Historiaa

Vehmaskylässä on ollut kiinteää asutusta ainakin jo 1500-luvun alussa. Kun visulahden pitäjässä laadittiin
ensimmäinen veroluettelo vuonna 1541, ei nykyistä kylän jakoa vielä ollut. Pyhitynjärven ja nykyisen Kantalan
välistä aluetta kutsutaan tässä kirjassa vain Pyhityn kymmeneskunnaksi, joka kuului Visulahden pitäjän
Paukkulan neljänneskuntaan. Kymmeneskunnan isäntien joukossa mainitaan Putkosia, Heikkisiä,Rikkosia
ja Tomperisia, joiden savupirtit sijaitsivat jo todennäköisesti nykyisen Vehmaskylän selänteillä.  Näin voimme
päätellä siitä, että ensimmäisessä maaluettelossa vuodelta 1561 näiden isäntien tärkeimmät aluevaltaukset
löytyvät juuri tältä alueelta.
Putkosen suvun vanhin asuinpaikka on Eteläkylällä Heinäselällä.  Suvun tiluksiin kuuluivat 1500- ja 1600-
luvuilla alueet, jotka vastaavat suunnilleen nykyisten maakirjanumeroiden 8 - 18 alueita.  Suku näyttää tulleen
Vuorenmaan - Tikkalanmäen kautta, missä Putkosilla oli tulloin etäisimmät maakappaleensa.
Tahvo Heikkinen asui Louhienselällä, joka tarkoittanee Laitilanmäkeä.  Hänelle kuuluivat myös
Maunuksenmaa (nyk. Hämälän eli "Maukkolan" lähellä) ja Tuohivehmaanpelto, joka on antanut koko kylälle
Vehmaskylä-nimen.  Vehmas -loppuisia painannimiä on täällä ollut tosin muitakin.  Ilmeisesti ne tarkoittivat-
ei välttämättä kovin lehtomaisia alueita - vaan alueita, joita viljeltiin useampina vuosina peräkkäin.
Tuohivehmaanpelto tarkoitti joko Rikonlahden peltoa tai sitten se on ollut jossakin nykyisen Pohjoiskylän
peltoaukeitten kohdalla.  Tämän arviokunnan muut isännät asuivat Pyhitynlahden rannalla, mistä Louhienselän
Heikkisetkin näyttävät tulleen.
Pekka ja Niilo Tomperisen arviokunta omisti vuonna 1561 mm. Sätkinmäen Pyhityltä sekä
Kaivonpäällyksen ja "Hytöahon".  Kaivonpäällys tarkoitti Pääkköselännettä Vehmaskylässä, ja Hytöaho
oli lähellä  Hytinpuron suunnalla.  Rikkoset taas tulivat Kantalasta Rikkolanmäelle 1500-luvulla.  Sukua on
asunut 1600-luvulla myös "Kaivonpäällyksellä".  Vehmaskylän asutuksen myöhempiä vaiheita voi tutkia mm.
Pieksämäen seurakunnan kirkonkirjoista ja läänintilien henkikirjoista.
 
Siilin tilan sukuviiri.  Vuosiluku tässä viirissä voisi yhtä hyvin olla
esimerkiksi 1561.  Tämä nykyisin Teittisille kuuluva tila on kuulunut  alkuaan
Putkosen suvun laajaan maaomaisuuteen, jonka isäntäväen sukunimi on
avioliittojen  kautta muuttunut useita kertoja.  Vuonna 1687 tuli kotivävyksi Juho
Sormunen, 1722 Heikki Utriainen ja 1768 Perttu Riipinen.  Samaan tapaan
kotivävyjen mukana on Putkolanpeltoon tullut Putkosten jälkeen ensin Leikkaan
suku ja vuonna 1740 Riipisen suku.

Vehmaskylästä laaditun kyläkirjan voit hankkia
 itsellesi seuraavista osoitteista: Permankirja Pieksämäki
                                                        Kanttila Pieksämäen Maalaiskunta
                                                        Marjatta Vauhkonen Vehmaskylä
 

                                                  Vehmaskylän kirkonkirjat
                                                  Pääsivulle