hist2

NIMI- JA ASUTUSHISTORIAA

Vanajan nimi voi tuoda jonkun mieleen Hämeenlinnan seudun Vanajan,
ja sen Vanajanselän järven,vanhemmille mahdollisesti jopa Vanaja-merk-
kisen kuorma-tai linja-auto.Merkillistä onkin, että Suomessa on kaksi
Vanajaa.

Meidän Vajallamme on asuttu jo tuhansia vuosia sitten, siitä ovat todis- teena kaksi kivikautista asuinpaikkaa. Rautaakin on osattu valmistaa ja kauan kauan sitten, todisteena siitä on ammoinen harkkohyttipaikka. Voi olla, että tässä esiteltävä kylä on saanut nimensä juuri mainitun Hämeenlinnan Vanajankylän mukaan.

Historiasta tiedämme, että meidän Vanajamme on ollut vanhemman Vanajan seudun vakaiden hämäläisten talollisten ikimuistoista nautinta- aluetta, josta he noutivat riistaa, kalaa ja turkiksia. Hämäläisten harmiksi Kustaa Vaasa-kuningas katkaisi tämän nautinnan 1500-luvulla luovutta- malla heidän nautintamaitaan halukkaille. Maan lisäksi hän myönsi neljän vuoden verovapauden niille, jotka halusivat näitä korpia ottaa ja asuttaa.

Mikkelin seudulle jo 1300-luvulla asettautunut savolainen kaskenpolttaja- heimo tarttui oitis kuninkaan syöttiin ja ryhtyi asuttamaan entisiä hämäläisten riistakorpia. Näin syntyi hämäläis-savolainen Vanajan kylä, sillä tässä heimo- jen välisessä, joskin savolaisvoittoisessa sulatusuunissa on ilmiselvästi yhdisty- nyt hämäläinen ja savolainen tapakulttuuri. Näin syntyi kylä erotukseksi Vanajan pitäjälle, sille Hämeenlinnan kupeessa olevalle. Pitkään ne olivat rinta rinnan saman nimen alla, kunnes Vanajan pitäjä sulautui Hämeenlinnan kaupunkiin jakylämme sai sille kuuluvan nimensä.

Kustaa Fincke, ollessaan Savonlinnan linnanpäällikkönä vuosina 1547-1562, antoi vuonna 1561 kiinnekirjan ”Vanajärveltä” veljeksille Antti, Lauri, Paavo ja Heikki Manniselle, kylämme ensimmäisille valtaajille ja vakituisille asuttajille. Vuonna 1541 lähes koko nykyisen kylän alueen valtauksen tehneet veljekset ryhtyivät kaskeamaan sen ikimetsiä. Kasken reunaan,kauas omalta asumukselta oli rakennettava riihi, sillä siinä oli hyvä puida ja säilyttää kasken sato. Uudisasukkaiden saadessa helpotusta verotukseensa, asettuivat Mannisten veljekset Vanajanjärven rantaan ja rakensivat asuinpirttinsä erämaariihen läheisyyteen. Pirtin rakentamisvuotta emme tiedä, mutta oletetaan sen tapah- tuneen vasta kymmeniä vuosia valtauksen jälkeen. Ensimmäinen maininta Mannisista on vuoden 1561 maakirjoissa, jolloin heidän maaomaisuutensa luetellaan siinä. Uskollisesti Manniset ovatkin valtaustaan pitäneet, sillä yhä edelleen sama suku hallitsee tätä Fincken antamaa, tosin monien jakojen su- pistamaa kantatilaa.

Kun kruunu vihdoin salli tilojen jaon, syntyi uutta asutusta ja uusia sukuja. Kylän perustaneet Manniset olivat pitkään kylän suurin sukunimiryhmä. Siksi kylä on mainittu kansan suussa monta vuosisataa, aina näihin päiviin saakka, Mannisten-, eli Mannilan kylänä, lyhyemmin Mannilana.