Järvi-Suomen kylät ry

Etelä-Savon
kunnat ja kylät

Yhteystiedot: hallitus
ja kyläasiamies

Toiminta-
kalenteri

Liity
jäseneksi

Voimistuvat kylät koulutuksessa kävi selville, että maaseutujärjestöjen pitää uudistaa yhteistyönsä ja toimintatapansa. Maaseutu on jäänyt sivulle maakunnan ja Mikkelin kaupungin kehittämisessä ja uusia otteita tarvitaan.

Koulutuksen osallistujamäärä 44 henkilöä oli luvattoman alhainen, kun muistaa miten paljon eri tahot ovat tähän kampanjaan satsanneet. Sinänsä koulutus on jo saanut paljon myönteistä palautetta, ja ainakin Kangasniemellä on koulutuksen pohjalta suunniteltu kylien ja seurakunnan työpalaveria.

Koulutuksen valmistelevia tilaisuuksia järjestettiin 26.4. Sytyn ja MSL:n edustajien kanssa sekä 1.9. paikallisten yhteistyötahojen kanssa (paikalla kuntien, Mikkelin hiippakunnan ja MTK Etelä-Savon edustajia).

Koulutuksen osanottajat olivat aktiivisia ja keskustelevia. Tässä on joitakin huomioita alustuksista ja keskusteluista.

Eero Uusitalo, YTR: Maakunta ja kunnat nousuun kylien avulla

Voimistuvat kylät -kampanjaan on saatu mukaan laaja yhteistyöverkosto mikä antaa hyvät mahdollisuudet tavoitteiden saavuttamiseen. Nykyisenlaista maaseutupolitiikkaa on harjoitettu noin 15 vuotta, ja tasoja on muotoutunut viisi: kansainvälinen, valtakunnallinen, maakunnallinen/seudullinen, kunnallinen ja kyläkohtainen. Valtakunnallista maaseutupolitiikkaa vie eteenpäin ministeriöiden ja järjestöjen välinen yhteistyöryhmä YTR, mutta tällainen sektori- ja viranomaisrajoja ylittävä elin puuttuu monista maakunnista, myös Etelä-Savosta. Myös maakuntajärjestöt ovat liian hajallaan.

Tämä on johtanut siihen, että maakunnan politiikka on unohtanut maaseudun kehittämisen. Maataloudella on oma tukijärjestelmänsä, mutta muu kehittäminen on jäänyt taka-alalle. Etelä-Savon uusi maakuntaohjelma on maaseudun kannalta "melko kamala", ja maakuntaliitto vastustaa maakunnallisen maaseutupoliittisen elimen perustamista (esim. MYR:n maaseutujaosto). Tilanne on sikäli outo, että osaamista maakunnassa kyllä on: Ruraliassa, Ely-keskuksessa, Jäskyssä ja toimintaryhmissä.

Keskustelussa Pirjo Siiskonen (Ruralia) kysyi, miten maakunnan maaseudun kehittämisen valmisteluun saataisiin lisää puhtia. Maija Puurunen (Ely) totesi, että maaseutuvalmistelua tarvitaan lisää ja lupasi ottaa asian esille seuraavassa maaseudun kehittämisohjelman seurantaryhmässä.

Christell Åström, Kuntaliitto: Miten paikallinen ääni kuuluu kunnassa?

Kuntaliitossa on huoli paikallisista vaikuttamismahdollisuuksista. Päätöksenteon loittoneminen voi johtaa äänestysaktiivisuuden laskuun ja välinpitämättömyyteen. Eri järjestelyjä on paljon: aluejohtokuntia, lautakuntia, kylien neuvottelukuntia jne. Sama malli ei sovikaan kaikkialle. Yleisesti kuitenkin näiden toimikuntien kytkökset kunnan päätöksentekoon eivät ole tarpeeksi selkeitä. Kun varsinaista päätösvaltaa ei ole, monissa toimikunnissa on havaittavissa turhautumista. Kuntaliitto suosittelee, että joka kunnassa laaditaan maaseutuohjelma ja se myös päivitetään ja toteutetaan. Maaseutuohjelman pohjana voi olla kylien suunnitelmat ja eri sektoreiden näkymät sekä kansalaiskeskustelu.

Keskustelussa todettiin, että myös vapaa-ajan asukkaita pitää ottaa jollakin tavalla mukaan paikalliseen päätöksentekoon. Pohdittiin myös sitä, voiko aluejohtokuntien perustaminen johtaa alueiden välisiin ristiriitoihin. Tällaisesta ei kuitenkaan ole näyttöä, voidaan päinvastoin ajatella, että saadessaan päätösvaltaa alueet myös toimivat vastuullisesti koko kunnan edun mukaisesti.

Jorma Harmoinen, Anttolan aluejohtokunnan puheenjohtaja: Kokemuksia aluejohtokunnan työstä ja toiveita toiminnan kehittämisestä

Harmoinen kertoi aluejohtokunnan käytännön työstä. Johtokunta muodostuu puoleksi poliittisesti valituista edustajista ja puoleksi paikallisten järjestöjen edustajista. Johtokunnalla on pieni, noin 40 000 euron vuosibudjetti, josta osa menee alueen kulttuuri- ja järjestöavustuksiin. Aluejohtokunta toimii myös Anttolan yhtenäiskoulun johtokuntana, ja johtokunnan jäsenillä on kummiluokat koulussa.

Johtokunta on Harmoisen mukaan keskusteleva, jäsenet ovat innokkaasti mukana. Johtokunnassa pyritään löytämään eri asioiden ajamiseen sopivia kanavia. Kaupungin puolelta on jopa väläytelty toimivaltuuksien ja määrärahojen lisäämistä. Käytännönläheinen alustus innoitti vilkkaan keskustelun.

Maaseutupäällikkö Kari Mikkonen: Mikkelin tie- ja maaseutuhankkeet

Mikkeli tukee kylähankkeita ja teitä haja-asutusalueilla. Kaupunkien pienhankkeet ovat korkeintaan 4 000 euron hankkeita ja niillä voidaan kehittää myös koulujen pihoja ja muita palveluja, jotka liittyvät läheisesti kaupungin toimintaan. Näin ne täydentävät Leader-rahoitusta. Leader-hankkeita on tuettu korottomilla lainoilla. Mikkonen kertoi innostavista esimerkeistä, jossa kylät ovat toteuttaneet kehittämistoimia halvalla ja kylien tarpeita vastaavasti.

Kaavoitusinsinööri Jari Ahonen: Miten Mikkeli aikoo kehittää maaseutuaan ja entisiä kuntakeskuksia?

Kuntaliitosten ansiosta Mikkelin pinta-ala kasvoi 21-kertaiseksi. Ahonen kannattaa sekä kaupunki- että maaseutuasumista, "moninaisuudesta olemme ylpeitä". Rakentamista maaseudulle ei rajoiteta, taajamien ulkopuolella on nyt noin 7 000 vakituista asukasta. Kaupunki ei Ahosen mukaan kuitenkaan erityisesti houkuttele asukkaita haja-asutusalueille.

Ahonen on myös ylpeä Mikkelin tiiviistä keskustasta: siellä on helppo asioida ja sitä kehitetään. Sen sijaan entiset kuntakeskukset Anttola ja Haukivuori ja niiden palvelut sekä kylät ja niiden koulut ja kaupat eivät saaneet Ahoselta juurikaan tukea. "Anttolan takaakin käydään Mikkelissä töissä ja haetaan palvelut täältä". Anttolaa kehitetään lähinnä kesäpaikkana ja satamana. Otavan ja Haukivuoren pitäisi myös löytää vahvoja alueitaan ja kehittää niitä, Otavassa esimerkiksi metalliteollisuutta.

Ahonen ei suoranaisesti vastustanut kylien kehittämistä. Epäselväksi kuitenkin jäi, kuka kehittää Anttolaa tai Otavaa nyt, kun ne ovat osa Mikkeliä. Onko kaupunki kiinnostunut kehittämään Otavan metalliteollisuutta sekä muita työpaikkoja ja palveluja ja onko se tulevaisuudessa kiinnostunut säilyttämään palveluja Puumalan kirkonkylässä, jos Puumala liittyy kaupunkiin? Puheenvuorosta sai kuvan, että kaupungin varoilla kehitetään lähinnä Mikkelin keskustaa.

Hän mainitsi siitä, että jokunen perhe vie lapsensa Vanhamäen alueelta Rantakylän kouluun, koska siellä on myös iltapäivähoito, mutta ei ottanut kantaa siihen, että isoja kouluja ollaan lopettamassa tai siirtämässä pois vastoin kyläläisten tahtoa.

Poikkeuksena kaupungin vähän tylystä linjasta palvelujen suhteen mainittiin Laajakaista kaikille -hanke, jossa Mikkeli on mukana ja joka suuntautuu maaseutualueille.

Kirkkoherra Juha Tanska, Kymin seurakunta: Kirkon rooli maaseudun kehittämisessä

Tanska kiinnitti alustuksessaan huomiota kylien ja kyläläisten tulevaisuudenuskoon ja tavoitteisiin. "Ihminen on siitä merkillinen, että mitä teknisimpäänkin asiaan etsitään merkitystä". Jälleenrakennuksen aikana rakennettiin vahvasti tulevaisuutta. Luottamus tulevaisuuteen ja yhteistyökumppaneihin on tärkeä, kun ajatellaan kylien kehittämistä.

- Yhteistyön rakentaminen on aika yksinkertaista. Otetaan yhteyttä. Omassa kunnassani kutsuimme yhteistyöpalaverin koolle vanhusten hoidosta ja muista palveluista. Seurakunta oli mukana "pehmopuolen" osaamisella, kunta, järjestöt ja yritykset omista lähtökohdistaan. Tutustuminen ja luottamuksen rakentaminen vaatii aikaa, mutta siinä on voimaa, toteaa kirkkoherra Juha Tanska.

Keskustelussa kannettiin huolta seurakuntien muuttumisesta, kun ne kasvavat kuntaliitosten yhteydessä. Säilyykö pienyhteisön luonteva ilmapiiri ja yhteisöllisyys?

Perjantain loppukeskustelu

Keskustelussa Leo Laukkanen toi esille, että tarvittaisiin vahvempaa toimintaa esimerkiksi Jäskyn taholta, kun maakunnan päätöksiä tehdään: pitäisi valmistella esityksiä, jolla maaseudun asioita viedään eteenpäin. Ei kukaan muu edistä maaseudun asiaa, elleivät maaseudun asukkaat itse taistele! Mieluummin pitäisi tehdä aloitteita ja toimia itse kuin passiivisesti osallistua työryhmiin - ne ovat enemmän kahvittelukerhoja kuin vaikutuspaikkoja. Kyläasiamies vahvisti, että osallistuminen maakuntaohjelman valmistelufoorumiin oli turhauttavaa. Vaikka työryhmässä tuotiin esille monia maaseudun kannalta tärkeitä asioita, niistä ei ollut mitään jälkeä lopullisessa ohjelmassa. Tarvittaisiin maaseudun asukkaiden ryhmittäytymistä vaatimusten taakse ja vaikutusvallan määrätietoista hakemista.

Tuli myös esille, että passiivisia kyläyhdistyksiä on liian paljon, aktivointia tarvitaan. Kuvassa ryhmätyö.

Tämän muistion teksti tulostettavaksi, pdf >>>

Koulutustilaisuus, kuva-albumi >>>

Kylätalot, kuva-albumi >>>

Palautteen yhteenveto >>>

Alustajien esityksiä ym. >>>

Järjestövalmentaja Petri Toikkanen, Eetanet Oy: Voimistuva yhdistystoiminta!

Toikkasen innostava luento lähti siitä, että yhdistystoiminta on muuttumassa. Muun muassa uudet laitteet, internet ja verkostoituminen haastavat vanhoja rakenteita, turhia väliportaita ja suurmiesajattelua. Suurmiesajattelulla Toikkanen tarkoitti sitä, että jäseniä kohdellaan alamaisina, joiden tehtävänä on vain seurata johtajia. Nykyajan yhdistysjäsen haluaa aitoa osallistumista.

Yksi ratkaisu passiivisuuteen voisi olla, että järjestetään juhlia, matkoja, nuorille bileitä. Tämä on kuitenkin vain kuorrutusta, tärkeintä on toiminnan mielekkyys, tulosten saavuttaminen. Tänä päivänä jäsenyys yhdistyksissä ei ole itsestäänselvyys, vaan se valitaan mielekkyyden ja osallistumismahdollisuuksien perusteella. Jäsenyyden pitää olla kiinnostavaa, byrokratia ja jäykät käytännöt ovat nuorille vieraita.

Kaikista muutoksista huolimatta monet perusasiat yhdistystoiminnassa säilyvät. Järjestötoiminnan suuntia on toiminnan laadun ja määrätietoisuuden korostuminen sekä jäsenrakenteen muuttuminen. Aktiivisia vetäjiä saattaa olla vähän, suuri osa jäsenistä on aktiivisia tukijoita.

Monissa järjestöissä kannattaisi palata juurille ja kysyä: miksi järjestö on olemassa. Pitää myös asettaa tavoitteita. Tavoitteiden asettelulla on hämmästyttävä voima. Toikkanen oli mielissään kuullessaan, että kylätoiminnassa korostetaan kyläsuunnitelmien merkitystä.

Toiminnan laatu korostuu, koska saavutetut tulokset ovat ne, jotka motivoivat ihmisiä mukaan. Ahkera ja sinnikäs työ tuo tuloksia. Yhteistyötahoja pitää etsiä ennakkoluulottomasti, kaikkea ei ole pakko tehdä itse. Muutoksia ei saa pelätä. Hyvä johtaja tavoittelee laadukasta toimintaa ja selkeitä tehtävänantoja.

Tutkija Simo Palviainen, Itä-Suomen yliopisto: Maaseudun palvelusopimus käytäntöön "Ei haikailla, sovitaanpa!"

Palviainen korosti, että palvelusopimustoiminta perustuu vuoropuheluun. Tapa, jolla sopimuksia lähdetään rakentamaan voi olla yhtä tärkeä kuin itse toiminnan sisältö.

Työn luonne muuttuu joka tapauksessa monipuolisemmaksi, enää kokopäiväiset pestit eivät ole ainoa vaihtoehto. "Itse nautin siitä, että voin tehdä monenlaisia töitä yliopistossa ja omassa yrityksessä metsänhoidon parissa".

Hyviä esimerkkejä palvelusopimuksista on jo. Palveluja voidaan tarjota laajemmalle, koska oman kylän puitteet tunnetaan ja löydetään säästöjä. Toisaalta palvelut työllistävät ja tuovat verotuloja.

Keskustelussa toimintaryhmille kaavailtiin tehtäväksi palvelusopimustoiminnan käytännön järjestelyt sekä esimerkkien näkyväksi tekeminen. Ikääntyminen vaatii joka tapauksessa uusia ratkaisuja.

Kyläasiamies Henrik Hausen, Jäsky: Kylätaloissa rakennetaan yhteisöllisyyttä

Mäntyharjun Mynttilän koulun lakkauttamisen jälkeen kylä ei kuollut, vaan sinne on muuttanut uusiakin perheitä. Entinen koulu on kylän ainoa yhteinen kokoontumispaikka, ja kyläläiset ovatkin ostaneet koulun kunnalta kesällä 2006 aika kovaan hintaan. Koulua - nykyisin kylätalo Tyllilä-hovi - remontoitiin Leader-hankkeilla ja talkootyöllä.

Talossa kokoontuu kyläyhdistys Mynttilä-seura, kansalaisopiston piirejä, 4H-kerho, Mynttilän Metsäpojat ry metsästysseura, Mynttilän Säde ry urheiluseura jne. Varoja talon ylläpitoon hankitaan vuokraamalla tiloja juhla- ja kokouskäyttöön.

Vitsiälä sijaitsee Ristiinan kunnassa. Kunta teki ilkeän tempauksen vuonna 2006 ja sulki kaikki kyläkoulunsa, suurimmassa oli yli 40 oppilasta. Yksi lakkautetuista kouluista oli Vitsiälän koulu.

Koulu myytiin tammikuussa 2009. Kylä sai kuitenkin pitää koulun kentän ja sai myös parakkitalon pystytettäväksi kentän viereen kylätaloksi. Talo kunnostettiin Leader-hankkeella ja on nyt kovassa käytössä. Se on pieni kylätalo, jossa ei voi järjestää suuria juhlia tai tapahtumia, mutta kylläkin erilaisia piirejä ja palavereita.

Kangasniemen Ruokomäki on pieni kylä, jonka koulu on lakkautettu ja myyty jo kauan sitten. Kylässä on kuitenkin vireää toimintaa, ja vuonna 2004 ruvettiin kunnostamaan kylätaloa entisestä navetasta. Navetta on kyläpäällikön Marjatta Valkosen pihapiirissä. Tämäkin kunnostus tehtiin Leader-varoilla ja kylätalossa järjestetään nykyään monenlaisia tilaisuuksia ja lisäksi posliininmaalaus-, liikunta- ja muita piirejä, seurakunnan kanssa järjestetään ikäihmisten virikepäiviä ja lisäksi tiloja vuokrataan erilaisiin juhliin joko pitopalvelulla tai ilman.

Pieksämäen Paltasen pysäkki on kunnostettu entiseen rautatieasemaan. Kylä neuvotteli VR:n kanssa ja sai ostaa aseman suhteellisen edullisesti. Sitten talo kunnostettiin Leader-hankkeella ja valtavalla talkootyömäärällä. Tämä on myös pieni kylä ja sen asukkaiden keski-ikä on aika korkea, mutta silti talossa on hyvin monipuolista toimintaa.

Kehittämisjohtaja Tuomas Perheentupa, Syty: Kylätoiminnan kasvava vastuu

- Yhdessätoista vuodessa, jonka olen toiminut kylätoimintaliikkeessä, on menty paljon eteenpäin. Erityisesti maakunnallinen ja seudullinen organisointi on erittäin tärkeä. Kyläasiamiehiä ja aktivaattoreita tarvitaan.

Keskustelua herätti maakunnallinen organisointi. Perheentupa ja Uusitalo korostivat, että kyseessä on pitkä prosessi, jossa kaikkien maakunnan järjestöjen tulisi saada puhumaan yhteisellä äänellä. Kylätoimijoiden ja toimintaryhmien tulisi ryhmittäytyä yhteiseen rintamaan, toimia ennakoivasti, esittää aloitteita ja painostaa päättäjiä kehittämään myös maaseutua. Toimintaryhmät eivät saa tyytyä olemaan vain rahanjako-organisaatioita.

Toiminnanjohtaja Veli-Matti Karppinen, Kainuun Nuotta: Varainhankinnan kehittäminen

Karppinen ehdottaa suuria muutoksia järjestöjen varainhankintaan: "perinteisen varainhankinnan tuotto on aika heikko tehtyyn työmäärään verrattuna". Hän ehdottaa kylätoiminnan tueksi liiketoimintaa ja esitti monia innostavia esimerkkejä Kainuusta. Kaiken toiminnan lähtökohtana ovat suunnitelmat: kyläsuunnitelmat, kylien liiketoimintasuunnitelmat ja niiden pohjana olevat arvot.

Toiminnanjohtaja Sanna Kiuru, Veej'jakaja ry: Yhteenveto ja ehdotukset kampanjan jatkoksi

Tilaisuuden lopuksi Sanna Kiuru poimi Voimistuvat kylät -kampanjan jatkotoimien lähtökohdaksi yhteistyön tiivistämisen. Hyvä toiminta kiinnostaa ja maakunnallista yhteistyöverkostoa on vahvistettava, jotta toiminnallamme olisi merkitystä.

Maaseutusopimuksia ja muita malleja pitää soveltaa, jotta maaseudun palveluja voidaan säilyttää. Toimijoiden kuuleminen ja saattaminen yhteen on tärkeitä tehtäviä kampanjassa.

Varainhankintaa pitää vahvistaa esimerkiksi kylien liiketoimintasuunnittelulla ja koulutuksella.

Myös keskustelussa esillä ollut maakunnan viranomaisten ja järjestötoimijoiden yhteistyöryhmä - maakunnallinen YTR pitää olla asialistalla jatkossakin.

kirjasi ja kuvasi
Henrik Hausen

Tilaisuuden kutsu ja ohjelma:

Jäsky kyläasiamies
Henrik Hausen
puh. 0400-992 699
henhaus@gmail.com

Jäsky puheenjohtaja
Ilkka Sutinen
0400-722 145
ilkka.sutinen at tyynela.fi

Suomen kylätoiminta ry
02-738 1761
info @kylatoiminta.fi

Palaute: henhaus@gmail.com

Pääsivulle