 |
Järvi-Suomen kylät ry |
|||
JÄRVI-SUOMEN KYLÄT RYVetoomus maaseudun lähipalvelujen puolestaVetoamme Teihin, Arvoisat Kansanedustajat, pidetään maaseutu asuttuna ja kehitetään palveluverkostoa kestävältä pohjalta.Hallituksen esityksessä ensi vuoden tulo- ja menoarvoksi on esitetty pienten koulujen lisävaltionavun poistamista. Maaseudun bussivuorojen rahoja on esitetty vähennettäväksi entisestään. Myös monet kunnan ja maakunnan tason päätökset ja kehittämistoimenpiteet jatkuvasti vaikeuttavat elämistä maaseutukylissä. Olemme hyvin huolestuneita siitä, että kylien houkuttelevuutta asuinpaikkana jatkuvasti heikennetään, ja pyydämme Teitä, arvoisat kansanedustajat, pysäyttämään kylien tyhjenemiseen johtavan kierteen ensi vuoden budjettia koskevissa päätöksissänne. Julkisissa palveluissa tarvitaan uusia järjestelyjä, mutta tavoitteena pitää olla saatavuuden parantaminen ja paikallisen työllisyyden tukeminen eikä keskittäminen. Maaseudun voimistuvaa kansalaisyhteiskuntaa ei riittävästi tunneta eikä arvosteta. Monet kylät ovat jo vuosia aktiivisen kansalaistoiminnan avulla kyenneet säilyttämään asukaslukunsa muuttumattomana, elleivät peräti kasvattamaan sitä. Monet lapsiperheet valitsevat asuinpaikakseen maaseudun, ei vain ympäristön, vaan erityisesti lähikoulun takia. Kun kyläkoulu lakkautetaan, päätetään samalla kylän kehitysvaihtoehdoista. Siihen ei enää hakeudu lapsiperheitä. Mutta myös vanhempien ihmisten elämä kylässä käy hankalaksi, jos siellä ei asu työikäisiä. Pieni lähikoulu vastaa hyvin modernia oppimiskäsitystä. Sen mukaan oppimisympäristön tulee tarjota mahdollisuuksia aktiiviseen toimintaan, ottaa huomioon oppilaiden yksilölliset tarpeet ja avautua ympäröivään yhteiskuntaan. Runsas talkootyö ja palvelujen yhdistäminen yhden katon alle yhdistää eri-ikäisiä kyläläisiä ja säästää yhteiskunnan varoja. Yhdysluokkaopetuksella on monia etuja ja sitä kokeillaan myös kaupungeissa. Moni-ikäisten (multi-age) koulutusryhmien tutkiminen Suomessa ja ulkomailla on osoittanut, että ne vaikuttavat myönteisesti oppilaiden itsetuntoon, identiteettiin ja minäkuvaan. Kyläkoulu on myös tasa-arvoinen, sillä erityis- ja esiopetus voidaan hoitaa usein samassa opetusryhmässä. Uusia palvelutuotantomalleja pitää kehittää yhteistyössä. Kylissä on valmiutta julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuuteen. Hoiva- ja hyvinvointipalveluja tuottava yritys tai yhdistys voi tarjota palveluja kylän ja vapaa-ajanasutuksen vanhusväestölle sekä päivähoitopalvelut lapsiperheille. Kyläkoulu voidaan yhteistyöllä kehittää monipalvelukeskukseksi sen sijaan, että lopettamisen tuoma säästö menee koulukuljetuksiin ja tarvittaviin lisäinvestointeihin. Kylien, kuntien ja valtion yhteistyöhön on etsittävä uusia malleja. Vapaaehtoistyö ansaitsee tunnustusta eikä jatkuvaa lannistamista ylhäältä tulevilla lopettamis- ja keskittämispäätöksillä. Useissa kylissä yhdistykset hoitavat jo nyt ympäristönhoidon, infrastruktuurin, hyvinvoinnin, kulttuuri- ja liikuntapalvelujen tarjontaa ja tekevät elinkeinojen ja muuttovoiton kehittämiseksi enemmän kuin yleisesti tiedetään. Pitemmälle ne eivät voi vapaaehtoisvoimin venyä. Tutkimuksen ja ylhäältä tulevan suunnittelun on kohdattava kansalaiset maaseudulla. Elinkelpoinen maaseutu tarvitsee veronmaksajia. Ilman palveluja, asiointimatkojen kasvaessa liian pitkiksi, ei maaseutu pysy asuttuna. Vetoamme siis teihin päättäjinä: otetaan lisäaikaa, tutustutaan tilanteisiin, räätälöidään uusia malleja yhdessä kuntien ja niiden aktiivisten asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten kanssa. Mahdollistakaa osallistuva ja yhteistoiminnallinen maaseutu. Moni kylässä toimiva yhdistys on siihen kykenevä, jos vaan julkisen sektorin toimijat tulevat mukaan - niin suunnittelussa, toteutuksessa kuin rahoituksessakin. Pysäyttäkää kyläkoulujen lopettamisaalto pitämällä pienten koulujen valtionavut budjetissa.Puumalan Hurissalon kyläkoulussa 3.12.2005Järvi-Suomen kylät ry, syyskokous |
|
Jäsky kyläasiamies |
Jäsky puheenjohtaja |
Palaute: henhaus@gmail.com |