edistetään hyviä ratkaisuja kylille. Kylä- ja seurantalojen markkinointia edistetään alueellisella yhteistyöllä.
Toimintasuunnitelma vuodelle 2008 >>>
|
3.3 Kyläkouluja ja muita lähipalveluja tarvitaanLähipalvelujen ja erityisesti kyläkoulujen säilyminen maakunnassa edistetään etsimällä ennakkoluulottomasti uusia ratkaisuja. Paras-hankkeen suurin ongelma on juuri lähipalvelujen unohtaminen. Lähipalvelujen heikkeneminen voi uhata koko maakunnan tulevaisuuden. 3.4 Asumismaaseutu, yhteistyö vapaa-ajan asukkaiden kanssaVäljä, luonnonläheinen asuminen on maakuntamme valtti. Edistetään mm. kylien rakennuspaikkasuunnittelua, uusien asuntojen rahoitusmahdollisuuksia, maallemuuttoa jne. Lisätään mökkiläisten mahdollisuuksia vaikuttaa kuntien asioihin kyläyhdistysten kautta. 3.5 Kyläyrittäjyydellä toimeentuloaPaikallista yrittäjyyttä edistetään. Palveluala on nopeimmin kasvava työllisyyden ala, siinä pitäisi pyrkiä paikallisiin ratkaisuihin. Myös laadukasta kylämatkailua voidaan edistää yhteistyöllä. Maa- ja metsätalous ovat osalle kyläläisistä tärkeitä toimeentulon kannalta ja lisäksi nämä ovat tärkeitä kylämaiseman sekä ruokaturvallisuuden kannalta. Myös uusiutuvan energian tuotannossa on maaseudulla suuria mahdollisuuksia. 3.6 Kansainvälisellä yhteistyöllä uusia tuulia kyliinVarsinkin nuoret ovat kiinnostuneita avautuvista ja yhteistyöhakuisista kylistä. Jäsky oli mukana käynnistämässä Vej'jakajan yhteistyötä Itävaltalaisen toimintaryhmän kanssa. Myös muilla alueilla käynnistetään kansainvälisiä hankkeita ja osallistutaan aktiivisesti Sytyn ja Ruralia-instituutin kansainväliseen toimintaan. 3.7 Liikuntaa, kulttuuria ja ympäristöä nostetaan esilleJäsky oli mukana käynnistämässä Etelä-Savon liikunnan hankkeita toimintaryhmien alueille ja toimii näiden hankkeiden kanssa yhteistyössä. Kulttuurihankkeita ja kylämaisemahankkeita autetaan alkuun ja edistetään kylillä. Mm. uusi jätevesiasetus vaatii tiedottamista, jotta sen tavoitteet voidaan toteuttaa hyvin mutta kustannuksia säästäen. 3.8 NuoretNuorissa on kylienkin tulevaisuus. Kehitetään uusia keinoja kuulla nuorten toiveita ja ottaa nuoria mukaan kyläsuunnitteluun ja muuhun toimintaan. Kansainvälistyminen, monikulttuurisuus, yhteisöllisyys ja avoimet kokoontumistilat ovat tärkeitä nuorille ja tähän liittyvillä hankkeilla kylät voivat tehdä itsensä kiinnostaviksi nuorille. Pidetään yhteyttä kylien nuoriin, jotka ovat muualla opiskelemassa tai töissä. Perustetaan maakuntaan opinnäytetyöpankki ja edistetään harjoittelu- ja kesätyöpaikkojen tarjontaa jotta nuorten kiinnostus omaan maakuntaan säilyy. 3.9 Maaseutuvaikutusten arviointiEdistetään maaseutuvaikutusten arviointijärjestelmän käyttöönottoa Etelä-Savossa. Arviointi koskisi kaikkia suuria hankkeita ja suunnitelmia, niiden vaikutuksia erityisesti maaseudun kannalta pyrittäisiin arvioimaan. Arviointi tehtäisiin asiantuntijavoimin, asukkaita ja yhteisöjä kuunnellen. 4 Kyläpäivä ja vuoden kyläJärjestetään syksyllä kyläpäivä, alustava paikkakunta on Rantasalmi ja esitetään Pohjois-Savon kylille että päivä voisi olla yhteinen molemmille maakunnille. Valitaan maakunnan vuoden kylä. Huomioidaan muutenkin kylien asioita edistäneitä henkilöitä ja yhteisöjä. Vuoden kylän valinnassa painotetaan vuonna 2009 hanketoimintaa, toivotaan esimerkkejä hyvistä hankekäytännöistä. 5 Yhteistyöllä ja tiedottamisella tuloksiaSuuri osa maakunnan maaseutujärjestöistä kuuluu Jäskyyn: ProAgria Etelä-Savo, MTK Etelä-Savo, Etelä-Savon yrittäjät, Etelä-Savon liikunta, Piällysmies, Päijänne-LEADER , Rajupusu LEADER ja Veej'jakaja. Maakunnan maaseutujärjestöjen yhteistyöfoorumiin kuuluu lisäksi mm. 4H-piiri ja Mikkelin Setlementti. Yhteistyöfoorumia kehitetään niin, että yhteistyö ja vaikuttaminen maakunnan suunnitteluun on mahdollisimman tehokasta. Jäsky toimii yhä enemmän toimintaryhmien ja muiden maaseutujärjestöjen linkkinä maakunnan päättäjien suuntaan. Jäsky on Suomen kylätoiminta ry:n (SYTYn) jäsen ja pitää aktiivisesti yllä yhteyksiä maakunnan vaikuttajiin ja yhteistyökumppaneihin. Otetaan kantaa maakunnan liiton ja muiden tahojen suunnitelmiin ja päätöksentekoon. Yhteistyötä kuntien, maakuntaliiton, TE-keskuksen, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin, Mikkelin ammattikorkeakoulun sekä muiden hankkeiden, työryhmien ja yhteistyötahojen kanssa tiivistetään. Kehitetään yhteistyötä Metsänomistajien liitto Järvi-Savo ry:n kanssa. 6 Tiedottaminen kirjeellä, lehdissä ja netissäLähetetään kyläkirje alueen kaikkiin kyliin, henkilöjäsenille ja yhteistyökumppaneille noin 4 kertaa vuoden aikana. Postitusyhteistyötä Osuuskauppa Suur-Savon kanssa jatketaan. Lisäksi tehdään yhteistyötä eri tiedottajien kanssa. Maaseutu plus -lehti tilataan kaikille maksaneille jäsenille, sen levikkiä edistetään ja toimitetaan siihen juttuja. Ylläpidetään ja kehitetään Jäskyn internetsivusto www.jasky.net ja tarjotaan myös kylille ilmaista kotisivutilaa. Avustetaan kyliä kotisivujen teossa ja rohkaistaan niitä päivittämään sivunsa. Kyläasiamieshanke julkaisee hankelehden kaksi numeroa ensi vuonna. Maallemuuttopalvelu tiedottaa osaltaan netissä, eri messuilla ja tilaisuuksissa sekä tiedotusvälineiden kautta. 7 Varainhankinta ja taloudenhoitoJäsky pääsi muiden kylien yhteenliittymien kanssa valtionavun piiriin vuonna 2003. Tuki on kasvanut hitaasti. Vuoden 2009 valtionapuun pyritään vielä vaikuttamaan, kylien yhteenliittymille asetetaan suuria odotuksia, joihin on vaikea vastata ilman tarvittavia resursseja. Kyläasiamiestoiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen tarvitaan vuonna 2009 oma hankkeensa. Joulukortti tehdään taas vuonna 2009, vuosi 2008 jäi tässä suhteessa välivuodeksi. Painoaikataulu ja markkinointi suunnitellaan yhdessä paikallisten kyläaktiivien kanssa. Korttimyynti on Jäskyn talouden tärkeä tuki, sen tulot käytetään hankkeiden omarahoitusosuuteen. Myös jäsenhankintaa tehostetaan. Yhteistyösuhteita yrityksiin kehitetään edelleen. Kyläpäivän järjestelyihin tarvitaan kunnan ja yritysten tukea. Osuuskauppa Suur-Savo avustaa Jäskyä postittamalla kyläkirjeemme osuuskaupan kuorissa. Postitusapu on Jäskylle ensiarvoisen tärkeä. |
|
Jäsky kyläasiamies
|
Jäsky puheenjohtaja
|
Palaute: henhaus@gmail.com
|